PekkaSavo
Ylipäällikkö
Seksuaalista häirintää.
Seksuaalisen häirinnän pelossa prisenssat pitää jättää nukkumaan. Vaikka ikiunta. Sadun voisi varmaan muuttaa sellaiseksi niin #meetoo -sekopäät olisivat tyytyväisiä.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Seksuaalista häirintää.
Tuosta tuleekin kaikenlaisia ajatuksia uudesta versiosta Lumikki-elokuvaan. Lumikki herää suudelmaan ja kohta ihmetteleekin miksi olen niin sotkuinen sieltä.....(prinssi on ennen suudelmaa hiukan ottanut tilaisuudesta hyödyn...)
Tuosta tuleekin kaikenlaisia ajatuksia uudesta versiosta Lumikki-elokuvaan. Lumikki herää suudelmaan ja kohta ihmetteleekin miksi olen niin sotkuinen sieltä.....(prinssi on ennen suudelmaa hiukan ottanut tilaisuudesta hyödyn...)
Totuusmedia tykittää.
Vahvasti veikkaan, että sarkasmista ei ollut CNNllä kyse.
Ehkä aavistuksen OT:
Katsoin tuossa jokin aika sitten elokuvan Free state of Jones. Menee helposti parhaimpiin sota- ja 'poliittisesti kantaa ottaviin'-elokuviin. Ja se kyllä näkyy, että jossain on osuttu oikeaan: arvostelut (myös suomalaiset) ovat melko katkeria.
Pääsääntöisesti kritiikki perustuu sille ajatukselle, että elokuva on **ska, koska valkoinen mies on aina rasisti.
Professorit yhtyvät huoleen kielen näivettymisestä – "Pahimmissa uhkakuvissa suomi jää juttelukieleksi kotona"
Suomen kielen professorien mukaan riippuu käyttäjistä, säilyykö suomi täysivaltaisena sivistyskielenä.
Jos äidinkielesi on suomi, olet saattanut pitää itsestäänselvänä, että voit käyttää äidinkieltäsi kaikkialla Suomessa kaikissa yhteyksissä. Tulevaisuudessa se ei kielentutkijoiden ja -tuntijoiden mukaan välttämättä ole aivan itsestäänselvää.
Suomen kielen lautakunta julkaisi viime viikolla poikkeuksellisen kannanoton, jossa puhutaan kansalliskieliin kohdistuvasta "vakavasta uhasta".
Uhka tunnistetaan myös yliopistoissa eri puolilla Suomea. Erityistä huolta suomen kielen professoreissa herättää lautakunnan esiin nostama riski: suomen käyttöalan kaventuminen.
Kuinka laajalle englanti leviää Suomessa?
Itä-Suomen yliopistossa suomen kielen professorina toimiva Hannele Forsberg sanoo, että tähän asti suomen kieltä on voinut käyttää kaikilla yhteiskunnan alueilla, mutta englanti valtaa alaa. Englanninkielisten opinnäytetöiden osuuden kasvusta korkeakouluissa on puhuttu jo pitkään, ja esimerkiksi kaupoissa ja ravintoloissa palvelu tulee entistä useammin englanniksi.
– Jos mihinkään ei puututa ja aloitetaan esimerkiksi englanninkielinen lukiokoulutus, se voi johtaa pahimmillaan siihen, että emme kohta saa yhteiskunnan palveluja omalla kielellämme. Pahimmissa uhkakuvissa mennään lääkäriin tai virastoon, ja siellä joudutaan puhumaan vierasta kieltä. Suomi jää juttelukieleksi kotona, Forsberg pohtii.
Opetusministeriö on selvittänyt (siirryt toiseen palveluun) mahdollisuutta suorittaa ylioppilastutkinto englanniksi.
Kieli säilyy, jos sitä käytetään ja kehitetään
Oulun yliopiston suomen kielen professori Harri Mantilakin pitää englanninkielisiä lääkärikäyntejä kaukaisena visiona. Hän lisää, että suomen kieltä ei uhkaa mikään toinen kieli, vaan kielen käyttäjät itse.
– Eihän nyt mikään kieli tule ja syö sitä suomea, slurps vaan. Siitähän se uhka muotoutuu, jos me suomenkieliset emme käytä sitä kaikilla aloilla, kuten esimerkiksi koulutuksessa, tieteessä ja hallinnossa ja jos emme kannusta maahan tulevia ulkomaalaisia opiskelemaan suomea. Jos suomea osaamaton väestö kasvaa, pitää alkaa tuottaa palveluja muulla kielellä, Mantila sanoo.
Turun yliopiston suomen kielen professori Marja-Liisa Helasvuo on samoilla linjoilla Mantilan kanssa. Hänen mukaansa kieli ei säily ilman, että sitä vaalitaan.
– Suomen kieli on kehitetty 1800- ja 1900-luvuilla valtavalla työllä laaja-alaiseksi sivistyskieleksi. Sen säilyminen vaatii, että sitä käytetään ja kehitetään kaikilla yhteiskunnan eri alueilla. Kielen käyttökelpoisuus vähenee, jos siinä ei ole sanoja, joilla kuvata ilmiöitä, Helasvuo kertoo.
