#vihapuhe
- Viestiketjun aloittaja hansai
- Aloitus PVM
Geronimo
Ylipäällikkö
Pienen kuukkelointi jutun jälkeen selvisi että Ministeri Sanni on kotoisin Forssasta ja lisä kuullelointi tuotti seuraavan tuloksen.Opetusministeri on käynnistänyt vihapuheen vastaisen kampanjan
https://twitter.com/hashtag/torjunvihapuhetta?src=hash&lang=fi
#torjunvihapuhetta
https://areena.yle.fi/1-4246910
http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_...jumaan-vihapuhetta-haastekampanja-alkaa-2-10-
https://twitter.com/hashtag/tulirotko
Sitten selvisi että nuo Forssalaiset ovat vielä vuodessa 2015 joten jos ei vielä ole päässyt vuoteen 2017 jossa me muut olemme niin ei mitään hätää, muut suunnitelevat tulevaisuutta, mutta nämä ovat kaukana menneisyydessä.
Tuohan on vihapuhetta niitä kohtaan, jotka ovat eri mieltä...
Ehken jopa kiihotusta kansanryhmää kohtaan.... 
Honcho
SMLNKO M/83
Ehkäpä on turha lähteä odottamaan mitään akateemista vastausta tähän? Suomalainen heinäntekojärki riittää varmasti ja tämä on de facto.
Eli kukin toimikoon tykönään sensorina ja käyttäköön, siis ihan oikeesti omaa moraaliaan ja etiikkaansa ja kotimaista opittua tolkkua.
Jos tässä sofistikoituneita vastauksia ja raameja jäädään odottamaan, niin kyllä ehtii vielä monta kertaa routa sulaa, kunnes mitään edes puolijärjellistä ohjetta saadaan.
Jos tässä sofistikoituneita vastauksia ja raameja jäädään odottamaan, niin kyllä ehtii vielä monta kertaa routa sulaa, kunnes mitään edes puolijärjellistä ohjetta saadaan.
Kyllä minäkin uskon sen, että näitä ihmisiä, erityisesti naisia kiusataan ja pilkataan ja suorastaan vainotaan. Se on äärimmäisen halveksuttavaa toimintaa erityisesti silloin, kun lähdetään stalkkailemaan ja pelottelemaan. Älköön kukaan kuvitelko, että minä hyväksyisin tällaista. Saattaisin aivan hyvin leipoa tekijää loimeen ilman kyselyitä.
Mutta.
Se, että ihminen joutuu kokemaan ym. asioita, ei vaikuta yhtään mitään siihen, miten hänen tuotantoaan arvioidaan. Minuun ei uppoa sellainen, että korostetaan "kokemuksia ja kärsimyksiä" ja lähes sivulauseessa voidaankin esittää SE tuotanto. Nou, ei osu ei uppoa.
Informaatiosodan torjuntavoittojen sarja voidaan saavuttaa vain siten, että toiminta voidaan sulloa käsitteiksi, jotka yleisö voi ymmärtää. Yksi torjuntavoitto ei tule riittämään vaan niistä pitää kyetä luomaan jatkumo. Ei riitä, että Kokoomusnuorten laivaristeilyllä esittäjä saa neljän minuutin suosionosoitukset seisten ja serpentiinit lentää. Se ei riitä edes alun mauksi.
Pukekaa hyvät ihmiset alan ammattilaiset informaatio-kyber-hyper-hybridi-ja mitä näitä on -sotia sellaiseen asuun, jonka asiaan vihkiytymättömät voivat ymmärtää. Se, että pv:ssa ja virkamies sieltä täältä tuntee asiat.....se ei tule riittämään ja se on de....facto.
Honcho
SMLNKO M/83
Ehkäpä on turha lähteä odottamaan mitään akateemista vastausta tähän? Suomalainen heinäntekojärki riittää varmasti ja tämä on de facto.
Oma heinäntekojärkeni rakentuu tuon seiväshomman sijaan vain tästä pikkupaalien kuormaamisesta, mutta kelvannee sekin.
Pihatonttu
Respected Leader
Lisäisin tuohon sen, että työskentelyssä ja tutkimuksessa täytyy myös näkyä riittävän korkea laadullinen taso niin että uskottavuus ensin saavutetaan ja sitten säilytetään.
Jos ja kun ainoat kohdistetut lausunnot tulevat joiltain ilmaisukyvyltään kylähulluille toiseksi jääviltä twittuilupoliiseilta ja ainoa metodologian suuntaan vivahtava asia niissä lähinnä haisee kyvyttömyydeltä käyttää yksinkertaisia, mutta hienostuneita työkaluja niin että ne työkalut toimivat oikein, niin aika kauhistunut olohan siitä aihepiiristä kiinnostuneelle kansalaiselle tulee.
