KORKEIMMAN oikeuden (KKO) ennakkopäätöksen ydin on tämä: ”natsipelle” sinällään on halventava ilmaisu, mutta toimittaja
Johanna Vehkoon tapauksessa sen käyttäminen
Junes Lokasta oli oikeutettua
politiikassa vaikuttaneen miehen oman toiminnan takia. Ankkaa saa sanoa ankaksi ja natsia natsiksi.
KKO:n tiistaina antamaan ratkaisuun päättyi viisi vuotta kestänyt oikeusprosessi. KKO:n ratkaisu on sananvapautta ja yhteiskunnallista keskustelua määrittelevänä ennakkopäätöksenä merkittävä. Sen voi olettaa selkeyttävän kunnianloukkausjuttujen syyttämis- ja tuomitsemiskäytäntöjä, jotka ovat rehottaneet täysin villeinä.
Oikeuslaitos ei silti saa hyvää arvosanaa tapauksen hoitamisesta kokonaisuudessaan. Syyttäjälaitos ja alemmat tuomioistuimet epäonnistuivat omassa työssään. Niiden Vehkoo-jutussa tekemät ratkaisut ovat osaltaan edesauttaneet oikeuskäytännön ajautumista arpapeliksi.
KKO:n viesti on nyt kuitenkin selvä.
Poliitikon yhteiskunnallisen toiminnan arvostelu ei ole kunnianloukkaus, jos käytetyt ilmaisut eivät selvästi ylitä sitä, mikä on hyväksyttävää. Ja kun arvioidaan hyväksyttävän rajaa, niin
poliitikon omalla toiminnalla on suuri merkitys.
Tuomio ei siis tarkoita sitä, että henkilöön käyvät halventavat ilmaisut olisivat tästedes käytettävissä vapaasti missä yhteydessä vain ja kehen tahansa kohdistettuina. Tuomio kuitenkin tarkoittaa sitä, että vihaa viljelevää
poliitikkoa saa ääneen sanoa natsiksi ja rasistiksi, vaikka hän itse kiistäisi sellainen olevansa. Ankan lailla vaappuvaa lintua saa sanoa ankaksi, vaikka tarkasta lajinmäärittelystä olisi erimielisyyttä.
Lue lisää:
Vehkoo-jutun ennakkopäätös korkeimman oikeuden nettisivuilla.
OIKEUSTAPAUS sai alkunsa vuonna 2016, jolloin Lokka oli Oulun kaupunginvaltuutettu ja Vehkoo oli juuri julkaissut kirjan. Lokka oli ilmaissut aikeensa tulla paikalle Vehkoon kirjan esittelytilaisuuteen Rovaniemelle.
Mahdollisesta häirinnästä huolestunut Vehkoo kirjoitti rajatulle tuttavapiirilleen yksityisen Facebook-viestin, jossa hän kutsui Lokkaa ”natsiksi” ja ”rasistiksi”. Hän käytti kirjoituksessaan myös sanaa ”natsipelle”.
Eräs toimittajakollega ilmiantoi yksityisen kirjoituksen Lokalle, joka tarttui tilaisuuteen ja teki rikosilmoituksen.
Paikallissyyttäjä päätti syyttää Vehkoota kunnianloukkauksesta. Oulun käräjäoikeus ja Rovaniemen hovioikeus tuomitsivat Vehkoon sakkoihin. Syyttäjä, käräjäoikeus tai hovioikeus eivät nähneet, että Lokan omalla toiminnalla olisi ollut merkitystä asiassa.
Lue lisää:
Toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoon tuomio oululaisvaltuutettu Junes Lokan kunnian loukkaamisesta pysyi hovissa.
Lokka on tunnettu poliittinen häirikkö, joka itse käyttää niin ihmisistä kuin ihmisryhmistä karkeaa, loukkaavaa ja halventavaa kieltä. Hänellä on samanmielisiä tukijoita, jotka ovat äänekkäitä ja aktiivisia etenkin verkossa. Syytteen ja langettavien tuomioiden takia Vehkoo on ollut vuosien ajan tämän lauman mustamaalaamisen kohteena.
Samaan aikaan oikeuskäytäntö vastaavissa jutuissa on ollut käytännössä noppapeliä. Valtakunnansyyttäjän toimisto ei ole kyennyt ohjaamaan syyttämiskäytäntöjä niin, että tapauksia arvioitaisiin edes välttävästi samoilla viivoilla. Yksi saa syytteen tai tuomion, toinen vastaava loukkaus ei johda edes esitutkintaan.
Lokka itse on tehtaillut menestyksensä innoittamana kymmeniä tutkintapyyntöjä, joita poliisi on yrittänyt sitten ratkoa jopa niin, että ihmisille on soiteltu ja pyydetty poistamaan some-viestit, jotta niitä ei tarvitsisi tutkia.
TÄHÄN oikeuslaitoksen itse aiheuttamaan sekasotkuun korkeimman oikeuden tuomio nyt toivon mukaan tuo järkeä ja selkeyttä. Aineksia siihen on, sillä KKO:n tuomio on punnittu ja hyvin perusteltu.
KKO rakentaa päätöksensä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) aiemmille linjauksille, joissa on tehty ero
tavallisten ihmisten ja poliitikkojen yksityisyyden suojan välille. Merkitystä on myös keskustelun kohteena olevan poliitikon omalla käyttäytymisellä.
Ratkaisemissaan tapauksissa EIT on todennut, etteivät esimerkiksi ilmaisut ”fasisti”, ”neo-fasisti”, ”natsi”, ”kaappinatsi”, ”kommunisti” tai ˮidiootti” automaattisesti oikeuta tuomiota kunnianloukkauksesta. Ilmaisun kohteen provokatiivinen esiintyminen tai ääriliikkeeseen kuuluminen voivat johtaa siihen, että tietyissä olosuhteissa ilmaisut ovat hyväksyttäviä kritiikkinä ja arvoarvostelmina.
KKO tyrmää hovioikeuden aiemman näkemyksen, jonka mukaan Vehkoon kirjoitus ei olisi käsitellyt Lokan toimintaa politiikassa tai ettei teksti olisi koskenut yhteiskunnallisesti merkittävää asiaa. KKO:n mukaan tekstin tarkoitus oli käsitellä toimittajiin kohdistuvaa häirintää, joka on yhteiskunnallisesti merkittävä teema.
Korkeimman oikeuden tuomio Johanna Vehkoon tapauksessa selkeyttää villiä oikeuskäytäntöä, kirjoittaa rikostoimittaja Rami Mäkinen.
www.is.fi