Oikeusministeri Henriksson: Kristillisten ja perussuomalaisten puheet sananvapauden kaventumisesta ovat vain oppositiopolitiikkaa
Hallitus voisi esittää vuonna 2021, että viharikoksista tulee virallisen syytteen alaisia, oikeusministeri laskee.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) eduskunnan täysistunnossa 25. lokakuuta. (KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA)
Liisa Kauppinen HS
Julkaistu: 10.11. 12:44
OIKEUSMINISTERI
Anna-Maja Henriksson (r) suomii sekä kristillisdemokraattien että perussuomalaisten edustajia oppositioretoriikalla pelaamisesta sananvapauskysymyksissä.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja
Sari Essayah katsoi HS:n haastattelussa lauantaina, että nykylainsäädäntö jättää epäselväksi, mitä kiihottamisella kansanryhmää vastaan tarkoitetaan.
Oikeusministeri näkee asian toisin.
”En ole samaa mieltä Essayahin kanssa, että tässä ollaan huomaamatta kaventamassa kansalaisten sananvapautta.
Yksittäisiä tapauksia on ollut esillä, ja sen vuoksi on luonnollista, että Sari Essayah oppositiopoliitikkona ja yhden oppositiopuolueen puheenjohtajana yrittää nostaa asian tästä näkökulmasta esille”, Henriksson sanoo.
”Meillä Suomessa ei ole lainsäädäntöä, joka voisi kertoa tapauskohtaisesti, mikä on sallittua ja mikä ei. En usko, että sellaista on missään maassa.”
SANANVAPAUDEN rajoista on kuluneella viikolla käyty jälleen vilkasta keskustelua.
Maanantaina valtakunnansyyttäjä
Raija Toiviainen määräsi avaamaan esitutkinnan kansanedustaja
Päivi Räsäsen (kd) kirjoittamasta ja Luther-säätiön 15 vuotta sitten julkaisemasta pamfletista. Tekstissään Räsänen sanoo muun muassa, ettei homoseksuaalisuus ole ”terve seksuaalisuuden variaatio”.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä puolestaan jätti torstaina
lakialoitteen kiihottamispykälän muuttamisesta. Siinä vaaditaan, että vastaisuudessa rikoksen tunnusmerkistön täyttäisi ainoastaan lausuma, jossa ryhmää uhattaisiin rikoksella tai jossa yllytettäisiin tällaiseen rikokseen.
”Vuonna 2015 perussuomalaiset olivat toiseksi suurin hallituspuolue ja siten keskeisesti vaikuttamassa hallituksen ohjelmaan. Toukokuuhun 2017 asti heillä oli myös oikeusministerin salkku. Kertaakaan sinä aikana tästä ei ollut minkäänlaista keskustelua. Nyt he ovat syttyneet siihen, että he haluavat keskustella tästä”, Henriksson sanoo.
”Merkille pantavaa tietysti on, että heidän ryhmässään on myös henkilöitä, jotka on tuomittu näistä rikoksista.”
Räsäsen lisäksi poliisi on tutkinut myös muiden kansanedustajien kannanottoja. Esitutkinnat ovat koskeneet
Hussein al-Taeen (sd),
Juha Mäenpään (ps) ja
Sebastian Tynkkysen (ps) puheita ja kirjoituksia.
OIKEUSMINISTERI huomauttaa, että vihapuheeseen liittyvä lainsäädäntö kumpuaa kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista.
Samasta syystä on turha haikailla kiihottamispykälän poistoa rikoslaista, vaikka enemmistö perussuomalaisten kannattajakunnasta sitä toivoo
tuoreen mielipidemittauksen valossa.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimella (EIT) onkin useita päätöksiä, jotka määrittelevät tarkemmin kiihottamisrikoksen tunnusmerkistön, Henriksson huomauttaa.
Siksi oikeusministeri toivoo, että tietoisuus EIT:n linjauksista kasvaisi, sillä ne ohjaavat myös suomalaisten tuomioistuinten ratkaisuja.
EIT on ratkaisuissaan kuitenkin katsonut, että poliittista puhetta saa rajoittaa vain pakottavista syistä.
”
EIT on myös linjannut sen, että vihapuheet, jotka saattavat loukata henkilöitä tai henkilöryhmiä eivät ansaitse sananvapauden suojaa. Tästä tasapainoilustahan tässä on kysymys”, Henriksson vastaa.
HENRIKSSON arvioi puhetapojen koventuneen viime vuosina. Kyseessä on hänen mukaansa yleiseurooppalainen ilmiö. Oikeusministerit pohtivat, miten vihapuhetta voisi suitsia nykyistä paremmin.
Tällä hetkellä Henriksson ei näe tarvetta tarkistaa nykyisiä lakipykäliä.
”Hyvin harvoin lainsäädäntöä muutetaan yksittäisen oikeustapauksen perusteella.”
SEN SIJAAN valmistelutyö viharikosten muuttamisesta virallisen syytteen alaisiksi on vastikään alkanut.
Muutos voisi koskea virkamiehiin sekä mahdollisesti tutkijoihin, toimittajiin ja luottamushenkilöihin kohdistuvia viharikoksia.
Käytännössä tämä tarkoittaisi, että näissä tapauksissa syyttäjä voisi tarttua heitä uhkaaviin tai kunniaa loukkaaviin lausuntoihin myös silloin, kun asianomistaja itse ei vaadi niistä rangaistusta.
Henriksson laskee, että hallituksen esitys uudistuksesta voitaisiin antaa vuonna 2021.
OIKEUSMINISTERI luonnehtii sananvapauden ja uskonnonvapauden välistä suhdetta herkäksi. Hän pitää hyvänä, että aiheesta keskustellaan.
Henriksson kuitenkin moittii sitä, että puheenvuoroissa on keskitytty siihen, kuinka pahasti toisia henkilöitä tai henkilöryhmiä voidaan loukata. Pikemminkin tulisi miettiä yhteisiä keinoja, joilla vihaa ja vihapuhetta pystyttäisiin ehkäisemään ennalta nykyistä paremmin, Henriksson katsoo.
”Meidän poliitikkojen vastuulla on myös yleinen ilmapiiri yhteiskunnassa.”
Hallitus voisi esittää vuonna 2021, että viharikoksista tulee virallisen syytteen alaisia, oikeusministeri laskee.
www.hs.fi
yle.fi