Ihminen, joka hallitsee alansa, kykynee puhumaan siitä selkeästi ja johdonmukaisesti. Ihminen, joka ei tajua omasta alastaan tuon taivaallista mutta muistaa ja tietää siitä joitain perusasioiden puolikkaita taas puhuu kryptisesti, omaa asemaansa korostaen ja tiedon & lähteiden ketjuja tarkoitushakuisesti hämmentäen. Jos "informaatio-kyber-hyber-hybridi" -ammattilaiset ovat kryptisiä, niin väistämätön johtopäätös on se, että he ovat ammattitaidottomia.
Salassapitotarve ei vaadi kryptisyyttä. Sekavuus ja kryptisyys itse asiassa lisää lipsahdusriskiä.
Honcho
SMLNKO M/83
Tämä ei ole mielestäni asiallinen kirjoitus. En minäkään kaksoiskansalaisuutta kannata, mutta se on legitiimi mahdollisuus jonka Suomen lainsäädäntö mahdollistaa. Jos se on ainoa millä Yanaria sivaltaa, niin ei oikein uppoa minuun. Tällä Tuula Malinilla on ollut mielestäni ihan hyviä kirjoituksia mutta tämä on yksinkertaisesti huono. Sisällötöntä leimaamista ilman substanssia.
https://blogit.iltalehti.fi/tuula-malin/2017/10/03/__trashed/
https://blogit.iltalehti.fi/tuula-malin/2017/10/03/__trashed/
Tuula Malin kirjoitti:
http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/3676894/Markku+Jokisipila+++Valhetta+on+kaikki+laulut+maan
Tähän on hyvä päättää...#vihapuhe-ketju.
Herran jestas sentään, empä olisi uskonut että tässä maassa on vielä jollakin järkeä päässä.
Bushmaster
Greatest Leader
Tarvii varmaa olla akateemisesti etevä ja saada isoa palkkaa, että sanotaan järjissään olevaksi...?
Tätä samaa ja samasta aiheesta ovat sanoneet ja varoitelleet jo vuosia "ahdasmieliset impivaaralaiset perussuomalaiset, syrjäytyneet ja alkoholisoituneet keski ikäiset miehet" kuten myös työttömät kuin muutkin ihan tavalliset suomalaiset ihmiset mutta kun se ei vaan ole mennyt jakeluun koska se on valtaapitävän vihersosialistisen porukan agendan vastaista...eli vihapuhetta...
Tätä samaa ja samasta aiheesta ovat sanoneet ja varoitelleet jo vuosia "ahdasmieliset impivaaralaiset perussuomalaiset, syrjäytyneet ja alkoholisoituneet keski ikäiset miehet" kuten myös työttömät kuin muutkin ihan tavalliset suomalaiset ihmiset mutta kun se ei vaan ole mennyt jakeluun koska se on valtaapitävän vihersosialistisen porukan agendan vastaista...eli vihapuhetta...
Museo
Kenraali
Intissä opetettiin että viestin lähettäjä vastaa viestin perillemenosta.
Vonka
Supreme Leader
Hyvä kirjoitus.
YliKoo
Greatest Leader
Ei vittu Taponen.
Kaveeraa Steven Christensenin aka Steen1:n ja Suvi Auvisen kanssa. Voima-lehden kansikuvapoika.
Voima, en linkkaa.
Kaveeraa Steven Christensenin aka Steen1:n ja Suvi Auvisen kanssa. Voima-lehden kansikuvapoika.
Voima, en linkkaa.
YHTEISKUNTA
JULKAISTU LOKAKUU 3, 2017 9:14 AM
KIRJOITTANUT SUVI AUVINEN
EI VITTU KYTÄT
TEKSTI SUVI AUVINEN KUVAT VELDA PARKKINEN
POLIISI AJAA SINISELLÄ AUTOLLA, KANTAA AFGANISTANILAISEN VAUVAN LENTOKONEESEEN PAKKOPALAUTETTAVAKSI JA PYSÄYTTÄÄ PUUKOTTAJAN KOLMESSA MINUUTISSA.
1312. ACAB. Numero- ja kirjainyhdistelmä on tuttu näky talojen seiniin ja lyhtypylväisiin tägättynä viestinä ympäri maailman. Globaali hokema ”All Cops Are Bastards”, kaikki kytät ovat paskiaisia, tunnetaan hyvin myös Suomessa.
Väittämän mukaan kaikki kytät ovat lähtökohtaisesti paskiaisia, koska organisaationa vartioivat aseellisesti hallitsevan luokan etuja, toteuttavat pakkopalautuksia, eivät tutki nettihäirintää, antavat natsien partioida Helsingin kaduilla, kirjoittelevat rasistisia juttuja Facebookiin ja kyselevät papereita rodullistetuilta.
Ja sitten ne samat poliisit etsivät muistisairaita vanhuksia, pysäyttävät ihmisiä puukottavan terroristin kolmessa minuutissa edes tappamatta tätä, hakevat uhkaavat puolisot pois lapsia hakkaamasta ja poimivat liikenteestä vaaralliset kuskit pois.
