”NYT ON HYVÄ AIKA RYHTYÄ LAITTAMAAN ASIOITA KUNTOON”
Jari Taponen, ylikomisario
Millaiseen rasismiin olet poliisissa törmännyt? Miten se on ilmennyt puheissa ja/tai teoissa?
Rasistiset puheet eivät ole poliisissa arkipäivää. Kuitenkin aika-ajoin olen kahvipöytäkeskusteluissa tai kokouksissa kohdannut rasistisia kommentteja. Poikkeuksetta puutun keskusteluun. Puuttuminen on tilannesidonnaista ja riippuu puheiden sisällöstä. Joko keskeytän keskustelun tai ryhdyn haastamaan näkökantoja. Ihonväriin tms. liittyvät puheet keskeytän välittömästi ja esimerkiksi islamofobiaan liittyviä kannanottoja pyrin haastamaan ja saamaan keskustelijan ymmärtämään asioita laajemmin.
En voi sanoa, että jokin virkatehtävä olisi jäänyt suorittamatta tai että sen suorittamiseen olisi vaikuttanut poliisin rasistisuus.
Mikä ryhmä tai mitkä ryhmät kokevat mielestäsi eniten rasismia poliisin taholta?
Mielestäni Long Playn juttu kuvaa tätä kokonaisuutta hyvin.
Kun olet törmännyt rasismiin, oletko puuttunut siihen ennen? Jos olet, miten puuttumiseen on suhtauduttu? Jos et, mikä on estänyt puuttumasta?
Viittaan ensimmäiseen kysymykseen. Vakavin tapaus liittyy ryhmänjohtajan siirtämiseen toisiin tehtäviin. Katsoin hänen olevan epäsopiva johtamaan ryhmää islamofobisten kannanottojensa jälkeen. Hän sai myös huomautuksen käyttäytymisestään.
Vaikka ei voi sanoa, että yksittäisen virkatoimeen vaikuttaisi rasistisuus, tulisi keskustella siitä, miten kokonaiset väestöryhmät siis vähemmistöt valikoituvat poliisikontrollin kohteeksi (viittaan LP juttuun). Mitkä tosiseikat johtavat siihen, että esim. romanivähemmistö on jatkuvan kontrollin kohteena. Tästäkin olisi mielenkiintoista keskustella, sillä yleensä vedotaan rikostilastoihin. Mutta mitä enemmän on kontrollin kohteena, sitä enemmän paljastuu rikoksia. Tämä on ehkä eräs syy romanien leimaantumiselle ja marginaaliin jäämiselle.
Nykyään, kun saavun kahvihuoneeseen tai kokoukseen, kukaan ei viljele epäsopivia, vähemmistöä loukkaavia ”letkautuksia”. Hankalimmat tapaukset liittyvät siihen, jos rasistisia kommentteja on tullut minua ylempien esimiesten taholta. Kyse on organisaatiokulttuurista ja avoimuuden ilmapiiristä; siis siitä, uskalletaanko haastaa havaittuja ongelmia? Ei ole tervettä, jos pelon ilmapiiri estää aidon keskustelun. Ongelmallista on se, mikäli hankalat puheenaiheet koetaan johtavan epävirallisiin rangaistuksiin, kuten sosiaaliseen eristämiseen.
Esiintyykö poliisin rasismia mielestäsi enemmän jossakin ryhmässä kuin jossain toisessa? (Oletko huomannut eroja esimerkiksi siinä, miten rasistisia tai rasisminvastaisia ollaan poliisin eri yksiköissä, ikä- tai sukupuoliryhmissä, eri puolella Suomea tms?)
Oletukseni on, että siellä missä kohdataan eri kieli- ja kulttuuritaustaisia, siellä on myös vähemmän pelkoja ja rasistisuutta. Koska jo peruskoulumme maantiedon ja historiankirjojen sisällöt korostavat eurooppalaisten ylivertaisuutta vaikkapa afrikkalaisiin nähden, ei minusta ole outoa, että Suomessa on hyvinkin kapeita näkemyksiä erilaisista kulttuureista tai muualla asuvista ihmisistä. Havaintojeni mukaan asenteet eivät ole vain tiettyyn poliisiyksikköön tai virka-asemaan liittyviä, vaan läpi leikkaa samalla tavalla kaikki ylhäältä alas. Aina on hankalampaa, mikäli johto itse viljelee rasistisia käsityksiä tai sallii ne. Johtajan vaikutus organisaatiokulttuuriin ja sen muuttamiseen on suuri.
Oletko ollut nyt otsikoissa mainitun Facebook-ryhmän jäsen?
En.
Mitä ajattelet siitä, että rasistiset tekstit vuodettiin julki?
Hyvä niin. Nyt on hyvä aika ryhtyä laittamaan asioita kuntoon. Ongelma ei ole vuoto tai se, että kyseistä keskustelua käydään juuri tuossa Facebook-ryhmässä. On hyvin mahdollista, että epäasiallista keskustelua käyvät henkilöt ovat puheillaan myös työpaikkojensa ilmapiirivaikuttajia. Erityisen hankalana pidän sitä, mikäli mukana on ollut korkeassa asemassa olevia poliiseja – osallistumassa tai seuraamassa, mutta ei puuttumassa rasistisiin keskusteluihin. Tällöin kirjoitukset ovat saaneet ikään kuin organisaation hyväksynnän.
Millaisia reaktioita Long Playn juttu on herättänyt itsessäsi ja kollegoissasi?
Olen nyt virkavapaalla tekemässä tutkimusta, mutta ne, keiden kanssa olen keskustellut, ovat olleet jyrkän tuomitsevia.
Mitä ajattelet siitä, että osa poliiseista pitää Venäjältä rahoitettuja rasistisia valemedioita luotettavina tietolähteinä? Miten tämä vaikuttaa työhön ja Suomen turvallisuuteen laajemmin?
Näyttää siltä, että osa pitää näitä luotettavina tietolähteinä. Se on aito turvallisuusuhka Suomelle ja poliisiorganisaatiolle. Tästä olemme keskustelleet työpaikalla paljon. Asiasta on sovittu koulutusta.
Poliisin viestinnässä on keskitytty siihen, mitä ryhmässä on kirjoitettu. Mutta ongelmahan on paljon syvemmällä, kirjoitukset ovat ongelman oire eivätkä itse ongelma. Mitä mielestäsi pitäisi tehdä?
Vuonna 2015, kun kävimme tutustumassa Minneapolisin poliisilaitoksen työskentelyyn, totesin julkisuuteen, että Suomen poliisi tarvitsee etnisiä poliiseja. Poliisin tulisi olla läpileikkaus kansasta, jotta se edustaa paremmin yhteiskuntaa ja kykenee ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia. Tällä hetkellä se ei sitä ole sukupuolijakaumaltaan eikä etnisiltä taustoiltaan. Kohtaamiset vähentävät pelkoja ja rasistisuutta. Eli lisää etnisiä poliiseja työkavereiksi, jotta pelot ja kummastelut vähenevät. Toisena asiakokonaisuutena on koulutuksen lisääminen eri kulttuureista. Tänä keväänä järjestimme Islamin koulutusta Helsingin poliisilaitoksen henkilöstölle. Koulutusten ongelmana on yleensä se, että niihin ei velvoittavuudesta huolimatta osallistu ne, jotka tietoa tarvitsevat ja joilla on mahdollisuus työpaikkakulttuuriin muuttamiseen.