#vihapuhe

hansai kirjoitti:
Pääkirjoitus: Onko piispan sopimatonta puhua sopivan puheen rajoista sopimattomia puhuvan poliitikon kanssa?
Teemu Laajasalon ja Jussi Halla-ahon keskustelu Kirkkopäivillä herättää tunteita. Ja ihan syystä.

Kuvitellaan, että joku piispa kutsuisi tunnetun seksuaalirikollisen kirkollisille festareille keskustelemaan kanssaan fyysisen koskemattomuuden rajoista. Piispan keskustelukumppani olisi julkisesti vähätellyt tekojaan ja kuitannut Korkeimmasta oikeudesta asti saamansa raiskaustuomion muutaman ihmisen henkilökohtaiseksi mielipiteeksi.

Melko jämäkkänä saisi piispa keskustelua käydä, ettei festariyleisölle tulisi sellainen olo, että kirkko on jotenkin normalisoimassa seksuaalista ahdistelua ja häirintää.

Jo itse asetelma, keskustelun sävystä riippumatta, tuntuisi monesta seksuaalirikoksen uhrista ja hänen läheisestään varmasti siltä, että kirkon festarit eivät ole heitä varten, ehkei koko kirkko.

Jos piispa kutsuisi tekojaan katumattoman rattijuopon julkiseen keskusteluun ajokunnon rajoista, heräisi kysymys, miksi tuo keskustelu pitää käydä julkisesti.

Kenelle siinä esiinnytään, ja mikä tuon esiintymisen tarkoitus on? Viihdyttää? Löytää kirkkokansaa yhdistävä yhteisymmärrys päihtyneenä ajamisen reunaehdoista? Osoittaa kirkon sanoman ytimestä kumpuavaa armoa väärintekijälle kaikkien nähden? Vai antaa puheenvuoro rattijuopolle, jonka ääni jää yhteiskunnassa yleensä kuulematta?




JUSSI HALLA-AHO ON JUURI OIKEA MIES POHTIMAAN SANANVAPAUDEN JA SOPIVAN PUHEEN RAJOJA.



Piispa Teemu Laajasalo on kutsunut Jussi Halla-ahontoukokuussa Jyväskylässä pidettäville Kirkkopäiville keskustelemaan kanssaan sopivan ja sopimattoman puheen rajoista.

Jussi Halla-aho tuomittiin vuonna 2012 sakkoihin uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Halla-aho vähätteli Korkeimman oikeuden langettamaa tuomiota ja piti sitä ”muutaman ihmisen henkilökohtaisena tulkintana”.

Halla-ahon johtaman puolueen kansanedustajissa on puheenjohtajan lisäksi muitakin samasta rikoksesta tuomittuja, joten siinä mielessä hän on juuri oikea mies pohtimaan sananvapauden ja sopivan puheen rajoja.

Melko jämäkkänä saa piispa keskustelua käydä, ettei festariyleisölle tule sellainen olo, että kirkko on jotenkin normalisoimassa rasistista vihapuhetta.

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja [email protected]

www.kirkkojakaupunki.fi

Pääkirjoitus: Onko piispan sopimatonta puhua sopivan puheen rajoista sopimattomia puhuvan poliitikon kanssa?

Teemu Laajasalon ja Jussi Halla-ahon keskustelu Kirkkopäivillä herättää tunteita. Ja ihan syystä.
www.kirkkojakaupunki.fi www.kirkkojakaupunki.fi
Klikkaa laajentaaksesi...

Hienosti rinnastetaan Halla-aho raiskaajaan. Mutta tökerömpänä pidän että kerrankin kun otetaan avoimesti keskustelemaan ja kertomaan oma näkemyksensä, niin kauhea poru että "uskallattekin antaa vielä vihapuhua julkisesti!".

Itse en ole suuri paikallisen kirkon fani, mutta täytyy sanoa että kerrankin ovat tekemässä hyvää ja rohkeasti avaamassa peliä julkisen keskustelun avoimuuden suuntaan. Toisin kuin Jaakko Heinimäki näkee, niin mielestäni tätä vuoropuhelua juuri tarvitaan yhteiskuntaa piinaavan suvakki-rasisti-väittelyn purkamiseksi.
 
Ja sitten kaikkien selitysten äiti koskien miksei Pekka ja Pätkä neekereinä näytetä.

– Sensurointi on tosiaan hyvin eri asia kuin yksittäinen julkaisupäätös. Tätä elokuvaa ei olla sensuroimassa, vaan nyt tehtiin yksittäinen julkaisupäätös. Toisin sanoen nyt tehty päätös koskee vain tätä esityskierrosta, seuraavalla tehdään omat ja yksilölliset ratkaisut, Väliahdet kommentoi nyt elokuvan esittämättä jättämistä.
– Mutta toki meidän tehtävä on kuunnella yhteiskunnan ja katsojien reaktioita ja kunnioittaa niitä. Tämä aika reagoi herkästi, ja toisaalta hyvä, että reagoi, hän jatkaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
tulikomento kirjoitti:
Taas vaihteeksi Pekka ja Pätkä -elokuvat nähdään Ylen kanavilla. Tosin tällä kertaa siten että Pekka ja Pätkä neekereinä jätetään esittämättä.

www.mtvuutiset.fi

Yle esittää Pekka ja Pätkä -elokuvat toukokuussa – yksi kohua herättänyt jakso jää kuitenkin näkemättä: "Nyt tehtiin yksittäinen julkaisupäätös"

Yle esittää toukokuun aikana kaikki Suomen Filmiteollisuuden Pekka ja Pätkä -elokuvat viimeistä osaa lukuun ottamatta.
www.mtvuutiset.fi www.mtvuutiset.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikö ne tajua minkälaisia reaktioita tällaiset kieltämiset aiheuttavat? Menee jo venäjänmakuiseksi kaikki tämä sensuuri. Toisaalta saapahan elokuva huomiota, vähän niin kuin Seinäjoen arabikevät.
 
