RPG83
Soome Majori
Elikkä elikkä...
Asevoimat perustuisivat rauhan aikana vapaaehtoisuuteen, jota tuettaisiin nykyistä hieman korkeammilla päivärahoilla, ilman että siitä tulisi kuitenkaan mitään "menen armeijaan ku siitä nettoo 3 donaa kuussa" -meininkiä.
Koko:
-Vapaaehtoisia koulutettaisiin vuosittain n. 8 000. 15 vuoden reservissäolo ajalla tästä tulisi yhteensä 120 000 sotilasta
-"Pysyvää" henkilöstöä noin 5 000. Tähän lukeutuisivat ammattiupseerit, siviilit, kaikki mahdollinen "pysyvä" henkilökunta
-Vapaaehtoisista koulutetuista värvättäisiin vuosittain n. 2 500 henkilöä palvelemaan 2 vuotta, jonka jälkeen suurin osa siirtyisi reserviin ja siviili-ammatteihin, mutta pieni osa jatkaisi ylöspäin ammattiupseereiksi
-Maakuntajoukot n. 5000-10000 reservivelvoitteistaan vapautunutta vapaaehtoista
Jakautuminen:
-Maavoimat muodostaisivat suurimman aselajin, kuten nykyäänkin. Sodan ajan vahvuus n. 75 000 sotilasta + mahdolliset reservistä poistuneet maakuntajoukkoihin liittyneet. Maakuntajoukot olisivat myös korkean valmiusasteen joukkoja, joilla olisi varustus henkilökohtaista asetta myöten kotonaan
-Merivoimat sodan aikana n. 15 000 sotilasta
-Ilmavoimat sodan aikana n. 25 000 sotilasta
Varustus:
-Maavoimat
-Merivoimat
-Ilmavoimat
Kustannukset
Henkilöstö:
-Vakinaista henkilöstöä n. 5000 miestä. Palkat n. 250 milj. €.
-Määräaikaista värvättyä henkilöstöä n. 5000 miestä. Palkat n. 150 milj. €
Henkilöstön palkkauskulut yhteensä n. 400 milj. €
Asevelvollisten päivärahat:
-8 000 miestä * kesk. määrin 270 vrk * 25€ = 54 000 000 €, pyöristetään 50 milj. €
Asevelvollisten päivärahojen kulut yhteensä n. 54 milj. €
Koulutus ja ylläpito:
-Hieman yli puolet nykyisestä, koska määräaikainen henkilöstö tarvitsee ylläpitoa kun on 24/7 valmiudessa, eli n. 70 milj. €
Asevelvollisten ja määräaikaisen henkilöstön koulutus ja ylläpitokulut n. 70 milj. €
Kiinteistömenot:
-Hieman yli puolet nykyisestä, n. 120 milj. €
Maksut Senaatti-kiinteistöille n. 120 milj. €
Muut Puolustusvoimien toimintamenot:
-Voidaan laskea hieman, kun on vähemmän sotilaita, niin myös vähemmän suuria sotaharjoituksia. Toisaalta yleistä taitotasoa (ammunta yms.) pitäisi nostaa ja kerrata riittävästi, joten 400 milj. € voisi olla sopiva
Muut Puolustusvoimien toimintamenot n. 400 milj. €
Hallinnonalan muut menot:
Hallinnonalan muut menot n. 15 milj. €
Okei, eli tähän mennessä kuluja on n. 1 069 000 000 €. Jos puolustusbudjetin kokona käytetään Talousarvioesitys 2011, miinustettuna 200 milj. €, budjetti olisi 2 653 000 000 €.
Nyt tulee enää Arvonlisäveromenot ja Puolustusmateriaalihankinnat. Käytännön laskemisen syistä kuitenkin poistan mielivaltaisesti Puolustusvoimilta velvollisuuden maksaa arvonlisäveroa, tietenkin miinustaen siihen varatut varat puolustusbudjetista. Jää 2 326 900 000 €.
