Jokainen jälki joka johtaa itään edes etäisesti, on huolestuttava ja asia avaamisen arvoinen. Enkä väitä, että kaikki business jota sieltä päin tulee olisi johonkin valtiolliseen kytkettyä. Todennäköisyys sille että hommassa on jotakin takana, on suurempi kuin vaikkapa länsinaapurin yritysten suhteen.
Liiketoiminta ei Venäjällä ei ole länsimaisen mittapuun mukaan laisinkaan riippumatonta valtiosta ja tämä takia Venäläisten kanssa liiketoimet sisältää riskin sekä poliittisen että taloudellisen.
Tottahan tuolla merikaapelihankkeella on yhteys venäjän valtiollisiin toimijoihin. http://marchmontnews.com/Technology...-build-Russian-Trans-Arctic-Cable-System.html
Valtiollisilla toimijoilla tarkoitin lähinnä kolmen kirjaimen lyhenteellä ilmaistuja organisaatoita
Kun pohtii millaisesta hankkeesta on kyse, en olisi syvästi huolissani siitä että projekti on päässyt ohi viittaamiesi organisaatioiden vaikutuspiiristä. Merikaapeli Murmanskin kulmille venäjän talousvesille.Valtiollisilla toimijoilla tarkoitin lähinnä kolmen kirjaimen lyhenteellä ilmaistuja organisaatoita
En maininnut kyseessä olevaa kirjainyhtistelmää
Valtiollisilla toimijoilla tarkoitin lähinnä kolmen kirjaimen lyhenteellä ilmaistuja organisaatoita
Kotimaa 22.1.2016 klo 14:36 | päivitetty 22.1.2016 klo 14:37
Venäläiskopterit hämmentävät Paraisilla ja Haminassa – luvat ja reitit hämärän peitossa
Turun saaristosta maa-alueita ja saarikohteita hankkineen venäläistaustaisen Airiston Helmi -osakeyhtiön helikopteriliikenne herättää hämmennystä Länsi-Suomessa. Myös Haminassa on huomiota herättävän vilkasta venäläiskopterien liikennettä.
Venäläistaustainen Airiston Helmi on rakentanut helikopteriliikenteelle laskeutumisalustoja Turun saaristoon. Kuva: Tuula Malin
Saaristomatkailua vuosien ajan tuloksetta käynnistellyt Airiston Helmi -yhtiö on rakennuttanut useita helikopteriliikenteelle tarkoitettuja laskeutumisalustoja yhtiön omistamille manner- ja saarikiinteistöille Paraisille sekä ulkosaaristossa Turun edustalla.
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on myöntänyt laskeutumispaikkaluvan yhdelle, Paraisten Ybbernäsissä sijaitsevalle kiinteistölle. Kyseinen lupa on vuodelta 2013. Laskeutumispaikkalupa on myönnetty Moskovassa asuvan omistajan yksityisen ja tilapäisen lentotoiminnan käyttöön.
Naapureiden ja Paraisten kaupungin mukaan helikopteriliikennettä on kuitenkin ollut säännöllisesti vähintään kerrasta kahteen kuukaudessa.
– Mikäli lentotoiminnan luonne on muuttunut, siitä täytyy ensitilassa ilmoittaa Trafille, jotta voidaan käynnistää uusi lupaprosessi, toteaa johtava asiantuntija Matti Tupamäki Trafin ilmailuesikunnasta.
Saarille rakennetuista laskeutumispaikoista ei ole ilmoitettu Trafille, eikä niille ole näin ollen myöskään myönnetty erillisiä laskeutumispaikkalupia.
– Laskeutumispaikkalupaa ei tarvita, mikäli kyseessä on maanomistajan oma tai hänen luvallaan tapahtuva tilapäinen lentotoiminta omien kiinteistöjen alueella. Lupa kuitenkin tarvitaan, mikäli liikennöinti on säännöllistä, selvittää Tupamäki.
Luvanhaltijalla ilmoitusvelvollisuus
Trafi ei valvo tilapäisiä laskeutumispaikkoja ja niille tapahtuvaa lentoliikennettä.
