Vihreät mediaseksikkäät asevoimat
- Viestiketjun aloittaja RPG83
- Aloitus PVM
Minusta hahmotelmasi oli varsin hyvä. Tämä kohta tässä kuitenkin kanitti ja jotkut muut olivatkin jo maininneet, että rekrytointivaikeuksia tulisi, jos palkka olisi tuollainen. Heitetään nyt jonkinalainen 2500 e/kk brutto. Jos palveluksessa oltaisiin vuosi, niin tuosta tulisi 240 miljoonaa. Ei juurikaan heiluttaisi puolustusbudjettia. Toinen tapa rahoittaa touhu olisi antaa vaikkapa veroprosentin alennus koko loppuelämäksi sillä, että käy intin ja on reservissä armeijan käytettävissä.RPG83 kirjoitti:
RPG83
Soome Majori
Ei yhtään huonompi juttu tuollainen veronalennuskaan, tosin itse luotan valtioon sen verran vähän, etten ryhtyisi puuhaan muiden taloudellisten motiivien kuin päivärahan muodossa. Tuollainen vaikkapa 2% veronalennus on helppo kumota nostamalla veroja 2%, jotta saadaan maksettua siitä aiheutuvat kulut.
Ja tuosta palkka-arviostani, että se pohjaa pitkälti siihen, että gallupi(e)n mukaan aika huomattava osa nykyisistä asevelvollisista kävisi asepalveluksen myös, jos se olisi vapaaehtoinen. Todellinen määrä olisi luultavasti paljon pienempi, mutta toivon, että 750 euron verotonta kuukausipalkkaa vastaan sillä saataisiin riittävästi ihmisiä kasaan.
Kovin korkealle tuota ei taas voi nostaa, koska silloin palvelukseen hakisivat myös kaikki ne sosiaalitoimiston asiakkaat, joista puolet lähtisivät ensimmäisellä laivalla Ruotsiin hakemaan turvapaikkaa ylimääräisen uutislähetyksen käydessä, ja puolet makaisivat sammuneina puistonpenkeillä, kenties jo ensimmäisillä ilta-/viikonloppulomilla.
Ja tuosta palkka-arviostani, että se pohjaa pitkälti siihen, että gallupi(e)n mukaan aika huomattava osa nykyisistä asevelvollisista kävisi asepalveluksen myös, jos se olisi vapaaehtoinen. Todellinen määrä olisi luultavasti paljon pienempi, mutta toivon, että 750 euron verotonta kuukausipalkkaa vastaan sillä saataisiin riittävästi ihmisiä kasaan.
Kovin korkealle tuota ei taas voi nostaa, koska silloin palvelukseen hakisivat myös kaikki ne sosiaalitoimiston asiakkaat, joista puolet lähtisivät ensimmäisellä laivalla Ruotsiin hakemaan turvapaikkaa ylimääräisen uutislähetyksen käydessä, ja puolet makaisivat sammuneina puistonpenkeillä, kenties jo ensimmäisillä ilta-/viikonloppulomilla.
Jokaisessa maassa on asevoimat, omat tai vieraat. Uskon ymmärtäväni myös vapaaehtoisen maanpuolustustyön tarpeen ja kutsumuksen. Mieli on tehnyt aiemminkin kommentoida, kertoa käsityksistäni ja rajatuista kokemuksistani.