Mekka&Moskeija...

Piispa Teemu Laajasalo kutsui perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon Kirkkopäiville, ja kritiikki ratkaisua kohtaan yltyy – juhlaseminaarin puhujat jäävät vastalauseena pois
Professori Ilkka Huhta ja dosentti, yliopettaja Mikko Malkavaara pitävät piispa Teemu Laajasalon perusteluja Halla-ahon kutsumiselle kestämättöminä. Kritiikki kasvaa myös Helsingin seurakuntien luottamushenkilöiden parissa.

Itä-Suomen yliopiston teologisen osaston professorin Ilkka Huhdan ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yliopettajan Mikko Malkavaaranpiti puhua Jyväskylän Kirkkopäivien juhlaseminaarissa 17.5. He ovat kuitenkin ilmoittaneet jäävänsä pois protestina sille, että Helsingin piispa Teemu Laajasalo on kutsunut perussuomalaisten puheenjohtajanJussi Halla-ahon keskustelemaan Kirkkopäiville.

Huhdan ja Malkavaaran piti puhua seminaarissa, jossa juhlitaan päivien pääjärjestäjän eli Kirkkopalvelujen edeltäjän, Suomen Kirkon Seurakuntatoiminnan Keskusliiton, satavuotista taivalta. Kirkkopalvelut on seurakuntien ja muiden kristillisten toimijoiden yhteistyöjärjestö, joka kertoo tavoitteikseen muun muassa oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisen ja sillanrakentamisen ihmisten välillä.

Huhta ja Malkavaara lähettivät Kirkkopalveluiden johtajalla Ilkka Mattilalle ja kehityspäällikkö Jari Kupiaiselle sähköpostilla kirjeen, jossa he ilmoittavat vetäytymisestään. Kirjeen mukaan Kirkkopäivät on päättänyt antaa ohjelma-aikaa Perussuomalaisten puheenjohtajalle Jussi Halla-Aholle, ja jos tätä ohjelmaa ei ole mahdollista enää muuttaa, Huhta ja Malkavaara jäävät pois.

He perustelevat ratkaisuaan seuraavasti: ”Jussi Halla-ahon poliittinen asema perustuu populistiseen ideologiaan, jonka retoriikassa väkivalta ja syrjintä ovat ratkaisevassa roolissa. Olemme siksi vakuuttuneita siitä, että juuri mainittu henkilö on täysin sopimaton puhumaan sananvapauden rajoista Kirkkopäivillä. Piispa Laajasalon julkisuudessa esittämät perustelut kutsua Jussi Halla-aho Kirkkopäiville ovat sanotusta syystä kestämättömiä. Yliopistotutkijoina olemme sitoutuneet edistämään eettisesti kestäviä arvoja, joihin kuuluu väkivallan ja syrjinnän vastustaminen ja ehkäiseminen.”

Kirkkopäivät antaa Halla-aholle megafonin käteen
Laajasalo on kutsunut Halla-ahon keskustelemaan hänen ja Joonas Nordmanin kanssa tilaisuuteen, jonka aiheena on ”Mistä saa puhua, mille saa nauraa?” Ohjelmaesittelyn mukaan ”kysymykset sananvapaudesta, poliittisesta korrektiudesta ja turvallisista tiloista koskettavat sekä politiikkaa, komediaa että kirkkoa. Jyväskylän illassa piispa, koomikko ja poliitikko etsivät ilon, ivan, kiusaamisen ja komedian rajoja.” Laajasalo on perustellut Halla-ahon kutsumista muun muassa dialogilla ja erilaisuuden ymmärtämisellä.




ON MEILLÄ SELLAINEN NAIIVI TOIVE, ETTÄ JÄRJESTÄJÄT HARKITSISIVAT ASIAA VIELÄ UUDESTAAN.
– ILKKA HUHTA



Professori Huhta kertoo Kirkko ja kaupungille ihmettelevänsä sitä, miksi Kirkkopäivät haluaa maksimaalista julkisuutta ”antamalla populistisen puolueen puheenjohtajalle megafonin käteen”.

– Toteamme omassa viestissämme, että emme halua olla tässä mukana ja edistää tällaisia arvoja. On meillä sellainen naiivi toive, että järjestäjät harkitsisivat asiaa vielä uudestaan. Tuskin näin käy, sillä siinä on niin monenlaista poliittista ja kirkkopoliittista vääntöä takana, että tällaista rohkeutta ei varmaankaan ole. Jos tilaisuutta ei peruta, ja joku muukin meidän esimerkkimme seuraamana vetää omat johtopäätökset tapahtumasta, niin se olisi hyvä, sanoo Huhta.

Huhdan mukaan populismi on tutkimuksen näkökulmasta kansainvälisesti ilmiö, jossa pyritään myös siihen, että konservatiiviset ja rasistiset populistiset puolueet ja konservatiiviset kristityt lähestyisivät toisiaan. Helsingin yliopiston ekumeniikan professori Risto Saarinen julkaisi juuri aiheesta artikkelin, jonka mukaan myös suomessa uusoikeisto ja konservatiivikristityt lähestyvät toisiaan. Huhdan mukaan Kirkkopäivät tukee nyt tätä kehitystä.

– Toivon mukaan tämä oli harkitsematon ratkaisu. Jos tämä oli harkittu, niin kyseessä on vakava asia. Itse olen sekä politiikasta että kirkkopolitikasta etäällä, joten tämä ei ole minulle poliittinen kysymys, vaan kysymys oikeasta ja väärästä, Huhta sanoo.

Hänen mukaansa populistiset puolueet käyttävät retoriikassaan syrjinnän ja väkivallan keinoja eli tarkoituksellista vihapuhetta houkutellakseen äänestäjiä.

– Halla-aho on noussut asemaansa käyttäen tällaista puhetta hyväkseen eikä tietenkään peru puheitaan. Miksi hän niin tekisi?

Keskustelu piispan ja puheenjohtajan kanssa voisi olla mahdollista, vaan ei tällä tavalla.

– Niin arvokasta aihetta kuin sananvapautta ja sen rajoja kannattaisi paremmin käsitellä tavalla, jossa on mukana myös joku asiantuntija eikä vain kokemusasiantuntijoita, jotka niitä rajoja venyttelevät. Tilaisuus, jossa aiheesta lohkaistaan hauskoja juttuja ja nauretaan päälle, ei sovi teemaan. Sanon näin, vaikka olen mielestäni erinomaisen huumorintajuinen.

Huhta lisää, että hän on naimisissa maahanmuuttajan kanssa, joten rasistisen puheen hyödyntäminen politiikassa on hänelle myös henkilökohtainen asia.

– Minua loukkaa se, että Kirkkopäivät on tässä mukana. Jos piispa Laajasalo uskoo voivansa tilaisuudessa selvitä, niin kyllä on vaativan tehtävän itselleen ottanut, sanoo Huhta.

Helsingin kirkkovaltuutetuilta kerättiin nimiä vetoomukseen
Helsingin seurakuntayhtymän torstaisen yhteisen kirkkovaltuuston kokouksen jälkeen pidettiin vapaamuotoinen valtuuston kyselyvartti, jossa kerättiin nimiä vetoomukseen Laajasalon ja Halla-ahon keskustelutilaisuuden perumiseksi nykyisessä muodossaan.

Vetoomuksessa todetaan, että tilaisuus osoittaa harkintakyvyn puutetta, normalisoi vihapuhetta ja herättää turvattomuutta monissa, jotka aikovat osallistua kirkkopäiville. Tekstissä todetaan, että kun kaikki keskustelijat ovat miehiä, se aiheuttaa myös suuren riskin sukupuolisokeudelle. ”Sukupuolen kysymyksiä pitää tarkastella kriittisesti, sillä sukupuoli on keskeinen kysymys meneillään olevassa äärioikeiston nousussa.”

Tekstin mukaan Kirkkopäivien pitäisi tarjota turvallinen tila kaikille, myös rodullistetuille, raiskatuille ja äärioikeiston vainoamille. Siinä kysytään, mitä tämä tilaisuus kertoo Kirkkopäivien arvoista. Vetoomuksessa todetaan, että nyt pitäisi viestiä, ettei kirkossa ja Kirkkopäivillä hyväksytä vihapuhetta ja ihmisarvon mitätöimistä, ja sen vuoksi perua tilaisuus.

Kirkko ja kaupungilla ei ole tietoa siitä, moniko valtuutettu vetoomuksen allekirjoitti. Aiemmin tilaisuuden järjestämistä ovat kritisoineet julkisuudessa Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hanna Mithiku ja Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Eve Rämö.

www.kirkkojakaupunki.fi

Piispa Teemu Laajasalo kutsui perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon Kirkkopäiville, ja kritiikki ratkaisua kohtaan yltyy – juhlaseminaarin puhujat jäävät vastalauseena pois

Professori Ilkka Huhta ja dosentti, yliopettaja Mikko Malkavaara pitävät piispa Teemu Laajasalon perusteluja Halla-ahon kutsumiselle kestämättöminä. Kritiikki kasvaa myös Helsingin seurakuntien luottamushenkilöiden parissa.
www.kirkkojakaupunki.fi www.kirkkojakaupunki.fi
 
hansai kirjoitti:
Mekka&Moskeija...

Piispa Teemu Laajasalo kutsui perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon Kirkkopäiville, ja kritiikki ratkaisua kohtaan yltyy – juhlaseminaarin puhujat jäävät vastalauseena pois
Professori Ilkka Huhta ja dosentti, yliopettaja Mikko Malkavaara pitävät piispa Teemu Laajasalon perusteluja Halla-ahon kutsumiselle kestämättöminä. Kritiikki kasvaa myös Helsingin seurakuntien luottamushenkilöiden parissa.

Itä-Suomen yliopiston teologisen osaston professorin Ilkka Huhdan ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yliopettajan Mikko Malkavaaranpiti puhua Jyväskylän Kirkkopäivien juhlaseminaarissa 17.5. He ovat kuitenkin ilmoittaneet jäävänsä pois protestina sille, että Helsingin piispa Teemu Laajasalo on kutsunut perussuomalaisten puheenjohtajanJussi Halla-ahon keskustelemaan Kirkkopäiville.

Huhdan ja Malkavaaran piti puhua seminaarissa, jossa juhlitaan päivien pääjärjestäjän eli Kirkkopalvelujen edeltäjän, Suomen Kirkon Seurakuntatoiminnan Keskusliiton, satavuotista taivalta. Kirkkopalvelut on seurakuntien ja muiden kristillisten toimijoiden yhteistyöjärjestö, joka kertoo tavoitteikseen muun muassa oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisen ja sillanrakentamisen ihmisten välillä.

Huhta ja Malkavaara lähettivät Kirkkopalveluiden johtajalla Ilkka Mattilalle ja kehityspäällikkö Jari Kupiaiselle sähköpostilla kirjeen, jossa he ilmoittavat vetäytymisestään. Kirjeen mukaan Kirkkopäivät on päättänyt antaa ohjelma-aikaa Perussuomalaisten puheenjohtajalle Jussi Halla-Aholle, ja jos tätä ohjelmaa ei ole mahdollista enää muuttaa, Huhta ja Malkavaara jäävät pois.

