Venäläisten maakaupat ja tiedustelu

@Bushmaster minulla ei ole erityistä kytkyä näihin kyseessä oleviin yrityksiin/henkilöihin tai mahdolliseen kiinteistökauppa ilmiöön, myöskään en omaa minkäänlaista yhteyttä Venäjään.

En pyri hiljentämään mitään keskustelua vaan päinvastoin. Juuri sen takia pyrin saamaan sinulta perusteluja mikä on yhteys Venäjään ja miten se voisi olla uhka Suomen turvallisuudelle, siitä tässä kai on kysymys. Ikävä kyllä sitä perustelua ei ole pystytty kovinkaan hyvin esille tuomaan.

Jotenkin minun on vaikea uskoa että toit Venäjän esille uutisen yhteydessä täysin ilman mitään Venäjän kielteisiä taka-ajatuksia. Esimerkiksi referenssinä yhtiön onnistuneesta kaupallisesta toiminnasta tietotekniikka-alalla.
Jokainen jälki joka johtaa itään edes etäisesti, on huolestuttava ja asia avaamisen arvoinen. Enkä väitä, että kaikki business jota sieltä päin tulee olisi johonkin valtiolliseen kytkettyä. Todennäköisyys sille että hommassa on jotakin takana, on suurempi kuin vaikkapa länsinaapurin yritysten suhteen.
 
Jokainen jälki joka johtaa itään edes etäisesti, on huolestuttava ja asia avaamisen arvoinen. Enkä väitä, että kaikki business jota sieltä päin tulee olisi johonkin valtiolliseen kytkettyä. Todennäköisyys sille että hommassa on jotakin takana, on suurempi kuin vaikkapa länsinaapurin yritysten suhteen.
Liiketoiminta ei Venäjällä ei ole länsimaisen mittapuun mukaan laisinkaan riippumatonta valtiosta ja tämä takia Venäläisten kanssa liiketoimet sisältää riskin sekä poliittisen että taloudellisen.
 
Jokainen jälki joka johtaa itään edes etäisesti, on huolestuttava ja asia avaamisen arvoinen. Enkä väitä, että kaikki business jota sieltä päin tulee olisi johonkin valtiolliseen kytkettyä. Todennäköisyys sille että hommassa on jotakin takana, on suurempi kuin vaikkapa länsinaapurin yritysten suhteen.
Tottahan tuolla merikaapelihankkeella on yhteys venäjän valtiollisiin toimijoihin. http://marchmontnews.com/Technology...-build-Russian-Trans-Arctic-Cable-System.html
 
Tottahan tuolla merikaapelihankkeella on yhteys venäjän valtiollisiin toimijoihin. http://marchmontnews.com/Technology...-build-Russian-Trans-Arctic-Cable-System.html

ja kun kerran on yhteys niin....

Liiketoiminta ei Venäjällä ei ole länsimaisen mittapuun mukaan laisinkaan riippumatonta valtiosta ja tämä takia Venäläisten kanssa liiketoimet sisältää riskin sekä poliittisen että taloudellisen.
 
Liiketoiminta ei Venäjällä ei ole länsimaisen mittapuun mukaan laisinkaan riippumatonta valtiosta ja tämä takia Venäläisten kanssa liiketoimet sisältää riskin sekä poliittisen että taloudellisen.
Valtiollisilla toimijoilla tarkoitin lähinnä kolmen kirjaimen lyhenteellä ilmaistuja organisaatoita :rolleyes:
 
Valtiollisilla toimijoilla tarkoitin lähinnä kolmen kirjaimen lyhenteellä ilmaistuja organisaatoita :rolleyes:
Kun pohtii millaisesta hankkeesta on kyse, en olisi syvästi huolissani siitä että projekti on päässyt ohi viittaamiesi organisaatioiden vaikutuspiiristä. Merikaapeli Murmanskin kulmille venäjän talousvesille.
Hukkasin jo yhden kaapelihankkeeseen viitanneen saitin jossa viitattiin johonkin mahdollisuuteen kerätä ja analysoida tietoa. Sitä varten tarvittaneen palvelinkeskus.
 
Jokainen jälki joka johtaa itään edes etäisesti, on huolestuttava ja asia avaamisen arvoinen. Enkä väitä, että kaikki business jota sieltä päin tulee olisi johonkin valtiolliseen kytkettyä. Todennäköisyys sille että hommassa on jotakin takana, on suurempi kuin vaikkapa länsinaapurin yritysten suhteen.

Jokainen jälki joka johtaa itään (Venäjään) ei ole huolestuttava. Sen sijaan kaikkia yhteyksiä tulee tutkia samalla välttäen perättömiä huhuja. Ajatuksesi liiketoiminnasta on varmasti oikean suuntainen.

Tämä tunteista ja perinteistä johtuva päättely saa aikaan melkoisia väärinkäsityksiä. Kesämökki kiinteistöjä luullaan erikoisjoukkojen tukikohdiksi ja merentutkimusalusten turvakaiteita tiedusteluantenneiksi. Tällaisella ajattelumallilla varmaan Valio, Nokian Renkaat ja sadat muut suomalaisen yritykset ovat merkittävä uhka turvallisuudellemme.
 
Isänmaan etu edellä
2.10.2015 Jussi Niinistö
Taipalsaarella sijaitsevan Sarviniemen alueen maakaupat saivat onnellisen päätöksen tällä viikolla. Metsähallitus ja alueen omistaneet tahot allekirjoittivat alueesta kauppakirjat. Sarviniemen alue siirtyi virallisesti Metsähallituksen omistukseen ja sitä kautta puolustusvoimien käyttöön. Kauppahinta oli alle 3,3 miljoonaa euroa.

Saimaan rannalla sijaitseva Sarviniemi on kappale kauneinta Suomea. Puolustushallinto ei kuitenkaan ollut kiinnostunut alueesta sen kauneus- tai luontoarvojen takia, vaan pelkästään alueen maanpuolustuksellisen merkityksen vuoksi. Kyseessä on asia, jota ei julkisuudessa voi perustella tämän enempää. Tästä syystä Sarviniemen aluetta ei haluttu päästää ulkomaalaisomistukseen.

Puolustusministerinä päätin käyttää järeintä mahdollisinta keinoa eli lunastusta, koska asiassa ei näyttänyt syntyvän vapaaehtoista kauppaa ainakaan järjelliseen hintaan. Ministerinä puolsin kaikkien käytettävissä olevien keinojen käyttämistä ja näin käynnistyi lunastusprosessin valmistelu puolustushallinnossa ja Valtioneuvostossa. Melko pian sen jälkeen viranomaisten ja myyjien välillä syntyi yhteisymmärrys vapaaehtoisesta kaupasta, joka siis saatiin päätökseen tällä viikolla.

Poliittisesti Sarviniemen kauppa on mielenkiintoinen kahdesta syystä.

Ensiksi kaupassa käytettiin julkisuudessa vahvasti venäläiskorttia. Myyjätahon mukaan venäläinen kaasujätti oli tarjonnut alueesta 10,5 miljoonaa euroa vuonna 2012. Aluetta tarjottiin Suomen valtiolle keväällä 2015, jolloin valtio tarjoutui ostamaan alueen nyt tehtyä kauppaa vastaavalla summalla. Tarjous määräytyi Metsähallituksen teettämän arvion perusteella. Myyjät eivät hyväksyneet tarjousta, koska heidän mukaansa nimeltä mainitsematon venäläistaho oli tarjonnut alueesta 7,5 miljoonaa euroa.

Toiseksi edeltäjäni puolustusministerinä Carl Haglund (r) edusti julkisuudessa sitä kantaa, ettei pakkolunastusta voi käyttää. Hänen mielestään valtion olisi pitänyt korottaa omaa tarjoustaan. Itse edustan kantaa, että veronmaksajien rahoja on käytettävä viisaasti ja harkiten. Mielestäni valtiota ei saa kiristää maksamaan korkeampaa hintaa siten, että vipuvartena käytetään kolmatta ”kasvotonta” tahoa.

Hallitusohjelmassa on kirjaus, että Sipilän hallitus tarkentaa kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien maa-alueiden ja kiinteistöjen hankintaan liittyvää lainsäädäntöä. Vaikka Sarviniemen alueen osalta lopputulos oli hyvä, niin lainsäädännöllinen tarkastelu on tehtävä. Suomelle strategisesti merkittävät alueet on turvattava.
 
Tämä on hienoa, vihreiden miesten kannalta. En nyt väitä, että tämä kopteriliikenne siihen liittyy, mutta sitä voitaisiin käyttää savuverhona, mikäli vihreitä miehiä pitäisi siirtää äkisti, jonnekin rannikolle. Äkkiäkös tuosta tiputtaa väkeä muuallekin kuin tuolle saarelle.

Venäläiskopterit hämmentävät Paraisilla ja Haminassa – luvat ja reitit hämärän peitossa
Turun saaristosta maa-alueita ja saarikohteita hankkineen venäläistaustaisen Airiston Helmi -osakeyhtiön helikopteriliikenne herättää hämmennystä Länsi-Suomessa. Myös Haminassa on huomiota herättävän vilkasta venäläiskopterien liikennettä.

Venäläistaustainen Airiston Helmi on rakentanut helikopteriliikenteelle laskeutumisalustoja Turun saaristoon. Kuva: Tuula Malin
Saaristomatkailua vuosien ajan tuloksetta käynnistellyt Airiston Helmi -yhtiö on rakennuttanut useita helikopteriliikenteelle tarkoitettuja laskeutumisalustoja yhtiön omistamille manner- ja saarikiinteistöille Paraisille sekä ulkosaaristossa Turun edustalla.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on myöntänyt laskeutumispaikkaluvan yhdelle, Paraisten Ybbernäsissä sijaitsevalle kiinteistölle. Kyseinen lupa on vuodelta 2013. Laskeutumispaikkalupa on myönnetty Moskovassa asuvan omistajan yksityisen ja tilapäisen lentotoiminnan käyttöön.

Naapureiden ja Paraisten kaupungin mukaan helikopteriliikennettä on kuitenkin ollut säännöllisesti vähintään kerrasta kahteen kuukaudessa.

– Mikäli lentotoiminnan luonne on muuttunut, siitä täytyy ensitilassa ilmoittaa Trafille, jotta voidaan käynnistää uusi lupaprosessi, toteaa johtava asiantuntija Matti Tupamäki Trafin ilmailuesikunnasta.

Saarille rakennetuista laskeutumispaikoista ei ole ilmoitettu Trafille, eikä niille ole näin ollen myöskään myönnetty erillisiä laskeutumispaikkalupia.

– Laskeutumispaikkalupaa ei tarvita, mikäli kyseessä on maanomistajan oma tai hänen luvallaan tapahtuva tilapäinen lentotoiminta omien kiinteistöjen alueella. Lupa kuitenkin tarvitaan, mikäli liikennöinti on säännöllistä, selvittää Tupamäki.

Luvanhaltijalla ilmoitusvelvollisuus
Trafi ei valvo tilapäisiä laskeutumispaikkoja ja niille tapahtuvaa lentoliikennettä.

Johtava asiantuntija Matti Tupamäki painottaa, että viranomaisvalvonnan toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että luvanhaltija huolehtii itse lentotoiminnan muutoksiin liittyvästä ilmoitusvelvollisuudestaan.

– Luvanhaltijan on omatoimisesti informoitava muutoksista valvovia viranomaisia. Uuden lupamenettelyn avulla lentopaikan pitoluvat saadaan ajantasaisiksi ja sitä kautta valvonnasta vastaavien viranomaisten tietoon.

Tupamäki muistuttaa, että lupaehtojen vastainen lentotoiminta on kiellettyä.

– Trafi suorittaa määräajoin pistokoeluontoisia tarkastuksia. Luvatta lentämisestä seuraa sanktioita.

Tuntemattomat lentoreitit
Airiston Helmen kopteriliikenteen lentoreiteistä on mahdotonta löytää vedenpitävää tietoa. Yhtiön sisältä ei kommentoida asiaa.

Rajavartiolaitoksesta ei luovuteta tietoa siitä, onko yhtiön kopteri ylittänyt itärajaa viime vuosien aikana. Lentoliikenteen virallisina rajanylityspisteinä toimivilta lentoasemilta ei löydy niiltäkään tietoa Schengen-alueelle saapumisesta.

Airiston Helmen omistamien kiinteistöjen sijainnin kannalta Lappeenrannan ja Turun lentoasemat olisivat luontevimmat rajanylityspaikat.

Rajavartiolaitoksen mukaan Airiston Helmi ei ole hakenut rajanylityslupaa myöskään muun kuin virallisen rajanylityspaikan kautta. Tällainen voisi olla esimerkiksi Trafin luvittama, yhtiön oma laskeutumispaikka Paraisten Ybbernäsissä.

– Meidän partion olisi pitänyt käydä yksityiskiinteistöllä tekemässä rajatarkastus, mikäli lupa olisi myönnetty, kertoo apulaiskomentaja Tomi Kivenjuuri Länsi-Suomen merivartiostosta.

Latviasta, ei Moskovasta
Länsi-Suomen merivartiostossa oletetaan, että Airiston Helmen helikopteri on saapunut Suomeen Moskovan sijaan Latviasta. Näin siitäkin huolimatta, että omistaja asuu Venäjällä ja Ybbernäsin laskeutumispaikka on luvitettu nimenomaan yhtiön omistajan yksityistä lentoliikennettä silmälläpitäen.

– Varmuutta ei ole, mutta oletamme näin, koska yhtiön omistama helikopteri on rekisteröity Latviaan. Tällöin kyseessä on Schengen alueen sisärajaliikenne eikä sisärajaliikenteessä edellytetä rajatarkastuksia, selvittää apulaiskomentaja Kivenjuuri.

Vastaava epäselvä rajanylityskokonaisuus löytyy Haminasta.

Venäläisen Rossija Bankin suuromistajiin kuuluva Dmitri Gorelov osti vuonna 2008 veroparatiisiyhtiölleen Dolatus United Corporationille Haminasta kaksi kiinteistöä. Toisella kiinteistöistä sijaitsee yksityinen helikopterikenttä.

Alueella on havaittu jo aika ajoin vilkastakin helikopteriliikennettä.

Suomenlahden merivartioston tiedossa ei ole, että rajanylityslupaa olisi haettu. Gorelovia ei tavoitettu kommenttia varten.

– Ennalta rajanylityspaikaksi määritellyn lentoaseman kautta tapahtuvasta maahantulosta annamme tietoja vain toisille viranomaisille. Linjaus perustuu lakiin henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa, sanoo apulaiskomentaja Ismo Siikaluoma Suomenlahden merivartiostosta.

http://yle.fi/uutiset/venalaiskopte...ssa__luvat_ja_reitit_hamaran_peitossa/8616470
 
Suomen ilmatilassa tunnistamatonta helikopteriliikennettä – matalalla lentävä voi vältellä valvontaa
Viranomaisten tilannekuva itärajalla seikkailevasta pienkone- ja helikopteriliikenteestä on vasta hahmottumassa. Ilmiön laajuutta ei haluta arvioida julkisesti. Ilmatilan alimmalla kaistalla liikennöiviä pienlentokoneita ja helikoptereita käyttävät muun muassa Suomesta kiinteistöjä hankkineet venäläiset yhtiöt ja niiden lähipiiri.

