Ateneum tyrmää Me Too -kampanjan vaatimukset — ahdistelua esittävä Aino-taru saa olla esillä jatkossakin: ”Suhteellisuudentaju on säilytettävä”
Tänään klo 18:05
Akseli Gallen-Kallelan maalaus sisältää ahdistelua ja alastomuutta, mutta liiallinen poliittinen korrektius tai poistot eivät ole Ateneumin museonjohtaja Susanna Petterssonin mukaan oikea tie.
Akseli Gallen-Kallelan Ateneumissa esillä oleva Aino-taru on valmistunut 1891. WIKIPEDIA
Ateneumin taidemuseo on törmännyt Me Too -kampanjan vaikutuksiin. Museonjohtaja
Susanna Pettersson ottaa Ateneumin sivuilla julkaistussa kirjoituksessaan kantaa siihen, miksi
Akseli Gallen-Kallelanmaalaama
Aino-taru (1891) saa olla Ateneumin seinällä.
Teoksessa Väinämöinen yrittää väkisin saada itselleen Ainon, joka pitää miestä epämiellyttävänä kosijana. Teoksesta pahastuneet katsojat ovat kokeneet Väinämöisen törkeäksi ahdistelijaksi, minkä lisäksi Aino on maalauksessa alasti.Petterssonin mukaan heiltä on kysytty, "eikö museota yhtään hävetä".
Ateneum ei ole ainoa teosten poistovaatimuksiin törmännyt taidemuseo. Me Too -kampanjan käynnistymisen jälkeen samanlaisia vaatimuksia on esitetty myös monille kansainvälisille museoille.Petterssonin mukaan ahdisteluun, seksuaalisuuteen ja alaikäisten alastomuuteen liittyvät aiheet ovat kuumentaneet kenttää ennen kuulumattomalla tavalla.
Oman aikansa ilmentymiä
Manchester Art Gallery poisti J. W. Waterhousen teoksen Hylas and the Nymphs (1896), mutta sai seuraavaksi syytöksiä sensuurista. WIKIPEDIA
Useat museot ovat tyrmänneet pyynnöt, mutta hiljattain Manchester Art Gallery poisti
J. W.Waterhousen teoksen
Hylas and the Nymphs (1896), koska sen arveltiin loukkaavan katsojia.Petterssonin mukaan teoksessa miestä viettelevät nymfit ovat nuoren näköisiä ja maalaus näyttää muutenkin pehmopornolta.
Poistaminen synnytti kuitenkin uuden ongelman, kun museota syytettiin sensuurista.Petterssonin mielestä poistojen ja liiallisen poliittisen korrektiuden tielle lähteminen onkin vaarallista, vaikka tämän hetken mediaympäristö sellaisiin ylilyönteihin yllyttääkin.
Susanna Pettersson ottaa kirjoituksessaan kantaa Me Too -kampanjan aloittamaan keskusteluun.JUSSI ESKOLA
Museonjohtajan mielestä suhteellisuudentaju on säilytettävä. Me Too -kampanjan esille tuomia asioita ei voi soveltaa takautuvasti teoksiin, jotka ovat oman aikansa ja syntyhetkensä ilmentymiä.
"Tizianit, Picassot ja Balthusit tulevat pysymään seinillä. Ja niin myös Aino-taru. Se kertoo taiteemme historiasta ja kalevalaisista kertomuksista.Mutta se voi myös auttaa ihmisiä käsittelemään ahdistelun kaltaista kipeää aihetta", Pettersson tiivistää kirjoituksessaan.
Lue Ateneumin museonjohtaja Susanna Petterssonin kannanotto kokonaan
täältä. Kirjoituksesta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat