Blogi: Arto Luukkanen, ma 09.10.2017 22:13
http://beta.oikeamedia.com/o1-42564
Poliisille nauretaan päin naamaa?
Poliiseille nauretaan päin naamaa – huono juttu
Vallanpitäjille nauraminen on huono juttu. He eivät pidä siitä.
Vallan on ollut kuitenkin vaikea taistella naurua vastaan. Huumori voitti jopa stalinistisen yhteiskunnan tiukan kurin sillä vitsien varjolla oli mahdollista esittää varovaista ja kätkettyä kritiikkiä jopa ”ihmiskunnan suurta neroa” ja ”puutteen poikaa” Josif Stalinia kohtaan. Myöhemmin neuvostoliittolainen nauru voitti kommunismin 100 –0.
”Nauru voittaa aina”
Italialainen näyttelijä ja kirjailija
Dario Fo painotti omissa näytelmissään juuri edellä mainittua näkökulmaa. Hän korosti sitä, että vallanpitäjien ”pyhyyttä” riisutaan vain satiirilla.
Mielenkiintoista kyllä Dario Fo’n tyyli ei ollut nostaa katsojissaan ensisijaisesti vihaa tai suuttumusta. Hän vain nauratti ja parodisoi mahdotonta järjestelmää.
Suomen poliisit parodioivat itsensä
Suomessa valta on kuitenkin päättänyt tehdä toisin. Se parodioi nykyään itsensä.
Tämä tuli mieleen kun lukee somepoliisien ja heitä jäljittelevien ”somettaja-poliisien” kommentteja sosiaalisessa mediassa. Ensin hämmästyy, sitten pöyristyy ja lopulta hohottaa leuka vääränä. Eihän tällaista voi keksiä vaan tämän täytyy olla totta!
Ensin nämä jutut naurattavat mutta pian nauru vaihtuu suruun. Kansan nauru vie kunnioitetulta suomalaiselta poliisilta arvovallan ja kunnioituksen, jota se on pitkään nauttinut.
Ongelman ydin on siinä, että nettipoliisit on pistetty mahdottoman urakkaan. Esivallan miekan vartijat on usutettu ja käsketty mahdottomaan poliittiseen tehtävään – kaitsemaan vapaata sanaa ja metsästämään löysien määritelmien mukaisia ”vihapuhujia”.
Mielestäni nämä poliisimiehet ja naiset olisi heti - esivallan maineen ja suomalaisen poliisin kunnioituksen takia – nostettava tietokoneen äärestä miettimään sitä mitä he oikein tekevät.
Tilanne on mahdoton ja johtaa siihen, että naurunalainen poliisi menettää kaikkein tärkeimmän valttinsa: arvovallan.
Poliitikkojen ristiretki sananvapautta vastaan
Miksi poliisi sitten on alkanut politisoitua?
Poliisit tekevät sitä mitä vallanpitäjät haluavat. Ja nyt vallanpitäjät haluavat epätoivoisesti sitä, että heitä ei arvosteltaisi. Epätoivoinen poliitikkoparvi on siksi sysännyt poliisille tehtäväksi pitää kurissa ne, jotka arvostelevat. Kun ei muuta keksitä, niin laitetaan poliisit asialle.
Tuloksena on erilaisten sekalaisten poliittisten ”hyväätarkoittajien” ristiretki, jonka päällimmäinen tarkoitus on nitistää vapaata sanaa puolustavat. Jotkut onnettomat ja harvat puolustavat vapaata sanaa, dialogia ja ilmaisunvapautta ja painottavat että ne kuuluvat kaikille. Oppositiolle, erimielisille - kaikille.
Asian voisi hahmottaa tutkimalla Voima lehden pääkirjoituksessa (8/2017) esiintynyttä purkausta ”liberaaleja” vastaan. Tämän vuodatuksen mukaan ”dialogi on kuollut ja liberaalit tappoivat sen”. Lainaan tässä tekstiä:
”
liberaalien ylläpitämä sössötys dialogista on tyhjentänyt sanan merkityksestä täysin. Minä en halua ”dialogia” , joka tarkoittaa puhetilan antamista vihamielisille ja vaarallisille tahoille.”
Kommentti on paljastava. Tämän logiikkaa seuraten väärämieliset on tuhottava! Valon lasten on hallittava ja pimeyden voimien on väistyttävä. Kaikkien on alistuttava suuren totuuden edessä. Sitten alkaa ”yhteys” (??).
Mitä pitäisi tehdä?
Toivoisin, että jokainen – aina toimittaja Markku Huuskosta viimeiseen “öyhöttäjään” saakka - näkisi miten vaarallisella tiellä me olemme. Ei lähdetä tähän ristiretkeen mukaan. Annetaan kansalaisten vapaasti puhua ja kirjoittaa. Keskustellaan ja pidetään tätä dialogia auki viimeiseen saakka. Se on suomalainen tapa.
Mikäli joku rikkoo lakia, herjaa tai loukkaa jonkun kunniaa niin tutkittakoon se. Huonoa makua ja huonoja tapoja osoittavat ovat tuominneet itsensä. Muuten vallitkoon Suomen perustuslaki.
Vielä kerran: poliisit eivät ole syyllisiä tähän järjettömään farssiin. Poliitikot ovat. Heidät on vain vaihdettava. Vaaleissa.
Arto Luukkanen
Järvenpää
Laitanpa tässä vielä lainauksen Umberto Ecolta. "Perhaps the mission of those who love mankind is to make people laugh at the truth, to make truth laugh, because the only truth lies in learning to free ourselves from insane passion for the truth."