He perustelevat ratkaisuaan seuraavasti: ”Jussi Halla-ahon poliittinen asema perustuu populistiseen ideologiaan, jonka retoriikassa väkivalta ja syrjintä ovat ratkaisevassa roolissa. Olemme siksi vakuuttuneita siitä, että juuri mainittu henkilö on täysin sopimaton puhumaan sananvapauden rajoista Kirkkopäivillä. Piispa Laajasalon julkisuudessa esittämät perustelut kutsua Jussi Halla-aho Kirkkopäiville ovat sanotusta syystä kestämättömiä. Yliopistotutkijoina olemme sitoutuneet edistämään eettisesti kestäviä arvoja, joihin kuuluu väkivallan ja syrjinnän vastustaminen ja ehkäiseminen.”

Kirkkopäivät antaa Halla-aholle megafonin käteen
Laajasalo on kutsunut Halla-ahon keskustelemaan hänen ja Joonas Nordmanin kanssa tilaisuuteen, jonka aiheena on ”Mistä saa puhua, mille saa nauraa?” Ohjelmaesittelyn mukaan ”kysymykset sananvapaudesta, poliittisesta korrektiudesta ja turvallisista tiloista koskettavat sekä politiikkaa, komediaa että kirkkoa. Jyväskylän illassa piispa, koomikko ja poliitikko etsivät ilon, ivan, kiusaamisen ja komedian rajoja.” Laajasalo on perustellut Halla-ahon kutsumista muun muassa dialogilla ja erilaisuuden ymmärtämisellä.




ON MEILLÄ SELLAINEN NAIIVI TOIVE, ETTÄ JÄRJESTÄJÄT HARKITSISIVAT ASIAA VIELÄ UUDESTAAN.
– ILKKA HUHTA



Professori Huhta kertoo Kirkko ja kaupungille ihmettelevänsä sitä, miksi Kirkkopäivät haluaa maksimaalista julkisuutta ”antamalla populistisen puolueen puheenjohtajalle megafonin käteen”.

– Toteamme omassa viestissämme, että emme halua olla tässä mukana ja edistää tällaisia arvoja. On meillä sellainen naiivi toive, että järjestäjät harkitsisivat asiaa vielä uudestaan. Tuskin näin käy, sillä siinä on niin monenlaista poliittista ja kirkkopoliittista vääntöä takana, että tällaista rohkeutta ei varmaankaan ole. Jos tilaisuutta ei peruta, ja joku muukin meidän esimerkkimme seuraamana vetää omat johtopäätökset tapahtumasta, niin se olisi hyvä, sanoo Huhta.

Huhdan mukaan populismi on tutkimuksen näkökulmasta kansainvälisesti ilmiö, jossa pyritään myös siihen, että konservatiiviset ja rasistiset populistiset puolueet ja konservatiiviset kristityt lähestyisivät toisiaan. Helsingin yliopiston ekumeniikan professori Risto Saarinen julkaisi juuri aiheesta artikkelin, jonka mukaan myös suomessa uusoikeisto ja konservatiivikristityt lähestyvät toisiaan. Huhdan mukaan Kirkkopäivät tukee nyt tätä kehitystä.

– Toivon mukaan tämä oli harkitsematon ratkaisu. Jos tämä oli harkittu, niin kyseessä on vakava asia. Itse olen sekä politiikasta että kirkkopolitikasta etäällä, joten tämä ei ole minulle poliittinen kysymys, vaan kysymys oikeasta ja väärästä, Huhta sanoo.

Hänen mukaansa populistiset puolueet käyttävät retoriikassaan syrjinnän ja väkivallan keinoja eli tarkoituksellista vihapuhetta houkutellakseen äänestäjiä.

– Halla-aho on noussut asemaansa käyttäen tällaista puhetta hyväkseen eikä tietenkään peru puheitaan. Miksi hän niin tekisi?

Keskustelu piispan ja puheenjohtajan kanssa voisi olla mahdollista, vaan ei tällä tavalla.

– Niin arvokasta aihetta kuin sananvapautta ja sen rajoja kannattaisi paremmin käsitellä tavalla, jossa on mukana myös joku asiantuntija eikä vain kokemusasiantuntijoita, jotka niitä rajoja venyttelevät. Tilaisuus, jossa aiheesta lohkaistaan hauskoja juttuja ja nauretaan päälle, ei sovi teemaan. Sanon näin, vaikka olen mielestäni erinomaisen huumorintajuinen.

Huhta lisää, että hän on naimisissa maahanmuuttajan kanssa, joten rasistisen puheen hyödyntäminen politiikassa on hänelle myös henkilökohtainen asia.

– Minua loukkaa se, että Kirkkopäivät on tässä mukana. Jos piispa Laajasalo uskoo voivansa tilaisuudessa selvitä, niin kyllä on vaativan tehtävän itselleen ottanut, sanoo Huhta.

Helsingin kirkkovaltuutetuilta kerättiin nimiä vetoomukseen
Helsingin seurakuntayhtymän torstaisen yhteisen kirkkovaltuuston kokouksen jälkeen pidettiin vapaamuotoinen valtuuston kyselyvartti, jossa kerättiin nimiä vetoomukseen Laajasalon ja Halla-ahon keskustelutilaisuuden perumiseksi nykyisessä muodossaan.

Vetoomuksessa todetaan, että tilaisuus osoittaa harkintakyvyn puutetta, normalisoi vihapuhetta ja herättää turvattomuutta monissa, jotka aikovat osallistua kirkkopäiville. Tekstissä todetaan, että kun kaikki keskustelijat ovat miehiä, se aiheuttaa myös suuren riskin sukupuolisokeudelle. ”Sukupuolen kysymyksiä pitää tarkastella kriittisesti, sillä sukupuoli on keskeinen kysymys meneillään olevassa äärioikeiston nousussa.”