Keskustelussa nousee vuosi vuoden jälkeen muutama "ratkaisematon" teema pinnalle. Asepalveluksen kesto, puolustusvoimien rahoitus ja varusmiesten "panostuksen" tasapuolisuus ikäryhmän keskuudessa. Mielenkiintoisia seikkoja. Mutta olisiko kuitenkin joitakin paljon keskeisempiä ratkaistavia seikkoja? Mikä on esimerkiksi muuttuneessa yhteiskunnassa maanpuolustuksen ja valmiussuunnittelun välinen työnjako? Reserville asetettavat huomattavasti korkeammat tekniset valmiudet, laskenut fyysinen suorituskyky ja ehkäpä myös pitkänkin siviilikoulutuksen saaneiden reserviläisten siirtyminen työelämässä linjajohtotehtävistä asiantuntijatehtäviin, missä ei kerry ollenkaan esimieskokemusta. Työympäristö reservissä on muuttunut huomattavasti enemmän vuorovaikutustaitoja vaativaksi ryhmätyöksi. Johtamisessa tarvitaan siviilissä ja puolustusvoimissa hieman erilaisia ominaisuuksia johtajalta. Hyväkään reserviläisjohtaja ei ehkä asiantuntijatehtävässään (viesti, pioneeri, tiedustelu ...) kykene selviämään oman aselajinsa vaativammissa tehtävissä ilman hyvin laajaa täydennyskoulutusta ainakaan asutuskeskuksesssa. Siihen eivät yleensä reserviläisjohtajat kykene. Se on tullut esille niin useasti paikallisjoukkojen esikuntaharjoituksissa ja maastotiedustelussa toiminta-alueella. Ei tajuta ollenkaan yhteiskunnan kriittisten tukitoimintojen vaatimuksia. Energia, vesi, elintarvikehuolto ovat paljon huonommalla tolalla kuin agraaariyhteiskunnassa. Tämä aiheuttaa todellista turhautumista "reservistä lainattujen" asiantuntijoiden keskuudessa. Esim. paikallisten teleyritysten, vesilaitosten, sähkölaitosten avainhenkilöiden saaminen heidän SA-tehtävänsä mukaiseen harjoitukseen lienee vaikeaa. Samoin kriittisten teollisuuslaitosten johtotehtävissä työskenteleviä nuorempia upseereita ei harjoituksissa näy. Samat henkilöt tekevät kuitenkin myös muuta keskeistä suunnittelutyötä ja resurssien varausta. He tuntevat myös usein paikallisjoukkojen runkoporukan paljon aluetoimistoa paremmin. Meinaan halujen/kykyjen suhteen. Kantaverkon ja tiedonsiirtoyhteyksien suojaaminen voi olla mahdotonta. Kuitenkin johtamisjärjestelmät perustuvat osittain näihin kriittisiin järjestelmiin. PionJ voi tehdä korvaamatonta vahinkoa tehdessään kenttälinnotteita huonosti valittuun paikkaan. Ja kyllä paikallisjoukkojen tarpeet/mahdollisuudet täydentää varustustaan ovat hyvin rajoitetut nykyisten rajoitettujen varastojen aikakaudella.
Ihan oman ongelmansa muodostaa myös maan sisäinen muuttoliike, ikäjakautuman vinoutuminen syrjäseudulla - tarkoittaa laajaa osaa joukkojen toiminta-alueesta. Muutenkin paikallistuntemus on heikko. Ei pojat liiku enää koko pitäjässä kettujahdissa. Korkeintaan hirvijahdissa ajomiehenä. Pitäisiköhän alueupseerijärjestelmää täydentää tai muuttaa aika ratkaisevasti?
Joissakin SA-yksiköissä on hyvin rajoitetut aktiiviupseereiden hoidossa olevat vakanssit. Todellista johtajien koulutustyötä joukkuetasolla, jopa kamppanioissa, ei ehditä toteuttamaan tarvittavassa mitassa. Tässä mielestäni sopimussotilailla johtajina voi olla rooli tulevaisuudessa. Ja oma kokemukseni kyllä ei kovin positiivista kuvaa anna kaikista korkeankaan (reservin)sotilasarvon omaavista kouluttajista. Ominaisuudet vaihtelevat kuten kaikkien muidenkin ominaisuuksien suhteen. Tämän vuoksi todellinen panostus olisi tehtävä reserviläisten varusmiespalveluksen jälkeiseen arviointiin ja joissaki yhteiskunnan kannalta tärkeissä tehtävissä olevien avainresurssien sitouttamiseen ja kouluttamiseen myös osana valmiussuunnittelua. Ja kyllä tässä työssä voidaan hyvin varovasti käyttää myös suurien työnantajien henkilöstöhallintoa. Vaatii vain varmasti muutoksia myös lainsäädäntöön.
