Jep. Tätä käräjäoikeuden tuomiokin tarkoittaa. Vehkoolainen oikeuskäsitys ei ole rosiksen käsitys. Rosis antaa mielisuosiolla myös Lokalle ansionsa mukaan, kun vaan paikka tulee.
#vihapuhe
- Viestiketjun aloittaja hansai
- Aloitus PVM
Jep. Tätä käräjäoikeuden tuomiokin tarkoittaa. Vehkoolainen oikeuskäsitys ei ole rosiksen käsitys. Rosis antaa mielisuosiolla myös Lokalle ansionsa mukaan, kun vaan paikka tulee.
Mikä on aktivistin ja poliitikon ero?
Tapausta käsitellään ajassa 34:00->
Mihin olet matkalla Suomi-neito?
Kuuntele
- 57 min
- to 18.4.2019
- toistaiseksi
- 627 kuuntelua
Lisää suosikiksi Lataa Podcast
Mahadura & Özberkanissa puretaan vaalien jälkeisiä fiiliksiä ja spekuloidaan, mihin suuntaan Suomi nyt lähtee.
Vieraina politiikan tutkija Pasi Saukkonen ja sovittelija, depolarize.fi -liikkeen MIriam Attias.
https://areena.yle.fi/1-50098037
StepanRudanskij
Respected Leader
Yhtä helppo määritellä kuin vihapuhe. Kymmenen ihmistä määrittelee sen kukin omalla tavallaan.
Tosin tämä on helvetin paljon helpompi määritellä, vaaleissa valittu henkilö..(kunta, eduskunta ja euro)
Ei ihan niin helppoa minulle ole, mielestäni myös noissa ehdolla oleva henkilön voisi ihan perustellusti laskea poliitikoksi.
proileri
Kenraali
Sanoisin että kyllä-ei -akselin sijaan voitaisiin mennä sillä, että mitä korkeampi päättävä asema niin sitä enemmän kommentaaria pitää sietää. Luen tuota periaatetta siten, että jos poliitikkona olet päättämässä jostakin asiasta, niin sinua on oikeus sen osalta kritisoida myös reippain sanankääntein.
Ymmärtäisin myös että vaikka kielenkäyttö voi olla reippaampaa, niin kritiikin pitäisi jollakin tasolla liittyä itse asiaan ja perustua johonkin. Vaikkapa voi sanoa että Soini on ahne pyrkyri jolla on vain henkilökohtainen etu ja hillotolpat mielessä kun tekee diilejä Kokoomuksen ja Keskustan kanssa. Sen sijaan jos alkaisin huutelemaan että Soini on natsi ja haluaa murhata juutalaiset, se varmaan ei ole enää politiikkaan liittyvää kritiikkiä. Mielestäni käräjäoikeus tulkitsi asiaa juuri näin, kun totesi että Vehkoon tarkoituksena on ollut loukata eikä niinkään kritisoida.
Toisaalta pitää myös muistaa, että henkilön ollessa melko tuntematon hän on asemansa vuoksi melko altis mustamaalaukselle. Jos sanoisin että Sauli Niinistö on natsi, niin kaikki tuntevat Saulia sen verran että varmaan kyseenalaistavat väitteen. Sen sijaan jos Junes Lokka on melko tuntematon henkilö ja ehdolla kaupunginvaltuustoon, niin hänestä esitetty natsikommentti lähtee paljon helpommin kiertämään huhupuheena ja vaikuttaa häneen. Tuommoiset itsenäisinä kunnanpolitiikkaan haikailevat ovat varmaan kaikissa herkimmässä asemassa, kun valinta tehtäviin riippuu julkisesta mielipiteestä mutta henkilöllä ei ole vielä varsinaista kannattajakuntaa tai puoluetta taustatukena.
Kunnianloukkauksen kriteerihän on että "on merkittävä mahdollisuus aiheuttaa vahinkoa tai halveksuntaa henkilöä kohtaan", ja kyllä tässä mielessä se mielestäni toteutuu.
Viimeksi muokattu:
Saatanan kivuliasta kuunneltavaa....
Nyt on kärsimyksen aika vuodesta..
Lähes.....
Liitteet
Suonpää kovasti yrittää Mekka&Moskeija-lehdessä..
Yksi kartta näyttää, kuinka raju kirkon jäsenkato on tällä vuosikymmenellä ollut: ”Ei tätä kehitystä tempuilla tai saarnoilla muuteta”
Kirkkoon kuuluvien jäsenmäärä putoaa pääkaupunkiseudulla kovaa vauhtia ja pian helsinkiläisistä enää alle puolet kuuluu kirkkoon. Kehitykselle ei ole tehtävissä mitään, sanoo helsinkiläinen kirkkoherra.
”Vanha vitsin tapainen on, että ainoa käyrä, mikä osoittaa ylöspäin, on tuhkausten määrät.”
www.hs.fi
Yksi kartta näyttää, kuinka raju kirkon jäsenkato on tällä vuosikymmenellä ollut: ”Ei tätä kehitystä tempuilla tai saarnoilla muuteta”
Kirkkoon kuuluvien jäsenmäärä putoaa pääkaupunkiseudulla kovaa vauhtia ja pian helsinkiläisistä enää alle puolet kuuluu kirkkoon. Kehitykselle ei ole tehtävissä mitään, sanoo helsinkiläinen kirkkoherra.