Joulukuun 10. päivänä venäläishelikopteri poistui Suomen ilmatilasta, kun Ilmavoimat käski kopterin palata Venäjälle. Kuva: Ilmavoimat
On joulukuun kymmenes päivä itäisellä Suomenlahdella. Rajavartiolaitos havaitsee helikopterin ylittäneen Suomen merirajan luvatta. Kopteri ei vastaa rajaviranomaisten radiokutsuihin. Helikopteri poistuu Suomen ilmatilasta vasta sen jälkeen, kun Ilmavoimat puuttuu luvattomaan rajanylitykseen ja komentaa kopterin takaisin Venäjän ilmatilaan.

Tänään Rajavartiolaitos ilmoitti saaneensa valmiiksi esitutkinnan tuosta Haapasaaren itäpuolella tapahtuneesta alueloukkauksesta. Rajaviranomaiset tiedottivat virallisesti, että kohteen oletetaan olevan helikopteri, jonka kansallisuutta ei voida varmistaa. Ylen tietojen mukaan kyse oli venäläisestä helikopterista.

Viranomaisten tilannekuva itärajalla seikkailevasta pienkone- ja helikopteriliikenteestä on vasta hahmottumassa. Ilmiön laajuutta ei haluta arvioida julkisesti.

Schengen–alueen ulkorajaa koetellaan myös ilmassa. Se on selvää.

Venäjältä Suomeen ja Schengen-alueelle saapuva helikopteriliikenne jää pimentoon, jos lentäjät eivät itse ilmoita saapumisestaan rajavartioviranomaisille.

Ilmatilan alimmalla kaistalla liikennöiviä pienlentokoneita ja helikoptereita käyttävät muun muassa Suomesta kiinteistöjä hankkineet venäläiset yhtiöt ja niiden lähipiiri.

– Kopterilla voi liikkua rajan yli muutama henkilö tai pari-kolmekymmentä henkilöä koneen koosta riippuen, kertoo johtava asiantuntija Matti Tupamäki Trafista.

Helikopterit käyttävät valvomatonta lentokerrosta
– Pienkoneet ja helikopterit käyttävät ilmatilan alinta, valvomatonta lentokerrosta. Alavyöhykkeellä ei ole lainkaan lennonjohtoa, joten liikennettä ei havaita, mikäli lentäjä on laiminlyönyt maahantulon edellyttämän ilmoitus- tai lupamenettelyn, kerrotaan Rajavartiolaitoksen tilanne- ja riskianalyysikeskuksesta.

Alinta lentokerrosta kutsutaan G-alueeksi. Helikopteriliikenteen käyttämä G-ilmatila ulottuu 150 metristä noin 360 metriin maan- ja merenpinnan yläpuolelle. Pääosa kopterilennoista suoritetaan parinsadan metrin lentokorkeudessa.

Koska G-alueen ilmatilassa ei ole lennonjohtopalvelua, siellä voidaan lentää ilman vahvistettua lentosuunnitelmaa.

– Lentäjä voi pitää käyttämänsä reitin omana tietonaan, mikäli pysyy riittävän etäällä lennonjohdon valvomista lentoasemien suoja-alueista. Risteämisvaaran alue on noin 15-20 kilometrin levyinen kaistale lentoasemien ympärillä. Mikäli tuolle alueelle tullaan, pitää tiedottaa lennonjohtoa, muuten ei tarvitse, selvittää johtava asiantuntija Matti Tupamäki lentoliikenteen turvallisuudesta vastaavan Trafin ilmailuesikunnasta.

Valvomattomassa alakerroksessa liikennöivät helikopterit ovat ilmoitusvelvollisia reittisuunnitelmistaan, mikäli ne ylittävät EU:n ulkorajan. Schengen-alueen ulkopuolelta ei voi tulla Suomen ilmatilaan ilmoittamatta minkään lentokäytävän kautta.

Kaksi sallittua ylitysväylää
Alavyöhykkeellä operoiva ulkorajaliikenne tulee näkyväksi, mikäli lennot saapuvat Suomeen lentoliikenteen virallisina rajanylityspaikkoina toimivien lentoasemien kautta.

Vaihtoehtoisesti pienlentokoneet ja helikopterit voivat hakea rajavartiolaitokselta erillislupaa EU:n ulkorajan ylittämiseen muualta kuin virallisen, lentoliikenteelle määritellyn rajanylityspaikan kautta. Perustelujen on oltava riittävän painavat eikä tilapäismenettelystä saa aiheutua vaaraa rajaturvallisuuden ylläpitämiselle.

Tällainen oman toiveen mukainen, hakemuksesta luvitettu rajanylityslupa myönnetään käyntikertakohtaisesti.

Raja- ja tullitarkastukset tehdään, vaikka maahan tultaisiin omalla rajanylitysluvalla, kaukana virallisena ylityspisteenä toimivasta lentoasemasta.

Mikäli pienlentokoneen tai helikopterin lentäjä ei käytä kumpaakaan edellä mainituista laillisista ylitystavoista, saattaa kone tai kopteri livahtaa valvomattoman G-vyöhykkeen kautta huomaamattomasti Suomen ilmatilaan.

Pahimmassa tapauksessa lento painuu kokonaan viranomaisten tavoittamattomiin. Lain velvoittamat raja- ja tullitarkastukset jäävät tällaisessa tilanteessa suorittamatta.

Tarkastamatta jäävät niin matkustajien passit ja viisumit, kuin lastina oleva tavara.

– Tulliviranomaiset eivät vastaa ilmatilan valvonnasta. Tulli toimii muilta viranomaisilta saatujen tietojen varassa. Mikäli heillä ei ole tietoa ylityspaikasta ja ajankohdasta, ei sitä ole meilläkään. Näin ollen emme voi tehdä tullitarkastusta, kiteyttää valvontapäällikkö Kari Marjamäki Tullista.

Marjamäki korostaa, että tullitarkastus edellyttää ilmatilaa valvovien viranomaisten ennakkoilmoitusta. Ilmoituksesta tulee selvitä täsmällinen maahantuloaika ja -paikka, matkustajatiedot sekä tullattavaksi ilmoitettu tavara.

Pimeä lento on valtionrajarikos
Suomen ilmatilan ja alueellisen koskemattomuuden valvonta on viime kädessä Ilmavoimien vastuulla.

Ilmavoimien esikunnasta alleviivataan, että kolmansista maista saapuvilla lentäjillä on aina ilmoitusvelvollisuus valtiorajan ylittävästä lennosta. Maahantulossa, kauttakulussa, lähdössä ja laskeutumisessa tulee noudattaa Suomessa voimassa olevia siviili-ilmailua koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

Ilmoitusvelvollisuus koskee myös valvomatonta ilmatilaa käyttävää helikopteriliikennettä.

Mikäli ilmoitus- ja lupamenettelyä on laiminlyöty, syyllistyy Suomen ilmatilaan Schengen -alueen ulkopuolelta saapunut lentäjä ilmailulain mukaiseen ilmailurikkomukseen, mahdollisesti jopa valtionrajarikokseen

On kyse valtionrajarikoksesta, mikäli siviili-ilma-alukseksi tunnistettu kone lentää ilman asianmukaista lentosuunnitelmaa tai muuten ohjeiden vastaisesti kolmannesta maasta Schengen-alueelle. Rikoslaissa määritellyn valtionrajarikoksen mahdollisista lisätoimista päättää sisäasiainministeriö, tarkennetaan Ilmavoimien esikunnasta.

Rajavartiolaitos: Lupia haettu ja myönnetty niukasti
Itäisessä tullipiirissä toimiva Savo-Karjalan liikkuva ryhmä teki viime vuonna 86 pienlentokoneiden rajatarkastusta. Tarkastetuista koneista ainoastaan yksi oli helikopteri. Se tarkastettiin Kuopion lentokentällä.

Rajavartiolaitoksen tilanne- ja riskianalyysikeskuksesta saadun vuositilaston mukaan lupia omavalintaisen ylityspaikan kautta tapahtuvaan rajanylitykseen on haettu ja myönnetty niukasti. Kolmen viime vuoden ajalta ei löydy ainuttakaan virallisen ylityspaikan ulkopuolelle myönnettyä rajanylityslupaa. Aiemmin lupia on myönnetty yhdestä viiteen vuodessa.

