Maahanmuuttajia tukenut Marjaana Toiviainen suututti kirkon jäseniä niin, että Helsingin tuomiokapituli meni tukkoon valituksista – ”Vihamielisyyttä ja puhdasta rasismia”
Helsingin hiippakunnan tuomiokapituliin tulleiden kanteluiden määrä lähes 20-kertaistui vuodessa. Tuomiokapitulin mukaan valitusten määrä on ruuhkauttanut niiden käsittelyn.
Samaa sukupuolta olevia pareja vihkinyt pappi Kai Sadinmaa (yläkuvassa) järjesti viime syyskuussa jalkapuumielenosoituksen ennen Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin päätöstä antaa Sadinmaalle ”vakava moite”. Helsingin hiippakunnan entisestä piispasta Irja Askolasta (vas.) on jätetty kaksi kantelua hänen osallistuttuaan Gay-gaalaan. Maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita tukeneesta helsinkiläispappi Marjaana Toiviaisesta (oik.) on tehty kymmeniä kanteluita.(KUVA: JUHA METSO & LIISA TAKALA)
Hannes Nissinen HS, Maija Aalto HS
Julkaistu: 9.2. 2:00 , Päivitetty: 9.2. 6:31
HELSINGIN hiippakunnan tuomiokapituli sai viime vuonna 58 kantelua. Tavallisesti kanteluita tulee muutamia vuodessa, sanoo Helsingin hiippakunnan lakimiesasessori
Ritva Saario.
Määrä on moninkertainen edellisiin vuosiin verrattuna. Esimerkiksi Helsingin tuomiokapituliin tuli vuonna 2016 vain kolme kantelua. Espoon tuomiokapituliin kanneltiin sinä vuonna vain kerran ja vuonna 2017 viisi kertaa.
Saarion mukaan kanteluiden määrä on ruuhkauttanut niiden käsittelyn. Kantelut valmistelee tuomiokapitulia varten hiippakunnassa pääasiassa yksi ihminen, eli lakimiesasessori.
Espoossa ja Helsingissä kantelut vaihtelevat alttaritaulua koskevasta valituksesta samaa sukupuolta olevan parin vihkimisiä koskeviin valituksiin.
Suurin osa kanteluista koskee maahanmuuttajia tukenutta pappia.
HELSINGIN hiippakuntaan kuuluu seurakuntia Helsingissä, Vantaalla ja itäisellä Uudellamaalla ja Espoon hiippakuntaan Espoon, Kauniaisten sekä Länsi- ja Keski-Uusimaan alueiden seurakuntia.
Tuomiokapituli hoitaa hiippakunnan hallintoa ja taloutta. Tämän lisäksi kapituli valvoo seurakuntien toimintaa. Kaikki kansalaisten jättämät kantelut käsitellään tuomiokapitulissa.
Helsingin tuomiokapitulin saamissa valituksissa toistuvat samat teemat. Suurin osa kanteluista koskee maahanmuuttajia tukenutta helsinkiläispappi
Marjaana Toiviaista. Näitä kanteluita on yhteensä 41.
Toiviainen oli järjestämässä viime
huhtikuussa mielenosoitusta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden pakkopalautusta vastaan.
Helsingin hiippakunnan vastaavan lakimiesasessorin
Jussi Liljan mukaan ei ole mitenkään tavatonta, että tuomiokapitulissa käsitellään pappien vapaa-ajan toimintaa.
”Pappisvirka on työstä riippumaton, ja se koskettaa myös vapaa-aikaa.”
Tuomiokapitulin mukaan näiden kanteluiden valmistelu on yhä kesken. Suurin osa Helsingin tuomiokapitulin saamista kanteluista onkin vielä Liljan mukaan käsittelemättä.
”Se on ihan selvää, kun valituksia tulee hyvin paljon ja aiheet ovat hankalia ja laajoja, että siinä kestää. Kanteluiden käsittely ei ole täällä päätyö kenelläkään.”
Toisaalta Lilja korostaa, ettei 58:aa kantelua käsitellä erikseen. Samaa asiaa koskevista kanteluista tehdään päätös samassa kokouksessa.
KANTELUISTA useampi koskee pappien toimintaa seksuaalivähemmistöihin liittyvissä asioissa.
Pappi
Kai Sadinmaasta tehtiin kaksi kantelua koskien vihkimisiä. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli
antoi syyskuussa Sadinmaalle ”vakavan moitteen” samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä.
Sadinmaa lukitsi itsensä jalkapuuhun tuomiokapitulin kokouksen ajaksi. Mielenilmaukseen osallistui myös hänen vihkimänsä miespari.
Tuomiokapituli katsoi, että Sadinmaa oli toiminut vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta. Tuomiokapituli kehotti myös Sadinmaata pysymään pappislupauksessaan.
