Alan S. kirjoitti:
Lisa Kärnä / YLE kirjoitti:Kyllä se aina välillä tulee silmien eteen, huikkaa Halima Abokor Sheikh, osoittaa hijabiaan ja potkaisee skeittilautaansa vauhtia.
Tikkurilassa tuulee niin, että hento huivi lepattaa ilmassa.
Osa ohikulkijoista pysähtyy ja hieraisee silmiään. Skeittaavat muslimisiskokset Halima, 20, ja Sahra Abokor Sheikh, 19, kääntävät katseita puoleensa.
Halima päätyi ostamaan polvisuojat kaaduttuaan monta kertaa polvilleen.Markku Rantala / Yle
Kerrasta koukkuun
Huivipäiset muslimitytöt kuuluvat skeittipuistoissa selkeään vähemmistöön.
Kaksi vuotta sitten aloitettu harrastus imaisi siskokset kuitenkin nopeasti mukaansa. Alkuperäinen kipinä lajiin löytyi Youtube-videosta.
– Katsoimme yhdessä siskoni kanssa skeittivideota ja mietimme, että vitsit, tuo näyttää kivalta. Kokeilusta jäimme koukkuun, kertoo Sahra.
Muslimitytöille harvinaisempi harrastus nostatti siskosten perheessä ensin kulmakarvoja. Skeittaus kuulosti rajulta lajivalinnalta nuorille tytöille. Perheen suhtautuminen muuttui kuitenkin nopeasti.
– Nykyään ihmetystä herättää enää se, jos emme ole olleet hetkeen skeittaamassa, naurahtaa Halima.
"Kun tilasimme ensimmäisiä lautojamme netistä, emme tienneet mitä halusimme tai minkä kokoisia pitäisi tilata", myöntää Sahra. Markku Rantala / Yle
Huivi pipoa korvaamassa
Ihmettelijöitä riittää perheen ulkopuolella.
– Välillä kuulee ohimennen, että hei, tuo huntupäinen skeittaa. Jotkut ovat napanneet kuviakin, kertoo Sahra.
Huomio ei ole silti siskoksia häirinnyt. Yksittäisiä kysymyksiä uskonnon vaikutuksesta lajivalintaan tai huivi päässä skeittaamiseen on tullut, mutta enimmäkseen ihmiset tyytyvät seuraamaan tyttöjen toimintaa kauempaa.
Uteliaiden kysymyksiin vastaaminen käy helposti. Islam ei kiellä lajin harrastamista eikä hijab päässä skeittaaminen eroa paljolti pipo päässä skeittaamisesta. Kesällä huivi voi hiostaa, mutta syksyisin ja talvisin se tarjoaa päälle lämmikettä.
– Muslimityttöskeittarit ovat harvinainen näky, joten uteliaisuus on ihan ymmärrettävää, toteaa Halima.
Tyttöjä näkyy yhä enemmän skeittipuistoissa. Abokor Sheikhin siskokset ovat innostaneet jo muutamia naispuolisia ystäviään skeittaamaan.Markku Rantala / Yle
Liikuntaan vaikuttavat omat halut, eivät säännöt
Muslimityttöjen liikunnasta puhuttaessa
Aktiivisesti skeittausta harrastavat Sahra ja Halima eivät tunnista ongelmaa ainakaan omassa ystäväpiirissään.
– Liikkumattomuus ei liity siihen, etteivätkö muslimitytöt saisi liikkua. Jokainen on vapaa harrastamaan sitä, mitä haluaa. Kyse on vain halusta tehdä asioita, pohtii Halima.
Sahra komppaa siskoaan.
– Jos on kiinnostunut kokkauksesta, kokkaa. Jos haluaa skeitata, skeittaa. Ei ulospäin voi aina sanoa, että kuka harrastaa mitäkin.
Harrastuksen alkuaikoina siskokset valitsivat treeniajankohtia, jolloin skeittipuistoissa ei olisi paljoa väkeä. "Olliet opettelimme tyhjällä koulunpihalla" kertoo Halima.Markku Rantala / Yle
Abokor Sheikhin siskoksille skeittaus on ollut oikea lajivalinta.
Tavoitteet eivät ole kilpatasolla eivätkä edes yksittäisissä tempuissa, vaan harrastaminen jatkuu niin kauan kuin siitä riittää iloa. Puheista päätellen se ei ole loppumassa ainakaan hetkeen.
– Jos skeittaa pitkästä aikaa, niin tajuaa, että tämähän minulta puuttui. Tätä tunnetta kaipaa elämäänsä, hymyilee Sahra.
Siinä on myös hyvä puoli. Ensimmäisen kierroksen jälkeen on luettavissa telkkarikuvan alareunasta, kuinka iso osa äänestäneistä tuollaista hyväpuhetta kannattaa.
Jos tuon jutun lukee ajatuksella, niin ajatus selkiytyy kyllä.
PUHEENAIHE
Kaikki Itä-Uudenmaan uudet poliisit korvamerkittiin vihapuhepoliiseiksi – "Ne ovat nettiseurantavirkoja"
Vantaan turvallisuudesta vastaa Itä-Uudenmaan poliisi, jonka harteilla on monia erityiskohteita. Yksi niistä on lentoasema.