Vuonna 2010 Rajavartiolaitos myönsi Seinäjoen lentoasemaa ylläpitävälle Rengonharju-säätiölle sarjamuotoisen rajanylitysluvan Venäjältä Seinäjoen lentokentän kautta Schengen -alueelle. Lupa käsitti kahdeksan erillistä, itärajan ylittävää charter –lentoa. Kyseessä oli venäläisturistien tuonti säätiön omistuksessa olevan ylityspaikan kautta.

EU:n ulkoraja yksityisellä huvilalla
Luvanvarainen, tilapäinen rajanylityspaikka muodostaa hetkellisesti virallisiksi rajanylityspaikoiksi määriteltyihin lentoasemiin verrattavissa olevan EU:n ulkorajan.

–Lupia voidaan myöntää esimerkiksi yrityksille, jotka haluavat tuoda henkilökuntaansa, asiakkaitaan tai yhteistyökumppaneitaan tutustumaan johonkin tehtaaseen. Mikäli lentoreitille ei osu luontevasti lentoliikenteelle tarkoitettua virallista rajanylityspaikkaa, on mahdollista osoittaa joku muu sopivampi paikka, jossa kone voidaan vastaanottaa raja- ja tullitarkastuksia varten, selvittää apulaiskomentaja Tomi Kivenjuuri Länsi-Suomen merivartiostosta.

Rajanylitys voi tapahtua Rajavartiolaitoksen myöntämällä erillisluvalla vaikkapa yksityiskiinteistön kautta. Tällaisessa tapauksessa EU:n ulkoraja määrittyy merenrantahuvilalla sijaitsevalle laskeutumispaikalle tai yksityiseen käyttöön rakennetulle helikopterikentälle.

Raja- ja tullitarkastukset suoritetaan rajanylityspaikalla eli edellä kuvatussa tapauksessa huvilakiinteistön pihamaalla.

Tarkastukselle saapuvat Rajavartiolaitoksen ja Tullin partiot.

– Rajavartiolaitos myöntää maahantuloluvan ja Tulli saa sen perustella tiedon mihin paikkaan partion on kulloinkin mentävä, selvittää tullivalvontapäällikkö Kari Marjamäki.

Tulli on hoitanut oman tarkastustoimintansa ohessa tarvittaessa myös rajatarkastuksia.

Tämän vuoden alusta alkaen vastuu rajatarkastuksista siirtyi kuitenkin kokonaisuudessaan Rajavartiolaitokselle. Tulli suorittaa tullitarkastukset pienlentokoneille satunnaisesti, ennakoivan riskianalyysin perusteella.
 
http://yle.fi/uutiset/venalaiskopte...ssa__luvat_ja_reitit_hamaran_peitossa/8616470
Kotimaa 22.1.2016 klo 14:36 | päivitetty 22.1.2016 klo 14:37
Venäläiskopterit hämmentävät Paraisilla ja Haminassa – luvat ja reitit hämärän peitossa
Turun saaristosta maa-alueita ja saarikohteita hankkineen venäläistaustaisen Airiston Helmi -osakeyhtiön helikopteriliikenne herättää hämmennystä Länsi-Suomessa. Myös Haminassa on huomiota herättävän vilkasta venäläiskopterien liikennettä.

Venäläistaustainen Airiston Helmi on rakentanut helikopteriliikenteelle laskeutumisalustoja Turun saaristoon. Kuva: Tuula Malin

Saaristomatkailua vuosien ajan tuloksetta käynnistellyt Airiston Helmi -yhtiö on rakennuttanut useita helikopteriliikenteelle tarkoitettuja laskeutumisalustoja yhtiön omistamille manner- ja saarikiinteistöille Paraisille sekä ulkosaaristossa Turun edustalla.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on myöntänyt laskeutumispaikkaluvan yhdelle, Paraisten Ybbernäsissä sijaitsevalle kiinteistölle. Kyseinen lupa on vuodelta 2013. Laskeutumispaikkalupa on myönnetty Moskovassa asuvan omistajan yksityisen ja tilapäisen lentotoiminnan käyttöön.

Naapureiden ja Paraisten kaupungin mukaan helikopteriliikennettä on kuitenkin ollut säännöllisesti vähintään kerrasta kahteen kuukaudessa.

– Mikäli lentotoiminnan luonne on muuttunut, siitä täytyy ensitilassa ilmoittaa Trafille, jotta voidaan käynnistää uusi lupaprosessi, toteaa johtava asiantuntija Matti Tupamäki Trafin ilmailuesikunnasta.

Saarille rakennetuista laskeutumispaikoista ei ole ilmoitettu Trafille, eikä niille ole näin ollen myöskään myönnetty erillisiä laskeutumispaikkalupia.

– Laskeutumispaikkalupaa ei tarvita, mikäli kyseessä on maanomistajan oma tai hänen luvallaan tapahtuva tilapäinen lentotoiminta omien kiinteistöjen alueella. Lupa kuitenkin tarvitaan, mikäli liikennöinti on säännöllistä, selvittää Tupamäki.

Luvanhaltijalla ilmoitusvelvollisuus
Trafi ei valvo tilapäisiä laskeutumispaikkoja ja niille tapahtuvaa lentoliikennettä.

Johtava asiantuntija Matti Tupamäki painottaa, että viranomaisvalvonnan toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että luvanhaltija huolehtii itse lentotoiminnan muutoksiin liittyvästä ilmoitusvelvollisuudestaan.

– Luvanhaltijan on omatoimisesti informoitava muutoksista valvovia viranomaisia. Uuden lupamenettelyn avulla lentopaikan pitoluvat saadaan ajantasaisiksi ja sitä kautta valvonnasta vastaavien viranomaisten tietoon.

Tupamäki muistuttaa, että lupaehtojen vastainen lentotoiminta on kiellettyä.

– Trafi suorittaa määräajoin pistokoeluontoisia tarkastuksia. Luvatta lentämisestä seuraa sanktioita.

Tuntemattomat lentoreitit
Airiston Helmen kopteriliikenteen lentoreiteistä on mahdotonta löytää vedenpitävää tietoa. Yhtiön sisältä ei kommentoida asiaa.

Rajavartiolaitoksesta ei luovuteta tietoa siitä, onko yhtiön kopteri ylittänyt itärajaa viime vuosien aikana. Lentoliikenteen virallisina rajanylityspisteinä toimivilta lentoasemilta ei löydy niiltäkään tietoa Schengen-alueelle saapumisesta.

Airiston Helmen omistamien kiinteistöjen sijainnin kannalta Lappeenrannan ja Turun lentoasemat olisivat luontevimmat rajanylityspaikat.

Rajavartiolaitoksen mukaan Airiston Helmi ei ole hakenut rajanylityslupaa myöskään muun kuin virallisen rajanylityspaikan kautta. Tällainen voisi olla esimerkiksi Trafin luvittama, yhtiön oma laskeutumispaikka Paraisten Ybbernäsissä.

– Meidän partion olisi pitänyt käydä yksityiskiinteistöllä tekemässä rajatarkastus, mikäli lupa olisi myönnetty, kertoo apulaiskomentaja Tomi Kivenjuuri Länsi-Suomen merivartiostosta.

Latviasta, ei Moskovasta
Länsi-Suomen merivartiostossa oletetaan, että Airiston Helmen helikopteri on saapunut Suomeen Moskovan sijaan Latviasta. Näin siitäkin huolimatta, että omistaja asuu Venäjällä ja Ybbernäsin laskeutumispaikka on luvitettu nimenomaan yhtiön omistajan yksityistä lentoliikennettä silmälläpitäen.