Johtava asiantuntija Matti Tupamäki painottaa, että viranomaisvalvonnan toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että luvanhaltija huolehtii itse lentotoiminnan muutoksiin liittyvästä ilmoitusvelvollisuudestaan.
– Luvanhaltijan on omatoimisesti informoitava muutoksista valvovia viranomaisia. Uuden lupamenettelyn avulla lentopaikan pitoluvat saadaan ajantasaisiksi ja sitä kautta valvonnasta vastaavien viranomaisten tietoon.
Tupamäki muistuttaa, että lupaehtojen vastainen lentotoiminta on kiellettyä.
– Trafi suorittaa määräajoin pistokoeluontoisia tarkastuksia. Luvatta lentämisestä seuraa sanktioita.
Tuntemattomat lentoreitit
Airiston Helmen kopteriliikenteen lentoreiteistä on mahdotonta löytää vedenpitävää tietoa. Yhtiön sisältä ei kommentoida asiaa.
Rajavartiolaitoksesta ei luovuteta tietoa siitä, onko yhtiön kopteri ylittänyt itärajaa viime vuosien aikana. Lentoliikenteen virallisina rajanylityspisteinä toimivilta lentoasemilta ei löydy niiltäkään tietoa Schengen-alueelle saapumisesta.
Airiston Helmen omistamien kiinteistöjen sijainnin kannalta Lappeenrannan ja Turun lentoasemat olisivat luontevimmat rajanylityspaikat.
Rajavartiolaitoksen mukaan Airiston Helmi ei ole hakenut rajanylityslupaa myöskään muun kuin virallisen rajanylityspaikan kautta. Tällainen voisi olla esimerkiksi Trafin luvittama, yhtiön oma laskeutumispaikka Paraisten Ybbernäsissä.
– Meidän partion olisi pitänyt käydä yksityiskiinteistöllä tekemässä rajatarkastus, mikäli lupa olisi myönnetty, kertoo apulaiskomentaja Tomi Kivenjuuri Länsi-Suomen merivartiostosta.
Latviasta, ei Moskovasta
Länsi-Suomen merivartiostossa oletetaan, että Airiston Helmen helikopteri on saapunut Suomeen Moskovan sijaan Latviasta. Näin siitäkin huolimatta, että omistaja asuu Venäjällä ja Ybbernäsin laskeutumispaikka on luvitettu nimenomaan yhtiön omistajan yksityistä lentoliikennettä silmälläpitäen.
– Varmuutta ei ole, mutta oletamme näin, koska yhtiön omistama helikopteri on rekisteröity Latviaan. Tällöin kyseessä on Schengen alueen sisärajaliikenne eikä sisärajaliikenteessä edellytetä rajatarkastuksia, selvittää apulaiskomentaja Kivenjuuri.
Vastaava epäselvä rajanylityskokonaisuus löytyy Haminasta.
Venäläisen Rossija Bankin suuromistajiin kuuluva Dmitri Gorelov osti vuonna 2008 veroparatiisiyhtiölleen Dolatus United Corporationille Haminasta kaksi kiinteistöä. Toisella kiinteistöistä sijaitsee yksityinen helikopterikenttä.
Alueella on havaittu jo aika ajoin vilkastakin helikopteriliikennettä.
Suomenlahden merivartioston tiedossa ei ole, että rajanylityslupaa olisi haettu. Gorelovia ei tavoitettu kommenttia varten.
– Ennalta rajanylityspaikaksi määritellyn lentoaseman kautta tapahtuvasta maahantulosta annamme tietoja vain toisille viranomaisille. Linjaus perustuu lakiin henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa, sanoo apulaiskomentaja Ismo Siikaluoma Suomenlahden merivartiostosta.
Venäläisfirman maakauppa blokkasi Suomen vesiväylät
Perjantai 23.1.2015 klo 18.20
Asiantuntijan mukaan maakaupoilla on selvä strateginen päämäärä: Suomen valvonta.
Merivoimien kalustohuutokaupasta hankitut alukset kuvattuina Airiston Helmen maatukikohdassa Paraisten Ybbernäsissä.
