Vihreät mediaseksikkäät asevoimat

[noska]

Oma veikkaukseni ellei jopa näkemys on se, että aluksi voisi pari vuotta rekryytti olla aika vahva, sitten se menisi kuin lehmän häntä. Himosti voi kysyttäessä olla vahva, mutta ihmisen liha on niin heikko.

Olen taipuvainen olemaan vaikalin kanssa tässä samoilla linjoilla. Juuri tuollainenhan oli kehitys myös naisten vapaaehtoisen palveluksen mahdollistuessa.

 

[noska]

Missään nimessä en luottaisi kyseilyihin jossa kysytään varusmiehiltä tulisivatko he vapaaehtoisesti palvelukseen. Ihmisluonto on nyt vain sellainen, että paska sokeroidaan ja välttämättömyydestä tehdään hyve.

Tulee kovasti mieleen viime vuodelta tilanne kun facebookissa puuhattiin median mukaan mielenosoitusta. Mitä vastaan tuo oli suunnattu en muista, mutta fb:ssa oli mukaan lupautunut yli 10 000 ihmistä. Eduskuntatalon eteen ei kuitenkaan saapunut sataakaan ihmistä. Kaikenlaista on helppo luvata silloin kun lupaus ei ole sitova.

 

[noska]

Jos armeija katsoo sen 8000 varusmiestä vuosittain olevan taso, jonka se ehdottomasti tarvitsee uskottavan puolustuksen tuottamiseen, niin nostettakoon niiden sen tuottajille maksettavaa korvausta niin kauan, että tarpeeksi saadaan sinne lähtijöitä. Jokainen kansalainen voi sitten itse päättää, haluaako olla maksaja (eli maksaa touhun hinnan veroissa) vai saaja (mennä sinne inttiin nostamaan sitä korkeaa palkkaa).

Jos korvaus todella nostetaan kilpailukykyiseksi siviilipalkkojen kanssa on turha enää puhua mistään vapaaehtoisesti varusmiespalvelusta vaan palkka-armeijasta. Silloin taas on puolustusvoimien järjetöntä tyytyä vuoden määräaikaisiin sopimuksiin, vaan pidentää sopimuksia useamman vuoden mittaisiksi, jolloin rekrytointitarve hieman vähenisi, rekryytti ehdittäisiin kunnolla ouluttaa ja hänen koultukseensa sijoitettua pääomaa myös ulosmitata pitämällä koulutettu mies rivissä (ja edelleenkouluttamalla häntä) sen sijaan että aloitetaan taas uuden rekryytin kouluttaminen. Silloin voidaan lupua myös ykyisen kaltaisesta kantahenkilökunnan koulutusjärjestelmästä ja uusia se palkka-armeijan työntekijöiden jatkokoulutus ja urakehityksen järjestelmäksi. Itse asiassa jo vapaaehtoisen varusmiespalveluksen seurauksena kadettikoulun hakijamäärä pienenisi, koska potentiaalisten hakijoiden joukko olisi selvästi pienempi eikä siitä tulisi hakijoiden määr nousemaan prosentuaalisesti niin paljoa, että se korvaisi pudotuksen.
Näin tehdään käytännössä lähes jokaisessa palkka-armeijassa.

 

[Museo]

Asevelvollisuutta on kehitettävä, se on mielipiteeni, ennakkoluulottomasti ja vaikka vähän riskejä ottaenkin.

Ja kuinkahan todennäköistä tuo sitten on? Onnistuakseen homman pitäisi meinaan edetä jotenkin tätä rataa:

Maan hallituksen ja sotalaitoksen johdon pitäisi oikeasti sitoutua asevelvollisuuden ja varusmieskoulutuksen kehittämiseen tämän päivän vaatimusten mukaiseksi ja tämän pitää olla seuraavat vuodet koko Suomen maanpuolustuksen ja kriisiaikoihin varautumisen ykkösprioriteetti. Muutos toteutetaan laadukkaaseen kevyeen jalkaväkeen sijoitettujen yksilöiden ja eri kriisiajan tilanteisiin erikoiskoulutettujen siviilipalvelusmiesten ehdoilla. Hommaa koordinoimaan nimetään Valtionvarainministeriöön kokenut henkilöstöasioiden tiimi ja heille annetaan muutaman sadan miljoonan euron vuosibudjetti. Rahat saadaan pääasiassa leikkaamalla ilmavoimat puoleen, toteuttamalla vanhempien upseerien joukkoirtisanominen ja karsimalla varuskuntaverkkoa.

Tai jotain vastaavaa, josta ilmenisi selkeä tahtotila ja resurssit. Nyt ei ole kumpaakaan ja koska mitään vastaavaa ei ole edes näköpiirissä hamassa tulevaisuudessa, niin oman ennustukseni mukaan asevelvollisuus kuihtuu hitaasti koskettamaan entistä pienempää osaa kansasta. Sotalaitosta taas kehitetään ylempien upseerien ja kv. toiminnan ehdoilla.

 

[Mosuri]

Meillä ei ole tulevassa sodassa vastassa mitään sensitiivisyyskoulutusta saanutta länsimäistä ammattilaista jota johtaa joku korkeakoulusivistyksellä pilattu humanisti. Ota kuule kirja käteen ja tutustu siihen miten täällä idässä käy voitetuille. Ei voi kun ihmetelle kuinka ihmiset on noin tyhmiä vaikka Tsetsenian kansanmurha on vieläkin käynnissä???

Mitä ihmettä Tshethenian sodalla, joka tyypilliseen sisällissotatapaan on verinen (kuten näyttää olevan Afganistankin ja oli Irak), on Suomen puolustamisen kanssa tekemistä?

Ja miten "täällä idässä" on käynyt viimeksi, kun Venäjä/NL viime kerran hyökkäsi ja miehitti lännessä olevan naapurinsa? Tämä oli tilanne 1968 Tshekkoslovakiassa. Kuinka paljon naisia raiskattiin ja heidän isänsä katsoivat vieressä? Oliko Tshekkoslovakian lopputulos parempi kuin vaikkapa Irakin tai Afganistanin, joissa porukka pani niin hemmetisti kampoihin miehittäjille? Kummassa maassa asuisit mieluummin 2011, Tshekin tasavalta vai Afganistan?

Voi taivas aina vaan paranee. Nyt sitten pitäisi nostaa kädet pystyyn jos naapuri vähän murisee??? Tsetsenia ei muuten ollut mikään "sisällissota" vaan hyökkäys toiseen valtioon. Kuinka joku kehtaa kirjoittaa, että meidän pitäisi antautua jonkun murhanhimoisen ja persverssin järjestelmän orjiksi?