– Varmuutta ei ole, mutta oletamme näin, koska yhtiön omistama helikopteri on rekisteröity Latviaan. Tällöin kyseessä on Schengen alueen sisärajaliikenne eikä sisärajaliikenteessä edellytetä rajatarkastuksia, selvittää apulaiskomentaja Kivenjuuri.

Vastaava epäselvä rajanylityskokonaisuus löytyy Haminasta.

Venäläisen Rossija Bankin suuromistajiin kuuluva Dmitri Gorelov osti vuonna 2008 veroparatiisiyhtiölleen Dolatus United Corporationille Haminasta kaksi kiinteistöä. Toisella kiinteistöistä sijaitsee yksityinen helikopterikenttä.

Alueella on havaittu jo aika ajoin vilkastakin helikopteriliikennettä.

Suomenlahden merivartioston tiedossa ei ole, että rajanylityslupaa olisi haettu. Gorelovia ei tavoitettu kommenttia varten.

– Ennalta rajanylityspaikaksi määritellyn lentoaseman kautta tapahtuvasta maahantulosta annamme tietoja vain toisille viranomaisille. Linjaus perustuu lakiin henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa, sanoo apulaiskomentaja Ismo Siikaluoma Suomenlahden merivartiostosta.

Sitten vähän vanhempia uutisia:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015012319074583_uu.shtml
Venäläisfirman maakauppa blokkasi Suomen vesiväylät
Perjantai 23.1.2015 klo 18.20


Asiantuntijan mukaan maakaupoilla on selvä strateginen päämäärä: Suomen valvonta.


Merivoimien kalustohuutokaupasta hankitut alukset kuvattuina Airiston Helmen maatukikohdassa Paraisten Ybbernäsissä.

Juttu on julkaistu alun perin painetussa Iltalehdessä maanantaina 19.1.2015.

Venäläistaustainen, Suomeen rekisteröity Airiston Helmi Oy on hankkinut järjestelmällisesti merenranta- ja saarikiinteistöjä Turun saaristosta vajaan kymmenen viime vuoden aikana.

Hankintojen seurauksena venäläistaustainen yritys on saattanut valvontaansa Turun ja Naantalin satamiin johtavat syvävesiväylät. Kyseessä on viisi Suomen puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta keskeistä saaristomeren väylää.

Kaakosta maata on hankittu Hangosta Turkuun johtavan Pensarin väylän varrelta. Etelästä Utön syväväylän varrelta ja Ahvenanmaan suuntaan Kihdin Väylän varrelta. Rahtiliikenteen käyttämä Uudenkaupungin väylä ja Högön kiertoväylä ovat olleet niin ikään maanhankinnan kohteina.

Selvä motiivi

Asemansa vuoksi nimettömänä pysyttelevän sotilaslähteen mukaan kartoilta paljastuva maanhankinta on kiistatta strategista. Järjestelmälliset hankinnat ovat motittaneet Turun ja Naantalin satamat.

- Tavoitteena on ollut kaikkien merkittävien syvävesiväylien visuaalinen valvonta ja tarpeen tullen myös sulkeminen.

Asiantuntijan mukaan kyse on venäläisen etupiiriajattelun mukaisesta kohdemaan varaamisesta ja haltuun ottamisesta. Rauhan aikana varaudutaan tulevaan ja rakennetaan tukikohtia.

- Syvän rauhan tilassa aluehankintoja hyödynnetään tiedustelussa. Mahdollisessa konfliktissa tukikohdat aktivoidaan. Ei ole epäilystäkään, etteikö hankintoja olisi jo hyödynnetty tiedustelussa.

Iltalehti haastatteli myös toista, merivoimien reservin päällystöön kuuluvaa saaristomeren asiantuntijaa. Hänkään ei halunnut nimeään julkisuuteen, koska faktoihin perustuva keskustelu poliittisesti vaikuttuneista, tarkoitushakuisista maa-aluehankinnoista leimataan välittömästi Nato-propagandan levittämiseksi.

- Viimeistään nyt Suomessa olisi kyettävä avoimeen ja asialliseen keskusteluun hankintojen tarkoitusperästä ja seurauksista. Merikartat paljastavat toiminnan motiivit. On tehty älykäs suunnitelma ja toteutettu se.

- Saarilta käsin on äärimmäisen helppo valvoa väyliä. Väyläliikenteen valvonta voidaan toteuttaa joko konkreettisesti paikalla ollen tai elektronisesti, esimerkiksi videokuvan välityksellä.

Kalusto Suomesta

Syvävesiväylien varrella toteutetun järjestelmällisen maanhankinnan lomassa Airiston Helmi on hankkinut omistukseensa myös merivoimien aluskalustoa puolustusvoimien poistomyynnistä. Toinen yhtiön hallussa olevista aluksista on satelliiteilla ja miinanpudotustekniikalla varustettu Kampela-luokan alus. Toinen rannikkotykistön linnakealus.

Hankinnat on tehty kalustohuutokaupasta muutama vuosi sitten. Molemmat alukset liikennöivät saaristossa yhä edelleen Suomen puolustusvoimien väreissä.

- Aluksilla on voitu liikkua saaristossa kenenkään ulkopuolisen kyseenalaistamatta. Mistään ulospäin näkyvästä merkistä ei voi ymmärtää, että Suomen puolustusvoimien sijaan liikkeellä ovatkin venäläiset, sanoo Iltalehden tapaama reservin upseeri ja saaristomeren asiantuntija.

Asiantuntijan mukaan armeijan aluskaluston ansiosta venäläiset ovat voineet laskea mereen kenenkään ulkopuolisen häiritsemättä väylien liikenteestä tietoa välittäviä anturoita.

- Visuaalisen valvonnan ja merenpohjiin laskettujen anturoiden välittämiä tietoja yhdistämällä saadaan täsmällistä tiedustelutietoa väylien tapahtumista.

Miinoitusta?

Myös miinojen laskeminen on mahdollista.

- Miinojen tiputtaminen on yksinkertaista. Ne voivat odottaa väylien pohjassa laukaisuvalmiudessa vuosikausia.

Sotilaslähteen mukaan yhdenkin väylällä liikennöivän aluksen upottamisella olisi merkittävät psykologiset vaikutukset.

- Jo yhden aluksen upottamisella voidaan luoda psykologinen uhka, jonka jälkeen yksikään varustamo ei enää lähetä aluksiaan kyseisille väylille. Taloudelliset riskit olisivat liian suuret. Energiatoimitukset ja muu välttämätön rahtiliikenne Suomeen hidastuisi tai jäisi kokonaan saapumatta.

Röyhkeä hanke

Toisin kuin Ruotsin rannikolle, Suomen saaristoon on lähes mahdotonta tulla sukellusveneellä tiedustelutarkoituksessa. Maanhankinta tarjoaa asiantuntijan mukaan kätevän kiertotien.

- On hyödynnetty tilaisuus, jonka Suomi tarjosi. Avasimme maanhankinnan vapauttaneella lainsäädännöllä selustamme tällaiselle etujemme vastaiselle toiminnalle.

- Hanke on niin yllättävä, ovela ja röyhkeä, ettei tällaiseen ole osattu varautua. Kokonaistilanteen kannalta mahdollisilla lisähankinnoilla ei ole enää merkitystä.

Yhtiö ei kommentoi

Iltalehti yritti tavoittaa Airiston Helmen edustajia haastatteluun.

Halusimme kuulla, miksei yhtiö ole käynnistänyt lainkaan kaavailemaansa saaristomatkailuliiketoimintaa. Olisimme kysyneet myös maa- ja kalustohankintojen motiiveista sekä rahoituslähteestä.

Julkiseen rekisteriin ilmoitetut puhelinnumerot eivät olleet toiminnassa. Yksi oli kiinni ja toinen suljettu. Yhtiön asioita hoitavasta tilitoimistosta vastattiin. Paraisilla toimivan tilitoimiston edustaja välitti haastattelupyynnön hallituksen puheenjohtajalle Pavel Melnikoville sekä muille hallituksen jäsenille.