Helasvuo huomauttaa, ettei englannin käytön lisääminen nosta suomea osaamattomia kielimuurin yli.
– Meillä on paljon kielellisiä vähemmistöjä, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea, mutta joille myöskään englanti ei ole vahva kieli. Toimimme parhaiten heidän tulevaisuutensa eteen niin, että tarjoamme heille mahdollisuuden oppia suomea sellaisella tasolla, että he pystyvät tulemaan toimeen suomalaisessa yhteiskunnassa, Helasvuo sanoo.
Professori: "Kissa on nostettu pöydälle"
Suomen kielen lautakunnan kannanotossa todetaan jopa, että "olemme lähellä tilannetta, jossa on konkreettisesti tehtävä päätös siitä, haluammeko edelleen pitää kiinni äidinkielestämme vai olemmeko valmiit luopumaan siitä toisen kielen hyväksi".
Professorit pitävät dramaattista asettelua lähinnä tarpeellisena ravisteluna ja keskustelun herättäjänä. Professori Mantilan mukaan on mahdotonta arvioida, kuinka lähellä kuvailtua tilannetta ollaan. Hänen mielestään on toiminnan aika.
– Tämä on tärkeä kysymys, joka täytyy keskustella nyt. Aiemmin on ehkä pelätty sanoa näin suoraan, koska tällainen voidaan tulkita nationalistiseksi kannanotoksi. Hyvä, että kissa on nostettu pöydälle: Kansallisesta kulttuurista täytyy voida puhua ilman nationalismia, Mantila sanoo.
Lautakunta vaatii kielipoliittista ohjelmaa
Suomen kielen lautakunta vaati kannanotossaan valtiovaltaa ryhtymään pikaisesti toimiin kansallisen kielipoliittisen ohjelman laatimiseksi. Lautakunta kertoo suositelleensa toimenpiteisiin ryhtymistä jo kahdeksan vuotta sitten.
Lautakunnan mukaan ohjelmassa tulisi ottaa kantaa kansalliskielten eli suomen ja ruotsin käyttöalan kaventumiseen, yleiskielen hallinnan heikkenemiseen, suomalaisen kieliyhteisön jäseneksi pääsyn kynnykseen sekä vähemmistökielten ja maahan tulleiden oman äidinkielen opetukseen.
Kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) aikoi viime viikolla ottaa asian esille hallituksessa.
Aiheesta keskustellaan myös illan A-studiossa. Lähetys alkaa Yle TV1:ssä klo 21.05.
Saattaisi olla myös peiliin katsomisen paikka akateemikoilta. 'Kansallinen vapautus' (vieraasta isännästä) ja kansallismielisyys eivät ole myöskään sama asia.– Tämä on tärkeä kysymys, joka täytyy keskustella nyt. Aiemmin on ehkä pelätty sanoa näin suoraan, koska tällainen voidaan tulkita nationalistiseksi kannanotoksi. Hyvä, että kissa on nostettu pöydälle: Kansallisesta kulttuurista täytyy voida puhua ilman nationalismia, Mantila sanoo.
Tämä lienee koskevan lähinnä Helsinkiä. Ainakin minu kotiseudulla pärjää vallan hyvin suomen kielellä. Siitä että Helsinki englantilaistuu on vielä tosipitkä matka muun Suomen siirtyminen englannin kieliseksi.kaupoissa ja ravintoloissa palvelu tulee entistä useammin englanniksi
Tämä lienee koskevan lähinnä Helsinkiä. Ainakin minu kotiseudulla pärjää vallan hyvin suomen kielellä. Siitä että Helsinki englantilaistuu on vielä tosipitkä matka muun Suomen siirtyminen englannin kieliseksi.
https://yle.fi/uutiset/3-10485167
– Tämä on tärkeä kysymys, joka täytyy keskustella nyt. Aiemmin on ehkä pelätty sanoa näin suoraan, koska tällainen voidaan tulkita nationalistiseksi kannanotoksi. Hyvä, että kissa on nostettu pöydälle: Kansallisesta kulttuurista täytyy voida puhua ilman nationalismia, Mantila sanoo.
Mitä Mestari edellä, sitä professorit perässä. Kun Halla-aho esitti huolensa suomen kielen aseman heikkenemisestä mm. yliopistotutkimuksessa, niin se oli täyttä 'eilispäivää' ja 'turhaa' huolta, mutta kun toimittelijoiden alma materkin puhaltelee hätähuutoja, niin sitten onkin asia eri.
Saattaisi olla myös peiliin katsomisen paikka akateemikoilta. 'Kansallinen vapautus' (vieraasta isännästä) ja kansallismielisyys eivät ole myöskään sama asia.
Ja olipa henkilö kannaotossaan kuinka varovainen tahansa, niin kansallismielisyydestä tässä on kyse. On se vaan kauhea asia tuo pyrkimys oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen.
Louhimies voisi tehdä elokuvan neuvostoliittolaisista naissnaippereista. Tällöin saisi naiset mukaan elokuvaan SEKÄ järjestää heille ennen kuvauksia kunnon bootcamp jotta saavat kunnolla runtua ja tuntua arrmeijaoloista. Täydellinen yhdistelmä. Tuntematon sotias jossa naiset pääosassa.
Janne Riiheläinen
@veitera 5h Replying to @RalfWesterlund
Kaikki fiksuja ihmisiä, joilla on paljon annettavaa.
Maria Pettersson
@mariapetterss0n
Oct 27
Replying to @vehkoo
”Kymmenissä haastatteluissa alkoi mietityttää, onko Suomi todella tasa-arvon mallimaa”, pohtii @vehkoo. ”Entä jos netti on vain paljastanut #naisviha’n, joka Suomessa on kytenyt koko ajan?
Ja vielä toistellaan:Maria Pettersson
@mariapetterss0n
Replying to @BaldArtsi
Kuulut siis niihin 95 prosenttiin suomalaisista, jotka luottavat poliisiin. En ylläty.
Maria Pettersson
@mariapetterss0n Aug 14
#Poliisi’n pohjoiskoreaanisia luottamuslukemia on päivä päivältä vaikeampi ymmärtää.
Maria Pettersson
@mariapetterss0n Oct 12
Ihan sellaista lähdin soittelemaan, että onko joku joskus ollut SASin Pohjoismaihin suuntautuvalla iltalennolla, joka olisi lähtenyt ajoissa? Itse en nimittäin ole, ja olen lentänyt näitä aika paljon.
Maria Pettersson
@mariapetterss0n Oct 11
Replying to @Riikka_Suominen @leipola
Mieti näitä, kun teet vaikkapa autotestiä, grillilihojen vertailua tai matkajuttuja. Kerrot lukijalle, mitä grilliliha tai lomamatka maksaa - velvollisuutesi on kertoa myös, millaiset sen ilmastovaikutukset ovat, sanovat @Riikka_Suominen ja @leipola. #journalisminpäivä
Maria Pettersson
@mariapetterss0n Sep 5
Lastensairaala hyväntekeväisyyskeräyksellä ja hävittäjät valtion rahoilla. Mitä jos olisikin toisinpäin?
Kyllä varmaan uskaltaa mutta ovat paskasti näyteltyjä ja näytellyn näköisiä kuten 99% suomalaisesta tuonnosta. Joskus katsojalle täytyy välittyä tunteita ja päästä "kokemaan" asioita. Tämä onnistuu näyttelijöiden kautta. Näyttelijöiden on kyettävä välittämään näitä tunteita ja väitän, että homma ei ole helppo. Jos se vaatii rotanpaskaa käsiin ja muurahaisia housuun että silmistä näkyy epätoivo ja tuska sitten niin on tehtävä. Ei homma voi mennä niin, että yritetään vain eläytyä.En usko, että kukaan miesohjaaja uskaltaa tämän jälkeen tehdä Suomessa elokuvaa, jossa on yhtäkään naisnäyttelijää. Pelkäävät liikaa, että joutuvat Louhimiehen tapaisten syytösten kohteeksi.
Luin juuri yhden mielenkiintoisen artikkelin, mutta en muista kuollaksenikaan, että mistä sen luin. Pointtina oli, että tämä metoo-vohkaaminen on jo kääntynyt naisten työuralla etenemistä vastaan, koska miesjohtajat eivät uskalla tehdä töitä kahdestaan nuoren naisen kanssa, joten tällaiseen rooliin palkkaavat mieluummin miehen. Ja toisaalta myöskään vanhempi miesjohtaja ei uskalla ryhtyä nuoremman naiskollegan mentoriksi samasta syystä. Jos olet hyvin tienaava johtaja, todennäköisesti ymmärrät Risk vs Reward -ajattelusta jotain. Miksi ottaisit riskin, että joku kateudestaan keksisi perättömiä syytteitä, kun myös miespuolinen alainen pystyy tekemään samat hommat yhtä hyvin? Mitä etua johtaja saa siis siitä, että palkkaa naisen? Riskit vain kasvavat
Luin juuri yhden mielenkiintoisen artikkelin, mutta en muista kuollaksenikaan, että mistä sen luin. Pointtina oli, että tämä metoo-vohkaaminen on jo kääntynyt naisten työuralla etenemistä vastaan, koska miesjohtajat eivät uskalla tehdä töitä kahdestaan nuoren naisen kanssa, joten tällaiseen rooliin palkkaavat mieluummin miehen.
Pekka Sauri
@pekkasauri
Kun nyt kovin päivitellään somen ja #twitter:in myrkyllisyyttä ja jakautuneisuutta: mulla on 97,2K seuraajaa, mutta fiidissä näkyy aivan satunnaisesti mitään kovin ilkeää. Mistä tämä mahtaa johtua?
Pekka Saurista voisivat jotkut kolumnistiturpotkin ottaa mallia (ja kaikenlaiset "jungnerit")