Sadinmaa vihki kaksi paria ja siunasi kolme avioliittoa maaliskuussa tasa-arvoisen avioliittolain tultua voimaan. Hän on hakenut tuomiokapitulin päätöksestä oikaisua.
Espoon tuomiokapituli
antoi kirjallisen varoituksenpuolestaan pastori
Anne Blomqvistille, koska myös hän siunasi elokuussa Helsingissä samaa sukupuolta olevan avioparin. Blomqvist kertoi tammikuussa aikovansa tehdä päätöksestä oikaisuvaatimuspyynnön.
Tämän lisäksi Helsingin hiippakunnan entisestä piispasta
Irja Askolasta tehtiin kaksi kantelua. Molemmat koskivat Askolan osallistumista QX Gay Gaalaan, jossa Askola jakoi palkinnon.
OSASSA kanteluita vedotaan voimakkaasti toimenpiteiden puolesta.
”Jos tällainen kuitenkin teidän mielestänne on hyväksyttävää; ehdotan, että otatte Raamatun käteen, luette sen 10 kertaa ainakin läpi, menette alttarille ja rukoilette Herralta anteeksiantoa”, yhdessä kantelussa kirjoitetaan.
Toisen tuomiokapitulin vastaanottaman kantelun mukaan
Kirkko ja kaupunki -lehti häiritsi viime vuoden lopulla seksuaalisesti espoolaisia seurakuntalaisia, kun kirjailija
Juha Hurme esiintyi lehden artikkelissa ilman yläosaa.
Kantelijan mukaan lehti rikkoi tämän lisäksi uskonrauhaa, kun se julkaisi naisen kanssa avioituneen naisen ja tämän äidin haastattelun.
”Tuomiokapituli on väärä osoite lukijapalautteelle”, lehden päätoimittaja
Jaakko Heinimäkisanoi tällöin HS:lle.
Espoon lakimiesasessori
Sari Anetjärvi sanoo, ettei muista milloin kantelu olisi johtanut huomautusta tai varoitusta vakavampiin toimenpiteisiin tuomiokapitulissa. Hän on työskennellyt lakimiesasessorina Espoossa neljä vuotta, minä aikana tällaista tilannetta ei ole ollut kertaakaan.
Marjaana Toiviainen: Tuomiokapituli on pappien tuki
VIIME vuonna tuomiokapituliin lähetetyistä kanteluista kymmenet liittyivät Oulunkylän seurakunnan pappiin
Marjaana Toiviaiseen.
Toiviainen kertoo HS:n pyynnöstä, että papin kannalta tuomiokapituli on enemmänkin työtä tukeva ja ohjaava elin, ei tuomioistuin.
”Papin on keskityttävä palvelemaan uskollisesti yhteisöään yhdessä sovitulla tavalla. Se ei tarkoita sooloilua. Koska kirkkomme on episkopaalinen rakenteeltaan, tuomiokapitulin tehtävä on piispan toimistona olla se, joka kaitsee.”
Toiviainen lisää, että tämä kaitseminen tarkoittaa esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttämistä, koulutusta, henkistä tukea. Tuomiokapituli liittyy hänen mielessään vahvimmin työhyvinvointiin – kävi häneen liittyvien valitusten miten tahansa.
TOIVIAINEN tekee edelleen työtään Oulunkylässä. Samoihin aikoihin kun hänen toiminnastaan kanneltiin, häneen kohdistui myös paljon vihapuhetta, uhkauksiakin. Keväällä hän kirjoitti sosiaalisessa mediassa jopa lähtevänsä Suomesta, koska ei voi elää vihan keskellä. Hän halusi tosin silloin puhua enemmän muiden kohtaamasta syrjinnästä ja väkivallan uhasta kuin omasta tilanteestaan.
”Kyllähän niissä kanteluissa paljon sellaista on, mikä tuntuu kohtuuttomalta.”
Nyt Toiviainen kertoo, että häntä koskevat kantelut eivät suoraan ole vaikuttaneet siihen, miten hän työtään tekee. Hän on pyrkinyt olemaan itse vähemmän esillä, jotta myös ihmiset ympärillä saisivat työrauhan.
Kantelujen lukeminen tuntuu pahalta. Se ei pitkään ihmisoikeuksien puolesta työtä tehnyttä yllätä, että tietyt teemat herättävät voimakkaita tunteita ja mielipiteitä.
”Mutta kyllähän niissä kanteluissa paljon sellaista on, mikä tuntuu kohtuuttomalta. Vihamielisyyttä ja puhdasta rasismia. Vaikutti masinoidulta.”
”Olen työskennellyt pitkään esimerkiksi romanien ja turvapaikanhakijoiden kanssa. Tiedän, että tämä kohtuuton kohtelu on jotain, johon valitettavasti heistä moni joutuu tottumaan. Välillä me etuoikeutetummatkin saamme osamme. Tai ei, tottuahan ei pidä, mutta tämän kanssa joutuu elämään.”