Suomen ensimmäinen poliisilaitos perustettiin Turkuun vuonna 1816. Seuraavat poliisilaitokset perustettiin Helsinkiin vuonna 1826 ja Viipuriin vuonna 1836. Aluksi poliisilaitokset vastasivat Kansallisarkiston mukaan lähinnä järjestyksenpidosta ja valvonnasta. Myöhemmin tehtävät laajenivat ja poliisilaitokset alkoivat vastata rikostutkinnasta, irtolaisten kiinniotosta, rikollisia koskevien tilastojen ylläpidosta sekä ”irtolais- ja alkoholistiasioista”.
POLIISIN VÄKIVALTAMONOPOLI ja olemassaolo yhteiskunnassa oikeutetaan tarpeella suojella heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä epäsosiaalisilta yksilöiltä. Poliisin ydintehtävä on myös valvoa Suomen lain noudattamista.
Kahdessasadassa vuodessa yhteiskunta poliisin ympärillä on muuttunut merkittävästi. Pysyykö poliisi mukana muutoksessa, ja tarvitseeko nykyinen yhteiskunta poliisia?
Ylikomisario Jari Taponen, johtaja Helsingin poliisissa, nyökkää totisena kysymykselle poliisin tarpeellisuudesta.
”Kyllä minä voisin kuvitella, että yhteiskunta toimii aivan hyvin ilman poliisiakin. Helsingin syntyaikaan porvarit vahtivat järjestystä kaduilla, sen jälkeen palovartijat ja vasta myöhemmin poliisit. Yhteiskunta ilman poliisia voisi olla ajan mittaan erilainen. Riippuu ihan siitä, miten hyvin ihmiset omaksuisivat ne yhteiskunnan pelisäännöt ja noudattaisivat niitä ilman valvontaa.”
Taposen mukaan virallisen koneiston puuttuessa valvovan roolin saattaisi ottaa joku muu taho.
”Jos sillä ryhmällä ei olisi kansalaisten legitimiteettiä, niin niitä ryhmiä voisi syntyä lisää ja niiden välillä vuorostaan syntyä yhteenottoja. Tältä pohjalta luulen, että poliisillakin on oma paikkansa yhteiskunnassa.”
LAEISTA PUHUTAAN niin poliisien keskuudessa kuin yhteiskunnassa ylipäätään ”yhteisinä pelisääntöinä”. Lainsäädäntö on kuitenkin jatkuva poliittinen prosessi, ja lait muuttuvat. Voiko lakeja pitää yhteisesti sovittuina ”pelisääntöinä”?
”On selvää, että lakeja säätää yleensä jonkinlainen eliitti”, Taponen sanoo. ”Kun lakeja säädetään, niin niitä säädetään oman viiteryhmän eduksi. Kysymys siitä, toimiiko poliisi työväenluokkaisena toimijana omia luokkaetujaan vastaan, on ihan oleellinen. Poliisi, joka suorittaa lainvalvontaa, kohdistaa helposti valvontaa omaan yhteiskuntaluokkaansa. Jos ajatellaan vaikka rangaistusasteikkoja, niin nakkikioskivarkaudesta saa kovemman rangaistuksen kuin talousrikoksesta. Nykyään tosin on menty siihen suuntaan, että talousrikoksiakin on alettu painottaa enemmän.”
MÄ VOIN MYÖNTÄÄ, etten oo ihan viaton, mutten läpeensä paha niinku ne vitun siat on. Näin sanoo räppäri Steen1 kappaleessa ”100 % vihaa ja väkivaltaa”.
Alunperin Steen1 käytti artistinimenään poliisisurmaaja Steen Christensenin nimeä. Nimeä kuitenkin paheksuttiin julkisesti niin paljon, että räppäri päätyi nopeasti vaihtamaan sen. ”100% vihaa ja väkivaltaa” -kappaleessaan Steen1 miettii, mikä yhteiskunnassa on vialla, kun pikkupojat haluavat tulla isoina poliiseiksi.
Taposesta ei pitänyt tulla poliisia.
”Isä kehuskelee edelleen sillä, että me ollaan vapaakasvatuksen poikia. Oikeastaan mitään suuntia ei annettu kotoa siihen, mitä pitäisi elämällä tehdä. Mutta sen isä sanoi, että ’tee mitä vaan, mutta älä mene poliisiksi’”, Taponen nauraa.
Taponen päätyikin kavereiden perässä Kauppaopiston kautta yrittäjäksi.
”Mutta yhtenä päivänä tuli töissä joku turhautumispiikki. Menin ruokatunnilla täyttämään paperit poliisilaitokselle, ja parin kuukauden päästä tuli kutsu pääsykokeisiin poliisikouluun.”
Poliisikouluun hakeutuu Taposen mukaan ”ihan tavallisia ihmisiä”.
”Vaikka mitä se ’tavallinen’ nyt sitten tarkoittaa? Jos katsoo sitä ainesta, niin onhan se ehkä homogeeninen miesvaltainen ryhmä, ikäluokka on se 20–25 vuotta. Syy poliisiksi hakeutumiseen on yleensä aina se, että haluaa olla käytännön töissä ja ihmisten kanssa tekemisissä.”