 

[commando]

Ja miten "täällä idässä" on käynyt viimeksi, kun Venäjä/NL viime kerran hyökkäsi ja miehitti lännessä olevan naapurinsa? Tämä oli tilanne 1968 Tshekkoslovakiassa. Kuinka paljon naisia raiskattiin ja heidän isänsä katsoivat vieressä? Oliko Tshekkoslovakian lopputulos parempi kuin vaikkapa Irakin tai Afganistanin, joissa porukka pani niin hemmetisti kampoihin miehittäjille? Kummassa maassa asuisit mieluummin 2011, Tshekin tasavalta vai Afganistan?

Voi taivas aina vaan paranee. Nyt sitten pitäisi nostaa kädet pystyyn jos naapuri vähän murisee??? Tsetsenia ei muuten ollut mikään "sisällissota" vaan hyökkäys toiseen valtioon. Kuinka joku kehtaa kirjoittaa, että meidän pitäisi antautua jonkun murhanhimoisen ja persverssin järjestelmän orjiksi?

Kuulostaa samanlaisesta paskalta kuin että rikoksen uhri ei saisi puolustautua, koska silloin rikollinen voi koventaa otteita ja tehdä kipeää. Juuri näin. Maailmalla kyllä tiedetään että oli kyseessä sitten valtio, siviili tai hirvieläin, kun heistä tarpeeksi moni on aseistautunut ja varautunut sekä tarpeeksi edustavassa kunnossa, valitsevat saalistajat, rikolliset tai valtiot mieluummin kohteekseen vähemmän puolustuskykyisen.

Aseistautumalla ja varautumalla koitetaan estää ketään edes yrittämästä väkivaltaa, ei sillä että nostetaan kädet pystyyn ja annetaan muiden käyttää hyväksi miten lystäävät. Varmaan voisi vaikka tälläisestä antautumis- ja antaa mennä -meingistä kysyä mielipiteitä mm. juutalaisilta keskitysleiriselviytyjiltä tai vaikkapa Siperiaan lähetetyiltä virolaisilta nyt kun heitä vielä hengissä on muutamia.

 

[Einomies1]

Tämä vain osoittaa kuinka suuresta vääryydestä asevelvollisuuden pyörittämisessä on kyse. Mitä vaikeammin miehiä olisi riviin saada, sitä selvemmin se osoittaa, että nykyinen heidän siihen pakottaminen on väärin.

Mitä tällä riidan haastamisella oikein koitat saavuttaa? Minulla on oma asepalvelus jo aikoja sitten suoritettu, eikä ikäni ja muun elämäntilanteeni vuoksi minua todennäköisesti oltaisi edes lähettämässä sotaan, jos sellainen syttyisi. Mutta sinulle on varmaan mahdoton ajatus sellainen, ettei vain ajattele omaa itseään, vaan voi asettua joidenkin toisten tilaan ja ajatella asiaa heidän kannaltaan. Minusta pakottaminen on väärin, vaikken itse sattuisikaan olemaan siinä sen kärsijän asemassa.

Elämä se on karua. Ja varsinkin täällä kylmässä pohjolassa suuren ja vallanhimoisen, oligarkia-johtoisen suurvallan kainalossa. Venäjä ja sen edeltäjät ovat sotineet suomen heimojen, ruotsi-suomen ja suomen tasavallan kanssa, tunnetun valtioiden historian aikana 40-50 kertaa. Lisäksi meitä vastaan on hyökätty myös lännestä käsin, joka nykyisellään ei ole edes teoriassa todennäköistä. Itäpuoli on tunnetusti sitten toinen asia. Suomi-nimisen valtion tai sitä edeltävien heimojen aikaan olimme hajanainen ja heikko maa jota vastaan oli helppo käydä vaikka sitten kristinuskoon käännyttämisen syyllä. Vaikka maailma on tasapainottunut ja rauhoittunut modernin aikakauden aikana, olisi todellä typerää ja lyhytnäköistä pelata uhkapeliä Suomen kansan tulevaisuudella, jättämällä hoitamatta kansakunnan puolustus kunnollisesti.

Meidän ei kannata lähteä nykymaailman muoti-ilmiöihin ja hakea mallia asioiden hoitamiseksi keski-euroopasta jonka vakaus on ongelmana tällä hetkellä vain finanssi-politiikassa. Tosin rahavaikeuksista ja talouden kriiseistä on aina hyötyneet radikaalit ainekset jotka ovat päässeet valtaan usein huonoin seurauksin koko euroopalle. Tästä syystä nykyisen maailman taloustilanteen heiketessä, miedän olisi syytä olla erityisen varovaisia ja toimia harkiten. Voi olla vain hetken kysymys koska seuraava konflikti roihahtaa lähellä maatamme ja kuten tiedetään konflikteilla on laajat vaikutukset ympäristölle ja tapana levitä helposti. Harva muistaa että ei ole kulunut kuin reilu vuosikymmen kun keskellä eurooppaa käytiin edellinen sota.

Olisi koko kansan olemassaolon ja tulevaisuudenkin kannalta elintärkeää painottaa nykyisille ja kasvaville sukupolville juuri meidän tilannettamme muuhun eurooppaan verrattuna. Samoin ei kannata väheksyä ja unohtaa meidän historiaamme. Mitään emme ole saaneet ilmaiseksi, varsinkaan itsenäisyyttä. Ajankulusta huolimatta historialla on tapana toistaa itseään ja kristalllipalloa meistä ei kukaan omista.

Ainoa tapa varmistua siitä että riittävä kansanosa osallistuu taisteluun on yleinen asevelvollisuus. En ymmärrä nykyistä ajatusmallia jossa nuoriso ja jopa 30-40 v. ihmiset kokevat kansalaisvelvollisuuden "pakottamiseksi". Eikö oman maan puolustaminen, kansan ja läheistensä puolesta taisteleminen pitäisi olla kunnia-asia sekä ilmentää tärkeimpiä arvoja ihmiselle, kotia, perhettä ja isänmaata? Näin oli ainakin joskus.
Nyt se ne arvot taitavat ainakin joillain olla minä, minä ja minä....

Mitä nykysukupolville on syötetty kotona tai koulussa kun perusolettamus on aina ettei mitään tarvitse tehdä tai mihinkään ryhtyä jos ei itse halua! Kas kun kakaroille ei koulunkäyntikin ole vapaa-ehtoista! Kuka tässä asiassa ajatteleekaan oikeasti sitä "suurta kuvaa" ja yhteistä etua, se joka vaatii kaikkia osallistumaan yhteisen asian eteen tehtävään työhön vai se joka valvoo yksilön oikeutta jättäytyä pois kaikista velvoitteista kotimaataan kohtaan? Kysynpä vaan.

