Historioitsija Mannerheim-kuvakohusta: "Sadan vuoden kuluttua kuvat Halosesta ja Niinistöstä yhtä lailla kuskataan kaatopaikalle"
Mannerheimin kuvasta nousi kohu, kun yliopiston professori pyysi opiskelijajärjestöä poistamaan kuvan kiltahuoneestaan.
Historialliset ihmiset
21.11.2019 klo 13.07
Historioitsija Teemu Keskisarjan mielestä nykyajan oikeustajun soveltaminen menneisyyden merkkihenkilöihin on kyseenalaista. Arkistokuva.Jouni Immonen / Yle
Marko Pinola
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli Whatsapissa
Jaa artikkeli Facebookissa121
Jaa artikkeli Twitterissä
Yli sata vuotta sitten syntynyt ja 50-luvulla kuollut mies herättää vielä syksyllä 2019 tunteita puolesta ja vastaan. Mannerheim on jälleen ajankohtainen, kun Oulun yliopiston professori
Vesa Puuronen pyysi Mannerheim-kuvan poistamista luokanopettajaopiskelijoiden kokoustilan seinältä, ja opiskelijajärjestö suostui.
Puurosen mukaan Mannerheimin kuva ei henkilön ristiriitaisen historian takia sovi opiskelijajärjestön kokoustilan seinälle. Professori viittaa opiskelijoille lähettämässään kirjeessä myös perhehistoriaansa ja Mannerheimin vastuuseen sisällissodan aikaisista kuolemista.
Yle tavoitteli Oulun yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden järjestön puheenjohtaja
Sara Hagelbergiä kertomaan kuvan käytön taustoista ja sen poistamiseen johtaneista syistä, mutta hän kieltäytyi haastattelusta. Hagelberg on kuitenkin kertonut
Oulun ylioppilaslehdelle(siirryt toiseen palveluun), että kuva oli sattumanvarainen matkamuisto, ja sen poistaminen ei ollut kynnyskysymys.
Kun Mannerheimia tutkineelta historioitsijalta
Teemu Keskisarjalta kysytään tapahtuneesta, hän on epäuskoinen ja huvittunut.
– Kuulostaa aivan internetin höpöjutulta, jota ei ole elävässä elämässä tapahtunut ainakaan vakavalla naamalla.
Keskisarja ei kuitenkaan tuomitse professori Vesa Puurosta tai opiskelijajärjestöä. Tapahtunut ei hänen mukaansa kerro kummastakaan osapuolesta mitään, mutta nykyajastamme sitäkin enemmän.
Mannerheim herättää edelleen tunteita
Kuvan tunteisiin meneminen liippaa Keskisarjan mielestä läheltä ongelmaa, jota hän kutsuu taannehtivaksi historiakäsitykseksi. Siinä nykyajan oikeuskatsomuksia sovelletaan historian merkkihenkilöihin. Jos tälle tielle lähdetään, pitäisi sen päteä Keskisarjan mielestä myös nykyajan ihmisiin.
– Sadan vuoden kuluttua kuvat Tarja Halosesta ja Sauli Niinistöstä yhtä lailla kuskataan kaatopaikalle ja heitä pidetään tuolloisen ajan korkeamman moraalin silmissä rikollisina tai taantumuksellisina.
Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim. Kyseinen kuva ei ole sama, josta Oulun yliopistossa nousi aikaisemmin tällä viikolla.Helsingin kaupunginmuseo, Atelier Rembrandt
Historiallinen henkilö on aina aikansa muovaama, Teemu Keskisarja muistuttaa.
Mannerheimin voidaan kiistatta todeta olleen esimerkiksi 1800-luvun aatelismies ja tsaarinkenraali, kiistellymmin vapaussoturi tai lahtarikenraali.
– Nämä kaikki ovat vähintäänkin puolikuolleita aatteita syksyllä 2019.
Mannerheimin omiminen nykyajan politiikan välineeksi on Keskisarjan mukaan ongelmallista.
– En suoralta kädeltä keksi, mitä Mannerheim voisi todistaa nykyajan politiikan kipupisteistä.
Keskisarjan mukaan Mannerheim on mielenkiinnon kohteena edelleen, koska hänellä oli kiinnostava ura ja elämä.
Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!
Mannerheimin kuvasta nousi kohu, kun yliopiston professori pyysi opiskelijajärjestöä poistamaan kuvan kiltahuoneestaan.
yle.fi