Tekstin mukaan Kirkkopäivien pitäisi tarjota turvallinen tila kaikille, myös rodullistetuille, raiskatuille ja äärioikeiston vainoamille. Siinä kysytään, mitä tämä tilaisuus kertoo Kirkkopäivien arvoista. Vetoomuksessa todetaan, että nyt pitäisi viestiä, ettei kirkossa ja Kirkkopäivillä hyväksytä vihapuhetta ja ihmisarvon mitätöimistä, ja sen vuoksi perua tilaisuus.

Kirkko ja kaupungilla ei ole tietoa siitä, moniko valtuutettu vetoomuksen allekirjoitti. Aiemmin tilaisuuden järjestämistä ovat kritisoineet julkisuudessa Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hanna Mithiku ja Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Eve Rämö.

www.kirkkojakaupunki.fi

Piispa Teemu Laajasalo kutsui perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon Kirkkopäiville, ja kritiikki ratkaisua kohtaan yltyy – juhlaseminaarin puhujat jäävät vastalauseena pois

Professori Ilkka Huhta ja dosentti, yliopettaja Mikko Malkavaara pitävät piispa Teemu Laajasalon perusteluja Halla-ahon kutsumiselle kestämättöminä. Kritiikki kasvaa myös Helsingin seurakuntien luottamushenkilöiden parissa.
www.kirkkojakaupunki.fi www.kirkkojakaupunki.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Kylläpä seurakunnissa ollaan suvaitsevaisia, pitäisiköhän niille tarjota kiviä heiteltäviksi Halla-ahon vierailua varten?
 
Carl kirjoitti:
Eikö ne tajua minkälaisia reaktioita tällaiset kieltämiset aiheuttavat? Menee jo venäjänmakuiseksi kaikki tämä sensuuri. Toisaalta saapahan elokuva huomiota, vähän niin kuin Seinäjoen arabikevät.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eivät tajua nyt aivan kuten eivät ole tajunneet 90-luvulta lähtien. Jos olisivat tajunneet, ei Perussuomalaisia olisi olemassakaan.
 
Halla-ahon kirjoitukset ovat niin poikkeuksellisia, että niistä on pakko puhua, mutta samalla niiden poikkeuksellisuus on tehnyt niistä puhumisen vaikeaksi
Halla-aholla olisi nyt tilaisuus katkaista kierre omalta kohdaltaan. Se tarkoittaisi, että hän peruisi selvin sanoin kirjoituksensa ja auttaisi ihmisiä ymmärtämään, mikä sai hänet aikanaan kirjoittamaan sellaisia asioita – ja mikä on saanut hänet myöhemmin muuttamaan mieltään, kirjoittaa Saska Saarikoski.

Saska Saarikoski
Julkaistu: 28.4. 2:00 , Päivitetty: 28.4. 6:17



(KUVA: MITRO HÄRKÖNEN / HS)
JUSSI HALLA-AHONvanhoista blogikirjoituksista on syntynyt vaalien jälkeen erikoinen näytelmä, kun Halla-ahoa on yritetty vetää asiasta tilille.

Jotkut ovat kyselleet sitäkin, miksei media ottanut aihetta esiin jo ennen vaaleja. Se ei olisi kuitenkaan ollut helppoa, sillä ”ihmisyyteen liittyvät käsitykset” eivät ole aivan tavanomainen aihe vaalitenteissä.

Mistäpä kysyttäisiin tänä iltana puheenjohtajilta? Kysyttäisiinkö vaikka sotesta, vanhustenhoidosta ja siitä, saako homoja ampua päähän, kuten Halla-aho on kirjoittanut?

LUE LISÄÄ: Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

TILANNE on paradoksaalinen: Halla-ahon kirjoitukset ovat niin poikkeuksellisia, että niistä on pakko puhua, mutta samalla niiden poikkeuksellisuus on tehnyt niistä puhumisen vaikeaksi. Vaikeutta lisää, että erityisesti oikeistopopulistit yrittävät järjestelmällisesti horjuttaa median asemaa syyttämällä sitä politikoinnista. Kiusaus katsoa muualle on siksikin ollut suuri.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne ratkaisi asian median puolesta nostamalla Halla-ahon kirjoitukset perussuomalaisten hallitustien kompastuskiveksi. Media pääsi jatkamaan uutista, mikä oli paljon helpompaa.

HALLA-AHOLTA on kymmenen viime vuoden aikana yritetty aiemminkin kysyä teksteistään, laihoin tuloksin. Tällä kertaa Halla-aho päätti kuitenkin vastata kysyjille ja veti takaisin kaikkein karmeimpia juttujaan.

Se on hyvä asia, mutta vielä tärkeämpää olisi ymmärtää, miten kukaan – etenkään korkeasti sivistynyt perheenisä – voi saada päähänsä julkaista niin julmia tekstejä.

Yhden selityksen asiaan tarjosi Savon Sanomien vuonna 2013 julkaisema artikkeli, jossa kerrottiin Halla-ahon lapsuudesta alkoholistiperheessä ja koulukiusaamisesta. Hän itse kertoi kiusaamisen vaikuttaneen asenteisiinsa: ”Tunsin olevani sadistisen kiusaamisen kohteena. Opin vetäytymään sellaisen kuplan sisään, missä mikään ei hetkauta millään tavalla.”

Halla-ahon väkivalta-ajatusten taustalla voi siis olla hylkäyksen ja kiusaamisen kokemuksia. Jos niin on, ihailijoiden rakkauden ja hurjan vaalimenestyksen voisi uskoa niitä traumoja lääkinneen.