”Vanha vitsin tapainen on, että ainoa käyrä, mikä osoittaa ylöspäin, on tuhkausten määrät.”
Yksi kartta näyttää, kuinka raju kirkon jäsenkato on tällä vuosikymmenellä ollut: ”Ei tätä kehitystä tempuilla tai saarnoilla muuteta”
Kirkkoon kuuluvien jäsenmäärä putoaa pääkaupunkiseudulla kovaa vauhtia ja pian helsinkiläisistä enää alle puolet kuuluu kirkkoon. Kehitykselle ei ole tehtävissä mitään, sanoo helsinkiläinen kirkkoherra.
www.hs.fi
Lain tulkinta menee seuraavasti:
Julkisessa asemassa tai julkista valtaa käyttävä henkilö: Alentunut yksilöllisyyden suoja
Yksityishenkilö suhteessa julkiseen viestintään: Korkea yksilöllisyyden suoja
Huomattavaa yhteiskunnallista valtaa käyttävä luonnollinen henkilö: Alentunut yksilöllisyyden suoja (tarkoittaa mm. toimittajia)
Huomattavaa yhteiskunnallista valtaa käyttävä juridinen henkilö: Hyvin voimakkaasti alentunut suoja (organisaatiot ja vastuuhenkilöt joskin soveltuvin osin)
ajs178
Respected Leader
Olenko nyt ymmärtänyt Suomen kunnianloukkauslain oikein:
- Sillä ei ole merkitystä, onko sanottu asia totta vai ei, ainoastaan sillä on merkitystä, sanotaanko se loukkaustarkoituksessa. Esim. jos sanoisin jostakusta: ”Se on ihan vitun läski homo”, niin sillä, onko ko. henkilöllä homoseksuaalinen orientaatio tai onko hänen painoindeksinsä yli 30, ei ole kunnianloukkauksen tunnusmerkistön täyttymisen osalta mitään merkitystä, vaan katsottaisiin vain, sanoinko niin tahallani loukatakseni häntä.
- Sillä ei ole merkitystä, onko uhri kutsunut itse itseään samalla nimityksellä aiemmin.
- Sillä ei ole merkitystä, kokeeko uhri sanotun asian loukkaavaksi, vaan vain sillä on merkitystä, voidaanko yleisesti ja laajemmin asia tulkita loukkaavaksi
- Voin välttyä kunnianloukkaussyytteeltä kritisoimalla jonkun tekemisiä tai sanomisia, kun kritiikki on kohdistettu selvästi osoitettavaan tiettyyn tekoon tai kommenttiin, kunhan en solvaa itse tekijää tai sanojaa henkilönä, enkä kritisoi hänen sanomisiaan tai tekemisiään yleisellä tasolla. Esim. On OK sanoa: ”Oli kyllä taas niin rasistista kielenkäyttöä N.N:n taholta eilisessä tilaisuudessa, kun hän sanoi, että kaikki ulkomaalaiset Lähi-Idästä ovat rikollisia” MUTTA ei ole OK sanoa: ”olin eilisessä tilaisuudessa ja täytyy sanoa, että N.N. on kyllä täysi rasisti.”
Jos palstalla on juristeja niin vastatkaa, mutta jos ei, niin jos sallitaan niin allekirjoittanut vastaa pienellä tietämyksellään aiheesta:
1. Laajasti ottaen näin. Eli oikeus arvioi, ei pelkästään sitä mitä sanoit, myös missä, milloin ja missä yhteydessä sanoit sanottavasi. Huomioi myös, että olennaista on se, miten julkisesti sanottavasi sanoit ja kuinka julkinen henkilö kohteenasi oli. Ja olitko itse julkisuuden henkilö.
2. Se, miten uhri on itseään kutsunut voi olla merkityksellinen asia jos kyseessä on a) julkisuuden henkilö b) muuten olennaisesti asiaan vaikuttava kommentti. Tämä on sitten hyvinkin tulkinnanvarainen kommentti. Katso muut pointit.
3. Toistaiseksi näin. Kun vihapuhelaki tulee voimaan asiat muuttuvat. Muista myös, että tuomitsematta jättäminen/syyttämättä jättäminen ei tarkoita sitä, että et joutuisi poliisin rekisteriin. Nykyisen lain mukaan pelkkä päätyminen googlauksella poliisin hakuun on peruste kirjata sinut epäiltyjen rekisteriin. Tämä saattaa vaikuttaa työnhakuusi.
4. Pääsääntöisesti näin. Perussääntö on: voit kommentoida sanomista, mutta et sanojaa. Huomioi kuitenkin, että tässä raja menee julkisen/ei julkisen henkilön välillä mukaan luettuna se, oletko itse julkisuden henkilö (esim. toimittaja).
Summa Summarum. Lopullisen päätöksen tekee oikeus. Nämä ovat aina jossain määrin tulkintakysymyksiä enkä edes vähäisellä osaamisellani voi avata kaikkia nyansseja yhdessä postauksessa.
Olennaista on myös muistaa, että vaikka et tule syytetyksi tai edes epäillyksi, sinut todennäköisesti tullaan rekisteröimään uuden lain mukaisesti epäiltynä rekisteriin kaikista edellä mainituista tapauksista. Kannattaa muuten tälläkin palstalla huomioida...