Juttu on julkaistu alun perin painetussa Iltalehdessä maanantaina 19.1.2015.
Venäläistaustainen, Suomeen rekisteröity Airiston Helmi Oy on hankkinut järjestelmällisesti merenranta- ja saarikiinteistöjä Turun saaristosta vajaan kymmenen viime vuoden aikana.
Hankintojen seurauksena venäläistaustainen yritys on saattanut valvontaansa Turun ja Naantalin satamiin johtavat syvävesiväylät. Kyseessä on viisi Suomen puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta keskeistä saaristomeren väylää.
Kaakosta maata on hankittu Hangosta Turkuun johtavan Pensarin väylän varrelta. Etelästä Utön syväväylän varrelta ja Ahvenanmaan suuntaan Kihdin Väylän varrelta. Rahtiliikenteen käyttämä Uudenkaupungin väylä ja Högön kiertoväylä ovat olleet niin ikään maanhankinnan kohteina.
Selvä motiivi
Asemansa vuoksi nimettömänä pysyttelevän sotilaslähteen mukaan kartoilta paljastuva maanhankinta on kiistatta strategista. Järjestelmälliset hankinnat ovat motittaneet Turun ja Naantalin satamat.
- Tavoitteena on ollut kaikkien merkittävien syvävesiväylien visuaalinen valvonta ja tarpeen tullen myös sulkeminen.
Asiantuntijan mukaan kyse on venäläisen etupiiriajattelun mukaisesta kohdemaan varaamisesta ja haltuun ottamisesta. Rauhan aikana varaudutaan tulevaan ja rakennetaan tukikohtia.
- Syvän rauhan tilassa aluehankintoja hyödynnetään tiedustelussa. Mahdollisessa konfliktissa tukikohdat aktivoidaan. Ei ole epäilystäkään, etteikö hankintoja olisi jo hyödynnetty tiedustelussa.
Iltalehti haastatteli myös toista, merivoimien reservin päällystöön kuuluvaa saaristomeren asiantuntijaa. Hänkään ei halunnut nimeään julkisuuteen, koska faktoihin perustuva keskustelu poliittisesti vaikuttuneista, tarkoitushakuisista maa-aluehankinnoista leimataan välittömästi Nato-propagandan levittämiseksi.
- Viimeistään nyt Suomessa olisi kyettävä avoimeen ja asialliseen keskusteluun hankintojen tarkoitusperästä ja seurauksista. Merikartat paljastavat toiminnan motiivit. On tehty älykäs suunnitelma ja toteutettu se.
- Saarilta käsin on äärimmäisen helppo valvoa väyliä. Väyläliikenteen valvonta voidaan toteuttaa joko konkreettisesti paikalla ollen tai elektronisesti, esimerkiksi videokuvan välityksellä.
Kalusto Suomesta
Syvävesiväylien varrella toteutetun järjestelmällisen maanhankinnan lomassa Airiston Helmi on hankkinut omistukseensa myös merivoimien aluskalustoa puolustusvoimien poistomyynnistä. Toinen yhtiön hallussa olevista aluksista on satelliiteilla ja miinanpudotustekniikalla varustettu Kampela-luokan alus. Toinen rannikkotykistön linnakealus.
Hankinnat on tehty kalustohuutokaupasta muutama vuosi sitten. Molemmat alukset liikennöivät saaristossa yhä edelleen Suomen puolustusvoimien väreissä.
- Aluksilla on voitu liikkua saaristossa kenenkään ulkopuolisen kyseenalaistamatta. Mistään ulospäin näkyvästä merkistä ei voi ymmärtää, että Suomen puolustusvoimien sijaan liikkeellä ovatkin venäläiset, sanoo Iltalehden tapaama reservin upseeri ja saaristomeren asiantuntija.
Asiantuntijan mukaan armeijan aluskaluston ansiosta venäläiset ovat voineet laskea mereen kenenkään ulkopuolisen häiritsemättä väylien liikenteestä tietoa välittäviä anturoita.
- Visuaalisen valvonnan ja merenpohjiin laskettujen anturoiden välittämiä tietoja yhdistämällä saadaan täsmällistä tiedustelutietoa väylien tapahtumista.