KYSYMYS on kuitenkin enemmästä kuin yhden ihmisen mielestä. Moni muukin uusoikeistolainen poliitikko on nimittäin sanonut suunnilleen samanlaisia asioita, erityisesti naisten raiskaamisesta.

Viime viikolla Britannian oikeistolaisen Ukip-puolueen EU-vaaliehdokas Carl Benjamin puolusti työväenpuolueen naispoliitikolle aiemmin lähettämäänsä twiittiä. Benjaminin mukaan hän oli lähettänyt twiitin ”En edes raiskaisi sinua”, koska naispoliitikko on ”jättiläisnarttu”.

Brasilian oikeistopresidentti Jair Bolsonaro hyökkäsi vuonna 2014 naispuolista kongressiedustajaa vastaan: ”En raiskaisi sinua, koska sinä et ole sen arvoinen.”

Bolsonaro on ilmoittanut esikuvakseen Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin, joka on murskannut törkeyksillään kaikki aikaisemmat käsitykset siitä, millaista kieltä julkisuudessa – tai Valkoisessa talossa – saa käyttää.

Myös Trump on varannut härskeimmät solvauksensa naisille, joita hän on haukkunut esimerkiksi sioiksi, koiriksi ja kuvottaviksi olioiksi.

EI OLE yllättävää, että monella meistä on lepakoita kupolissa. Jo psykoanalyysin isä Sigmund Freud todisti, että ihmismielen syvänteissä on tavaraa, jonka pidämme piilossa muilta, usein itseltämmekin.

Yllättävämpää on, että niin moni haluaa nykyään tuutata tällaiset jutut julki. Siihen sosiaalinen media antaa kanavan.

Mutta kaikkein yllättävintä on, että piilotajunnan purkauksilla menestytään politiikassa. Konservatiivit olisivat aikaisemmin käskeneet Trumpin kaltaista tyyppiä pesemään suunsa saippualla, nyt he äänestävät tätä presidentiksi.

Mitä meille on tapahtunut? Jos Sigmund Freud eläisi, hän julkaisisi bestsellerin joka jouluksi.

TÖRKEISSÄ puheissa on sekin huono puoli, että se, mikä järkytti eilen, ei järkytä enää huomenna. Tarvitaan vielä törkeämpiä puheita ja sitten ehkä jo tekoja.

Halla-aholla olisi nyt tilaisuus katkaista kierre omalta kohdaltaan. Se tarkoittaisi, että hän peruisi selvin sanoin kirjoituksensa ja auttaisi ihmisiä ymmärtämään, mikä sai hänet aikanaan kirjoittamaan sellaisia asioita – ja mikä on saanut hänet myöhemmin muuttamaan mieltään. Se olisi iso palvelus.

Kirjoittaja on HS:n Kuukausiliitteen toimittaja.

www.hs.fi

Kolumni: Halla-ahon kirjoitukset ovat niin poikkeuksellisia, että niistä on pakko puhua, mutta samalla niiden poikkeuksellisuus on tehnyt niistä puhumisen vaikeaksi

Halla-aholla olisi nyt tilaisuus katkaista kierre omalta kohdaltaan. Se tarkoittaisi, että hän peruisi selvin sanoin kirjoituksensa ja auttaisi ihmisiä ymmärtämään, mikä sai hänet aikanaan kirjoittamaan sellaisia asioita – ja mikä on saanut hänet myöhemmin muuttamaan mieltään, kirjoittaa Saska...
www.hs.fi www.hs.fi
 
Onko tää keijohuumoria vaiko vakavissaan:

Jari T****
@Apr 17
PK-seutu muuttuu muuta maata nopeammin! Lapsille ja nuorille se ei ole ongelma! ”Lapsemme ovat syntyneet monikieliseen elämään toisin kuin me. Se on verrattavissa älypuhelimiin, kuinka lapset melkein syntyvät ne kädessä ja meidän pitää vain hyväksyä se”
Klikkaa laajentaaksesi...

Älypuhelimet ja alakouluikäiset lapset.

Keskittymishäiriöitä, uniongelmia, kaikki sen tietävät mutta ne vaan täytyy hyväksyä? Lapset tarvitsevat vakaata ympäristöä. Eivät hälisevää paskaa, epäjärjestystä ja vilkkuvia ruutuja.
 
Viimeksi muokattu:
Kristityt mustapaitojen jalanjäljissä

19.04.2019 19:00 - Mikko A. Himanka

“Those who cannot remember the past are condemned to repeat it”, julisti seinälaatta Auschwitzin museon tuulikaapissa minulle 15 vuotta sitten eräänä heleänä kesäkuun iltapäivänä. Tämä George Santayanan aforismi perusteli aukottomasti koko keskitysleirin museon olemassaolon syyn. Juuri tiedostamattomat ilmiöt ovat vaarallisimpia. Se olkoon myös seuraavan vuodatukseni johtoajatus, ja siitä perspektiivistä sitä kannattaa lukea. Taannoinen juttu professori Risto Saarisen tutkimuksesta vahvisti ajatuksiani siinä määrin, että oli istuttava alas ja kirjoitettava tämä.

Tämän kevään eduskuntavaalikampanjasta tihkui pintaan piirteitä ja ilmiöitä, jotka saivat niskakarvani kohoamaan. Ei, en koe olevani erityisen säikky tai vainoharhainen ihminen, itse asiassa salaliittoteoriat tai foliohattuilu eivät ole innostaneet minua sitten kiihkeiden nuoruusvuosien. Tässä on nyt kyse jostain syvemmästä. Ehkä tiedostan liikaa, olen lukenut liikaa.