Kunnianloukkaus voi kohdistua vain luonnolliseen henkilöön.
Oikeushenkilöön ei voi kohdistua kunnianloukkausta.
Hyvä ja tärkeä tarkennus. Joskin oikeushenkilöön kohdistuvaan loukkaukseen voidaan hakea korvausta siviiliprosessin kautta.
Mutta @Ingsoc on oikeassa!
Teemu Laajasalon ja Jussi Halla-ahon keskustelusta ennakkoon kritiikkiryöppy – Piispa: Pidän demonisoimisen ja eristämisen henkeä vaarallisena
17.04.2019 12:04 - Jussi Rytkönen |Kotimaa
Jyväskylän kirkkopäivillä toukokuussa järjestettävä keskustelu on viime päivinä aiheuttanut vilkasta keskustelua sosiaalisen median kirkollisessa kuplassa. Kirkkopäivien tilaisuudessa Helsingin piispa Teemu Laajasalo, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja koomikko Joonas Nordmankeskustelevat sopivasta ja sopimattomasta puheesta sekä sananvapauden rajoista politiikassa, komediassa ja kirkossa.
Tilaisuuden otsikko on Mistä saa puhua, mille saa nauraa?
Keskustelun idea on Teemu Laajasalon.Kotimaa24:n aiemman uutisen asiasta voit lukea täältä.
Keskustelu on herättänyt etukäteen innostuksen ohella runsaasti kritiikkiä. Arvostelijoiden mukaan kirkko antaa erikoisen viestin kutsumalla sananvapauskeskusteluun henkilön, joka on saanut blogikirjoittelustaan korkeimman oikeuden tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Huonona viestinä pidetään myös sitä, että keskustelun teemoihin yhdistetään huumori ja komiikka.
Teemu Laajasalo kertoo itse hahmottaneensa kritiikissä tilaisuutta kohtaan kaksi päänäkökulmaa.
– Niistä ensimmäinen on, että Jussi Halla-ahoa ei pitäisi henkilönä pyytää tähän tilaisuuteen. Hän on ikään kuin henkilönä sopimaton. Toinen kritiikin aihe on, että miksi puheenjohtaja on kutsunut keskustelemaan kaksi miestä, Laajasalo sanoo.
Jälkimmäisestä arvostelun aiheesta Laajasalo toteaa, että on tärkeää, että erilaisissa keskustelussa on miehiä ja naisia. Jyväskylän foorumille hän halusi kuitenkin kutsua nimenomaan nämä kaksi henkilöä.
"Meillä on lupa kertoa mielipiteitämme ja näkemyksiämme"
Jussi Halla-aho on keskustelufoorumin näkökulmasta iso kala. Moni on kysynyt, pitäisikö hänen kanssaan puhua ennemmin politiikasta kuin sananvapaudesta tilanteessa, jossa kirkko saa hänet näkyvässä tilaisuudessa "lauteille".
– Minusta kysymys sanankäytöstä tai sanojen oikeasta käytöstä on se asia, johon tässä keskustelussa on nyt syytä keskittyä, Laajasalo sanoo.
Laajasalo on saanut etukäteen osakseen epäilyä siitä, aikooko hän haastaa Halla-ahoa keskustelussa. Piispa toivoo, että jopa kaikki kolme keskustelijaa haastaisivat toisiaan. Tavoitteena on puhua siitä, missä rajat menevät.
– Onhan aivan ilmeistä, että sanoja voidaan käyttää väärin, pahantahtoisesti ja julmasti.
Haluan kysyä, mikä on sanojen vastuullista käyttöä. On myös tärkeää todeta, että meillä on lupa kertoa omia mielipiteitämme ja näkemyksiämme.
Laajasalon mukaan sananvapaus ja toisten ihmisten kunnioittava kohtelu kohtaavat hieman harmaalla alueella: sekaisin menevät helposti eri kategorioihin kuuluvat asiat, kuten se, mikä on hyvää ja mikä pahaa ja toisaalta mikä on kaunista ja mikä rumaa.
Laajasalo torjuu syytöksen, jonka mukaan Jyväskylän kohtaaminen olisi vain ohjelma-aikaa puoluejohtaja Halla-aholle.
– Luulen, että hän ei tarvitse mitään erityistä ohjelma-aikaa. Hän saa tuossa asemassa sitä muutenkin aivan riittävästi.
"Demonisoimisen ja eristämisen henki on vaarallinen"
Jussi Halla-aho on vuosia kuumentanut monien tunteita ja ollut esillä muun muassa sananvapauteen liittyvissä asioissa. Laajasalon mielestä Halla-ahon kanssa on kiinnostavaa keskustella teemasta juuri hänen historiansa takia.
Piispan mukaan asiassa on toinenkin taso.
– Pidän erittäin vaarallisena ja hankalana sitä demonisoimisen ja eristämisen henkeä, jossa ajatellaan, että jonkun tyypin kanssa ei ollenkaan pidä keskustella.
Hän muistuttaa myös kolmannesta tasosta. Lavalle nousee kuuluisa poliitikko, jolla on laaja kannatus suomalaisten joukossa: jollain tavalla hänen ajattelunsa edustaa yli kuudesosaa eduskuntavaaleissa äänestäneistä.