Miinoitusta?
Myös miinojen laskeminen on mahdollista.
- Miinojen tiputtaminen on yksinkertaista. Ne voivat odottaa väylien pohjassa laukaisuvalmiudessa vuosikausia.
Sotilaslähteen mukaan yhdenkin väylällä liikennöivän aluksen upottamisella olisi merkittävät psykologiset vaikutukset.
- Jo yhden aluksen upottamisella voidaan luoda psykologinen uhka, jonka jälkeen yksikään varustamo ei enää lähetä aluksiaan kyseisille väylille. Taloudelliset riskit olisivat liian suuret. Energiatoimitukset ja muu välttämätön rahtiliikenne Suomeen hidastuisi tai jäisi kokonaan saapumatta.
Röyhkeä hanke
Toisin kuin Ruotsin rannikolle, Suomen saaristoon on lähes mahdotonta tulla sukellusveneellä tiedustelutarkoituksessa. Maanhankinta tarjoaa asiantuntijan mukaan kätevän kiertotien.
- On hyödynnetty tilaisuus, jonka Suomi tarjosi. Avasimme maanhankinnan vapauttaneella lainsäädännöllä selustamme tällaiselle etujemme vastaiselle toiminnalle.
- Hanke on niin yllättävä, ovela ja röyhkeä, ettei tällaiseen ole osattu varautua. Kokonaistilanteen kannalta mahdollisilla lisähankinnoilla ei ole enää merkitystä.
Yhtiö ei kommentoi
Iltalehti yritti tavoittaa Airiston Helmen edustajia haastatteluun.
Halusimme kuulla, miksei yhtiö ole käynnistänyt lainkaan kaavailemaansa saaristomatkailuliiketoimintaa. Olisimme kysyneet myös maa- ja kalustohankintojen motiiveista sekä rahoituslähteestä.
Julkiseen rekisteriin ilmoitetut puhelinnumerot eivät olleet toiminnassa. Yksi oli kiinni ja toinen suljettu. Yhtiön asioita hoitavasta tilitoimistosta vastattiin. Paraisilla toimivan tilitoimiston edustaja välitti haastattelupyynnön hallituksen puheenjohtajalle Pavel Melnikoville sekä muille hallituksen jäsenille.
Tilitoimisto lupasi palata asiaan vielä saman päivän aikana. Soittoa ei kuitenkaan kuulunut. Toimistosta ei vastattu myöskään Iltalehden lähettämään tekstiviestitiedusteluun.
TUULA MALIN
Satelliittikuva: Venäläisyhtiöllä ”hämmentävää” kalustoa Turun saaristossa
Teppo Ovaskainen
Luotu:
9.2.2015 15:14
Päivitetty:
10.2.2015 11:07
Kotimaa
- Kuva: Google Maps
Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) on huolissaan venäläistaustaisten yritysten tonttikaupoista muun muassa Turun saaristossa. Oheinen Google Mapsin satelliittikuva yhdestä Airiston Helmen saaristotontista täsmää yhteen mediassakin julkaistujen, kyseistä tonttia esittävien valokuvien yksityiskohtien kanssa.
Venäläisomisteisen matkailu- ja kiinteistöyhtiön tonttikaupat Turun saaristossa ovat kuohuttaneet suomalaisten mieliä. Keskustelua ovat herättäneet myös Suomen merivoimilta ostetut alukset venäläistaustaisen yhtiön rantatontin laiturissa saariston pääkaupungissa Paraisilla.
Puolustusvoimien poistohuutokaupoista ostetut alukset, joista toinen on Kampela- tai Kala-luokan kuljetuslautta ja toinen Iltalehden mukaan rannikkotykistön yhteysvene, näkyvät muun muassa oheisessa Google Mapsin satelliittikuvassa kesältä 2014. Vielä vuonna 2011 napatussa satelliittikuvassa tontti oli käytännössä tyhjä.
Lisäksi laiturissa näkyy pienempiä veneitä, ja rantakiinteistön varustukseen kuuluu myös naapureita melun vuoksi närästänyt helikopterin laskeutumispaikka.