Olen lukenut esimerkiksi Tarmo Kunnaksen tanakan opuksen ”Fasismin lumous”, joka kuvaa suorastaan puuduttavalla tarkkuudella, kuinka fasistiset tendenssit hiljalleen valtasivat Euroopan politiikan ja kulttuurin näyttämöä maailmansotien välisenä aikana. Mukaan tempautui monessa mielessä hajanainen joukko ateisteja ja uskovia, jotka löysivät yhteisiä nimittäjiä poliittisissa agendoissaan.

Mukana kulki muutakin. Fasistiset perusilmiöt kuten voiman, vihan ja väkivallan ihannointi, empatian halveksunta, vahvan johtajuuden kaipuu, epäluottamus objektiivisiin faktoihin ja tieteeseen sekä kansallinen ja rodullinen itsekorostus ja vähemmistöjen karsastaminen.

On toki yleinen harha, että kaikki fasistit olisivat olleet rasisteja.

Hitler edusti fasismin yhtä pakanallista haaraa, jossa rotuajattelu sai keskeisen roolin.

Esimerkiksi suomalainen fasismi oli osin hyvinkin kristillistä ja keskittyi lähinnä kommunismin vastustamiseen. Monelle heistä natsismin hirmutekojen paljastuminen olikin hirvittävä kriisi. He tajusivat liian myöhään ajautuneensa osaksi jotain kauheaa.

Olen tullut lukeneeksi myös Jonathan Gloverin teoksen ”Ihmisyys; 1900-luvun moraalihistoria”, joka on yöunia häiritsevä kuvaus siitä, miten ihmisessä ja kansakuntien perimässä vaikuttaa mekanismeja, jotka tilaisuuden tullen saattavat meidät kiduttamaan, sotimaan ja tuhoamaan massoittain kanssaihmisiä hyvällä omallatunnolla. Miten se on mahdollista?

Ei se olisikaan, jollei ihmisiä ruokittaisi sopivalla dieetillä. Kun perustaksi otetaan sosiaalidarwinismin kyllästämä maailmankuva, koko maailma alkaa hahmottua kansojen välisenä uhkaavana kilpakenttänä, jossa vahvat kilpailevat resursseista ja heikot joutavatkin sortumaan pois. Yksittäisellä ihmisellä on tässä kulttuurien eloonjäämistaistossa vain välinearvoa.

Tribalismin mekanismit puuduttavat lopuksi omantunnon; Ensin aletaan korostaa oman viiteryhmän erinomaisuutta ja siihen peilaten löydetään yhteiskunnan syntipukki, johon voidaan projisoida kaikki ongelmat. Heistä kerrotaan vitsejä ja luodaan irvokkaita karikatyyreja. He näyttäytyvät yhä laajemmin moraalittomina loisina, joiden läsnäolo on ongelma. He ovat kasvotonta massaa, ihmissaastaa. Heitä ei haluta kohdata yksilöinä, ettei vaivalla rakennettu irvikuva horjuisi. Tätä kautta on helppo kiistää heidän ihmisarvonsa. Lopulta, kun he eivät ole ihmisiä ensinkään, heille voi tehdä mitä vain ja ajatella toimivansa oikein.

Kirja sisältää piinallisia esimerkkejä lähihistoriastamme natsismista punakhmerien kautta Vietnamiin ja Balkanille. Kaikissa niissä juuri nämä mekanismit ovat jyllänneet pitkälti samalla kaavalla. Ja aina ne on tunnistettu liian myöhään, kun pahin on jo tapahtunut.

Sitten olen istunut berliiniläisessä teatterissa katsomassa Walter Ruttmannin 1927 ohjaamaa elokuvaa ”Berlin – Die Sinfonie der Großstadt”. Tuossa mustavalkoisessa mykkäfilmissä (löytyy myös Youtubesta) kuvataan tavallisten berliiniläisten silloista elämää – joka on hämmästyttävän lähellä meidän aikamme kaupunkilaisen arkea.
Eniten hätkähdytti kuitenkin oivallus siitä, että kuvissa näkyvillä ihmisillä ei ollut pienintäkään aavistusta tulevasta.

14 vuotta myöhemmin pommikoneet täyttäisivät Berliinin taivaan. Pari vuotta siitä koko heidän kaupunkinsa olisi pommitettuna maan tasalle ja kymmenet tuhannet siviilit kuolleet. Näin viisikymppisenä sitä tajuaa, ettei tällainen aikajänne ole kuin kämmenen leveys.
Jos nuo ihmiset olisivat silloin aavistaneet, millainen katastrofi heillä olisi edessään natsi-ideologian aisankannattajina, Euroopan historiasta olisi jäänyt monta mustaa käännettä välistä. Miljoonia ihmishenkiä ja satoja upeita kaupunkisiluetteja olisi säästetty jälkipolvien iloksi. Oświęcimin pikkukaupungissakaan ei olisi keskitysleirimuseota muistuttamassa meitä karusta historiastamme.

Entä tänään?
Olemmeko me tilanteen tasalla?

Onko maassamme kyetty näkemään julkisessa keskustelussa yhtymäkohtia kaikkeen edellä kuvaamaani? Jos katsotaan puhtaasti niillä kriteereillä, fasismi on hiipinyt poliittiseen keskusteluumme, ja nahkansa luoneen Perussuomalaisten taustalla olevat voimat ovat siitä pitkälti vastuussa. Ihan ilman sarvia ja hampaita. En väitä tässä ketään natsiksi, mutta tunnistan, mikä odottaa sen polun päässä, mille jotkut ovat astuneet.

Mitäkö tarkoitan? Vihan ja katkeruuden tietoinen lietsonta on ollut silmiinpistävää. Poliittinen koneistomme on valheellisesti leimattu läpeensä korruptoituneeksi. Rötösherroistahan on puhuttu jo vuosikymmenet, mutta nyt mukana on sellaista mustaa energiaa, joka saa minut levottomaksi. Kansan katkeruutta ja aggressiota ruokitaan täysin tietoisesti Jollei ketutusvideosta sitä tunnista, niin sitten ei mistään. On ruvettu puhumaan valtamedian salaliitosta ja valeuutisista. Näillä voidaan aukottomasti kuitata kaikki häiritsevät signaalit.