– Jos keskusteluun osallistuva ihminen sattuu olemaan Suomen toiseksi suurimman puolueen puheenjohtaja, pidän todella erikoisena, jos hänen kanssaan ei puhuttaisi.
Laajasalo hieman ihmettelee julkisuuden ristiriitaisuutta. Yleinen näkökulma on hänen mukaansa se, että kukaan ei vastusta sovinnon ja yhteyden rakentamista.
– Me puhumme paljon erilaisuuden ymmärtämisestä ja tilan antamisesta erilaisuudelle. Todellisuudessa näin ei mitenkään aina tehdä. Ajattelemme helposti, että erilaisten ihmisten puheiden taustojen ymmärtäminen tarkoittaisi heidän ajattelunsa hyväksymistä.
Laajasalo pohtii, kenet piispa saisi tavata erilaisilla foorumeilla hoitaessaan virkaansa kuuluvia yhteiskuntasuhteita. Hän viittaa viikko sitten pidettyyn Helsingin hiippakunnan Myötätuntoiltaan. Siinä keskustelun vieraina olivat vasemmistoliiton Silvia Modig, vihreiden Fatim Diarra, Sdp:n Hussein Al-Taee ja kokoomuksen Daniel Rahman.
– On tärkeää, että erilaisilla areenoilla voidaan käydä yhteiskunnallista keskustelua.
Uskon, että myös Jyväskylän kohtaamisesta syntyy mielenkiintoinen keskustelu ja toivotan mahdollisimman monet sinne tervetulleiksi, Laajasalo sanoo.
Laajasalo: Suomessa on kiellettyjä puheenaiheita
Teemu Laajasalon mielestä suomalainen sananvapaus ja sitä ympäröivä keskusteluilmapiiri ovat muuttuneet 2000-luvulla.
– Meillä on nykyisin ikään kuin tarkempaa ja pohditumpaa se, minkälaisista asioista voi puhua ja mistä voi vitsailla. Se on hyvä asia. Minusta on tärkeää nähdä muutos ja pohtia, mitä rajoja siinä on.
Laajasalon mukaan Suomessa on myös kiellettyjä puheenaiheita tai asioita, joista voi puhua vain tiettyyn sävyyn. Hän sanoo, että yksi Jyväskylän illan tavoitteista on yrittää hahmottaa, onko se hyvä vai huono asia.
Laajasalo toteaa, että kristityllä ja kirkolla on oma viestinsä, joka pitää pystyä sanomaan selkeästi.
– Se on ihan selvä juttu. Dialogeissa paitsi kuunnellaan, myös sanotaan, mitä mieltä itse ollaan.
Kirkkopäivien keskustelusta Laajasalo nostaa esille myös Joonas Nordmanin.
– Hän on Suomen ykköskoomikko, poliittisen satiirin ykkösnimiä. On erittäin tärkeää pohtia näitä kysymyksiä komedian näkökulmasta: mille narri voi nauraa, koska myös sen säännöt muuttuvat koko ajan.
Laajasalo toivoo, että Jyväskylän tilaisuus lisäisi ihmisten ymmärrystä, sovinnon henkeä ja erilaisten ihmisten kunnioitusta.
– Lisäksi toivon, että ihmiset kokevat, että suora, hauska ja ihmisiä liikuttava puhe on mahdollista.
Kirkkopäivien pääjärjestäjä Kirkkopalvelut on Kotimaa24:ää julkaisevan Kotimaa Oy:n suurin omistaja.
www.kotimaa24.fi
17.04.2019 12:04 - Jussi Rytkönen |Kotimaa
Jyväskylän kirkkopäivillä toukokuussa järjestettävä keskustelu on viime päivinä aiheuttanut vilkasta keskustelua sosiaalisen median kirkollisessa kuplassa. Kirkkopäivien tilaisuudessa Helsingin piispa Teemu Laajasalo, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja koomikko Joonas Nordmankeskustelevat sopivasta ja sopimattomasta puheesta sekä sananvapauden rajoista politiikassa, komediassa ja kirkossa.
Tilaisuuden otsikko on Mistä saa puhua, mille saa nauraa?
Keskustelun idea on Teemu Laajasalon.Kotimaa24:n aiemman uutisen asiasta voit lukea täältä.
Keskustelu on herättänyt etukäteen innostuksen ohella runsaasti kritiikkiä. Arvostelijoiden mukaan kirkko antaa erikoisen viestin kutsumalla sananvapauskeskusteluun henkilön, joka on saanut blogikirjoittelustaan korkeimman oikeuden tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Huonona viestinä pidetään myös sitä, että keskustelun teemoihin yhdistetään huumori ja komiikka.
Teemu Laajasalo kertoo itse hahmottaneensa kritiikissä tilaisuutta kohtaan kaksi päänäkökulmaa.
– Niistä ensimmäinen on, että Jussi Halla-ahoa ei pitäisi henkilönä pyytää tähän tilaisuuteen. Hän on ikään kuin henkilönä sopimaton. Toinen kritiikin aihe on, että miksi puheenjohtaja on kutsunut keskustelemaan kaksi miestä, Laajasalo sanoo.