– Kyllähän tuo on hyvin havahduttava kuva, kommentoi kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) satelliittikuvaa, josta Uudelle Suomelle vinkattiin.
Kymäläinen on selvitellut venäläisten kiinteistökauppoja ja tehnyt aloitteita EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten tahojen maa- ja kiinteistökauppojen rajoittamisesta Suomessa, viimeisimpänä näistä tiistaina allekirjoitettavaksi tullut kansalaisaloite. Käytännössä aloitteen tähtäimessä ovat lähinnä venäläisten kiinteistö- ja tonttiostot.
Kymäläinen viittaa ”havahduttavalla” arvioihin venäläisten tontti- ja saarikauppojen mahdollisista motiiveista. Nimetön sotilaslähde kuvasi tammikuussa Iltalehdessä Airiston Helmi Oy:n maahankintoja strategiseksi toimeksi, joka kuuluu Venäjän valtion rauhanaikaiseen varautumiseen. Iltalehden sotilaslähteiden mukaan yhtiön tonttihankinnoista voi päätellä, että tavoitteena on Suomelle tärkeiden saaristomeren pääväylien saattaminen venäläisten valvontaan kriisiaikojen varalta.
Suna Kymäläinen korostaa, ettei hän Ukrainan sodan valossakaan halua pelotella konflikteilla tai liioitella tonttikauppojen merkitystä. Silti hän yhtyy arvioihin, joiden mukaan kyse voi olla Venäjän valtion tiedustelua ja rauhanaikaisesta varautumisesta mahdollisia konfliktitilanteita varten.
– En usko siihen, että nämä toimet olisivat jotain sodan rakentelua. Mutta nämä voivat olla varautumista tuntemattomaan, Kymäläinen sanoo Uudelle Suomelle.
– Jos tilanteet kriisiytyisivät, niin tässä voisi olla meille [Suomelle] haitallisia piirteitä.
Kymäläinen kertoo saaneensa runsaasti asiaan liittyviä yhteydenottoja Paraisilta ja muualta Turun saaristosta, mistä Airiston Helmi on hänen mukaansa ostanut useita tontteja ja saaria. Paraisilla naapurit ovat riidelleet Airiston Helmen ja kunnan kanssa helikopterimelusta ja rakennusluvista, mutta Kymäläisen mukaan myös yhtiön omistamat entiset Puolustusvoimien alukset aiheuttavat ihmetystä.
– Airiston Helmen tapauksessa hämmentävää on se miinalaiva [muun muassa miinantorjuntaan soveltuva kuljetuslautta] ja yhteysalus, jotka ovat myöskin heidän omistuksessaan ja jotka liikennöivät tuolla Suomen merivoimien keskellä ja Suomen väreissä. Jos spekulaatioita haluaa rakennella, niin olisi mahdollista miinoittaa ja niin pois päin, Kymäläinen sanoo.
– Puolustusvoimat on edellyttänyt kaupantekohetkellä, että alusten maalaus tai väritys tulisi muuttaa, mutta näinhän ei ole tapahtunut.
Merivoimista onkin aiemmin kerrottu, että se aikoo tutkia huutokauppojen kauppakirjoja ja selvittää, voiko uudet omistajat velvoittaa muuttamaan alusten väriä ja poistamaan Puolustusvoimiin viittaavat tunnukset.
Merivoimien tiedotuspäällikkö Annele Apajakari kertoo nyt Uudelle Suomelle, että Puolustusvoimien tunnuksen, kielekkeisen valtiolipun, käyttäminen on kiellettyä kaikilta muilta toimijoilta eli myös Merivoimien vanhojen alusten uusilta omistajilta. Tunnuksen käytöstä ei Apajakarin mukaan olekaan ainakaan ”ensikäden havaintoja” Airiston Helmen tapauksessa.
Sen sijaan alusten väriin on hankala puuttua. Apajakarin mukaan kauppakirjan ehdoissa sanotaan, että uusi omistaja on velvollinen muuttamaan veneen ulkonäköä siten, että sekaantumiseen vaaraa ei ole, ”mutta tätä ehtoa on äärettömän vaikea valvoa”.