Maahanmuuttoon liittyvä keskustelu on oma lukunsa.

Tribalismin mekanismit jylläävät jo pitkällä, huolestuttavan pitkällä. Se iva ja epäluulo, mitä romanien kanssa on harjoiteltu sukupolvet, voidaan nyt kohdistaa täydellä voimalla maahanmuuttajiin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, jota myös Mestariksi kutsutaan, on joutunut vaalien jälkeen tilille vanhoista kirjallisista tuotoksistaan. Niissä hän ilmoittaa liittyvänsä juuri edellä kuvattuihin tendensseihin; instrumentaaliseen ihmisarvoon, sosiaalidarwinistiseen maailmankuvaan, maahanmuuttajien käsitteelliseen operointiin massoina, vihan ja väkivallan näkemiseen myönteisenä voimavarana.

Jostain syystä hän on systemaattisesti kieltäytynyt kommentoimasta kirjoituksiaan. Tilanteesta selviäisi helposti irtisanoutumalla niistä ja julistamalla ne nuoruuden aivopieruiksi, joiden sisältöä ei enää hyväksy. Mutta hän ei nimenomaan ole halunnut tehdä niin. Sen sijaan hän haluaa ottaa asiasta kysyvältä toimittajalta mikin pois.

Tämä on erittäin merkityksellistä.

Mikä on itselleni vielä ravistavampaa, on tiettyjen kristillisten piirien into lähteä kantamaan tätä vierasta iestä.

Jotkut konservatiivikristittyjen piirit ovat nähneet yhteisiä intressejä, samoja vastustamisen kohteita, mitkä ovat toki ilmeisiä. Näin on löydetty myös yhteiset keinot. On perustettu yhteisiä foorumeita ja uutissivustoja, tehty julkilausumia ja lanseerattu kampanjoita. Mukaan on saatu kokoelma kristillistä intelligentsiaa ja hengellistä mediaa, mikä tekee tilanteesta entistä vaarallisemman. Liimaksi on otettu sotavuosilta tuttu kristillinen isänmaallisuus. Koti, uskonto ja isänmaa ovat nousseet muotiin.

Minusta tämä on järkyttävää. Keinot eivät pyhitä tarkoitusta. Eri puut tuottavat eri hedelmiä. Sydämen usko on eri asia kuin kansallisaatetta pönkittävä ”uskonto”. Miten sopivat yhteen Kristus ja Belial? On aivan eri asiaa vastustaa islamia tai liberaalia seksuaalietiikkaa kristillisistä kuin kansallismielisistä syistä. On aivan eri asia puolustaa vapautta julistaa Jumalan Sanaa kuin vapautta sanoa rumasti. Hengen hedelmänä ei koskaan voi olla vihan lietsonta, panettelevat puheet ja mustamaalaaminen.

Herra on heikoissa väkevä. Jeesuksen fokuksessa on aina kärsivä yksilö, eivät kansat ja massat.

Juuri tämän unohtivat 30-luvun kristityt, jotka löysivät fasisteista vipuvarren kommunismin vastustamiseen. Se on kristitylle väärää dopingia, kuin kuningas Saulin veljeily okkultismin kanssa.

Miten kristitty voi lähteä aisankannattajaksi pimeyden voimille? Silloin suola käy mauttomaksi ja pasuunan ääni epäselväksi. Kaikista pahinta on, jos tätä kautta moni avainasemassa oleva kristitty ajautuu vääriin ympyröihin. Heidän rakkautensa kylmenee, he lakkaavat kysymästä ”What would Jesus do”.

Tiedän, että kaikki eivät lue tätä tekstiäni hyvillä mielin. Mutta en voi olla jakamatta tätä huoltani.

En tietääkseni omista henkien erottamisen armolahjaa, mutta Sauronin voimien hahmottaminen päivänpoliittisessa keskustelussamme onnistuu jopa tällaiselta peruslaimealta kristityltäkin ihan vaivatta. Kyse on vain siitä, että tohdimme katsoa totuutta silmiin ja sanoa julki sen, mikä on sanottava. Vain sitä kautta voimme tehdä voitavamme sen eteen, että välttyisimme menneisyyden virheiltä.

On aika herätä. Se on velvollisuutemme Kristuksen seuraajina.

Kristityt mustapaitojen jalanjäljissä - Kotimaa

“Those who cannot remember the past are condemned to repeat it”, julisti seinälaatta Auschwitzin museon tuulikaapissa minulle 15 vuotta sitten eräänä heleänä kesäkuun iltapäivänä. Tämä George Santayanan aforismi perusteli aukottomasti koko keskitysleirin museon olemassaolon syyn. Juuri...
www.kotimaa24.fi www.kotimaa24.fi
 
Kirjoitus on hyvä. Mutta miksi tähän suuntaan ollaan menossa? Ollaan hyvin kaukana vielä kirjoittajan kuvaamista ajoista. Harjoitettu politiikka ja siinä tehdyt virheet on luonut edelletykset näiden "pimeyden voimien" nousulle. Eikä sellaista kyllä tulla näkemäänkään, kunhan jonkinlainen kohtuus palaisi ja järki palaisi politiikkaan. Samanlinjan jatkaminen poliitiikassa sataa näiden "pimeyden voimien" laariin. Turha siitä heitä on syyttää.

Tulipa sitten väännettyä jotakin uskonnollista ja "raamatullista". :)
 
Kaikki: Me vastustamme PS:n julkituomia linjauksia.
PS: Me vastustamme haittamaahanmuuttoa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top