Jälkimmäisestä arvostelun aiheesta Laajasalo toteaa, että on tärkeää, että erilaisissa keskustelussa on miehiä ja naisia. Jyväskylän foorumille hän halusi kuitenkin kutsua nimenomaan nämä kaksi henkilöä.
"Meillä on lupa kertoa mielipiteitämme ja näkemyksiämme"
Jussi Halla-aho on keskustelufoorumin näkökulmasta iso kala. Moni on kysynyt, pitäisikö hänen kanssaan puhua ennemmin politiikasta kuin sananvapaudesta tilanteessa, jossa kirkko saa hänet näkyvässä tilaisuudessa "lauteille".
– Minusta kysymys sanankäytöstä tai sanojen oikeasta käytöstä on se asia, johon tässä keskustelussa on nyt syytä keskittyä, Laajasalo sanoo.
Laajasalo on saanut etukäteen osakseen epäilyä siitä, aikooko hän haastaa Halla-ahoa keskustelussa. Piispa toivoo, että jopa kaikki kolme keskustelijaa haastaisivat toisiaan. Tavoitteena on puhua siitä, missä rajat menevät.
– Onhan aivan ilmeistä, että sanoja voidaan käyttää väärin, pahantahtoisesti ja julmasti.
Haluan kysyä, mikä on sanojen vastuullista käyttöä. On myös tärkeää todeta, että meillä on lupa kertoa omia mielipiteitämme ja näkemyksiämme.
Laajasalon mukaan sananvapaus ja toisten ihmisten kunnioittava kohtelu kohtaavat hieman harmaalla alueella: sekaisin menevät helposti eri kategorioihin kuuluvat asiat, kuten se, mikä on hyvää ja mikä pahaa ja toisaalta mikä on kaunista ja mikä rumaa.
Laajasalo torjuu syytöksen, jonka mukaan Jyväskylän kohtaaminen olisi vain ohjelma-aikaa puoluejohtaja Halla-aholle.
– Luulen, että hän ei tarvitse mitään erityistä ohjelma-aikaa. Hän saa tuossa asemassa sitä muutenkin aivan riittävästi.
"Demonisoimisen ja eristämisen henki on vaarallinen"
Jussi Halla-aho on vuosia kuumentanut monien tunteita ja ollut esillä muun muassa sananvapauteen liittyvissä asioissa. Laajasalon mielestä Halla-ahon kanssa on kiinnostavaa keskustella teemasta juuri hänen historiansa takia.
Piispan mukaan asiassa on toinenkin taso.
– Pidän erittäin vaarallisena ja hankalana sitä demonisoimisen ja eristämisen henkeä, jossa ajatellaan, että jonkun tyypin kanssa ei ollenkaan pidä keskustella.
Hän muistuttaa myös kolmannesta tasosta. Lavalle nousee kuuluisa poliitikko, jolla on laaja kannatus suomalaisten joukossa: jollain tavalla hänen ajattelunsa edustaa yli kuudesosaa eduskuntavaaleissa äänestäneistä.
– Jos keskusteluun osallistuva ihminen sattuu olemaan Suomen toiseksi suurimman puolueen puheenjohtaja, pidän todella erikoisena, jos hänen kanssaan ei puhuttaisi.
Laajasalo hieman ihmettelee julkisuuden ristiriitaisuutta. Yleinen näkökulma on hänen mukaansa se, että kukaan ei vastusta sovinnon ja yhteyden rakentamista.
– Me puhumme paljon erilaisuuden ymmärtämisestä ja tilan antamisesta erilaisuudelle. Todellisuudessa näin ei mitenkään aina tehdä. Ajattelemme helposti, että erilaisten ihmisten puheiden taustojen ymmärtäminen tarkoittaisi heidän ajattelunsa hyväksymistä.
Laajasalo pohtii, kenet piispa saisi tavata erilaisilla foorumeilla hoitaessaan virkaansa kuuluvia yhteiskuntasuhteita. Hän viittaa viikko sitten pidettyyn Helsingin hiippakunnan Myötätuntoiltaan. Siinä keskustelun vieraina olivat vasemmistoliiton Silvia Modig, vihreiden Fatim Diarra, Sdp:n Hussein Al-Taee ja kokoomuksen Daniel Rahman.
– On tärkeää, että erilaisilla areenoilla voidaan käydä yhteiskunnallista keskustelua.
Uskon, että myös Jyväskylän kohtaamisesta syntyy mielenkiintoinen keskustelu ja toivotan mahdollisimman monet sinne tervetulleiksi, Laajasalo sanoo.
Laajasalo: Suomessa on kiellettyjä puheenaiheita
Teemu Laajasalon mielestä suomalainen sananvapaus ja sitä ympäröivä keskusteluilmapiiri ovat muuttuneet 2000-luvulla.
– Meillä on nykyisin ikään kuin tarkempaa ja pohditumpaa se, minkälaisista asioista voi puhua ja mistä voi vitsailla. Se on hyvä asia. Minusta on tärkeää nähdä muutos ja pohtia, mitä rajoja siinä on.
Laajasalon mukaan Suomessa on myös kiellettyjä puheenaiheita tai asioita, joista voi puhua vain tiettyyn sävyyn. Hän sanoo, että yksi Jyväskylän illan tavoitteista on yrittää hahmottaa, onko se hyvä vai huono asia.