– Ei ole mitään trademark-harmaata, joka olisi yksinoikeudella puolustusvoimien käytössä, Apajakari sanoo Uudelle Suomelle.
– Emme ole lähdössä prosessiin ulkonäön muuttamisesta, mutta toki kielekkeisen valtiolipun kanssa ajeluun pitää puuttua jos sellaista havaitaan.
Venäläisyrityksen maahankintoja koskeviin kysymyksiin Apajakari ei voi vastata, koska tonttiasiat eivät Merivoimille kuulu. Puolustusvoimat seuraa yleisesti toimintaympäristöään mutta ei tiedota havainnoistaan.
–Mitään laitonta ei ole tapahtunut, Apajakari sanoo vastauksena tontti- ja alushankintoihin liittyviin kysymyksiin.
Iltalehti kertoi sunnuntaina, että Airiston Helmi hankki alukset Puolustusvoimilta suomalaisen varustamojätti Alfons Håkansin toimitusjohtajan Joakim Håkansin toisen yrityksen välityksellä. Joakim Håkans sanoo lehdelle, että Airiston Helmelle välitetty lautta oli nimeltään Kala 4. Hän vahvistaa myös, että päällemaalaus jäi vaihdossa tekemättä.
Satelliittikuvaa katselleen kansanedustaja Kymäläisen mielestä ei ole ihme, jos ”raskasrakenteinen” laituri ruoppauksineen ja veneineen on ihmetyttänyt paikallisia. Paraisten kaupunginjohtaja Folke Öhman sen sijaan kertoo, etteivät Airiston Helmi tai sen laituri ole paraislaisille suuri keskustelunaihe: kaupunginjohtaja ainakaan ei tällaiseen keskusteluun ole törmännyt helikopterimelua lukuunottamatta.
Kymäläisen mukaan suurin ongelma tonttiasiassa on epätietoisuus. Hänen mukaansa viranomaisilta puuttuu kiinteistö- ja tonttihankintojen valvonnassa ”yhteiskoordinaatti, josta näkyisi, miltä se kokonaisuus näyttää Suomen kartalla”.
–Suomessa on tällä hetkellä selkeä ongelma siinä, että meillä ei ole minkäänlaista yhteistä viranomaisrekisteriä siitä, kuinka paljon, kenellä ja missä omistusta on. Tiedot Turun saariston omistuksistakin pohjautuvat vain ja ainoastaan kansalaisaktiivien keräämään tietoon, Kymäläinen sanoo.
Suna Kymäläisen mielestä aiheesta täytyy keskustella paitsi turvallisuusnäkökulmasta myös muun muassa verotuksellisten asioiden vuoksi. Kansalaisaloitteessaan hän esittelee myös tätä näkökulmaa.
– Kyseinen yritysrypäs ostaa koko ajan uusia saaria ja rantatontteja, mutta vuosittaiset tappiot kasvavat. Silti on jostain rahaa investoida näinkin huomattavia omaisuuksia. Kyllä siinä täytyisi jollain hälykellot soida, että eihän nyt kaikki näytä edes ulospäin siltä, että homma olisi kunnossa, Kymäläinen sanoo.
Airiston Helmen yritysrekisteriin merkitty johto on toistuvasti jättänyt vastaamatta suomalaismedian yhteydenottoihin. Myöskään Uudelle Suomelle ei luvattu eikä toistaiseksi ole annettu haastattelua, vaikka eräästä yhtiön numerosta vastattiinkin. Puhelimeen vastannut henkilö ei antanut nimeään. Ennen Iltalehteä Airiston Helmen toimista Turun saaristossa on raportoinut muun muassa Ilta-Sanomat, minkä lisäksi venäläiskauppoja on pitkään seurannut MTV.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288742578384.html
Miksi venäläiset ostavat Suomen saaria pala palalta? Katso kartta
Turun edustalla saaria omistava venäläistaustainen yritys huolettaa kansanedustaja Suna Kymäläistä (sd). (KUVA: Rajavartiolaitos)
Julkaistu: 24.9.2014 19:18
Turun edustalla saaria omistava venäläistaustainen yritys huolettaa kansanedustajaa.
Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd) kertoo olevansa huolissaan venäläistaustaisen yrityksen Airiston Helmi Oy:n omistamista alueista Turun saaristossa.
Airiston Helmi ja sen hallituksen puheenjohtaja omistavat lukuisia saaria ja merenrantatontteja merkittävän kauppamerenkulun pääväylän lähistöllä.
-Se on ainoa siinä saaristossa oleva syväväyläreitti, joten se on huoltovarmuusreitti. Eihän tällaisia asioita pohdita rauhan aikaan. Jos tilanteet kriisiytyvät, on asia sitten erilainen. Nämä ovat asioita, jotka olisi syytä ottaa huomioon, Kymäläinen sanoo.
-Naantalin syväväylää pitkin kulkee laivoissa muun muassa Suomen huoltovarmuuden kannalta tärkeää raakaöljyä Naantaliin Neste Oilin jalostamoon.
Naantalin satama on tietenkin yksi asia, mutta kriisin sattuessa puhutaan jo monesta muustakin asiasta huoltovarmuuden kannalta.
Vuonna 2007 perustetun Airiston Helmen toimialaksi on määritelty matkailu- ja majoituspalvelut sekä kiinteistöjen omistaminen ja vuokraus. Yhtiö on tehnyt vuoden 2008 tilikaudesta lähtien vuosittain tuntuvaa tappiota. Velkaa on yhtiölle kertynyt tuoreimman tilinpäätöksen mukaan miljoonien eurojen edestä. Vaikka voittoa ei ole tullut, se on pystynyt hankkimaan omistukseensa lukuisia saaria ja ranta-alueita Turun saaristosta.
Vaikka yrityksen toimintaan ei tiedetä liittyvän mitään laitonta, herättää se Kymäläisen mukaan kysymyksiä ja epäilyksiä.
-Tehdään vuosia tappiota ja pystytään siitä huolimatta hankkimaan mittavia omistuksia. Mistä se raha löytyy?
Tiedot Airiston Helmen omistuksista Turun saaristossa pohjautuvat venäläisten kiinteistökauppoja Suomessa vuosien ajan tutkineen, eläkkeelle olevan insinöörin Oiva Miettisen ja tämän yhteistyökumppaneiden selvityksiin. Myös Maanmittauslaitoksen lainhuutotodistukset antavat vastaavat tiedot Airiston Helmeen liittyvistä omistuksista.
Yhtiön toimitusjohtaja ja sen hallituksen jäsenet ovat Venäjän kansalaisia. Kaupparekisterin tietojen mukaan toimitusjohtajan ja hallituksen varsinaisen jäsenen asuinpaikka on Venäjä ja hallituksen puheenjohtajan Latvia. Hallituksen varajäsenen asuinpaikkaa ei kerrota.
Ilta-Sanomat yritti ottaa yhteyttä Airiston Helmeen soittamalla lukuisiin puhelinnumeroihin, joita sen nimissä on, mutta yhdessäkään ei vastattu. Yhtiön yhteystiedoksi ilmoitetaan kaupparekisterissä Paraisilla sijaitsevan katuosoitteen lisäksi sähköpostiosoite, mutta siihen lähetetty viesti ei myöskään tuonut vastausta. Yhtiöllä ei vaikuta olevan verkkosivuja.
Yhtiön Paraisten Ybbernäsissä sijaitsevassa kiinteistössä on helikopterin laskeutumispaikka. Helikopterin aiheuttaman meteli on johtanut naapureiden valituksiin.
-Heillä on helikopteri ja laskeutumispaikka, ja niille on lupa, Paraisten kaupunginlakimies Monica Avellan kertoo.
Kummasti niitä on kuitenkin sisämaassa tärkeiden armeijan mastojen, varikoiden yms. lähellä. Teollisuushalleja vailla käyttöä ja sen sellaista, mikä on omiaan tekemään epäluuloiseksi. Toki paljon muuallakin. Mutta miksei muu ulkomainen raha ole ollut kiinnostunut noista pääosin käyttöä vailla olevista rakennuksista ja tonteista?