Ja miten "täällä idässä" on käynyt viimeksi, kun Venäjä/NL viime kerran hyökkäsi ja miehitti lännessä olevan naapurinsa? Tämä oli tilanne 1968 Tshekkoslovakiassa. Kuinka paljon naisia raiskattiin ja heidän isänsä katsoivat vieressä? Oliko Tshekkoslovakian lopputulos parempi kuin vaikkapa Irakin tai Afganistanin, joissa porukka pani niin hemmetisti kampoihin miehittäjille? Kummassa maassa asuisit mieluummin 2011, Tshekin tasavalta vai Afganistan?

Tsekkoslovakian tilanne oli ihan erilainen kuin Afganistanin. Tsekkoslovakiahan yritti irtautua kommunistisesta hallinnosta ja Neuvostoliiton kuristusotteesta aloittamalla demokraattiset uuditukset ja edisti kansalaisten vapautta. N-liitto ja ympäröivät Varsovan liiton maat miehittivät Tsekit ja sen armeija ei tehnyt vastarintaa koska poliittinen johto määräsi niin. Kuolonuhreja tuli paljon vähemmän kuin sodassa olisi tullut, mutta rauta-esirippu esti demokratian toteutumisen yli 20 vuotta tämän jälkeen.

Irak taas on oma lukunsa. Saddamin vallassa diktatuuri ja tekosyyt Al-qaeda yhteyksistä sekä valheet joukkotuho-aseiden varastoista olivat tekosyy tuolle bisnes-sodalle joka hyödytti harvoja ja tappoi lähinnä köyhiä. Öljyvarat ja toiminta-edellytysten turvaaminen idässä energia-varojen takia oli syy interventioon, ei mikään muu.
Terroristi-höpinät ja muut tekosyyt on ajat sitten osoitettu ankaksi.

Olisiko meidän nyt parempi olla jos olisimme Viron tilanteessa? Tuskin. Taistelu itsenäisyydestä kannatti vaikka se oli kallis. Samalla saimme pitää paikan länsimaisen sivistysvaltioiden joukossa ja rakentaa omaa maatamme sekä vaalia itse omia arvojamme. En tiedä Tsekeistä, mutta eipä ole heillä miehitystä edeltävältä ajalta paljoa sankareita tai muisteltavaa muuta kuin miten vieraat vallat jyräsivät maan ja sen armeijan 2 kertaa 1900-luvulla. Siinä ei paljon sankareita ja kunnianhetkiä ole muisteltavaksi. Väitän että häpeälliset muistot ettei isät tai iso-isät tehneet mitään kun venäläissotilas raiskasi mummon tai äidin kovin paljoa helpota mieltä. Uskon että joka mies miestäkin kokisi samaa häpeää tuossa tilanteessa. Jos taas ukki tai isä olisi kaatunut asekädessä puolustaessaan kotiaan ja perhettään rintamalla, ei olisi tarvinnut omaisten potea surun lisäksi ainakaan häpeää vaan ylpeyttä.

En tiedä muista mutta minä en pidä ainakaan jalkamattona olemisesta.
Sellaista ei tässä maailmassa kunnioita kukaan eikä mikään, vähiten Venäjä joka kunnioittaa vain voimaa. Loppujen lopuksi ihmisten ja valtioiden kesken vallitsee lopulta aina viidakon laki jossa heikot ja puolustuskyvyttömät survotaan maahan kuten poikien hiekkalaatikolla konsanaan.

That`s the way of The World.

 

[s91]

Voi taivas aina vaan paranee. Nyt sitten pitäisi nostaa kädet pystyyn jos naapuri vähän murisee???

Mitähän nyt oikein selität? Minä esitin esimerkin siitä, että Venäjä/NL oli hyökännyt ja vallannut toisen maan, eikä se ollut johtanut mihinkään "tyttäret raiskataan ja isät katsovat vieressä" -touhuun, kuten sinä väitit käyvän "täällä idässä". En sanonut mitään siitä, kannattaako vastarinta yleisesti vai ei. Joskus kannattaa, joskus ei. Esim. Tshekkoslovakian tapauksessa todennäköisesti sillä ei olisi ollut mitään saumoja vastarinnassa (maahan hyökättiin yhtä aikaa usealta suunnalta, eikä ollut mitään toivoa saada apua keltään ulkopuolelta).

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Suomella jossain hypoteettisessä tilanteessa vastaan paneminen voisi olla hyvinkin järkevää ja etenkin se, että ylläpidetään asevoimia, joilla Suomen valtaamisesta tulee niin kallis operaatio, ettei se kannata, vaikka varmaan Venäjälle mahdollista olisikin.

Tsetsenia ei muuten ollut mikään "sisällissota" vaan hyökkäys toiseen valtioon. Kuinka joku kehtaa kirjoittaa, että meidän pitäisi antautua jonkun murhanhimoisen ja persverssin järjestelmän orjiksi?

Älähän nyt ihan hassuksi ryhdy. Tshetshenian itsenäisyyden oli tunnustanut tasan yksi taho, Afganistanin talebanit, jotka sittemmin itse heivattiin pois vallasta. Sinulla voi tietenkin olla oma henkilökohtainen mielipide siitä, pitäisikö Tshetshenian olla itsenäinen, mutta tämä ei muuta reaalipolitiikan kuvioita mihinkään.

 

[s91]

Kuulostaa samanlaisesta paskalta kuin että rikoksen uhri ei saisi puolustautua, koska silloin rikollinen voi koventaa otteita ja tehdä kipeää. Juuri näin. Maailmalla kyllä tiedetään että oli kyseessä sitten valtio, siviili tai hirvieläin, kun heistä tarpeeksi moni on aseistautunut ja varautunut sekä tarpeeksi edustavassa kunnossa, valitsevat saalistajat, rikolliset tai valtiot mieluummin kohteekseen vähemmän puolustuskykyisen.

Tietenkin uhri saa puolustautua, jos kokee omaavansa mahdollisuuksia siihen. Toinen kysymys on se, että kannattaako puolustautuminen aina. Tuo kirjoittamasi pätee etenkin sissisotaan. Afganistanista ja Vietnamista voi mennä katsomaan sitä, miten "rikollinen" koventaa otteita ja todellakin tekee aika pirusti kipeää. Kummassakin luokkaa miljoona ihmistä kuoli ja infra pistettiin täysin päreiksi. Afganistan ei ole siitä vieläkään palautunut, Vietnam alkaa vihdoin päästä vähän jaloilleen.

