Vihapuhe lisääntyy, kun politiikan vauhti kiihtyy – "Jos joku lähettää tappouhkauksen, en ryhdy sen henkilön kanssa keskustelemaan"
Törkeästä kunnianloukkauksesta voi saada enimmillään kahden vuoden vankeustuomion.
Vihaposti
30.8.2019 klo 19.10
Abdirahim "Husu" Hussein on muuttanut oman osoitteensa salaiseksi sinne tulleiden vihapostien vuoksi.Reeta Salminen / Yle
Eduskunnan turvallisuusjohtaja
Jukka Savolan mukaan kansanedustajiin kohdistuvan vihapuheen määrä on viimeisen vuosikymmenen aikana lisääntynyt. Kyse on ennen kaikkea someilmiöstä; kymmenen vuotta sitten somen käyttö oli vähäisempää ja siksi myös vihapuhetta tuli ilmi harvemmin.
Uuden eduskunnan aikana tai vaalien jälkeen ei ole ollut havaittavissa erityistä piikkiä vihapuheen määrässä.
– Se lisääntyy, kun politiikan vauhti kiihtyy, hän huomauttaa.
Savolan mukaan vihapuheen sisältö ei ole juurikaan vuosien varrella muuttunut. Sitä esiintyy kahdessa eri muodossa.
– Toinen on yleinen kaikenvastainen mieliala. Se ei välttämättä kohdistu yksittäiseen henkilöön vaan kaikkea vastustetaan. Kun vihaa puretaan yksittäiseen henkilöön, kyseessä on vanhat syyt. Osa syistä on hyvin henkilökohtaisia ja osa politiikan sisältöjen tuomia.
Savolan mielestä somen matala kommentointikynnys ja erityisesti nimettömyys ovat omiaan mahdollistamaan harkitsematonta käytöstä, kuten vihapuhetta ja uhkauksia.
Hän pitää erityisen tärkeänä, että valtakunnan mediakanavissa esiintyminen ja kommentointi sallittaisiin ainoastaan omalla nimellä tai vähintään vahvistetulla nimimerkillä.
–
Jos ihmisellä on mielipide, niin se pitää uskaltaa esittää omalla nimellään. Se, että voi suoltaa mitä sattuu nimettömänä, aiheuttaa tämän ilmiön.
Hirttoköysi nosti uhkaukset jälleen keskusteluun
Kunnallisvaltuutettujen ja poliitikkojen saama vihaposti ja suoranaiset uhkaukset nousivat uudestaan pinnalle, kun Helsingin kaupunginvaltuutettu
Abdirahim ”Husu” Hussein (sd.) julkaisi 28.8.2019
Twitterissä(siirryt toiseen palveluun) kuvan hänelle valtuustoon lähetetystä postista: hirttoköysi ja käsin kirjoitettu viesti. Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Otso Kivekäs (vihr.) kommentoi tapausta
Ylen haastattelussa, ja kertoi uhkauksia satelevan erityisesti ihmisille, jotka eivät näytä kantasuomalaisilta.
Myös Helsingin kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja
Veronika Honkasalo (vas.) pitää ongelmallisena sitä, että vihapostia saavat etenkin
alisteisessa asemassa olevat väestöryhmät.
– He saavat vihapostia varmasti paljon enemmän kuin minä, ja he saavat jo muutenkin kokea arkipäivän rasismia. Se on iso ongelma, niin kuin Kivekäskin sanoi. Siinä on kyse demokraattisten oikeuksien kaventamisesta, Honkasalo sanoo.
Savola näkee, että uhkauksen kohteeksi joutuminen liittyy useammin politiikan sisältöihin ja tiettyihin mielipiteisiin kuin yksittäisiin ihmisiin.
– On tietenkin tapauksia, joissa henkilö on otettu kohteeksi, mutta ne ovat yksittäisiä tapauksia.
Erilaisten tavaroiden ja tuotteiden saaminen kirjekuorissa ei myöskään ole mikään uusi ilmiö tai trendi, hän sanoo.
Epäilyttävä posti syynätään
Helsingin kaupungintalon postikeskuksen vastaava
Katja Karttunen kertoo, ettei Husseinin saaman kirjeen kaltaisia lähetyksiä tule usein.
– Olisikohan viimeisen vuoden sisällä tullut alle kymmenen epäilyttävää kirjettä. Yksikään niistä ei sisältänyt mitään vaarallista, Karttunen sanoo.
Husseinin saaman kirjeen läpi näkyi tarkastuksessa narua, mutta ei tarkempaa muotoa.
–
Varsinaista silmukkaa ei näkynyt ja vaikka olisi näkynytkin, täytyisi se silti toimittaa asianomaiselle henkilölle. Jos kirjeessä olisi ollut jokin vaarallisen näköinen, esimerkiksi räjähtäväksi epäiltävä esine, sitä ei olisi otettu kaapista pois ollenkaan.