VUONNA 2016 Lännen media teki paljon huomiota saaneen poliisikyselyn. Kyselyyn vastanneista poliiseista 25,1 prosenttia kertoi äänestäneensä kokoomusta edellisissä vaaleissa. Perussuomalaisten kohdalla luku oli 24,4. Sekä kokoomusta että perussuomalaisia äänestäneitä on poliiseissa selvästi enemmän kuin väestössä keskimäärin.
Demareita poliiseista äänesti vain viisi prosenttia, vihreitä 3,3 prosenttia vastanneista. Erityisen epäsuosittu puolue poliisien keskuudessa oli vasemmistoliitto 0,8 prosentilla.
Taponen nyökyttelee kuunnellessaan lukuja.
”Ei tämä tulos yllätä yhtään. Kyllä se tulos näkyy siellä poliisin toiminnassa, arvoissa ja keskusteluissa. Vinouma puoluekannatuksessa saattaa liittyä hyvinkin paljon siihen, että koko oikeistolainen politiikka korostaa hyvin paljon valvontaa, rangaistusta ja yksilön omaa vastuuta asioista. Siellä luotetaan paljon viranomaiskontrolliin. Poliisin sisällä on olemassa vahva olettamus poliisitoiminnan pelotevaikutuksesta: että ihmiset eivät tee rikoksia, koska pelkäävät, että poliisi tulee ja rankaisee.”
POLIISI EI VÄLTTÄMÄTTÄ siis ole läpileikkaus koko väestöstä tai edusta kattavaa otantaa eri arvoja omaavista ryhmistä.
”Ehkä poliisiksi tosiaan hakeutuu ihmisiä, jotka ajattelevat, että poliisin toiminta on heidän arvomaailmansa mukaista. Mutta toisaalta voit olla hyvinkin kirkasotsainen siinä vaiheessa, kun lähdet poliisikoulusta työpaikalle. Ja sitten jos työpaikkakulttuuri on hyvin tietynlainen ja tiettyjä arvoja korostava, niin kyllä siinä hyvin äkkiä nuorena ihmisenä sulaudut siihen.”
Taposen mukaan oikeistolainen ajatusmaailma ja poliisin käytössä olevat keinot korreloivat keskenään.
”Käytössä olevat metodit korostavat arvomaailmaa, joka on lähellä perussuomalais-kokoomuslinjaa.”
TAPONEN MIETTII työssään paljon yhteiskunnassa vallitsevia jännitteitä. Ennalta estävässä toiminnassa hän keskustelee useiden eri ryhmien kanssa ja on ollut mukana luomassa poliisikoulutukseen kokonaisuutta moninaisuuden kohtaamisesta. Kyseisessä koulutuksessa pyritään Taposen mukaan eroon ennakkoluuloista ja suojautumaan niiltä.
”Vaikka tällainen koulutus järjestettäisiinkin, niin toinen kysymys on se, kuinka pitkään ihminen pystyy pitämään omat ajatuksensa työyhteisössä alkuvaiheen paineessa. Se voi olla aika hankalaa. Sitten taas kun olet ollut töissä jonkin aikaa, niin jos et ole mennyt pilalle siinä alussa, saatat alkaa muistaa jotain siitä koulutuksesta, osaat ajatella omilla aivoillasi etkä mene lauman mukana. Joka työyhteisössä on pärjätäkseen omaksuttava sen yhteisön arvoja.”
Lännen median poliisikyselyssä puoluekannan todettiin näkyvän vastaustuloksissa esimerkiksi siten, että perussuomalaisia äänestäneiden joukossa turvapaikanhakijatilanne korostui erittäin suurena turvallisuusuhkana.
”Se on sillä lailla ongelma, että mielipiteet aiheesta saattavat olla negatiivisia, vaikka pelot olisivat perusteettomia. Se saattaa pahimmillaan näkyä toiminnassakin.”
HARJOITTAAKO POLIISI etnistä profilointia?
Taponen huokaa syvään.
”Mitä minä tuohon nyt oikein vastaisin? Tuo on tosi problemaattinen kysymys.”
Pitkän hiljaisuuden jälkeen Taponen jatkaa: ”Jos nyt sanon, että poliisi ei profiloi etnisesti… Niin sitten tiedän kuitenkin Facebook-keskusteluja, joissa poliisit puhuvat keskenään, että miten muuten sen ulkomaalaisen sitten tunnistaa, jos ei ulkonäöstä. Virallisesti voisin sanoa, että poliisin ehdottomasti ei pitäisi harjoittaa etnistä profilointia. Mutta kyllä se arki varmaan on toisenlaista.”
Taponen kysyy itse aiheeseen liittyen laajemman kysymyksen, miksi poliisin ylipäätään pitäisi harjoittaa ulkomaalaisvalvontaa.