Mitenkään vapaaehtoisuutta ja halukkuutta väheksymättä olisin kuitenkin osittain palaamassa sekä varusmiesten ja reserviläisten koulutuksessa tiukempaan seulontaan. Ainakin tehtäväkohtaisessa koulutuksessa. Sotilaan perustaitojen koulutus voi ja pitää kuitenkin kohdistua laajempaan ryhmään. Sen toteutuksessa reservillä ja sen omilla johtajilla voisi olla nykyistä vahvempi rooli. Nykyinen koulutettava reservi on laaja. Ehkä tarpeettomankin laaja/matala osaamistasoltaan. Puolustusvoimat tarvitsevat motivoituneita, fyysisesti ja henkisesti vahvoja suorituskykyisiä jääkäri/valmiusjoukkoja sekä pitkälle peruskoulutettuja (jo siviilissä) teknisiä tai muita erityistaitoja hallitsevia tukijoukkoja. Vain erikoiskoulutus ja tehtävänvaatima johtajakoulutus voivat olla puolustusvoimien vastuulla nykyisellä panostuksella. Järjestelmän suunnittelu on keskeinen tehtävä - sitä ei voi ulkoistaa. Eikä se ole mielipidekysymys. Pyylevällä ikääntyneellä maanviljelijällä (tai millään mulla ammattiryhmällä ilman ertyistaitoja) ei välttämättä ole enää muita sopivia ominaisuuksia aseellisessa taistelussa kuin maanpuolustustahto. Vaatimukset ovat muuttuneet. Ajatusten on myös muututtava. Ehkäpä jako selvemmin kahteen olisi toteutettava jo varusmieskoulutuksessa????
Keskustelussa nousee vuosi vuoden jälkeen muutama "ratkaisematon" teema pinnalle. Asepalveluksen kesto, puolustusvoimien rahoitus ja varusmiesten "panostuksen" tasapuolisuus ikäryhmän keskuudessa. Mielenkiintoisia seikkoja. Mutta olisiko kuitenkin joitakin paljon keskeisempiä ratkaistavia seikkoja? Mikä on esimerkiksi muuttuneessa yhteiskunnassa maanpuolustuksen ja valmiussuunnittelun välinen työnjako? Reserville asetettavat huomattavasti korkeammat tekniset valmiudet, laskenut fyysinen suorituskyky ja ehkäpä myös pitkänkin siviilikoulutuksen saaneiden reserviläisten siirtyminen työelämässä linjajohtotehtävistä asiantuntijatehtäviin, missä ei kerry ollenkaan esimieskokemusta. Työympäristö reservissä on muuttunut huomattavasti enemmän vuorovaikutustaitoja vaativaksi ryhmätyöksi. Johtamisessa tarvitaan siviilissä ja puolustusvoimissa hieman erilaisia ominaisuuksia johtajalta. Hyväkään reserviläisjohtaja ei ehkä asiantuntijatehtävässään (viesti, pioneeri, tiedustelu ...) kykene selviämään oman aselajinsa vaativammissa tehtävissä ilman hyvin laajaa täydennyskoulutusta ainakaan asutuskeskuksesssa. Siihen eivät yleensä reserviläisjohtajat kykene. Se on tullut esille niin useasti paikallisjoukkojen esikuntaharjoituksissa ja maastotiedustelussa toiminta-alueella. Ei tajuta ollenkaan yhteiskunnan kriittisten tukitoimintojen vaatimuksia. Energia, vesi, elintarvikehuolto ovat paljon huonommalla tolalla kuin agraaariyhteiskunnassa. Tämä aiheuttaa todellista turhautumista "reservistä lainattujen" asiantuntijoiden keskuudessa. Esim. paikallisten teleyritysten, vesilaitosten, sähkölaitosten avainhenkilöiden saaminen heidän SA-tehtävänsä mukaiseen harjoitukseen lienee vaikeaa. Samoin kriittisten teollisuuslaitosten johtotehtävissä työskenteleviä nuorempia upseereita ei harjoituksissa näy. Samat henkilöt tekevät kuitenkin myös muuta keskeistä suunnittelutyötä ja resurssien varausta. He tuntevat myös usein paikallisjoukkojen runkoporukan paljon aluetoimistoa paremmin. Meinaan halujen/kykyjen suhteen. Kantaverkon ja tiedonsiirtoyhteyksien suojaaminen voi olla mahdotonta. Kuitenkin johtamisjärjestelmät perustuvat osittain näihin kriittisiin järjestelmiin. PionJ voi tehdä korvaamatonta vahinkoa tehdessään kenttälinnotteita huonosti valittuun paikkaan. Ja kyllä paikallisjoukkojen tarpeet/mahdollisuudet täydentää varustustaan ovat hyvin rajoitetut nykyisten rajoitettujen varastojen aikakaudella.
Ihan oman ongelmansa muodostaa myös maan sisäinen muuttoliike, ikäjakautuman vinoutuminen syrjäseudulla - tarkoittaa laajaa osaa joukkojen toiminta-alueesta. Muutenkin paikallistuntemus on heikko. Ei pojat liiku enää koko pitäjässä kettujahdissa. Korkeintaan hirvijahdissa ajomiehenä. Pitäisiköhän alueupseerijärjestelmää täydentää tai muuttaa aika ratkaisevasti?
Joissakin SA-yksiköissä on hyvin rajoitetut aktiiviupseereiden hoidossa olevat vakanssit. Todellista johtajien koulutustyötä joukkuetasolla, jopa kamppanioissa, ei ehditä toteuttamaan tarvittavassa mitassa. Tässä mielestäni sopimussotilailla johtajina voi olla rooli tulevaisuudessa. Ja oma kokemukseni kyllä ei kovin positiivista kuvaa anna kaikista korkeankaan (reservin)sotilasarvon omaavista kouluttajista. Ominaisuudet vaihtelevat kuten kaikkien muidenkin ominaisuuksien suhteen. Tämän vuoksi todellinen panostus olisi tehtävä reserviläisten varusmiespalveluksen jälkeiseen arviointiin ja joissaki yhteiskunnan kannalta tärkeissä tehtävissä olevien avainresurssien sitouttamiseen ja kouluttamiseen myös osana valmiussuunnittelua. Ja kyllä tässä työssä voidaan hyvin varovasti käyttää myös suurien työnantajien henkilöstöhallintoa. Vaatii vain varmasti muutoksia myös lainsäädäntöön.
Mitenkään vapaaehtoisuutta ja halukkuutta väheksymättä olisin kuitenkin osittain palaamassa sekä varusmiesten ja reserviläisten koulutuksessa tiukempaan seulontaan. Ainakin tehtäväkohtaisessa koulutuksessa. Sotilaan perustaitojen koulutus voi ja pitää kuitenkin kohdistua laajempaan ryhmään. Sen toteutuksessa reservillä ja sen omilla johtajilla voisi olla nykyistä vahvempi rooli. Nykyinen koulutettava reservi on laaja. Ehkä tarpeettomankin laaja/matala osaamistasoltaan. Puolustusvoimat tarvitsevat motivoituneita, fyysisesti ja henkisesti vahvoja suorituskykyisiä jääkäri/valmiusjoukkoja sekä pitkälle peruskoulutettuja (jo siviilissä) teknisiä tai muita erityistaitoja hallitsevia tukijoukkoja. Vain erikoiskoulutus ja tehtävänvaatima johtajakoulutus voivat olla puolustusvoimien vastuulla nykyisellä panostuksella. Järjestelmän suunnittelu on keskeinen tehtävä - sitä ei voi ulkoistaa. Eikä se ole mielipidekysymys. Pyylevällä ikääntyneellä maanviljelijällä (tai millään mulla ammattiryhmällä ilman ertyistaitoja) ei välttämättä ole enää muita sopivia ominaisuuksia aseellisessa taistelussa kuin maanpuolustustahto. Vaatimukset ovat muuttuneet. Ajatusten on myös muututtava. Ehkäpä jako selvemmin kahteen olisi toteutettava jo varusmieskoulutuksessa????