Karttunen kertoo olleensa kaupungintalon postikeskuksessa töissä 29 vuotta. Sinä aikana postikeskukseen on tullut vain kerran niin epäilyttävä kirje, että paikalle täytyi kutsua poliisin pommiryhmä. Kirjeen sisältä paljastui lopulta vain pieni soittorasia, joka oli Karttusen mukaan pakattu hieman hölmösti – teljetty jäätelötikulla, jottei rasia olisi alkanut soida kuoressa.
On myös henkilöitä, joiden kaikki postit kaupungintaloon tarkastetaan automaattisesti metallin ja mahdollisten vaarallisten esineiden varalta.
Kirjeiden sisältämää tekstiä postikeskuksessa ei kuitenkaan nähdä vaan laitteisto tunnistaa ainoastaan metallit ja räjähteet. Tarvittaessa postit valaistaan myös röntgenillä.
– Tarkastamisella haetaan turvallisuutta. Jos jotain haukutaan ja solvataan, emme voi sille tehdä yhtään mitään.
Karttusen mukaan mikään puolue tai kukaan erityinen valtuutettu ei erotu muiden joukosta kirjeiden määrässä. Yksittäisiltä henkilöiltä niitä tulee valtuutetuille harvoin.
Honkasalo: "Vihaposti ei liity siihen, mitä olisin itse lausunut"
Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola kertoo, että on hyvin yksilöllistä, halutaanko uhkauksista kertoa julkisesti. Määrän kasvu voi osittain selittyä myös sillä, että vihapuheesta ilmoitetaan entistä useammin.
Kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas.) suhtautuu saamaansa vihapuheeseen melko tyynesti, vaikka aggressiota tulee toisinaan kaikkia kanavia pitkin: netissä, puhelimessa, somessa. Joskus hän antaa vastapalautetta tai yrittää keskustella. Yleensä se ei johda mihinkään.
– Jos joku lähettää tappouhkauksen, en ryhdy sen henkilön kanssa keskustelemaan, mutta tapauksesta riippuen voi yrittää jonkinlaista vuoropuhelua. Pahimmista pyrin tekemään rikosilmoituksen, aina.
Kaikkiaan vihapalautteen saaminen riippuu Honkasalon mukaan aiheesta ja siitä, mitä kulloinkin on meneillään yhteiskunnassa.
– Se ei liity useinkaan siihen, mitä olisin itse lausunut. Sen sijaan jos yhteiskunnassa tapahtuu jotain, ihmiset voivat saada kimmokkeen –nyt otan yhteyttä juuri tuohon henkilöön ja lähetän vihapostia.
Honkasalon mielestä pahimmillaan aggresiivinen vihapuhe saa hyökkäyksen kohteeksi joutuneet hiljenemään.
– Avoimen vihapuheen ja siihen liittyvän väkivallan lisäksi poliittisilla toimijoilla saattaa tulla tietynlainen itsesensuuri. Tiettyjä aiheita vältetään eikä tehdä niistä ulostuloja tai oteta kantaa. Silloin olemme jo todella huolestuttavassa yhteiskunnallisessa tilanteessa, Honkasalo sanoo.
Törkeästä kunnianloukkauksesta enimmillään kaksi vuotta vankeutta
Edustajille on olemassa menettelyohje uhkaaviksi tai rikollisiksi koettujen viestien tai yhteydenottojen käsittelyyn. Jos
rikoksen tuntomerkit(siirryt toiseen palveluun) täyttyvät, edustajat voivat itse päättää, lähtevätkö he ajamaan asiaa virallisia teitä pitkin eteenpäin.
Laiton uhkaus on sellainen, jossa henkilö kokee tulevansa konkreettisesti ja vakavasti uhatuksi toisen taholta. Kunnianloukkauksesta on kyse, jos joku esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen ja teko aiheuttaa vahinkoa tai kärsimystä loukatulle tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa.
Jos kunnianloukkaus aiheuttaa suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa ja rikos on myös kokonaisuutena törkeä, kyse on törkeästä kunnianloukkauksesta. Kunnianloukkauksesta tuomitaan sakkorangaistuksella ja törkeästä kunnianloukkauksesta voi saada enintään kaksi vuotta vankeutta.
– Kovakaan kritiikki edustajan toimista ei siis välttämättä ole rikos, vaikka se olisi pahankuuloista. Mutta jos esimerkiksi väittää jonkun syyllistyneen rikokseen, se on jo rikos, Savola muistuttaa.
Törkeästä kunnianloukkauksesta voi saada enimmillään kahden vuoden vankeustuomion.
yle.fi