”Jos se aiheuttaa sen, että me joudumme tekemään valvontaa jonkun muun kuin ihmisten käyttäytymisen perusteella, niin tässähän on paradoksi. Me valvomme lain noudattamista, mutta ulkomaalaisvalvonta ei perustu tekoihin vaan siihen, keitä ihmiset on.”
TUNNETKO YHTÄÄN POLIISIA, joka on rasisti?
”Tunnen.”
Onko se ongelma?
”On se poliisiorganisaatiolle ongelma, ei se rasismi sille ihmiselle varmaan itselleen ole ongelma, ei kai se muuten olisi rasisti.”
Onko poliisilla organisaationa ongelma rasismin kohtaamisessa?
”Kyllä siitä voisi avoimesti keskustella. Facebook-tapauksen jälkeen poliisiylijohto otti kantaa tähän ja sanoi, että rasismi on kiellettyä.”
Auttaako se, että rasismi on kiellettyä?
”Ei se tietenkään niitä asenteita muuta, mutta on se tahdonilmaisu organisaatiolta, että meillä tällainen ei käy. Kyllä se on arvokysymys, ja jos meillä ei ole työpaikalla arvojohtajuutta, me eletään kuin pellossa. Työpaikkakulttuuri ratkaisee, miten yksittäiset poliisit käyttäytyvät. Jos on hyväksyttyä olla rasisti ja toimia niistä motiiveista, tietysti se näkyy kentällä. Siihen pitää myös puuttua, jos sitä havaitaan.”
Taponen sanoo, ettei hän kuule poliisilaitoksen kahvipöydissä enää nykypäivänä mitään rasistista.
”En sitten tiedä, ajatteleeko ne vaan, että Taponen on niin tiukkis, ettei sen kuullen ainakaan mitään”, Taponen nauraa. ”Mutta kyllä ajattelisin, että tässä on tapahtunut muutos.”
RASISMI ON YKSI yhteiskuntarauhaa uhkaava tekijä. Taponen näkeekin tilanteen muuttuneen selvästi huolestuttavampaan suuntaan.
”Se johtuu tästä yhteiskunnan polarisaatiosta, joka on alkanut jo ennen turvapaikanhakijoiden tuloa. Se on kanavoitunut nyt aika pitkälti maahanmuuttoon. Tämä turvapaikanhakijoiden tulo suurissa määrin vuodesta 2015 lisäsi vettä polarisaation myllyyn. Sitä kautta tällainen arkipäivän rasismi on lisääntynyt, samoin vihapuhe ja äärioikeiston ekstremismirikokset ovat lisääntyneet Helsingissä.”
Taponen pitää retoriikan koventumista huolestuttavana.
”Raja sen suhteen, millainen puhe on sopivaa ja millainen ei, siirtyy koko ajan. ’Tolkun ihmisten’ sijoittuminen jollain janalla muuttuu koko ajan sen mukaan, miten vihapuhe normalisoituu. Tavallisen kansan mielestä se alkaa näyttää normaalimmalta koko ajan. Nykypäivänä ’suvakki’ on haukkumasana. Ei kolme–neljä vuotta sitten ollut hävettävä asia olla suvaitsevainen, on ihan normaalia suvaita kanssaihmisiä.”
Taposen mukaan on hyvä kysymys, kuka siitä polarisaatiosta hyötyy.
”Kyllä siinä varmasti poliittisia syitä löytyy takaa.”
Monet eivät edes halua tehdä rikosilmoituksia vihapuheesta, sillä he tietävät, etteivät tutkinnat johda mihinkään. Onko poliisi instituutiona epäonnistunut, jos se ei voi mitään netin vihapuheelle?
”On. Toki ilmiökin on todella haasteellinen. En tiedä, onko mitenkään vaikuttavaa yrittää hillitä vihapuhetta netissä, vai onko taustalla niin isot vaikuttimet, ettei poliisin toiminnalla ole siihen mitään vaikutusta. Yleensäkään poliisitoiminnalla pelkästään ei saada turvallisuutta kovin paljon parantumaan.”
SUOMESSA HOMOSEKSUAALISUUS oli rikos vuoteen 1971 asti. Lain mukaan haulikkoa saa käsitellä 15-vuotias, tähtisadetikkua 18-vuotias. Alkoholia ei saa myydä päihtyneille henkilöille, joten on hyvä, ettei yhdenkään baarin ansaintalogiikka ei perustu tälle. Tieliikennelain mukaan jalankulkijan on pimeän aikana tiellä liikkuessaan yleensä käytettävä asianmukaista heijastinta.
Poliisin tehtävä on – ainakin periaatteessa – valvoa lakien noudattamista.
”Pitää vain hyväksyä, että yhteiskunnassa tapahtuu jokin tietty määrä rikoksia jatkuvasti. Mehän itse lainsäädännön kautta määrittelemme sen, mikä on rikos ja mikä ei. Me päätämme, mikä on yleisesti hyväksyttyä toimintaa – ja sitten kaikki muu on rikollisuutta. Poliisin rooli on paljastaa, selvittää ja ehkäistä sitä rikollisuutta.”