Kun edellä esittämäni kulut miinustetaan, niin jäljelle jäänyt loppuraha, 1 257 900 000 € budjetoidaan kalustohankintoihin. Vertailun vuoksi kalustohankintoihin oli varattu Talousarvioesitys 2011 ainoastaan 750 300 000€. Kasvu on siis reilusti yli 50%. Miestä kohden kasvu on yli 200%. Lisäksi valmius torjua Strateginen Isku™ on noussut täysin uudelle tasolle 5 000 24/7 valmiudessa olevan miehen takia.
Kalustohankinnat ja modernisoinnit pystyttäneen toteuttamaan jo sovittujen päälle 7-10 vuoden aikajänteellä.
Mitä kalustohankintoja olisit tehnyt toisin? Mättääkö 5 000 määräaikaista ammattisotilasta? Kommentteja!
Asevoimat perustuisivat rauhan aikana vapaaehtoisuuteen, jota tuettaisiin nykyistä hieman korkeammilla päivärahoilla, ilman että siitä tulisi kuitenkaan mitään "menen armeijaan ku siitä nettoo 3 donaa kuussa" -meininkiä.
Koko:
-Vapaaehtoisia koulutettaisiin vuosittain n. 8 000. 15 vuoden reservissäolo ajalla tästä tulisi yhteensä 120 000 sotilasta
-"Pysyvää" henkilöstöä noin 5 000. Tähän lukeutuisivat ammattiupseerit, siviilit, kaikki mahdollinen "pysyvä" henkilökunta
-Vapaaehtoisista koulutetuista värvättäisiin vuosittain n. 2 500 henkilöä palvelemaan 2 vuotta, jonka jälkeen suurin osa siirtyisi reserviin ja siviili-ammatteihin, mutta pieni osa jatkaisi ylöspäin ammattiupseereiksi
-Maakuntajoukot n. 5000-10000 reservivelvoitteistaan vapautunutta vapaaehtoista
Jakautuminen:
-Maavoimat muodostaisivat suurimman aselajin, kuten nykyäänkin. Sodan ajan vahvuus n. 75 000 sotilasta + mahdolliset reservistä poistuneet maakuntajoukkoihin liittyneet. Maakuntajoukot olisivat myös korkean valmiusasteen joukkoja, joilla olisi varustus henkilökohtaista asetta myöten kotonaan
- 2 "Panssariprikaatia"
- 6 "Jääkäriprikaatia"
- 4 Moottoroitua taisteluosastoa
- 2 Mekanisoitua taisteluosastoa
- Vartiokomppanioita
- Sissejä ja erikoisjoukkoja
- Ylijohdon joukot
- Ilmapuolustus
+ - Maakuntajoukot ehkä n. 5000-10000 sotilasta. Alkuvaiheessa liikekannallepanon suojelu, jatkossa myös maahanlaskujen (ja maihinnousujen merivoimien tukena) torjunta sekä ilmavoimien maantietukikohtien suojaus
-Merivoimat sodan aikana n. 15 000 sotilasta
-Ilmavoimat sodan aikana n. 25 000 sotilasta
Varustus:
-Maavoimat
- Panssariprikaateilla yhteensä muutamia satoja Leo 2A6 tai jonkinlainen vielä korkeammalla tasolla oleva järkevä varustepaketti, 2A7 non-lethal aseistukselle ei tarvetta. Näiden kanssa CV90 1:1 suhteessa. Mahdollisesti lisäksi muita panssaroituja ajoneuvoja, kuten AMV
- Kolmella jääkäriprikaatilla päivitettyjä Paseja ja moottoroiduilla taisteluosastoilla päivitettyjä Paseja ja MT-LB riippuen miten riittävät, yhdellä jääkäriprikaatilla AMV:t. Lisäksi pohjoisessa yksi jääkäriprikaati ja moottoroitu taisteluosasto panssaroiduilla tekoilla ja yksi jääkäriprikaati MT-LB -kalustolla
- Mekanisoiduilla taisteluosastoilla päivitettyjä Bmp-2 ja päivitettyjä Leo 2A4 -vaunuja
- Tykistönä Panssari- ja jääkäriprikaateilla PzH 2000, jääkäriprikaateilla 18 ja panssariprikaateilla 36. Moottoroiduilla taisteluosastoilla 18 kpl 122 Psh 74, mekanisoiduilla PzH 2000. Panssariprikaateilla kummallakin lisäksi HIMARS -patteri. Ylijohdolla 155mm vedettävät, päivitettyjä MLRS 270 ja HIMARS:eja, sekä 122 rakh 89.