Itä-Uudenmaan poliisi
Apulaispoliisipäällikkö Ari Karvosella on monta kehittämisideaa. Hän luettelee töitä, jotka voisi hoitaa joku muu viranomainen, kuin isolla rahalla koulutettu poliisi.
TURVA Kaikista pakollisista tehtävistä selviäminen ei tule olemaan poliisille helppoa, väittää poliisipomo.
Poliisin voimavaroja on jo pitkään vähennetty osana valtion säästötoimia. Se ei kuitenkaan ole koko totuus. Viimeisen vuoden aikana esimerkiksi Itä-Uudenmaan poliisi on saanut rahaa perustaa useita uusia virkoja.
– Kaikki uudet virat ovat niin sanotusti korvamerkittyjä. Ne ovat ”vihapuhevirkoja” tai ”nettiseurantavirkoja”, kertoo apulaispoliisipäällikkö Ari Karvonen Itä-Uudenmaan poliisista.
Virkoja on alle kymmenen. Sen enempää Karvonen ei suostu määrästä kertomaan.
Itä-Uudenmaan poliisi toimii yhteensä 15 kunnan alueella maakunnan itä- ja keskiosissa. Toimialueeseen kuuluvat muun muassa Vantaan, Hyvinkään, Nurmijärvi ja Porvoo.
Voisiko vaarattomia juoppoja kuljettaa ja säilöä joku muu viranomainen?”
Muutosta poliisilla on tapahtunut myös valtakunnan tasolla, sanoo Karvonen.
– Sisäministeri Paula Risikko ja poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ovat saaneet poliisin tilanteen kurjistamisen viimein pysäytettyä, toteaa Karvonen.
Itä-Uudellamaalla on Suomen talouden tasapainottamisen takia lopetettu kymmeniä poliisin virkoja. Niin on tehty, vaikka alueella sijaitsee useita Karvosen erityiskohteiksi kutsumia paikkoja, kuten lentoasema, vilkas kauppakeskus Dixi, ydinvoimala ja öljyjalostamo.
– Vantaalla on myös paljon maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita. Se tuo oman lisänsä.
Poliisi on kääntänyt kaikki kivet etsiessään tapoja tehostaa toimintaansa ja pärjätä vähällä rahalla. Karvosella on ehdotuksia, miten toimintaa voitaisiin jatkossa järkeistää.
– Voidaan kysyä, kuuluvatko päihtyneet ihmiset poliisin huolehdittavaksi? Voisiko vaarattomia juoppoja kuljettaa ja säilöä joku muu viranomainen?
Myös kuljetukset vankilan ja käräjäoikeuden välillä ovat Karvosen mukaan hommaa, johon ”uppoaa paljon työvoimaa”.
– Kuljetuksiin liittyvä vartiointi kuuluu meille. Tässäkin voisi miettiä, että voisiko homman hoitaa joku muu kuin kalliilla hinnalla koulutettu poliisi.
Ylikomisario Maarit Pikkarainen kertoi viikko sitten Twitterissä, että Itä-Uudenmaan poliisilla oli vanginkuljetus- ja vartiointitehtäviä oikeudessa viime vuonna noin 600. Useat tehtävistä olivat pitkäkestoisia.
Vaikka säästöt eivät enää kurittaisi poliisia, kaikista tehtävistä selviäminen ei tule olemaan helppoa.
– Kyllä tämä on veitsenterällä kävelemistä, kuvaa Karvonen.
Tilannetta ei helpota se, että Suomeen tuli vuosina 2015–2016 noin 36 000 turvapaikkaa hakevaa.
– Itä-Uudenmaan poliisin alueella oli jossain vaiheessa yli 10 vastaanottokeskusta. Nyt niitä on muutamia. Meillä on haasteena se, miten turvapaikan saaneet ihmiset saadaan kotoutettua, etteivät he syrjäydy ja ajaudu tekemään rikoksia. Poliisin on huolehdittava myös siitä, että ne, jotka eivät saa oleskelulupaa, poistetaan maasta tehokkaasti.
Kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden palauttamiseen poliisin velvoittavat lainvoimaiset tuomioistuinten päätökset ja kansainväliset sopimukset. Siitä syystä homman siirtäminen muulle viranomaiselle on vaikeaa.
Uusi aika on lisännyt myös painetta lisätä poliisia suorituskykyä uusin tavoin – jämerämmin.
– Poliisille on viimeisen vuoden aikana ostettu alueellamme uusia suojavälineitä sadoilla tuhansilla euroilla, paljastaa Karvonen.
RIKOS OIKEUS JA POLIISI
Facebook18TwitterWhatsAppFacebook MessengerEmail AppLisää
Written by:
Tuo oli sellainen mitä ei oikein pysty ymmärtämään. Meillä on valtava vaje ihan kentällä toimivista käsistä ja sitten uudet poliisin virat osoitetaan tutkimaan uskonvapautta, herjaamisia, uhkauksia, jne. joita netissä tapahtuu. Lakihan ei edes tunne vihapuhetta joten tutkinta nimike täytyy löytää jostain muusta lainkohdasta.