Sillä on merkitystä, mitä poliisi painottaa.
”Strategisella suunnittelulla voidaan painottaa mitä tahansa. Jos päätetään painottaa vaikka rakennustyömaavalvontaa ulkomaisen työvoiman osalta, niin yhtäkkiä näyttää siltä, että meillä on hirveä ongelma sillä alueella. Se on prioriteettivalinta. Se tulee tilastoilla näkyväksi, ja silloin voidaan yhdessä kauhistella, että meillä on tällainen ongelma.”
Koskeeko sama logiikka myös paperittomia ja poliisin harjoittamaa ulkomaalaisvalvontaa?
”Mihin tahansa pannaan paukkuja, niin ilman muuta sieltä paljastuu rikollisuutta. Onhan se paradoksaalista, että ensin me teemme jostain ihmisryhmästä laittoman – sanomme, että heidän olemassaolonsa on rangaistavaa – ja sitten valvomme sitä. Kyllähän se saadaan näyttämään ongelmalta tilastoissa. Sitten seuraavana vuonna sitä asiaa valvotaan enemmän, koska ajatellaan, että valvonnalla saadaan se kuriin”, Taponen huokaa.
Poliisi ei kulje ympäri kaupunkia sulkemassa baareja, ottamassa kiinni ilman heijastinta liikkuvia ihmisiä tai ratsaa teinejä tähtisadetikkuja etsien. Valikoituvatko valvottavat lait hallitsevan luokan etujen mukaan?
”Kyllä se varmaan aika pitkälle menee noin. Poliittisen päätöksenteon kautta tulee strategia, ja poliisin tulossopimuksessa on valitut painopisteet. Sisäministeriössä laaditaan joka vuosi hallinnonaloittain toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Siihen sisältyy vuosittainen tulossuunnitelma, jossa määritellään keskeiset toimenpiteet ja linjaukset seuraavalle vuodelle. Sieltä tulevat ne prioriteetit, mikä on tänä vuonna tärkeää.”
Käytäntö on Taposen mielestä järkevä, koska poliisilla on paljon velvoitteita laissa ja periaatteessa mahdollisuus tehdä ihan mitä vain.
”On parempi, että se on jotenkin johdettua kuin että jokainen päättäisi itse, mitä painottaa. Pitää olla joku yhteinen näkemys siitä, mikä yhteiskuntaa uhkaa seuraavina vuosina ja mitkä ne ongelmat ovat. Sen perusteella pitäisi suunnata niitä resursseja.”
VUODEN 2016 poliisibarometrin mukaan suomalaisista 96 prosenttia pitää poliisia erittäin luotettavana tai melko luotettavana. Aarnion tapaus ja muut poliisiin liittyvät kohut eivät ole tuloksiin juuri vaikuttaneet. Taponen kritisoi barometrin tutkimusmetodeja.
”Eihän edes Pohjois-Koreassa ole tällaisia lukuja. Jos ihmisiltä kysytään abstraktilla tasolla abstraktia asiaa, niin ne vastaukset voivat olla tämänkaltaisia. Oikealla kysymyksenasettelulla saadaan tuollainen vastaus. Otantakin oli tuhat vastaajaa satunnaisotannalla: siellä on varmasti paljon ihmisiä, jotka eivät ole olleet aikoihin missään tekemisissä poliisin kanssa. Tutkimuksessa kävi nimittäin myös ilmi, että jos olet ollut poliisin kanssa tekemisissä, luotat poliisiin vähemmän. Mutta kyllähän tällaista lukua mielellään pidetään esillä. Luottamus on edellytys sille, että poliisi pystyy toimimaan yhteiskunnassa.”
Poliisin toiminta Aarnion tapauksessa tai muutoin ei ole heikentänyt myöskään Taposen omaa luottoa kollegoihin.
”Luotan kyllä niihin poliiseihin, joita tunnen, ja niihin, joiden kanssa työskentelen.”
Ovatko poliisilaitoksen pukuhuoneen kaappien ovet lukossa?
”Kyllä.”
Miksi?
”Niin, en ole edes miettinyt tätä. Kyllä pitäisin ne lukossa, pidän oman työhuoneenikin lukossa aina, kun en ole siellä. Hyvä kysymys. Että luotanko kollegoihin sitten vai en? Ehken sitten niin paljon luotakaan.”
VAIKKA BAROMETRIT osoittaisivat korkeita lukemia ja poliisit – ainakin periaatteessa – luottaisivat vielä kollegoihinsa, on Suomeen syntymässä yhä suurempi väestöryhmä, jolle poliisi ei edusta luottamusta vaan uhkaa.
Poliisin valassa luvataan kunnioittaa jokaisen ihmisarvoa ja oikeuksia. Poliisin oman valan voisi kuitenkin arvioida olevan ristiriidassa poliisin harjoittamaan toimintaan esimerkiksi pakkopalautusten suhteen.