Laajasalo toteaa, että kristityllä ja kirkolla on oma viestinsä, joka pitää pystyä sanomaan selkeästi.
– Se on ihan selvä juttu. Dialogeissa paitsi kuunnellaan, myös sanotaan, mitä mieltä itse ollaan.
Kirkkopäivien keskustelusta Laajasalo nostaa esille myös Joonas Nordmanin.
– Hän on Suomen ykköskoomikko, poliittisen satiirin ykkösnimiä. On erittäin tärkeää pohtia näitä kysymyksiä komedian näkökulmasta: mille narri voi nauraa, koska myös sen säännöt muuttuvat koko ajan.
Laajasalo toivoo, että Jyväskylän tilaisuus lisäisi ihmisten ymmärrystä, sovinnon henkeä ja erilaisten ihmisten kunnioitusta.
– Lisäksi toivon, että ihmiset kokevat, että suora, hauska ja ihmisiä liikuttava puhe on mahdollista.
Kirkkopäivien pääjärjestäjä Kirkkopalvelut on Kotimaa24:ää julkaisevan Kotimaa Oy:n suurin omistaja.
Teemu Laajasalon ja Jussi Halla-ahon keskustelusta ennakkoon kritiikkiryöppy – Piispa: Pidän demonisoimisen ja eristämisen henkeä vaarallisena
Jyväskylän kirkkopäivillä toukokuussa järjestettävä keskustelu on viime päivinä aiheuttanut vilkasta keskustelua sosiaalisen median kirkollisessa kuplassa. Kirkkopäivien tilaisuudessa Helsingin piispa Teemu Laajasalo, perussuomalaisten puheenjohtaja...
Itävalta tyrmistyi, kun poliitikko rinnasti kiusallisen huonossa ja vastenmielisessä runossaan maahanmuuttajat rottiin
Hitlerin synnyinkaupungin Braunaun apulaiskaupunginjohtaja Christian Schilcher kirjoitti rottarunon vapauspuolueen julkaisuun.
Itävaltalaisen Braunau am Innin apulaiskaupunginjohtaja Christian Schilcher. (KUVA: FRANZ NEUMAYR / AFP)
Heikki Aittokoski HS
Julkaistu: 23.4. 20:14
SYNNYINKAUPUNGISTA Adolf Hitlerin / löivät laineet uuden skandaalin. / Laati poliitikko runon ällön / Itävallass’ kohu nousi tällön.
Näin voisi kiteyttää tyrmistyksen, joka nousi Itävallassa pääsiäisen päätteeksi. Braunau am Innin apulaiskaupunginjohtaja Christian Schilcher oli laatinut vapauspuolueen eli FPÖ:n paikallislehteen oivaltavana pitämänsä runon, jossa hän rinnasti ihmiset ja ennen kaikkea maahanmuuttajat rottiin. Schilcher on FPÖ:n jäsen.
Runo on hämmentävää luettavaa. Se löytyy kokonaisuudessaan monesta itävaltalaisesta internetlähteestä.
Runo on nimeltään Kaupunkirotta (Viemäritaustainen jyrsijä). Siinä on monta surullista ulottuvuutta.
Ensinnäkin, se on kiusallisen huonoa lyriikkaa. Schilcher rustailee kuin alakoululainen, eikä tällä luonnehdinnalla ole tarkoitus panetella alakoululaisia, joiden ikätasoinen riimittely on hienoa ja usein hellyttävää.
Toiseksi, ja mikä olennaisempaa, Schilcher liikkuu vastenmielisillä vesillä. Natsi-Saksan propagandassa oli yleistä kuvailla rotiksi tai loiseläimiksi kokonaisia ihmisryhmiä, useimmiten juutalaisia.
Itävalta oli innokas osa natsi-Saksaa, ja Hitler oli lähtöisin juuri Braunausta. Siellä hän syntyi 130 vuotta sitten, huhtikuussa 1889. Pikkukaupunki on koko sodanjälkeisen ajan yrittänyt päästä eroon Hitler-polttoleimasta, eikä Schilcherin runoilu varsinaisesti auta asiassa.
VAPAUSPUOLUE on maahanmuuttovastainen populistipuolue. Vuoden 2017 parlamenttivaaleissa se sai sievoiset 27 prosenttia äänistä ja pääsi hallitukseen yhdessä maltillisen oikeiston ÖVP:n eli kansanpuolueen kanssa.
Christian Schilcherin runo heijastelee vapauspuolueen sielunmaisemaa. Leikkisäksi tarkoitetulla riimittelyllä tehdään selväksi, että maahanmuuttajien on syytä ”elää, niin kuin eletään me täällä” tai vaihtoehtoisesti ”pikimmiten poies häipyä!”
Schilcherin maalitauluna on myös niin sanottu suvaitsevaisto, joka runossa häpeää omaa kulttuuriaan mutta on oitis valmis hyysäämään maahanmuuttajia. (”Kun joku huutaa: ”Integraatio.” / niin kylläpäs ne varat löytyy jo. / Vaan kun oma väki valittaa / niin tuhat tyhmää kysymystä kuulla saa.”)