- Vartiokomppaniat liikkuvat ottoajoneuvoilla (kuorma-autot ja maasturit), maakuntajoukoilla valmiit kuorma-autot valtion puolesta, sekä ottoajoneuvoina maastureita
- M/05 kuteet, luotiliivit ja 5,56x45mm rynkyt
- Lisää NLAWeja, Spikeja ja Bolideja
- Uudet kertasingot
- Stinger harkintaan
- Samp/T pääkaupunkiseudulle
-Merivoimat
- Lisää Spikeja, n. 100 laukaisinta ja n. 500 ohjusta
- Pieni lisähankinta RBS-15 maalle vastauksena rannikkotykistöstä luopumisesta
-Ilmavoimat
- Ei merkittäviä uudistuksia pl. Hornetien modernisointi ja supistaminen
Kustannukset
Henkilöstö:
-Vakinaista henkilöstöä n. 5000 miestä. Palkat n. 250 milj. €.
-Määräaikaista värvättyä henkilöstöä n. 5000 miestä. Palkat n. 150 milj. €
Henkilöstön palkkauskulut yhteensä n. 400 milj. €
Asevelvollisten päivärahat:
-8 000 miestä * kesk. määrin 270 vrk * 25€ = 54 000 000 €, pyöristetään 50 milj. €
Asevelvollisten päivärahojen kulut yhteensä n. 54 milj. €
Koulutus ja ylläpito:
-Hieman yli puolet nykyisestä, koska määräaikainen henkilöstö tarvitsee ylläpitoa kun on 24/7 valmiudessa, eli n. 70 milj. €
Asevelvollisten ja määräaikaisen henkilöstön koulutus ja ylläpitokulut n. 70 milj. €
Kiinteistömenot:
-Hieman yli puolet nykyisestä, n. 120 milj. €
Maksut Senaatti-kiinteistöille n. 120 milj. €
Muut Puolustusvoimien toimintamenot:
-Voidaan laskea hieman, kun on vähemmän sotilaita, niin myös vähemmän suuria sotaharjoituksia. Toisaalta yleistä taitotasoa (ammunta yms.) pitäisi nostaa ja kerrata riittävästi, joten 400 milj. € voisi olla sopiva
Muut Puolustusvoimien toimintamenot n. 400 milj. €
Hallinnonalan muut menot:
Hallinnonalan muut menot n. 15 milj. €
Okei, eli tähän mennessä kuluja on n. 1 069 000 000 €. Jos puolustusbudjetin kokona käytetään Talousarvioesitys 2011, miinustettuna 200 milj. €, budjetti olisi 2 653 000 000 €.
Nyt tulee enää Arvonlisäveromenot ja Puolustusmateriaalihankinnat. Käytännön laskemisen syistä kuitenkin poistan mielivaltaisesti Puolustusvoimilta velvollisuuden maksaa arvonlisäveroa, tietenkin miinustaen siihen varatut varat puolustusbudjetista. Jää 2 326 900 000 €.
Kun edellä esittämäni kulut miinustetaan, niin jäljelle jäänyt loppuraha, 1 257 900 000 € budjetoidaan kalustohankintoihin. Vertailun vuoksi kalustohankintoihin oli varattu Talousarvioesitys 2011 ainoastaan 750 300 000€. Kasvu on siis reilusti yli 50%. Miestä kohden kasvu on yli 200%. Lisäksi valmius torjua Strateginen Isku™ on noussut täysin uudelle tasolle 5 000 24/7 valmiudessa olevan miehen takia.
Kalustohankinnat ja modernisoinnit pystyttäneen toteuttamaan jo sovittujen päälle 7-10 vuoden aikajänteellä.
Mitä kalustohankintoja olisit tehnyt toisin? Mättääkö 5 000 määräaikaista ammattisotilasta? Kommentteja!