hyvää pohdintaa mitfarikselta.
Tuo monenäköisiin ja - kokoisiin uhkiin varautuminen, siviiliyhteiskunnan puolustaminen ja valmiussuunnittelu on ihan jees, ei siinä mitään. Resurssit ovat kuitenkin kovasti rajalliset ja onko vaarana se, että yhä useampi palkattu sotilas puuhaa näiden juttujen parissa ja kas, lihallinen taistelu ja teräksen lähettäminen jäävät toiselle sijalle????
Hlökoht. olen väärinajattelija ja en usko joukkotuotantodogmiin oikeastaan lainkaan. On liian helppo mitata tuotantotavoitteet tonneina, kun pitäisi duunata laatua. Tai livuttaa kokonaisten joukkojen kriteerejä "sopivaan" suuntaan esim. uhkaan verraten tms. Liian nopeasti tuotettu joukko siviilimäistyy ja kertausharjoittelumäärillä ei kyetä tuota joukkoa pitämään kuosissaan.
Tuo monenäköisiin ja - kokoisiin uhkiin varautuminen, siviiliyhteiskunnan puolustaminen ja valmiussuunnittelu on ihan jees, ei siinä mitään. Resurssit ovat kuitenkin kovasti rajalliset ja onko vaarana se, että yhä useampi palkattu sotilas puuhaa näiden juttujen parissa ja kas, lihallinen taistelu ja teräksen lähettäminen jäävät toiselle sijalle????
Hlökoht. olen väärinajattelija ja en usko joukkotuotantodogmiin oikeastaan lainkaan. On liian helppo mitata tuotantotavoitteet tonneina, kun pitäisi duunata laatua. Tai livuttaa kokonaisten joukkojen kriteerejä "sopivaan" suuntaan esim. uhkaan verraten tms. Liian nopeasti tuotettu joukko siviilimäistyy ja kertausharjoittelumäärillä ei kyetä tuota joukkoa pitämään kuosissaan.
RPG83 kirjoitti:
En ymmärtänyt tätä argumenttia. Tietenkin, jos valtio haluaa pitää menot samoina, se ei voi alentaa tulojaan. Oleellista tässä veroalennus intin käymisestä -ehdotuksessa oli kuitenkin se, että verotaakka jakautuu niin, että intin käyneet maksavat vähemmän ja inttiä käymättömät enemmän. En siis tarkoittanut tuolla ehdotuksellani sitä, että intin käymisellä saisi naulattua veroprosenttinsa kiinni johonkin tiettyyn lukuun, vaan ainoastaan sitä, että veroja maksettaessa on kohta "oletko käynyt intin" ja jos sen rastittaa, saa alennuksen veroihin verrattuna siihen, mitä kaikki muut maksavat.
Ikäluokan koko Suomessa on jotain 60 000. Jos tästä 8000 käy vuosittain intin, niin se veroale kohdistuu vain pieneen vähemmistöön.
Miksi epäilet, että sosiaalitoimiston asiakkaat eivät olisi valmiita osallistumaan maanpuolustukseen siinä, missä muutkin? Jos heillä on tuo asenne, niin miksi he ylipäätään menisivät inttiin? Juuri sosiaalitoimiston asiakkailla on ulkomailla selviytyminen todennäköisesti vaikeampaa kuin korkean koulutuksen hankkineilla kielitaitoisilla kansalaisilla.