Kömpelö riimittely sijoittuu siis rottien maailmaan. Runon aiheuttamaa tyrmistystä ei laannuttanut se, että myös runon minäkertoja ja hänen perheenjäsenensä ovat rottia. Rottaisä, rottaäiti ja rottalapsi elävät tasapainoista elämää, jota vieras populaatio häiritsee.
ROTTARUNO on tuomittu Itävallassa puoluekentän laidasta laitaan.
Pääsiäismaanantaina runoon otti kantaa myös liittokansleri Sebastian Kurz.
”Sanavalinnat ovat vastenmielisiä, ihmistä halveksivia ja syvästi rasistisia”, Kurz sanoi Itävallan yleisradion ORF:n mukaan. Hän johtaa hallituksen lisäksi kansanpuoluetta.
Oppositiopuolueiden kuten sosiaalidemokraattien edustajat tyrmäsivät rottarunon oikopäätä ja viittasivat juuri natsipropagandaan.
MAANANTAINA iltapäivällä runoniekka itse pyyteli sanavalintojaan anteeksi.
”Halusin provosoida tekstilläni , mutta en missään nimessä loukata ketään”, Schilcher sanoi ORF:n mukaan.
”On tosiasia, että ihmisen ja rotan vertaamiseen liittyy historian painolasti – – , ja olen todella pahoillani, etten ottanut tätä huomioon.”
Pahoittelut eivät riittäneet. Tiistaina Christian Schilcher joutui eroamaan tehtävästään. Natsiretoriikalla leikittely otetaan Itävallassa sen verran vakavasti, että jopa vapauspuolueen johtaja Heinz-Christian Strache teki selvän pesäeron puoluetoveriinsa.
Strachen tuomiota ei voinut pitää itsestäänselvyytenä, koska vapauspuolue on jyrkän maahanmuuttovastainen ja palopuheet tapaavat olla sen mukaisia.
ITÄVALTALAISTA rottarunoa tekisi kovasti mieli ajatella yksittäisen poliitikon tökerönä harhautumisena.
Todellisuus tukee toisenlaista tulkintaa. Iljettävä retoriikka tuntuu viime vuosina yleistyneen niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa, jossa esimerkkiä näytetään ihan ylimmältä tasolta.
Presidentti Donald Trump on toistuvasti niputtanut meksikolaiset raiskaajiksi. Keskiamerikkalaisten rikollisjengien jäsenille ei viime vuonna riittänyt mikään inhimillinen luonnehdinta.
”He eivät ole ihmisiä. He ovat eläimiä”, Trump sanoi.
EDES KIELIKUVAT rotista ja loiseläimistä eivät ole nykyretoriikassa erityisen harvinaisia.
Italiassa sisäministeri ja Lega-puolueen johtaja Matteo Salvinipuhui viime vuonna romanileirien ”parasiittijoukkioista”.
Hyvin lähellä samaa ajatusta oli Puolan valtapuolueen Lain ja oikeuden johtaja Jarosław Kaczyński vuonna 2015. Hän varoitti Lähi-idän maahanmuuttajien kantavan elimistössään ”erilaisia loisia, alkueläimiä”, jotka voivat olla vaarallisia puolalaisille.
ITÄVALLAN rottalyyrikon tapauksessa voi nähdä sen myönteisen puolen, että asiaan puututtiin jämerästi.
Läheskään kaikkialla näin ei käy, eikä tämä ole hyvästä. Sanoilla kun on se ilmeinen merkitys, että niistä juontuu tekoja.
www.hs.fi
Hitlerin synnyinkaupungin Braunaun apulaiskaupunginjohtaja Christian Schilcher kirjoitti rottarunon vapauspuolueen julkaisuun.
Itävaltalaisen Braunau am Innin apulaiskaupunginjohtaja Christian Schilcher. (KUVA: FRANZ NEUMAYR / AFP)
Heikki Aittokoski HS
Julkaistu: 23.4. 20:14
SYNNYINKAUPUNGISTA Adolf Hitlerin / löivät laineet uuden skandaalin. / Laati poliitikko runon ällön / Itävallass’ kohu nousi tällön.
Näin voisi kiteyttää tyrmistyksen, joka nousi Itävallassa pääsiäisen päätteeksi. Braunau am Innin apulaiskaupunginjohtaja Christian Schilcher oli laatinut vapauspuolueen eli FPÖ:n paikallislehteen oivaltavana pitämänsä runon, jossa hän rinnasti ihmiset ja ennen kaikkea maahanmuuttajat rottiin. Schilcher on FPÖ:n jäsen.
Runo on hämmentävää luettavaa. Se löytyy kokonaisuudessaan monesta itävaltalaisesta internetlähteestä.
Runo on nimeltään Kaupunkirotta (Viemäritaustainen jyrsijä). Siinä on monta surullista ulottuvuutta.
Ensinnäkin, se on kiusallisen huonoa lyriikkaa. Schilcher rustailee kuin alakoululainen, eikä tällä luonnehdinnalla ole tarkoitus panetella alakoululaisia, joiden ikätasoinen riimittely on hienoa ja usein hellyttävää.
Toiseksi, ja mikä olennaisempaa, Schilcher liikkuu vastenmielisillä vesillä. Natsi-Saksan propagandassa oli yleistä kuvailla rotiksi tai loiseläimiksi kokonaisia ihmisryhmiä, useimmiten juutalaisia.
Itävalta oli innokas osa natsi-Saksaa, ja Hitler oli lähtöisin juuri Braunausta. Siellä hän syntyi 130 vuotta sitten, huhtikuussa 1889. Pikkukaupunki on koko sodanjälkeisen ajan yrittänyt päästä eroon Hitler-polttoleimasta, eikä Schilcherin runoilu varsinaisesti auta asiassa.
VAPAUSPUOLUE on maahanmuuttovastainen populistipuolue. Vuoden 2017 parlamenttivaaleissa se sai sievoiset 27 prosenttia äänistä ja pääsi hallitukseen yhdessä maltillisen oikeiston ÖVP:n eli kansanpuolueen kanssa.
Christian Schilcherin runo heijastelee vapauspuolueen sielunmaisemaa. Leikkisäksi tarkoitetulla riimittelyllä tehdään selväksi, että maahanmuuttajien on syytä ”elää, niin kuin eletään me täällä” tai vaihtoehtoisesti ”pikimmiten poies häipyä!”
Schilcherin maalitauluna on myös niin sanottu suvaitsevaisto, joka runossa häpeää omaa kulttuuriaan mutta on oitis valmis hyysäämään maahanmuuttajia. (”Kun joku huutaa: ”Integraatio.” / niin kylläpäs ne varat löytyy jo. / Vaan kun oma väki valittaa / niin tuhat tyhmää kysymystä kuulla saa.”)
Kömpelö riimittely sijoittuu siis rottien maailmaan. Runon aiheuttamaa tyrmistystä ei laannuttanut se, että myös runon minäkertoja ja hänen perheenjäsenensä ovat rottia. Rottaisä, rottaäiti ja rottalapsi elävät tasapainoista elämää, jota vieras populaatio häiritsee.
ROTTARUNO on tuomittu Itävallassa puoluekentän laidasta laitaan.
Pääsiäismaanantaina runoon otti kantaa myös liittokansleri Sebastian Kurz.
”Sanavalinnat ovat vastenmielisiä, ihmistä halveksivia ja syvästi rasistisia”, Kurz sanoi Itävallan yleisradion ORF:n mukaan. Hän johtaa hallituksen lisäksi kansanpuoluetta.
Oppositiopuolueiden kuten sosiaalidemokraattien edustajat tyrmäsivät rottarunon oikopäätä ja viittasivat juuri natsipropagandaan.
MAANANTAINA iltapäivällä runoniekka itse pyyteli sanavalintojaan anteeksi.
”Halusin provosoida tekstilläni , mutta en missään nimessä loukata ketään”, Schilcher sanoi ORF:n mukaan.
”On tosiasia, että ihmisen ja rotan vertaamiseen liittyy historian painolasti – – , ja olen todella pahoillani, etten ottanut tätä huomioon.”
Pahoittelut eivät riittäneet. Tiistaina Christian Schilcher joutui eroamaan tehtävästään. Natsiretoriikalla leikittely otetaan Itävallassa sen verran vakavasti, että jopa vapauspuolueen johtaja Heinz-Christian Strache teki selvän pesäeron puoluetoveriinsa.
Strachen tuomiota ei voinut pitää itsestäänselvyytenä, koska vapauspuolue on jyrkän maahanmuuttovastainen ja palopuheet tapaavat olla sen mukaisia.
ITÄVALTALAISTA rottarunoa tekisi kovasti mieli ajatella yksittäisen poliitikon tökerönä harhautumisena.
Todellisuus tukee toisenlaista tulkintaa. Iljettävä retoriikka tuntuu viime vuosina yleistyneen niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa, jossa esimerkkiä näytetään ihan ylimmältä tasolta.
Presidentti Donald Trump on toistuvasti niputtanut meksikolaiset raiskaajiksi. Keskiamerikkalaisten rikollisjengien jäsenille ei viime vuonna riittänyt mikään inhimillinen luonnehdinta.
”He eivät ole ihmisiä. He ovat eläimiä”, Trump sanoi.
EDES KIELIKUVAT rotista ja loiseläimistä eivät ole nykyretoriikassa erityisen harvinaisia.
Italiassa sisäministeri ja Lega-puolueen johtaja Matteo Salvinipuhui viime vuonna romanileirien ”parasiittijoukkioista”.
Hyvin lähellä samaa ajatusta oli Puolan valtapuolueen Lain ja oikeuden johtaja Jarosław Kaczyński vuonna 2015. Hän varoitti Lähi-idän maahanmuuttajien kantavan elimistössään ”erilaisia loisia, alkueläimiä”, jotka voivat olla vaarallisia puolalaisille.
ITÄVALLAN rottalyyrikon tapauksessa voi nähdä sen myönteisen puolen, että asiaan puututtiin jämerästi.
Läheskään kaikkialla näin ei käy, eikä tämä ole hyvästä. Sanoilla kun on se ilmeinen merkitys, että niistä juontuu tekoja.
HS-analyysi | Itävalta tyrmistyi, kun poliitikko rinnasti kiusallisen huonossa ja vastenmielisessä runossaan maahanmuuttajat rottiin
Hitlerin synnyinkaupungin Braunaun apulaiskaupunginjohtaja Christian Schilcher kirjoitti rottarunon vapauspuolueen julkaisuun.
www.hs.fi