Aseistautumalla ja varautumalla koitetaan estää ketään edes yrittämästä väkivaltaa, ei sillä että nostetaan kädet pystyyn ja annetaan muiden käyttää hyväksi miten lystäävät. Varmaan voisi vaikka tälläisestä antautumis- ja antaa mennä -meingistä kysyä mielipiteitä mm. juutalaisilta keskitysleiriselviytyjiltä tai vaikkapa Siperiaan lähetetyiltä virolaisilta nyt kun heitä vielä hengissä on muutamia.

Ja onko virolaisilla siis huonommat oltavat kuin vaikkapa tässä mainituilla afgaaneilla tai tshetsheeneillä, jotka eivät nostaneet käsiään pystyyn? Juutalaiset ovat minusta poikkeus ja lisäksi heidän kohdallaan voi sanoa, että koska kyse oli puhtaasti valtion sisällä tapahtuvasta touhusta, ei heillä juuri olisi ollut vastarintaan mitään mahdollisuuksia (ei sen puoleen aseita kuin mitään organisaatiotakaan). Varsovassa yrittivät ja seurauksena oli kaupungin paskaksi paneminen ja suuren osan teloittaminen.

 

[s91]

Jos korvaus todella nostetaan kilpailukykyiseksi siviilipalkkojen kanssa on turha enää puhua mistään vapaaehtoisesti varusmiespalvelusta vaan palkka-armeijasta. Silloin taas on puolustusvoimien järjetöntä tyytyä vuoden määräaikaisiin sopimuksiin, vaan pidentää sopimuksia useamman vuoden mittaisiksi, jolloin rekrytointitarve hieman vähenisi, rekryytti ehdittäisiin kunnolla ouluttaa ja hänen koultukseensa sijoitettua pääomaa myös ulosmitata pitämällä koulutettu mies rivissä (ja edelleenkouluttamalla häntä) sen sijaan että aloitetaan taas uuden rekryytin kouluttaminen.

Miksi rekrytointitarve vähenisi koulutusta pidentämällä? Intin tarkoitushan olisi ihan sama kuin nykyisinkin, kouluttaa reserviä, joka mobilisoitaisiin sodan syttyessä. Ei tarkoitus olisi pitää koko sodan ajan armeijaa kasarmeilla peukaloita pyörittelemässä.

Mitä taas tuohon koulutusaikaan tulee, niin sehän on perusjääkärille tällä hetkellä puoli vuotta. Armeija katsoo siis tuossa ajassa pystyvänsä tekemään sotaan kelvollisen sotilaan jopa niistä huonosti motivoituneista inttiin pakolla lähteneistä. Jos kaikki olisivat siellä vapaaehtoisesti ja aikaa olisi vielä tuplasti, niin minun on kyllä aika vaikea nähdä, että koulutusta ainakaan siitä tarvitsisi mihinkään pidentää. Itse olin viestijoukoissa, jossa koulutettavaa todennäköisesti on enemmän kuin tavallisilla nurmiporilla, ja sielläkin 11kk tuntui liian pitkältä ja loppuaika oli vain koko touhun loppumisen odottelua.

Silloin voidaan lupua myös ykyisen kaltaisesta kantahenkilökunnan koulutusjärjestelmästä ja uusia se palkka-armeijan työntekijöiden jatkokoulutus ja urakehityksen järjestelmäksi.

Tässä olisi jotain järkeä, jos Suomi käyttäisi jatkuvasti armeijaansa ulkomailla samaan tapaan kuin suurvallat. Ei kuitenkaan käytä, vaan Suomen armeijan tärkein funktio on oman maan puolustus. Tällaiseen iso rauhan ajan palkka-armeija on huono. Paljon paremmin siihen sopii suureen reserviin perustuva armeija, jonka sotilaat hankkivat sotilaskoulutuksen ja ovat sen jälkeen siviilitöissä hyvinvointia yhteiskuntaan tuottamassa kasarmeissa peukaloiden pyörittelyn sijaan.

Näin tehdään käytännössä lähes jokaisessa palkka-armeijassa.

Suurvaltojen palkka-armeijat eivät ole hyviä muotteja siihen, miten Suomen kannattaisi touhu organisoida. Mutta ihan pienenä huomiona Britannia ilmoitti juuri eilen vähentävänsä pysyvän armeijan kokoa ja samaan aikaan kasvattavansa ns. Territorial Armya, joka on juuri sellainen reserviläisarmeija (sotilaat hankkivat koulutuksen, mutta toimivat siviilitöissä), josta minä olen kirjoittanut.

 

[s91]

Oma veikkaukseni ellei jopa näkemys on se, että aluksi voisi pari vuotta rekryytti olla aika vahva, sitten se menisi kuin lehmän häntä. Himosti voi kysyttäessä olla vahva, mutta ihmisen liha on niin heikko.

Olen taipuvainen olemaan vaikalin kanssa tässä samoilla linjoilla. Juuri tuollainenhan oli kehitys myös naisten vapaaehtoisen palveluksen mahdollistuessa.

Naisten vapaaehtoinen palvelus ei siinä mielessä ole täysin vertailukelpoinen, että sen tullessa mahdolliseksi, luonnollisesti halukkaat naiset kaikista ikäluokista 18-28 hakeutuivat palvelukseen. Tämä aiheutti alkuryntäyksen. Kun touhu ajan myötä tasaantui, vuosittain hakee palvelukseen halukkaita keskimäärin vain yhdestä ikäluokasta. Tietenkin siinä voi pientä vaihtelua olla esim. työllisyysnäkymien suhteen.

Jos miesten vapaaehtoinen palvelu toteutettaisiin, ei tietenkään mitään vastaavaa alkuryntäystä tulisi, koska mitään vanhempia inttiä käymättömiä miesikäluokkia ei olisi olemassa.

 

[commando]

Tietenkin uhri saa puolustautua, jos kokee omaavansa mahdollisuuksia siihen. Toinen kysymys on se, että kannattaako puolustautuminen aina. Tuo kirjoittamasi pätee etenkin sissisotaan. Afganistanista ja Vietnamista voi mennä katsomaan sitä, miten "rikollinen" koventaa otteita ja todellakin tekee aika pirusti kipeää. Kummassakin luokkaa miljoona ihmistä kuoli ja infra pistettiin täysin päreiksi. Afganistan ei ole siitä vieläkään palautunut, Vietnam alkaa vihdoin päästä vähän jaloilleen.