Mitä tuohon kunnosa pysymiseen tulee, niin minusta tähän palkkapuoleen voisi tehdä jonkinlaisen lisäyksen reserviläisyydestä ja siihen taas liitetään se ehto, että on sellaisessa kunnossa, että on hyödyllinen armeijalle ja tätä seurataan kertausharjoituksissa.
Tuota viimeistä kohtaa en ymmärrä. Jos joku osoittautuu viikon palvelun jälkeen armeijalle soveltumattomalta, hänet voidaan passittaa saman tien pois. Siihen ei rahaa juuri tuhlaannu.
RPG83
Soome Majori
Sosiaalitoimiston asiakkaista
Viittasin puistonpenkkihommassa alkoholisteihin, jotka kyllä varmaan karsiutuisivat, kuten sanoit, melko nopeasti.
Sitten tuohon, "että miksi sosiaalitoimiston asiakkaat eivät olisi valmiita osallistumaan maanpuolustukseen siinä, missä muutkin?"
Epäilen näin, koska esim. somalit ja monet muut (huom. ei kaikki!) maahanmuuttajaryhmät ovat melko heikkoja työssäkäynnissä verrattuna kantaväestöön. Tämä osoittaa mielestäni huonoa integroitumista, enkä ihmettele, kun motiivina ei ole parempi elämä työtä tekemällä (johon Suomen korkeat verot eivät houkuttele, pimeästi vain rajoitetusti työpaikkoja), vaan valtion ja kunnan tuilla, sillä vaikka Suomessa tuet eivät huippuluokkaa olekaan, niin tänne on verrattaen helppo päästä.
En siis itse luottaisi mustan miehen maanpuolustustahtoon, jos sitä ei löydy työssäkäyntiinkään. Kohta kysyt "Miksi he menisivät armeijaan jos eivät käy töissäkään?". No siksi, että armeijan käymällä saisi hyvin rahaa, esim. 2500€ verotonta kouraan hakkaa hyvin marketin kassan 1000€ kouraan ja sossun 900€ kouraan. Näin ollen näen kipurajan olevan n. 1000€ verovapaana .
Edit: Ja tiedän, että sossulla on muitakin asiakkaita kuin juopot ja mamut, mutta näistä etenkin jälkimmäiset näen ongelmallisina armeijan kannalta.
Veroprosentti
Ymmärsin mitä tarkoitit; kun veroprosentti olisi armeijaa käymättömällä Maijalla 30%, olisi se saman verran tienaavalla samassa kaupungissa asuvalla armeijan käyneellä Matilla 28%.
Tuo olisi silti mielestäni osittain huijausta, koska jos Katainen sanoo "notta nyt korotetaan palkansaajien ansiotulojen verotusta 2%", se nostaisi Matin prosentin tuohon 30% ja luonnollisesti Maijan 32%. Nyt Matti maksaa yhtä paljon kuin ennen armeijaa käymätön. Toki suhteessa armeijaa käymättömiin on tuo 2% veroale edelleen tallella, mutta ei se ainakaan itseäni lohduta.
Viittasin puistonpenkkihommassa alkoholisteihin, jotka kyllä varmaan karsiutuisivat, kuten sanoit, melko nopeasti.
Sitten tuohon, "että miksi sosiaalitoimiston asiakkaat eivät olisi valmiita osallistumaan maanpuolustukseen siinä, missä muutkin?"
Epäilen näin, koska esim. somalit ja monet muut (huom. ei kaikki!) maahanmuuttajaryhmät ovat melko heikkoja työssäkäynnissä verrattuna kantaväestöön. Tämä osoittaa mielestäni huonoa integroitumista, enkä ihmettele, kun motiivina ei ole parempi elämä työtä tekemällä (johon Suomen korkeat verot eivät houkuttele, pimeästi vain rajoitetusti työpaikkoja), vaan valtion ja kunnan tuilla, sillä vaikka Suomessa tuet eivät huippuluokkaa olekaan, niin tänne on verrattaen helppo päästä.