Turvapaikkapäätösten valmistelussa, kohdemaiden turvallisuusarvioissa ja päätösten toimeenpanossa on ilmennyt jatkuvasti huomautettavaa. Oikeuskansleri on moittinut Maahanmuuttovirasto Migrin toimintaa. Hallinto-oikeus on valitusvaiheessa palauttanut Migriin 29 prosenttia päätöksistä.
Poliisin rooli pakkopalautuksissa on aiheuttanut paljon keskustelua: osa ihmisistä puolustaa poliiseja sillä, että ’nämä tekevät vain työtään’, osa vaatii poliiseja olemaan noudattamatta epäeettiseksi katsottuja määräyksiä.
Aihe on selvästi hankala. Taponen juo kahvia ennen kuin kommentoi.
”Jos jokaisen ihmisoikeutta kunnioitetaan ja ihmisoikeuksien toteutuminen on sidoksissa siihen, saako olla Suomessa vai ei, niin tottakai siinä on ristiriita. Sekin pitää muistaa tässä, että pakkopalautusta on todennäköisesti edeltänyt kolme kielteistä päätöstä. Poliisi on tässä todella hankalassa asemassa. Toisaalta pitää suorittaa lakisääteinen tehtävä ja toisaalta mukana on kysymys siitä, onko tämä eettisesti oikein. Mutta sitten pitää luottaa siihen, että järjestelmässä on tutkittu riittävän tarkasti ihmisen tilanne. Onko poliisilla sitten siinä roolia tulla toisenlaiseen lopputulokseen? Se on mielenkiintoinen kysymys.”
Taposen mukaan keskustelua käydään myös siitä, onko oikein, että poliisi joutuu tekemään palautuksen. On selvää, etteivät Migrin virkamiehet lähtisi hoitamaan pakkopalautusten käytännön työtä.
”Käännyn kyllä itse sille kannalle, että kyllä poliisin täytyy se homma suorittaa loppuun. Näitä eettisiä asioita pitää toki punnita… Mutta ei siitäkään mitään tulisi, jos poliisi sanoisi, että ei me tehdä tätä hommaa. Kyllä se paine pitäisi laittaa poliittisille päätöksentekijöille. Jos ollaan sellaisessa tilanteessa, että yhteiskunnan arvot ja teot menevät ristiin, se on yhteiskuntaa hajottava tekijä.”
TAPONEN MUISTUTTAA, että lain mukaan poliisi ei voi olla toteuttamatta palautusta.
”Poliisilla on kuitenkin mahdollisuus laittaa asioita tärkeysjärjestykseen.”
Taponen mainitsee Jyväskylän ja Kyyjärven pakkopalautukset tältä syksyltä. Kummassakin tilanteessa palautusuhan alla oli lapsiperhe, joista Kyyjärvellä perheen isän työlupaprosessi on edelleen kesken.
”Meillä oli keväällä Migrissä Ben Zyskowiczin johdolla tämmöinen yhteistyöryhmä, jossa oli kansalaisaktiiveja, poliitikkoja ja virkamiehiä. Migrin ylijohtaja Jaana Vuorio sanoi silloin, että vaikka ihmisellä olisi kielteinen turvapaikkapäätös, niin ihmisiä ei tulisi palauttaa, jos työlupaprosessi on kesken. Todennäköisesti tämä ihminen tulee saamaan oleskeluluvan, jos on töissä ja työlupa vireillä. Näissä tapauksissa pitäisi käyttää harkintaa ja priorisointia. Ulospäin näyttää siltä, ettei Jyväskylän ja Kyyjärven tapauksissa ole ehkä ollut tietoa tällaisesta priorisoinnin mahdollisuudesta.”
NYKYISEN TURVAPAIKKAPROSESSIN ja työlupien viidakko on kuitenkin vaikeasti hahmotettava jopa viranomaisille itselleen. Vaikka Migri hoitaa sekä turvapaikka- että työlupaprosesseja, eivät virkamiehet kommunikoi keskenään: turvapaikkaprosessissa mukana olevilla tahoilla ei välttämättä ole tietoa työlupaprosessista. Saati että kukaan ehtisi informoida poliiseja eri virkamiesten päätöksistä.
Voisi väittää yksilön oikeusturvan vaarantuvan, jos ihminen otetaan kiinni ja pakkopalautetaan kesken oikeusprosessin. Taponen on samaa mieltä:
”On siinä iso ongelma.”
Kyyjärven pakkopalautustapauksessa perheen äiti pakeni metsään vauvansa kanssa nähdessään poliisiauton pihallaan. Onko poliisi instituutiona epäonnistunut, jos nainen ja vauva joutuvat pakenemaan nähdessään poliisin?
”Kyllä. Onhan tämä tosi ristiriitainen tilanne. Niiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta pitäisi pystyä parantamaan, kuten usein pystytäänkin. Ja sitten on toisaalta se, että kielteisiä päätöksiä tulee ja poliisin tehtävänä on palauttaa heidät… Hankala yhtälö.”
Voisiko Taponen itse viedä pakkopalautettavan lapsiperheen Afganistanin koneeseen?
Taponen huokaa ja on pitkään hiljaa katsellen ikkunasta auringossa kylpevää Helsinkiä.
”Täältä sivusta on helppo huudella, että joo joo tai että en. Mutta itse tilanteessa se voisi olla eri asia. Noin absurdiin tilanteeseen en ole itse joutunut. En tiedä, pystynkö vastaamaan tuohon ollenkaan. Moraalisestihan se totta kai herättää tunteita. Yrittäisin varmaankin selvittää priorisoinnin, että onko juuri nämä ihmiset välttämätöntä palauttaa juuri nyt. Meidän organisaatio ei tunne tällaista harkintaa, ja yksilönä tämä on nyt minulle vaarallista puhetta kaikin puolin.”
HAASTATTELUSTA ON KULUNUT muutama tunti, kun Taponen soittaa:
”Jäin miettimään sitä afganistanilaisen perheen palautusta. Meillä on poliisilaissa pykälä, jonka mukaan, jos tehtävän loppuun suorittamisella on sellaiset yhteiskunnalliset vaikutukset, ettei tehtävän suorittaminen ole perusteltua tai jos tehtävän suorittamisesta saatava hyöty on minimaalinen siitä koituvaan haittaan nähden, voi tehtävän suorittamisen keskeyttää. Jos esimerkiksi joku lähtee autolla pakoon keskusta-alueella, on takaa-ajosta tai autoa kohti ampumisesta suurempi haitta kuin hyöty. Pakkopalautuksista voisi ajatella samalla tavoin, jos niistä koituva yhteiskunnallinen haitta on kohtuuton. Tähän pykälään voisi tietysti tällaisissa tapauksissa vedota.”
Pihatonttu
Respected Leader
Jos valtaa laajennetaan samaan aikaan kun vallankäytön kohdistaminen tehdään epätarkaksi, niin ollaan lähes aina kävelemässä demokratiasta totalitärismin suuntaan.
Käytännössä näissä uhriutumis-, vihapuhe-, LGBTKGBLSDVMP -kiihkoiluissa, rasismibasismifasismia joka paikassa -aktivisissa sun muissa vastaavissa on kyse osittain samasta asiasta: ajetaan väkisin sosiaalista konstruktionismiä edustavaa sekoilua yhteiskunnan viralliseksi ja ainoaksi hyväksytyksi linjaksi.
Määrittelyvalta on primääriä valtaa. Valmistelu pohjautuu määrittelyihin. Päättäminen perustuu valmisteluun. Toiminta ja sen resurssointi on päättämisen varassa... Jos jokin taho, ideologia tai intressi pääsee kaappaamaan määrittelyvallan, se on jo kaapannut kaiken muun.
Aikanaan sukupuoli oli biologinen käsite. Nyt siitä väännetään väkisin kokemuksellista ja sosiaalista käsitettä.
Aikanaan ahdistelu, sortaminen, väkivalta jne olivat operatiivisia käsitteitä. Niitä tapahtui jos niitä oikeasti tapahtui. Nyt ne ovat emotionaalisella tavalla kokemuksellisia käsitteitä. Jos Liisa "kokee" tulleensa seksuaalisesti ahdistelluksi tai Abdi "kokee" rasismia, niin asia pitäisi muka ottaa vakavasti vaikka minkäänlaista tekoa tai tapahtumaa ei olisikaan.
Todellisuus on muka sosiaalinen konstruktio. Asia muka muuttuu todeksi kun sitä käsitellään julkisesti. Puhe on muka tekoja ja toimintaa merkittävämpi asia.
Keisarin uusissa vaatteissa huijaus saatiin onnistumaan sillä että väitettiin, että jos henkilö ei näe Keisarin upeita vaatteita, niin hän on kelvoton tehtäväänsä. Sama huijaus on nytkin menossa. Monilla aloilla on todellisessa vaarassa joutua riskivyöhykkeelle ellei näe muiden mukana tarvetta uudelleenmäärittää asia jos toinenkin konstruktionistisen viitekehyksen mukaan.
Vääpeli
Greatest Leader
Millon me saadaan Poliisilta haastattelu johonkin uusnatsi yms lehteen....
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Kun on hyväksyttävää että johtava poliisi esiintyy anarkistien tai äärivasemmistolaisten lehdessä niin se liittyy jotenkin löyhästi tähän seuraavaan.
Mielenkiintoista että jopa jotkut toimitte... sori toimittajat, huomaavat asian:
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005392267.html
Vasemmiston ja tiettyjen yhteiskunnanvastaisten tahojen toiminta vaan on monessa yhteiskunnassa hyväksyttävämpää ja osan mielestä jopa täysin hyväksyttävää koska "on koettu epäoikeudenmukaisuutta".