Ei valtioita voi verrata toisiinsa vaikka Afganistan olisi tehnyt samat ratkaisut kuin Viro ja alistunut ensin Neuvostoliitolle ja sen jälkeen talebaneilla ei se olisi koskaan palautunut samalla tahdilla, ihan jo siitä syystä ettei ko. maalla ole ollut, ole eikä tule olemaan koskaan kunnon infraa ihan jo siitä syystä, että missä ko. maa sijaitsee ja millaisella alueella. Afganistanissa riehunut sota on tottakai infraa syönyt ennestään mutta ei sitä juuri siellä ennen sotimista ollutkaan kuin propagandakuvissa. Myöskään kansoja ei voi verrata. Virolaisissa on helvetin hyvä yleissivistys ja edellytykset rakentaa yhteiskuntaansa nopeasti vapautuessaan kuin Muhamedin aikakaudelle juuttuneilla. Myöskin infran rakentamisessa on eri nopeuksia erilaisissa kehitysvaiheissa. Viimeisten 50 vuoden aikana on rakennettu infraa enemmän kuin nykyihmisen vaatimattoman 100 000 vuoden aikana. Tämä ei johdu mistään muusta kuin koulutustasosta, joka ei ainakaan talebanien vallan alle alistumalla nouse. Baltia ei taistellut, he ovat köyhiä ja huonossa tilassa olevia vielä tänäänkin. Suomi taisteleli itselleen vapauden ja katsokaa nyt kummassa menee paremmin, Baltiassa vai Suomessa? Suomen talvi- ja jatkosodassa kuolleiden määrä on varmaan helposti vertailtavissa siihen moniko tapettiin kommunistien järjestämissä vainoissa Baltiassa, kuoli huonon elintason vuoksi jne. Se kuka uskaltaa väittää, että Suomen olisi ollut parempi alistua totalitääriseen järjestelmään ja omalla antautumisellaan on idiootti. Jo se, että Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan pelasti Euroopan luisumiselta vielä syvemmälle murhanhimoisen idealogian ikeeseen. Jokainen tietää millaisiin murhalukuihin ko. valtio on syyllistynyt ja syyllistyisi. Tsekkejä ja slovakeja ei murhattu ja raiskattu lähinnä siitä syystä, että Stalinin päivät olivat jo ohi. Eli myöskin aikakausi pitää ottaa vertailuun mukaan.

Ja onko virolaisilla siis huonommat oltavat kuin vaikkapa tässä mainituilla afgaaneilla tai tshetsheeneillä, jotka eivät nostaneet käsiään pystyyn? Juutalaiset ovat minusta poikkeus ja lisäksi heidän kohdallaan voi sanoa, että koska kyse oli puhtaasti valtion sisällä tapahtuvasta touhusta, ei heillä juuri olisi ollut vastarintaan mitään mahdollisuuksia (ei sen puoleen aseita kuin mitään organisaatiotakaan). Varsovassa yrittivät ja seurauksena oli kaupungin paskaksi paneminen ja suuren osan teloittaminen.

Tottakai virolaisilla on nyt paremmat oltavat, koska Neuvostoliitto romahti. Neuvostoliiton aikana ei ollut. Ei ollut edes sananvapautta, eikä ollut afgaaneillakaan Neuvostoliiton ollessa alueella mutta nyt on kun taistelevat talebaneja vastaan. Vai pitäisikö afgaaneiden nostaa kädet pystyyn talebaneille että olisi vähemmän ruumiita, alistua siihen etteivät naiset saa lääkärinpalveluja, tytöt käydä kouluja jne? Talebaneja ja Neuvostoliittoa vastaan käydyn sodan hinta on pieni verrattuna vaikka siihen mitä ko. taholle on aiheutunut lapsikuolleisuuden osalta koska ovat päästäneet noita murhaajia määräämään kohtaloistaan. Suurin osa afgaaneistakin haluaa vapautta ja on valmis taistelemaan sen puolesta ja nauttivat siksi vapautta ja heillä on toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Pelissä on paljon suuremmat hyödyt mukana, jos sota totalitäärisiä idealogioita vastaan voitetaan. Se kuka on valmis vaihtamaan vapauden turvallisuuteen tulee menettämään molemmat.

 

[s91]

Ei valtioita voi verrata toisiinsa vaikka Afganistan olisi tehnyt samat ratkaisut kuin Viro ja alistunut ensin Neuvostoliitolle ja sen jälkeen talebaneilla ei se olisi koskaan palautunut samalla tahdilla, ihan jo siitä syystä ettei ko. maalla ole ollut, ole eikä tule olemaan koskaan kunnon infraa ihan jo siitä syystä, että missä ko. maa sijaitsee ja millaisella alueella.

Ei Afganistan ollut 1970-luvulla lähellekään yhtä paskassa kunnossa kuin on nyt.

Afganistanissa riehunut sota on tottakai infraa syönyt ennestään mutta ei sitä juuri siellä ennen sotimista ollutkaan kuin propagandakuvissa. Myöskään kansoja ei voi verrata. Virolaisissa on helvetin hyvä yleissivistys ja edellytykset rakentaa yhteiskuntaansa nopeasti vapautuessaan kuin Muhamedin aikakaudelle juuttuneilla.

ja sitten kirjoitat:

Suurin osa afgaaneistakin haluaa vapautta

Koita nyt päättää, haluavatko he vapautta vai shariaa.

Baltia ei taistellut, he ovat köyhiä ja huonossa tilassa olevia vielä tänäänkin. Suomi taisteleli itselleen vapauden ja katsokaa nyt kummassa menee paremmin, Baltiassa vai Suomessa?

No, Romania, Puola ja Unkari taistelivat, ihan kuten Suomikin. Onko niissä jotenkin paremmin asiat kuin Virossa? Pointtini: Ei pelkkä taistelu riitä, lisäksi pitää voittaa. Ja jos Balttiaa katsoo, niin niiden voitonmahdollisuudet olivat muutamastakin syystä selvästi huonommat kuin Suomen. Ensinnäkin ne ovat kaikki Suomea pienempiä sekä maantieteellisesti että väestöllisesti. Niiden valtaaminen on siis sotilaallisesti helpompaa kuin Suomen. Toiseksi ne ovat tiellä kohti Berliiniä. Niiden valtaaminen olisi siis ollut joka tapauksessa korkeammalla prioriteetillä NL:lle kuin sivussa olevan Suomen.