En siis itse luottaisi mustan miehen maanpuolustustahtoon, jos sitä ei löydy työssäkäyntiinkään. Kohta kysyt "Miksi he menisivät armeijaan jos eivät käy töissäkään?". No siksi, että armeijan käymällä saisi hyvin rahaa, esim. 2500€ verotonta kouraan hakkaa hyvin marketin kassan 1000€ kouraan ja sossun 900€ kouraan. Näin ollen näen kipurajan olevan n. 1000€ verovapaana .
Edit: Ja tiedän, että sossulla on muitakin asiakkaita kuin juopot ja mamut, mutta näistä etenkin jälkimmäiset näen ongelmallisina armeijan kannalta.
Veroprosentti
Ymmärsin mitä tarkoitit; kun veroprosentti olisi armeijaa käymättömällä Maijalla 30%, olisi se saman verran tienaavalla samassa kaupungissa asuvalla armeijan käyneellä Matilla 28%.
Tuo olisi silti mielestäni osittain huijausta, koska jos Katainen sanoo "notta nyt korotetaan palkansaajien ansiotulojen verotusta 2%", se nostaisi Matin prosentin tuohon 30% ja luonnollisesti Maijan 32%. Nyt Matti maksaa yhtä paljon kuin ennen armeijaa käymätön. Toki suhteessa armeijaa käymättömiin on tuo 2% veroale edelleen tallella, mutta ei se ainakaan itseäni lohduta.
s91 kirjoitti:
Sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä saatava palkkatulo on veronalaista tuloa. Rauhanturvaajan alin palkka on 2 051,40 €/kuukausi (VL 1).
Miehistötehtävissä (miehistö ja aliupseerit) palkat ovat ensisijassa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta luokissa 1-3.
Vaativuusluokkien palkkataulukko
Tehtävän vaativuusluokka / Palkka (1.5.2011 alkaen)
3 / 2 195,00 €/kk
2 / 2 112,95 €/kk
1 / 2 051,40 €/kk
Pidän aika kyseenalaisena ajatusta, että kotimaan palveluksessa maksettaisiin parempaa palkkaa kuin ulkomaan palveluksessa.
Koulutus tulee jossain vaiheessa maksulliseksi, koska yhä pienenevällä ikärakenteella on mahdotonta turvata kaikkia nykyisen hyvinvointivaltion palveluja. Yksi kannustin vapaaehtoisessa asevelvollisuuden suorittamiseksi olisi ilmainen 3. asteen koulutus ja tuet, jolla saataisiin hyviä yksilöitä armeijaan. Toimii Yhdysvalloissa, joissa vähävaraiset, ahkerat ja kunnianhimoiset hakeutuvat armeijaan saadakseen myöhemmin ilmaisen koulutuksen, jolla he pääsevät nousemaan yhteiskunnassa, jos eivät ole niin lahjakkaita urheilijoita tai neroja että saisivat stipendejä muuten yliopistoon.
RPG83
Soome Majori
commando kirjoitti:
Kuka maksaa saadakseen sotilaskoulutuksen? Kuka on tarpeeksi tyhmä? (Joo, tajusin kyllä tuossa olevan virheen, ja voihan sitä vastata: valtio)
Tuota veroprosenttihommaa voisi testata, jos kertauksia pidettäisiin ainakin kerran parissa vuodessa, jolloin kunnon laskiessa liian alas tuo veroale poistuisi, kunnes on taas palveluskelpoisessa kunnossa. Voisi olla kansanterveydellisiäkin vaikutuksia.