Tilitoimisto lupasi palata asiaan vielä saman päivän aikana. Soittoa ei kuitenkaan kuulunut. Toimistosta ei vastattu myöskään Iltalehden lähettämään tekstiviestitiedusteluun.

TUULA MALIN

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/776...tiolla-hammentavaa-kalustoa-turun-saaristossa
Satelliittikuva: Venäläisyhtiöllä ”hämmentävää” kalustoa Turun saaristossa
bp8h1098_0.png

Teppo Ovaskainen
Luotu:
9.2.2015 15:14
Päivitetty:
10.2.2015 11:07
  • Kuva: Google Maps
    turunsaaristo-gm.jpg

    Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) on huolissaan venäläistaustaisten yritysten tonttikaupoista muun muassa Turun saaristossa. Oheinen Google Mapsin satelliittikuva yhdestä Airiston Helmen saaristotontista täsmää yhteen mediassakin julkaistujen, kyseistä tonttia esittävien valokuvien yksityiskohtien kanssa.
Kotimaa
Venäläisomisteisen matkailu- ja kiinteistöyhtiön tonttikaupat Turun saaristossa ovat kuohuttaneet suomalaisten mieliä. Keskustelua ovat herättäneet myös Suomen merivoimilta ostetut alukset venäläistaustaisen yhtiön rantatontin laiturissa saariston pääkaupungissa Paraisilla.

Puolustusvoimien poistohuutokaupoista ostetut alukset, joista toinen on Kampela- tai Kala-luokan kuljetuslautta ja toinen Iltalehden mukaan rannikkotykistön yhteysvene, näkyvät muun muassa oheisessa Google Mapsin satelliittikuvassa kesältä 2014. Vielä vuonna 2011 napatussa satelliittikuvassa tontti oli käytännössä tyhjä.

Lisäksi laiturissa näkyy pienempiä veneitä, ja rantakiinteistön varustukseen kuuluu myös naapureita melun vuoksi närästänyt helikopterin laskeutumispaikka.


– Kyllähän tuo on hyvin havahduttava kuva, kommentoi kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) satelliittikuvaa, josta Uudelle Suomelle vinkattiin.

Kymäläinen on selvitellut venäläisten kiinteistökauppoja ja tehnyt aloitteita EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten tahojen maa- ja kiinteistökauppojen rajoittamisesta Suomessa, viimeisimpänä näistä tiistaina allekirjoitettavaksi tullut kansalaisaloite. Käytännössä aloitteen tähtäimessä ovat lähinnä venäläisten kiinteistö- ja tonttiostot.

Kymäläinen viittaa ”havahduttavalla” arvioihin venäläisten tontti- ja saarikauppojen mahdollisista motiiveista. Nimetön sotilaslähde kuvasi tammikuussa Iltalehdessä Airiston Helmi Oy:n maahankintoja strategiseksi toimeksi, joka kuuluu Venäjän valtion rauhanaikaiseen varautumiseen. Iltalehden sotilaslähteiden mukaan yhtiön tonttihankinnoista voi päätellä, että tavoitteena on Suomelle tärkeiden saaristomeren pääväylien saattaminen venäläisten valvontaan kriisiaikojen varalta.

Suna Kymäläinen korostaa, ettei hän Ukrainan sodan valossakaan halua pelotella konflikteilla tai liioitella tonttikauppojen merkitystä. Silti hän yhtyy arvioihin, joiden mukaan kyse voi olla Venäjän valtion tiedustelua ja rauhanaikaisesta varautumisesta mahdollisia konfliktitilanteita varten.

– En usko siihen, että nämä toimet olisivat jotain sodan rakentelua. Mutta nämä voivat olla varautumista tuntemattomaan, Kymäläinen sanoo Uudelle Suomelle.

– Jos tilanteet kriisiytyisivät, niin tässä voisi olla meille [Suomelle] haitallisia piirteitä.

Kymäläinen kertoo saaneensa runsaasti asiaan liittyviä yhteydenottoja Paraisilta ja muualta Turun saaristosta, mistä Airiston Helmi on hänen mukaansa ostanut useita tontteja ja saaria. Paraisilla naapurit ovat riidelleet Airiston Helmen ja kunnan kanssa helikopterimelusta ja rakennusluvista, mutta Kymäläisen mukaan myös yhtiön omistamat entiset Puolustusvoimien alukset aiheuttavat ihmetystä.

– Airiston Helmen tapauksessa hämmentävää on se miinalaiva [muun muassa miinantorjuntaan soveltuva kuljetuslautta] ja yhteysalus, jotka ovat myöskin heidän omistuksessaan ja jotka liikennöivät tuolla Suomen merivoimien keskellä ja Suomen väreissä. Jos spekulaatioita haluaa rakennella, niin olisi mahdollista miinoittaa ja niin pois päin, Kymäläinen sanoo.

– Puolustusvoimat on edellyttänyt kaupantekohetkellä, että alusten maalaus tai väritys tulisi muuttaa, mutta näinhän ei ole tapahtunut.

Merivoimista onkin aiemmin kerrottu, että se aikoo tutkia huutokauppojen kauppakirjoja ja selvittää, voiko uudet omistajat velvoittaa muuttamaan alusten väriä ja poistamaan Puolustusvoimiin viittaavat tunnukset.

Merivoimien tiedotuspäällikkö Annele Apajakari kertoo nyt Uudelle Suomelle, että Puolustusvoimien tunnuksen, kielekkeisen valtiolipun, käyttäminen on kiellettyä kaikilta muilta toimijoilta eli myös Merivoimien vanhojen alusten uusilta omistajilta. Tunnuksen käytöstä ei Apajakarin mukaan olekaan ainakaan ”ensikäden havaintoja” Airiston Helmen tapauksessa.

Sen sijaan alusten väriin on hankala puuttua. Apajakarin mukaan kauppakirjan ehdoissa sanotaan, että uusi omistaja on velvollinen muuttamaan veneen ulkonäköä siten, että sekaantumiseen vaaraa ei ole, ”mutta tätä ehtoa on äärettömän vaikea valvoa”.

– Ei ole mitään trademark-harmaata, joka olisi yksinoikeudella puolustusvoimien käytössä, Apajakari sanoo Uudelle Suomelle.

– Emme ole lähdössä prosessiin ulkonäön muuttamisesta, mutta toki kielekkeisen valtiolipun kanssa ajeluun pitää puuttua jos sellaista havaitaan.

Venäläisyrityksen maahankintoja koskeviin kysymyksiin Apajakari ei voi vastata, koska tonttiasiat eivät Merivoimille kuulu. Puolustusvoimat seuraa yleisesti toimintaympäristöään mutta ei tiedota havainnoistaan.

–Mitään laitonta ei ole tapahtunut, Apajakari sanoo vastauksena tontti- ja alushankintoihin liittyviin kysymyksiin.

Iltalehti kertoi sunnuntaina, että Airiston Helmi hankki alukset Puolustusvoimilta suomalaisen varustamojätti Alfons Håkansin toimitusjohtajan Joakim Håkansin toisen yrityksen välityksellä. Joakim Håkans sanoo lehdelle, että Airiston Helmelle välitetty lautta oli nimeltään Kala 4. Hän vahvistaa myös, että päällemaalaus jäi vaihdossa tekemättä.

Satelliittikuvaa katselleen kansanedustaja Kymäläisen mielestä ei ole ihme, jos ”raskasrakenteinen” laituri ruoppauksineen ja veneineen on ihmetyttänyt paikallisia. Paraisten kaupunginjohtaja Folke Öhman sen sijaan kertoo, etteivät Airiston Helmi tai sen laituri ole paraislaisille suuri keskustelunaihe: kaupunginjohtaja ainakaan ei tällaiseen keskusteluun ole törmännyt helikopterimelua lukuunottamatta.

Kymäläisen mukaan suurin ongelma tonttiasiassa on epätietoisuus. Hänen mukaansa viranomaisilta puuttuu kiinteistö- ja tonttihankintojen valvonnassa ”yhteiskoordinaatti, josta näkyisi, miltä se kokonaisuus näyttää Suomen kartalla”.

–Suomessa on tällä hetkellä selkeä ongelma siinä, että meillä ei ole minkäänlaista yhteistä viranomaisrekisteriä siitä, kuinka paljon, kenellä ja missä omistusta on. Tiedot Turun saariston omistuksistakin pohjautuvat vain ja ainoastaan kansalaisaktiivien keräämään tietoon, Kymäläinen sanoo.

Suna Kymäläisen mielestä aiheesta täytyy keskustella paitsi turvallisuusnäkökulmasta myös muun muassa verotuksellisten asioiden vuoksi. Kansalaisaloitteessaan hän esittelee myös tätä näkökulmaa.

– Kyseinen yritysrypäs ostaa koko ajan uusia saaria ja rantatontteja, mutta vuosittaiset tappiot kasvavat. Silti on jostain rahaa investoida näinkin huomattavia omaisuuksia. Kyllä siinä täytyisi jollain hälykellot soida, että eihän nyt kaikki näytä edes ulospäin siltä, että homma olisi kunnossa, Kymäläinen sanoo.

Airiston Helmen yritysrekisteriin merkitty johto on toistuvasti jättänyt vastaamatta suomalaismedian yhteydenottoihin. Myöskään Uudelle Suomelle ei luvattu eikä toistaiseksi ole annettu haastattelua, vaikka eräästä yhtiön numerosta vastattiinkin. Puhelimeen vastannut henkilö ei antanut nimeään. Ennen Iltalehteä Airiston Helmen toimista Turun saaristossa on raportoinut muun muassa Ilta-Sanomat, minkä lisäksi venäläiskauppoja on pitkään seurannut MTV.

http://www.aamuset.fi/naista-puhuta...s-hylkasi-naapurin-valituksen-airiston-helmen
Turun hallinto-oikeus hylkäsi naapurin valituksen Airiston Helmen rakennusluvasta
Uutiset
03.12.2013 10:18

Turun hallinto-oikeus on hylännyt naapurin valituksen Airiston Helmen rakennusluvasta. Hallinto-oikeus hylkäsi naapurin tekemän valituksen rakennuksen huonejärjestyksen muuttamista koskeneesta luvasta. Valitus hylättiin äänestyksen jälkeen äänin 4–1.
Airiston Helmen omistamaan omakotitaloon on tulossa kahdeksan makuuhuonetta, joissa on omat pesutilat. Hallinto-oikeuden mukaan se ei kuitenkaan tarkoita, että rakennuksen käyttötarkoitus muuttuisi majoitustoiminnaksi.
Airiston Helmi Oy:lle on aiemmin myönnetty poikkeamislupa ja rakennuslupa kerrosalaltaan 369 neliömetrin suuruisen omakotitalon rakentamiseen Paraisten Ybbersnäsissä sijaitsevalle Västerbackin kiinteistölle. Paraisten rakennuslautakunta myönsi viime vuoden syyskuussa yhtiölle luvan muuttaa rakennuksen huonejärjestystä. Muutoksessa makuuhuoneiden määrä lisääntyy kuudesta kahdeksaan. Kaikkiin makuuhuoneisiin rakennetaan pesuhuone.
Yhtiön mukaan rakennuksessa ei ole tarkoitus harjoittaa majoituselinkeinotoimintaa, eivätkä kaikki huoneet ole jatkuvassa käytössä. Hallinto-oikeuden mukaan pelkästään se, että muutosten jälkeen rakennuksessa on kaksi makuuhuonetta enemmän kuin aikaisemmin ja kaikkiin liittyy oma pesuhuone, ei merkitse rakennuksen käyttötarkoituksen muuttumista elinkeinotoiminnan muodossa harjoitettavaksi majoitustoiminnaksi.
Rakennuksessa on edelleen omakotitalolle tyypilliset piirteet, kuten tilava olohuone ja keittiö sekä sauna. Tämän vuoksi hallinto-oikeus hylkäsi naapurin valituksen yhtiölle myönnetystä rakennusluvasta. Hallinto-oikeus totesi kuitenkin, että rakennusluvan mukaan rakennusta ei ole mahdollista käyttää majoitustoimintaan. Kunnan rakennusvalvonta voi tarvittaessa kieltää rakennuksen käytön muuhun kuin rakennusluvan mukaiseen tarkoitukseen.
Eri mieltä ollut hallinto-oikeuden jäsen olisi hyväksynyt valituksen ja hylännyt yhtiön muutosrakennuslupahakemuksen. Hänen mukaansa esitetty selvitys osoittaa, että rakennus ei tule yksityishenkilön tai perheen asuinkäyttöön edes osa-aikaisesti, vaan sitä tullaan käyttämään vaihtuvan kävijäjoukon tilapäiseen majoitukseen pääosin kesäaikana.
Rakennuksen rakenne ja sen käyttötarkoituksesta saatu selvitys osoittavat hänen mukaansa, ettei kyseessä ole sellainen omakotitalotyyppinen rakennus, jonka rakentamiseen yhtiölle on myönnetty poikkeamislupa rakentaa ranta-alueelle ilman asema- tai yleiskaavaa. Rakennuslautakunta ei sen vuoksi ole voinut myöntää rakennuslupaa.
Päätöksestä hallinto-oikeuteen valitti naapurikiinteistön omistaja. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288742578384.html
Miksi venäläiset ostavat Suomen saaria pala palalta? Katso kartta
1288742580821.jpg

Turun edustalla saaria omistava venäläistaustainen yritys huolettaa kansanedustaja Suna Kymäläistä (sd). (KUVA: Rajavartiolaitos)

Julkaistu: 24.9.2014 19:18

Turun edustalla saaria omistava venäläistaustainen yritys huolettaa kansanedustajaa.
Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd) kertoo olevansa huolissaan venäläistaustaisen yrityksen Airiston Helmi Oy:n omistamista alueista Turun saaristossa.

Airiston Helmi ja sen hallituksen puheenjohtaja omistavat lukuisia saaria ja merenrantatontteja merkittävän kauppamerenkulun pääväylän lähistöllä.

-Se on ainoa siinä saaristossa oleva syväväyläreitti, joten se on huoltovarmuusreitti. Eihän tällaisia asioita pohdita rauhan aikaan. Jos tilanteet kriisiytyvät, on asia sitten erilainen. Nämä ovat asioita, jotka olisi syytä ottaa huomioon, Kymäläinen sanoo.

-Naantalin syväväylää pitkin kulkee laivoissa muun muassa Suomen huoltovarmuuden kannalta tärkeää raakaöljyä Naantaliin Neste Oilin jalostamoon.

Naantalin satama on tietenkin yksi asia, mutta kriisin sattuessa puhutaan jo monesta muustakin asiasta huoltovarmuuden kannalta.

Vuonna 2007 perustetun Airiston Helmen toimialaksi on määritelty matkailu- ja majoituspalvelut sekä kiinteistöjen omistaminen ja vuokraus. Yhtiö on tehnyt vuoden 2008 tilikaudesta lähtien vuosittain tuntuvaa tappiota. Velkaa on yhtiölle kertynyt tuoreimman tilinpäätöksen mukaan miljoonien eurojen edestä. Vaikka voittoa ei ole tullut, se on pystynyt hankkimaan omistukseensa lukuisia saaria ja ranta-alueita Turun saaristosta.

Vaikka yrityksen toimintaan ei tiedetä liittyvän mitään laitonta, herättää se Kymäläisen mukaan kysymyksiä ja epäilyksiä.

-Tehdään vuosia tappiota ja pystytään siitä huolimatta hankkimaan mittavia omistuksia. Mistä se raha löytyy?

Tiedot Airiston Helmen omistuksista Turun saaristossa pohjautuvat venäläisten kiinteistökauppoja Suomessa vuosien ajan tutkineen, eläkkeelle olevan insinöörin Oiva Miettisen ja tämän yhteistyökumppaneiden selvityksiin. Myös Maanmittauslaitoksen lainhuutotodistukset antavat vastaavat tiedot Airiston Helmeen liittyvistä omistuksista.

Yhtiön toimitusjohtaja ja sen hallituksen jäsenet ovat Venäjän kansalaisia. Kaupparekisterin tietojen mukaan toimitusjohtajan ja hallituksen varsinaisen jäsenen asuinpaikka on Venäjä ja hallituksen puheenjohtajan Latvia. Hallituksen varajäsenen asuinpaikkaa ei kerrota.

Ilta-Sanomat yritti ottaa yhteyttä Airiston Helmeen soittamalla lukuisiin puhelinnumeroihin, joita sen nimissä on, mutta yhdessäkään ei vastattu. Yhtiön yhteystiedoksi ilmoitetaan kaupparekisterissä Paraisilla sijaitsevan katuosoitteen lisäksi sähköpostiosoite, mutta siihen lähetetty viesti ei myöskään tuonut vastausta. Yhtiöllä ei vaikuta olevan verkkosivuja.

Yhtiön Paraisten Ybbernäsissä sijaitsevassa kiinteistössä on helikopterin laskeutumispaikka. Helikopterin aiheuttaman meteli on johtanut naapureiden valituksiin.

-Heillä on helikopteri ja laskeutumispaikka, ja niille on lupa, Paraisten kaupunginlakimies Monica Avellan kertoo.

Airiston Helmi siis:
-"harjoittaa matkailu- ja majoituspalveluliiketoimintaa"
-ei ole saanut liiketoimintaansa pystyyn, vaikka aloitti toimintansa 2007
-tuottaa miljoonatappioita, ja on veloissa
-ostaa silti kiinteistöjä strategisten meriväylien ympäriltä
-muuttaa isoja rakennuksia joukkomajoitukseen kelpaaviksi pesutiloineen
-ei kuitenkaan aio käyttää niitä majoitusliiketoiminnan harjoittamiseen
-käyttää entisiä PV:n aluksia uudelleenmaalaamattomina, eli entisissä PV:n maaleissa
-rakentaa helikopterialustoja kiinteistöilleen, vain yksi niistä on virallinen
-epämääräistä ja ajoittain runsasta helikopteriliikennettä tonteille
-ei suostu kommentoimaan toimintaansa suomalaismedialle mitenkään

Jotain mätää tuossa on. Testaako Venäjä sitten vain Suomen reaktiota, vaiko onko suunnitteilla jotain enemmänkin?
 
Unohdit myös että ostaa tontteja tärkeiden kaapeliyhteyksien läheltä.
 
Kohta varmaankin sähkönjakelussa ilmenee outoja häiriöitä. Vaikuttaa siltä että meidät yllätetään housut nilkoissa. Merkit ovat selvät mutta kukaan ei tee mitään. Tai sitten tekee mutta ei julkisteta uutisissa. Saa nähdä mitä Sipilä alkaa haastella venäjän reissun jälkeen.
 
Ei voi olla totta! Että ihan kaapeliyhteyksien läheltä.

Jos haluat kiinteistön rannikolta on se hyvin todennäköisesti "strategisen meriväylän varrella". Et myöskään voi valita mistä hankit kun kaikki kiinteistöt eivät ole myynnissä.
Jos haluat kiinteistön vähänkään tiuhemmin rakennetulta alueelta tai rannikolta/saaristosta on se hyvin todennäköisesti tiedonsiirto-tai sähkökaapelin vieressä.

Ei tässä asiassa tarvitse keksimällä keksiä syitä miksi joku ei saisi omistaa Suomesta maaplänttiä itselleen tai yritykselleen.

On myös mielenkiintoista että ne jotka eniten haluavat viranomaisille vapaat kädet toimia ja mahdollisuuden salailuun ovat niitä jotka vähiten niiden toimintaan luottavat.
 
Ei tässä asiassa tarvitse keksimällä keksiä syitä miksi joku ei saisi omistaa Suomesta maaplänttiä itselleen tai yritykselleen.
Kummasti niitä on kuitenkin sisämaassa tärkeiden armeijan mastojen, varikoiden yms. lähellä. Teollisuushalleja vailla käyttöä ja sen sellaista, mikä on omiaan tekemään epäluuloiseksi. Toki paljon muuallakin. Mutta miksei muu ulkomainen raha ole ollut kiinnostunut noista pääosin käyttöä vailla olevista rakennuksista ja tonteista?

Tästä ei ole lähdettä löydettävissä tähän hätään, mutta olikos joku varikko, Haapajärvi?, suorastaan ympyröity venäläisomistuksella.
Sen verran moni kantahenkilökunnan edustaja on ollut asiasta julkisuudessa huolissaan, että itse katsoisin olevan aihetta huoleen. Tiedän, sotaa ei rakennuksilla voiteta, mutta sodan ensi tunneiksi sinne voisi varastoida niin varusteita kuin koota miehet yhteen. Ja sitoohan niiden kontrollointi meidän joukkoja. Tuskin armeija jättää nimittäin huomioimatta jonkun tärkeän linkkimastonsa vieressä olevan venäläishallin.
Ja onhan siinä Kremille oiva propagansalisä meitä vastaan, jos ennakoidaan ja vaikka pakkolunastetaan.
 
Ei voi olla totta! Että ihan kaapeliyhteyksien läheltä.

Jos haluat kiinteistön rannikolta on se hyvin todennäköisesti "strategisen meriväylän varrella". Et myöskään voi valita mistä hankit kun kaikki kiinteistöt eivät ole myynnissä.
Jos haluat kiinteistön vähänkään tiuhemmin rakennetulta alueelta tai rannikolta/saaristosta on se hyvin todennäköisesti tiedonsiirto-tai sähkökaapelin vieressä.

Ei tässä asiassa tarvitse keksimällä keksiä syitä miksi joku ei saisi omistaa Suomesta maaplänttiä itselleen tai yritykselleen.

On myös mielenkiintoista että ne jotka eniten haluavat viranomaisille vapaat kädet toimia ja mahdollisuuden salailuun ovat niitä jotka vähiten niiden toimintaan luottavat.

Mieti kuitenkin seuraavia juttuja, viime sivulla olleessa viestissäni (tässä siis lyhennettynä):
Airiston Helmi siis:
-"harjoittaa matkailu- ja majoituspalveluliiketoimintaa"
-ei ole saanut liiketoimintaansa pystyyn, vaikka aloitti toimintansa 2007
-tuottaa miljoonatappioita, ja on veloissa
-ostaa silti kiinteistöjä strategisten meriväylien ympäriltä
-muuttaa isoja rakennuksia joukkomajoitukseen kelpaaviksi pesutiloineen
-ei kuitenkaan aio käyttää niitä majoitusliiketoiminnan harjoittamiseen
-käyttää entisiä PV:n aluksia uudelleenmaalaamattomina, eli entisissä PV:n maaleissa
-rakentaa helikopterialustoja kiinteistöilleen, vain yksi niistä on virallinen
-epämääräistä ja ajoittain runsasta helikopteriliikennettä tonteille
-ei suostu kommentoimaan toimintaansa suomalaismedialle mitenkään

Jotain pimeää toimintaa tuossa on pakko olla takana. Onko se sitten Venäjän geopoliittisia pyrkimyksiä, vaiko oligarkkien rahanpesua, sitä en tiedä.
 
Rahanpesuun olisi varmasti vähemmän huomiota herättäviä tapojakin.
 
Back
Top