Suomen talvi- ja jatkosodassa kuolleiden määrä on varmaan helposti vertailtavissa siihen moniko tapettiin kommunistien järjestämissä vainoissa Baltiassa, kuoli huonon elintason vuoksi jne. Se kuka uskaltaa väittää, että Suomen olisi ollut parempi alistua totalitääriseen järjestelmään ja omalla antautumisellaan on idiootti.

Puolustautuminen kannattaa, jos sille on edellytykset. Sen sijaan sissisota ei minusta kannata koskaan (sitäkin muuten Viro harrasti, vaikka ei itse symmetristä sotaa valtiona NL:a vastaan käynytkään). Se johtaa lähes aina sekä inhimillisesti että taloudellisesti täysin kestämättömiin tappioihin. Omien hirmuhallitsijoiden syrjäyttämiseen kapina voi ehkä olla jotenkin järkevä keino.

Jo se, että Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan pelasti Euroopan luisumiselta vielä syvemmälle murhanhimoisen idealogian ikeeseen. Jokainen tietää millaisiin murhalukuihin ko. valtio on syyllistynyt ja syyllistyisi. Tsekkejä ja slovakeja ei murhattu ja raiskattu lähinnä siitä syystä, että Stalinin päivät olivat jo ohi. Eli myöskin aikakausi pitää ottaa vertailuun mukaan.

Vertasin tshekkejä afgaaneihin juuri siitä syystä, että kumpaankin hyökkäsi Breznevin johtama NL. Aika identtistä siis. Kuinka todennäköisenä sitten pidät Stalinin kaltaisen hepun nousemista Venäjän johtoon?

Entä mitä jos Venäjällä olisi todellakin joku Stalinin kaltainen hullu diktaattori vallassa? Mitä sitten, kun puolustuksemme olisi pysäyttänyt hänen lähettämänsä panssaridivisioonat ja hän kahjoudessaan päättäisikin kostoksi ampua 100 ydinohjusta Suomeen? Tuota suurempaa tuhoa on aika vaikea ajatella seuraavan oikein minkäänlaisesta miehityksestä. Jep, ei tuo järkevää olisi, mutta lähtökohtahan tässä olikin hullu diktaattori. Jos tuo lähtökohta otetaan pois, niin ei se valtaaja alkaisi myöskään Hitlerin tai Stalinin kaltaisiin muihin idioottimaisuuksiin.

Tottakai virolaisilla on nyt paremmat oltavat, koska Neuvostoliitto romahti. Neuvostoliiton aikana ei ollut. Ei ollut edes sananvapautta, eikä ollut afgaaneillakaan Neuvostoliiton ollessa alueella mutta nyt on kun taistelevat talebaneja vastaan.

Eli onko väitteesi tosiaan, että elämä Virossa oli ikävämpää kuin Afganistanissa 1988 (kun NL oli vetäytynyt Afganistanista, muttei ollut vielä romahtanut)?

Vai pitäisikö afgaaneiden nostaa kädet pystyyn talebaneille että olisi vähemmän ruumiita, alistua siihen etteivät naiset saa lääkärinpalveluja, tytöt käydä kouluja jne? Talebaneja ja Neuvostoliittoa vastaan käydyn sodan hinta on pieni verrattuna vaikka siihen mitä ko. taholle on aiheutunut lapsikuolleisuuden osalta koska ovat päästäneet noita murhaajia määräämään kohtaloistaan.

Oliko Virossa siis korkeampi lapsikuolleisuus 1988 kuin Afganistanissa (NL häipynyt, muttei talebanit vielä vallassa)?

Suurin osa afgaaneistakin haluaa vapautta ja on valmis taistelemaan sen puolesta ja nauttivat siksi vapautta ja heillä on toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Pelissä on paljon suuremmat hyödyt mukana, jos sota totalitäärisiä idealogioita vastaan voitetaan. Se kuka on valmis vaihtamaan vapauden turvallisuuteen tulee menettämään molemmat.

Niin, on painotettava hyödyt ja haitat ja katsottava, kumpi on suurempi. Talebanien kohdalla todennäköisesti aseellisen vastarinnan hyöty on suurempi kuin se, että ei pantaisi hanttiin (etenkin, kun suunnilleen koko maailman Pakistania lukuunottamatta on samalla puolella).

Väitän edelleen, että Tshekkoslovakian kohdalla 1968 ei niin olisi ollut.

 

[commando]

Koita nyt päättää, haluavatko he vapautta vai shariaa.

Suurin osa afgaaneista haluaa vapautta että shariaa. Kyse on vain missä mitassa. Muslimien vapauskäsite ei ole aivan sama käsite kuin länsimaissa.

Eli onko väitteesi tosiaan, että elämä Virossa oli ikävämpää kuin Afganistanissa 1988 (kun NL oli vetäytynyt Afganistanista, muttei ollut vielä romahtanut)?

Elämä on aina ollut ikävämpää Afganistanissa kuin Virossa, joten suoranaista parivertailua ei voida tehdä, koska asioihin vaikuttavat muutkin asiat kuin miehitys. Virossa ja Afganistanissa on molemmissa ollut miellyttävämpää silloin, kun maat ovat nauttineet demokratiasta tai ainakin valistuneesta ruhtinaasta kuin totalitäärisestä järjestelmästä.

Oliko Virossa siis korkeampi lapsikuolleisuus 1988 kuin Afganistanissa (NL häipynyt, muttei talebanit vielä vallassa)?

Edelleen Viroa ja Afganistania ei voi verrata toisiinsa, koska jo perussivistyksen taso on erilainen puhumattakaan sairaanhoidon perustasosta. Esim. Virossa 2. ms:n aikanakin lapsikuolleisuus lienee ollut alhaisempi kuin koskaan Afganistanin alueella. Myös Suomessa sotien aikana lapsikuolleisuus tai keskimääräinen miesten elinikäodotus lienee aina ollut parempi kuin syvän rauhan aikana Burman viidakoissa.

Niin, on painotettava hyödyt ja haitat ja katsottava, kumpi on suurempi. Talebanien kohdalla todennäköisesti aseellisen vastarinnan hyöty on suurempi kuin se, että ei pantaisi hanttiin (etenkin, kun suunnilleen koko maailman Pakistania lukuunottamatta on samalla puolella).

Väitän edelleen, että Tshekkoslovakian kohdalla 1968 ei niin olisi ollut.

Talebania vastaan sodittiin silloin, kun kukaan ei vielä välittänyt mitään eli ennen 11.9.2001. Tätä vastarintaa kävi laillinen järjestö - Pohjoinen liitto - jonka oli perustanut Afganistanin islamilainen valtio. Ilman sen panosta koko maa olisi joutunut talebanien valtaan. Koko maailma on heidän puolellaan nyt, koska he ovat oikealla asialla. Olisiko heidän pitänyt vain 1996 perustaessaan ko. liiton lakkauttaa sen samantien koska näytti epätodennäköiseltä, että he voisivat voittaa? Aivan samalla tavalla oli täysin epätodennäköistä helmikuussa 1940, että Suomi pystyisi torjumaan Neuvostoliiton invaasion. Onneksi on ihmisiä, jotka eivät ajattele todennäköisyyksiä vaan vapautta.

Jossittelua, kukaan ei tiedä mitä olisin toisin tapahtunut, jos olisi vastustettu. Olisiko jopa Neuvostoliiton hajoamisprosessi alkanut aiemmin säästäen loppupeleissä enemmän ihmishenkiä. Pahan voittoon riittää se, etteivät hyvät miehet tee mitään.

 

[s91]

Niin, on painotettava hyödyt ja haitat ja katsottava, kumpi on suurempi. Talebanien kohdalla todennäköisesti aseellisen vastarinnan hyöty on suurempi kuin se, että ei pantaisi hanttiin (etenkin, kun suunnilleen koko maailman Pakistania lukuunottamatta on samalla puolella).

Väitän edelleen, että Tshekkoslovakian kohdalla 1968 ei niin olisi ollut.

Talebania vastaan sodittiin silloin, kun kukaan ei vielä välittänyt mitään eli ennen 11.9.2001. Tätä vastarintaa kävi laillinen järjestö - Pohjoinen liitto - jonka oli perustanut Afganistanin islamilainen valtio. Ilman sen panosta koko maa olisi joutunut talebanien valtaan. Koko maailma on heidän puolellaan nyt, koska he ovat oikealla asialla. Olisiko heidän pitänyt vain 1996 perustaessaan ko. liiton lakkauttaa sen samantien koska näytti epätodennäköiseltä, että he voisivat voittaa? Aivan samalla tavalla oli täysin epätodennäköistä helmikuussa 1940, että Suomi pystyisi torjumaan Neuvostoliiton invaasion. Onneksi on ihmisiä, jotka eivät ajattele todennäköisyyksiä vaan vapautta.

Toistan vielä. On katsottava vastarinnan hyviä ja huonoja puolia ja sitten eri vaihtoehtojen toteutumisia. Tämä pätee tässä maanpuolustuksessa ihan samalla tavoin kuin muussakin päätöksenteossa. Onneksi Suomen päättäjät helmikuussa 1940 todellakin katsoivat todennäköisyyksiä sille, miten Suomelle käy, jos ei äkkiä tehdä rauhaa, vaikka joudutaankin luovuttamaan enemmän maata (ml. yksi maan suurimmista kaupungeista) kuin ennen sodan alkua vastapuoli oli vaatinut ja päätyi siihen tulokseen, että rauhanteko on järkevämpi ratkaisu.

Jossittelua, kukaan ei tiedä mitä olisin toisin tapahtunut, jos olisi vastustettu. Olisiko jopa Neuvostoliiton hajoamisprosessi alkanut aiemmin säästäen loppupeleissä enemmän ihmishenkiä. Pahan voittoon riittää se, etteivät hyvät miehet tee mitään.

Noin pitkälle menevän jossittelun sijaan kannattaisi koittaa jossitella sillä, miten olisi vaikkapa Virolle käynyt, jos se olisi ryhtynyt sotaan keväällä 1940 sen sijaan, että suostui myönnytyksiin NL:lle. Se oli huonommin aseistettu kuin Suomi, sillä oli huonompi maantieteellinen sijainti eikä senkään vertaa tilaa kuin Suomella ja kaiken päälle sota olisi käyty kesällä, mikä olisi sopinut NL:lle paremmin kuin talvisota. Minun on vaikea nähdä, että tuo sotiminen olisi a) pelastanut Viroa NL:n miehitykseltä saati b) vähentänyt sitä virolaismäärää, mikä rahdattiin Siperiaan.

 

[commando]

Toistan vielä. On katsottava vastarinnan hyviä ja huonoja puolia ja sitten eri vaihtoehtojen toteutumisia. Tämä pätee tässä maanpuolustuksessa ihan samalla tavoin kuin muussakin päätöksenteossa. Onneksi Suomen päättäjät helmikuussa 1940 todellakin katsoivat todennäköisyyksiä sille, miten Suomelle käy, jos ei äkkiä tehdä rauhaa, vaikka joudutaankin luovuttamaan enemmän maata (ml. yksi maan suurimmista kaupungeista) kuin ennen sodan alkua vastapuoli oli vaatinut ja päätyi siihen tulokseen, että rauhanteko on järkevämpi ratkaisu.

Noin pitkälle menevän jossittelun sijaan kannattaisi koittaa jossitella sillä, miten olisi vaikkapa Virolle käynyt, jos se olisi ryhtynyt sotaan keväällä 1940 sen sijaan, että suostui myönnytyksiin NL:lle. Se oli huonommin aseistettu kuin Suomi, sillä oli huonompi maantieteellinen sijainti eikä senkään vertaa tilaa kuin Suomella ja kaiken päälle sota olisi käyty kesällä, mikä olisi sopinut NL:lle paremmin kuin talvisota. Minun on vaikea nähdä, että tuo sotiminen olisi a) pelastanut Viroa NL:n miehitykseltä saati b) vähentänyt sitä virolaismäärää, mikä rahdattiin Siperiaan.

Kyllähän rauha kannattaa aina tehdä, kun se on järkevää ja ainut tapa säilyttää vapaus. Vapaus on arvokkaampaa kuin maa-alue. Maa-alueita luovuttamalla saatiin kuitenkin säilytettyä ihmisoikeudet, demokratia ja vapaus. Baltian maassa nämä menetettiin. Se, että olisiko pitänyt suostua alkuperäisiin "vaihtokauppoihin" on mielestäni toissijainen asia, koska NL olisi muutenkin hyökännyt Suomeen koska se oli Natsi-Saksan kanssa sopinut sen luovuttamisesta NL:n piiriin. Tottakai maakaupoista olisi voitu neuvotella ja neuvoteltiin, jotka sitten Neuvostoliitto katkaisi hyökkäämällä Suomeen syyttäen Suomea prokaatiosta ja sodan aloittamisesta. Eli toisin sanoen Neuvostoliitto halusi orjuuttaa suomalaiset, olisi maata annettu tai ei. Jos kaikki totalitärismin uhreiksi joutuneet maat olisivat taistelleet vapauden puolesta eivät Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto olisi olleet niin kauaa olemassa tai jos olisivat eivät ne olisi laajentuneet yhtä suuriksi. Myötämieliset maat, jotka luovuttivat resurssinsa (luonnonvaransa ja teollisuuden) näiden maiden käyttöön ilman vastarintaa edesauttoivat ko. tyranneja murhaamaan.

 

[Panzerjäger]

Hejsan,

Panssariprikaatit eivät ole entisenlaisia, vaan vahvemmin varustettuja. 100-150 taistelupansssarivaunua ja saman verran CV90 YHDESSÄ panssariprikaatissa. Joku muu saa suunnitella tarkemmin, joka tietää komppanian, pataljoonan jne. vaunujen määrät. Toisessa saman verran. Ne entisethän olivat pikemminkin mekanisoituja prikaateja (verrattuna muuhun maailmaan).

Jääkäriprikaati ei ole orjallisesti entisen kokoinen, koska en löytänyt mistään tarkkaa kaaviota JPr 90 kokoonpanosta, jossa olisi näkynyt kaikki yhtä miestä ja ajoneuvoa myöten. Kokoonpano olisi paranneltu versio entisestä, mitä se ikinä pitääkään sisällään. Ainakin kenttälääkintää pitäisi lisätä. Mallia voisi ottaa myös Stryker-prikaatista.

Moottoroitu ja mekanisoitu taisteluosasto menevät samalla kokoonpanolla kuin nyttenkin, tykkejä on ehkä enemmän kun en tiedä paljonko niitä nyt on.
Ilmapuolustus: Maavoimien alaisuudessa olevat ilmatorjuntayksiköt, sori termivirhe.
Ylijohdon joukot: Ylijohdon tykistö, huoltokeskukset yms.

Tuli mietittyä tuota "uuden" panssariprikaatin kokoonpanoa. Tavoitteena olisi saada siitä mahdollisimman länsimainen, vanha neuvostokalusto jätettäisiin Mektsos ja moottstos käyttöön.
-Prikaatitason Pstiedk ja Pstohjk CV90-kalustolle kenties 8-12/komppania.
-Siinä voisi olla vaikka 3-4 panssaripataljoonaa jossa kussakin 28 Leopard 2( 2 Psvk) ja 30 CV90(3 Psjk)-vaunua+ 8 CV90 tiedustelu+pstohjj.
- Pioneereille Leo 2L+ Leo 2R-vaunut sekä Leo 2 alustaiset hinausvaunut. Taistelupioneerit ällitälleillä vai olisiko joku muu ratkaisu parempi?
-Viesti ja komento-osat osittain CV90(komentoversio) ja muuten kenties esim. Amv?
-Tulenjohtopsv CV90

 

[RPG83]

Panzerjäger, kyseenalaistan ällitällit, helpottaisi nimittäin huollon hommia, kun eri alustaisia ajoneuvoja ei olisi hirveästi. Pakko muuten pohtia, saisiko CV90 väännettyä "helposti ja halvalla" miehistönkuljetusversion? Torni ja ammunnanhallinta heivataan hittoon, niin hinta laskee kuin lehmän häntä, ja sisälle tulee tilaa kaikelle tarpeelliselle.

Edit: Ash, Armadillohan on jo keksitty.

 

[madmax]

Jos kaikki totalitärismin uhreiksi joutuneet maat olisivat taistelleet vapauden puolesta eivät Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto olisi olleet niin kauaa olemassa tai jos olisivat eivät ne olisi laajentuneet yhtä suuriksi. Myötämieliset maat, jotka luovuttivat resurssinsa (luonnonvaransa ja teollisuuden) näiden maiden käyttöön ilman vastarintaa edesauttoivat ko. tyranneja murhaamaan.

Ihmisten alistuvaisuus vieraan vallan alle toisen maailmansodan jälkeen Keski- ja Itä Euroopassa tulee osittain historiasta, eikä kansallistunne ole samanlainen kuin meillä. Tuhansien vuosien ajan rajat ja hallitsijat ovat vaihtuneet, eikä mikään ole muuttunut olennaisesti arkielämässä. Kommunismi vei omaisuuksia, mutta se ei ollut mitään uutta edellisiin valloituksiin verrattuna. Kansa Itä-Euroopassa ei lähtenyt tukemaan diktatuureja vaan eli elämäänsä niinkuin ennen, mutta laittaen aina mahdollisuuksien mukaan kapuloita järjestelmän rattaisiin. Tietenkin historian kirjoittajat ja tulkitsijat, kuten dosentti Bäckman romantisoi tilanteen punaisten lasien läpi, mutta totuus on aivan toinen kansan näkemyksen mukaisesti.

Meillä pieni pohjoisen kansa sai maistaa ensipuraisulla itsenäisyyttä, niin sitä ei halvalla haluttu antaa pois. Eikä pitäisi jatkossakaan antaa, vaikka kaiken mailman dosentit ovatkin rähmällään vuoroin Itään tai Länteen.:lanssi:

Aikamoista offtopiikkia.

 

[Panzerjäger]

Panzerjäger, kyseenalaistan ällitällit, helpottaisi nimittäin huollon hommia, kun eri alustaisia ajoneuvoja ei olisi hirveästi. Pakko muuten pohtia, saisiko CV90 väännettyä "helposti ja halvalla" miehistönkuljetusversion? Torni ja ammunnanhallinta heivataan hittoon, niin hinta laskee kuin lehmän häntä, ja sisälle tulee tilaa kaikelle tarpeelliselle.

Edit: Ash, Armadillohan on jo keksitty.

Entä jos pääajoneuvokalusto olisi 3 vaunutyypin (CV9030, Leo 2, M113) ympärillä.
Avoimia kysymyksiä ajoneuvokalustosta:
-viestiasema- ja esikuntavaunut? (vrt. mektstos BTR-50)
-tykistön- ja kranaatinheittimistön tuliasemavaunut (vrt. mektstos MT-LBu)

Miten olisi tuo M113 "yleisajoneuvoksi"? Esim. Psjk huolto, Psvk huolto, ambulanssi, viestiasema, komentopaikka jne. Vaikkapa Saksassa Pzh 2000 tuliasemavaununa käytetään juuri M113 vaunua. Sehän on iäisyyden vanha, mutta monet maat modernisoineet huomattavasti ko. ajoneuvoa vaihtamalla voimapaketin, parantamalla panssarointia, uusi aseistus (esim. rws protector eli sama kuin patria amv:ssä).

Ylläolevan ajatuksena on saada kaikki osat teloille, eikä lykätä viesti ym. osia kulkemaan XA-202 tai AMV kalustolla.