Edit: sori, juuri tajusin että meinasit yliopisto-opiskeluja yms.
veffeade kirjoitti:
Afganistanissa (ISAF) 81,95 €/vrk, lienee kaikkien aikojen ennätys päivärahojen suhteen. Rauhanturvaajan alin päiväraha on kriisinhallintalain mukaan 25 €/vrk. Suomella on muuten tällä hetkellä ulkona rauhanturvaajia/kriisinhallintasotilaita vähemmän kuin vuosikymmeniin, liekö edellisen kerran oltu samoissa lukemissa 60-luvulla?
juhapar kirjoitti:
EMT, joka tapauksessa päällekkäin ISAFin kanssa yhdessä vaiheessa (2009) oli Kosovo ja Tsad, joten tällä hetkellä se ei ole kyllä piikissään rahankaan suhteen. Nyt on n. 200 rauhanturvaajaa ulkomailla, v. 2000 oli n. 1600. En usko, vaikka palkkoja on hiukan nostettu, parempaa kalustoa hankittu Afgoihin ja lentorahdit maksavat, että oltaisiin mitenkään taloudellisesti huipussaan kustannuksissa. Toki se on vain uskomukseni, koska en ole tarkistanut budjetteja ko. vuosilta. Kyllähän puheet Suomesta rauhanturvaamisen suurvaltana on murenneet nytten.
veffeade kirjoitti:
Ulkomaan kommennuksilla tulee päälle verottomat päivärahat ihan niinkuin kaikissa muissakin ammateissa reissuhommissa. Päivärahojen suuruus vaihtelee mission mukaan.
Esimerkkejä tällä hetkellä maksettavista päivärahoista:
Afganistanissa (ISAF) 81,95 €/vrk,
Bosnia-Hertsegovinassa (EUFOR ALTHEA) 28,70 €/vrk,
Kosovossa (KFOR) 34,10 €/vrk
Sudanissa (UNMIS) 54,60 €/vrk
Liberiassa (UNMIL) 54,60 €/vrk
Ugandassa (EUTM) 54,60 €/vrk
Eli alimmilaan päiväraha on normaalin kotimaan päivärahan luokkaa ja korkeimmillaan alimpien ulkomaan päivärahojen luokkaa. Taxfree-ostokset (kuten esim auto) eivät ole erikseen rauhanturvaajille annettu verottomia oikeuksia, vaan pohjaavat EU-alueen ulkopuolella riittävän pitkään asuneen oikeuteen tuoda ns. muuttokuormana yli puoli vuotta omistamansa käytössä olleen omaisuuden. Tänä keväänä rauhanturvaajille annettiin erikoisvapaus ettei autoa tarvi viedä toimialueelle ja pitää siellä käytössä. Muita verottomia erivapauksia rauhanturvaajilla ei ole. Rauhanturvaajille on joskus esitetty vapautusta kunnallisverosta, mutta tuota vapautusta ei kuitenkaan ole koskaan myönnetty joistakin huhuista huolimatta.
Nuo ovat rauhanturvaajien vaativuusluokkien mukaisia. En tiedä onko kotimaan palveluksessa käytössä sama vaativuusluokitustaulukko. Valtionhallinnossahan noita taulukoita riittää. Rauhanturvaajat maksavat palkastaan iahan normaalisti verot ja tuon kuukausipalkan lisäksi ei ole muita lisiä kuin mahdollinen henkilökohtainen lisä, jolla voidaan palkita hyvin suoriutunutta rauhanturvaajaa. Sen suuruus on muistaakseni maksimissaan noin 75 euroa/kk. Yleensä tuota ei kovin usein mission aikana saa (tavallisimmin 0-2 kertaa). Henkilökohtainen lisä on myös verollista tuloa. Rauhanturvaajille ei makseta mitään räjäytys-, raivaus-, sammutus-, hyppy- tms lisiä, joita kotimaassa maksetaan. moiset on huomioitu siellä jo vaativuusluokassa.veffeade kirjoitti: