Vikingit ja sotaretki suomeen

[Aquilifer]

No, se on vähän miten sitä katsoo..
Ristiretkistä suurin osa oli lähinnä lähes katastrofeja lopputulokseltaan sotilaallisiin tavoitteisiinsa nähden.
Jopa Richard of Englandin johtama reissu päättyi jokseenkin tasapeliin - toki siihen oli kotimaan poliittinen tilannekin osasyynä.
Aivan liian usein merkittävien ritarikuntien, kuten Temppeliritarien ja Johanniittojen isot taistelut päättyivät aivan liian suuriin miestappioihin ja sama toistui myös Euroopassa mongoleja vastaan mm. Liegnitzin taistelussa, jonka eurooppalaiset kyllä voittivat - mutta jälleen em. ritarikuntien kärsiessä järjettömät miestappiot.
Syynä on varmasti ollut joskus vähän heikohkon taktisen taidon lisäksi ritarikuntien "spartasta tutut" kunniakäsitykset, joiden mukaan vangiksi joutuminen ei ole vaihtoehto ja ylipäätään perääntyminenkin on kyseenalaista.
Muutenkin eurooppalainen taktinen taito oli tuohon aikaan suhteellisen heikkoa. Taitavia, hyvin harjoitelleita yksilöitä - ei juurikaan kykyä toimia organisoidusti joukkona.
Eurooppalaisilta tämä taito näyttää kadonneen jostakin syystä noin 200 vuodeksi siinä noin 1000-1200.

Ei me tästä eri mieltä olla.

Vituiksihan nuo ristiretket pääsääntöisesti menivät. Syistä voidaan kinastella, omasta mielestäni suurin syy oli liian pitkät huoltoreitit ja kiinnostuksen loppuminen Euroopassa. Temppeliritarit ja Johanniitat olivat koko lännen ehdotonta sotilaallista eliittiä, hyvin varustettuja, koulutettuja ja kurinalaisia. Kuitenkin heitä oli aina aivan liian vähän, Temppeliritarit esimerkiksi eivät missään vaiheessa, taloudellisista resursseistaan huolimatta, pystyneet saamaan Pyhälle maalle enempää kuin 200-300 ritaria kerrallaan, ja ehkä 1000-1500 kersanttia. Ei tuollaisella joukolla pysty millään pitämään hallussaan laajoja alueita, eikä sillä ole myöskään tappiokestävyyttä. Siksi heidän fanaattinen asenteensa ja tiukka kurinsa kääntyi välillä heitä vastaan, ja yhdessä taistelussa saatettiin menettää käytännössä lähes kaikki ritarikunnan edustajat koko alueelta. Silti, saraseenien keskuudessa he olivat pelättyjä ja kunnioitettuja taistelijoita, jotkut taistelut voitettiin pelkästään nostamalla temppeliritarien lippu näkyviin, ja saraseenit päättivät että ei kannata.

Aika moni taistelu päättyi johdon puusilmäisyyden takia huonosti, esimerkkinä vaikkapa katastrofaalinen Hattinin taistelu. Hyvä armeija, hyvin varustettu, motivoitunut ja taistelutahtoinen, vahvistettuna isoilla Temppeliritarien ja Johanniittojen osastoilla, ja silti hävittiin raskaasti, koska armeijan päällikkö, neuvoista huolimatta, päätti että hänen kunniansa vaatii etenemistä. Tämä oli iso ongelma ritiretkeläisjoukoilla kautta koko ajanjakson. Joukot olivat kyllä hyviä, mutta johtajat olivat joko ahneita tai kunnianhimon sokaisemia.

 

[Sardaukar]

Nuo ritarikunnat olivat aika kurinalaisia. Ja siinä mielessä huomattavia poikkeuksia normaalista ritaritouhusta, joka oli varsin yksilökeskeistä.

Kuriositeettinä heitän ns. Great Siege of Malta jossa johanniitat kyykyttivät turkkilaisia varsin kybällä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Great_Siege_of_Malta

Aina Maltalla naurattaa kun hehkuttavat tuota...eivätkä muista, että maltalaisilla ei ollut mitään pääsyä johanniittojen organisaatioon. Käytännössä heitä rasistisesti syrjittiin (enkä ihmettele miksi)

Toki osallistuivat taisteluun ihan ansiokkaasti ja ottaen huomioon, että johanniittoja oli vain 500, myös merkityksellisesti.

Edit: Oli aika reipashenkistä menoa:

Mustafa had the bodies of the knights decapitated and their bodies floated across the bay on mock crucifixes. In response, de Valette beheaded all his Turkish prisoners, loaded their heads into his cannons and fired them into the Turkish camp.

En nyt tiedä onko oma huumorintaju kieroutunutta...mutta...

 

[Kapiainen]

Aika moni taistelu päättyi johdon puusilmäisyyden takia huonosti, esimerkkinä vaikkapa katastrofaalinen Hattinin taistelu. Hyvä armeija, hyvin varustettu, motivoitunut ja taistelutahtoinen, vahvistettuna isoilla Temppeliritarien ja Johanniittojen osastoilla, ja silti hävittiin raskaasti, koska armeijan päällikkö, neuvoista huolimatta, päätti että hänen kunniansa vaatii etenemistä. Tämä oli iso ongelma ritiretkeläisjoukoilla kautta koko ajanjakson. Joukot olivat kyllä hyviä, mutta johtajat olivat joko ahneita tai kunnianhimon sokaisemia.

Jep, huono johto ja sen myötä huono taktinen osaaminen, huonosti suunnitellut ja johdetut taistelut yhdistettynä fanaattisuutta hipovaan ajatusmaailmaan on ollut aina tuhoisa yhdistelmä. Gerard de Ridefort lienee huonoudessaan ja ritarikuntansa periaatteiden pettäjänä lähes vertaansa vailla - mikä sitten lienee totuus, en tiedä?
Muslimien sotataito vaikuttaa tuolloin olleen selvästi korkeammalla tasolla kuin eurooppalaisten osaaminen. Johtuu varmasti osaltaan myös Euroopassa tuohon aikaan aika voimakkaasti vaikuttaneesta ritarien kunniakoodista joka ohjasi taistelut heille aika helpoiksi "maajussien" teurastamiseksi, ritareiden välisten otteluiden olleen lähinnä joukkoturnajaisia, jotka olivat nykymittarilla ehkä lähinnä rajua kamppailu-urheilua jossa joku joskus kuolikin.
Ristiretkillä avautui toki sitten vähän toisenlainen todellisuus eurooppalaisillekin ritareille. Sen myötä taktinen osaaminen ja sotataito kehittyi ja 1300-1400 alkoi taas löytymään eurooppalaistakin sotataitoa ja taktista osaamista.

 

[Sardaukar]

Serbitkin hehkuttavat tietyllä (omasta mielestä kieroutuneella) tavalla Kosovo Poljen taistelua....jossa ottivat mielestäni kuivana kakkoseen ottomaaneilta...

https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Kosovo

Both armies were annihilated out in the battle;[7] both Lazar and Murad lost their lives, and the remnants of their armies eventually retreated from the battlefield. Murad's son Bayezid strangled his younger brother Yakub Çelebi upon hearing that their father had died, becoming the sole heir to the Ottoman throne.[19] The Serbs were left with too few men to defend their lands effectively, while the Turks had many more troops in the east.[7] Consequently, the Serbian principalities that were not already Ottoman vassals became so in the following years, one by one.

Meikästä se nyt ei ole oikein hyvä juttu jos maa jää puolustuskyvyttömäksi härkäpäisten ratkaisujen takia.

 

[scip10]

Vähän vierastan tarinoita joissa kehitetään Suomelle uljas muinainen historia rikkaana pohjoisen valtakuntana, tai toisaalta surkutellaan maan jääneen ruotsalaisen herrakansan julmasti orjuuttamaksi. Nykyinen Suomi toki oli osa Ruotsia, sen jälkeen kun oli olemassa jotain jonka nykypäivänä voimme Ruotsin valtakunnaksi käsittää. Meidän on vaikea ymmärtää aikaa ennen kansallisvaltioita, koska olemme niin vahvasti leimautuneet maailmaan jossa kansallisuus on valtion ensisijainen lähtökohta. Myöhempi historiankirjoitus on halunnut esittää Suomen ruotsalaisten valtaamaksi siirtomaaksi, mutta objektiivisesti tarkasteltuna kyseessä tosiaan oli valtakunnan osa.

Mitä tulee Suomen takapajuisuuteen viikinkiajalla, niin pitää muistaa että lähes millä tahansa mittarilla myös viikinkien ydinalueet, ehkä eteläisintä Ruotsia ja Tanskaa lukuun ottamatta, olivat takapajuisia. Oikeastaan koko Eurooppa oli kehityksestä jäljessä verrattaessa Bysanttiin, Arabien hallitsemiin alueisiin tai Kiinaan. Tämä korostui pohjoisessa, sillä silloisen teknologian tasolla näin pohjoinen alue jäi väkisin harvaan asutetuksi ja suhteellisen köyhäksi. Viikinkien perintö ei perustu mahtaviin kaupunkeihin ja kulttuuriin, vaan merenkulkuun, kauppaan ja sodankäyntiin. Jonkinlaista "sivistystä" saapui aikanaan kristinuskon myötä, ja kirkon ja luostarilaitosten peruilta alkaa olla kirjallisia lähteitä saatavilla.

Arkeologian perusteella tiedämme että rautakauden Suomessa oli linnavuoria etenkin Varsinais-Suomessa ja Hämeessä joten väestöllä oli kyky ja tarve organisoituun puolustukseen. Löytyneen esineistön ja geeniperimän perusteella tiedetään säännöllisestä kanssakäymisestä ulkomaailman kanssa. Olisi uskomatonta jos järjestäytyneissä yhteiskunnissa asuneet muinaissuomalaiset eivät olisi kyenneet itse liikkumaan, käymään kauppaa ja sotimaan ainakin pohjoisen Itämeren alueella.

On jossain määrin arvoitus miten viikinkiaika Suomessa päättyi. Jotain voidaan tietysti päätellä ajalta josta lähteitä on eli n. vuodesta 1200 alkaen, ja kuten tiedämme on Suomen rannikoiden ja saariston asutus pitkälti skandinaavi/ruotsalaisperäistä ja samoin Suomen hallitseva luokka oli ruotsinkielistä. Silti emme tiedä sulautuiko (länsi)suomalainen ylimystö ruotsalaiseen vai korvasiko uusi aateli vanhan. Ristiretkitarinoita pidän suurelta osin fiktiona.

 

[Aquilifer]

Nuo ritarikunnat olivat aika kurinalaisia. Ja siinä mielessä huomattavia poikkeuksia normaalista ritaritouhusta, joka oli varsin yksilökeskeistä.

Kyllä. Ei tainnut olla ihan yksi tai kaksi taistelua jotka hävittiin, koska käskystä huolimatta joku kunnianhimoinen ritari päätti rynnäköidä ensimmäisenä saadakseen kunnian taistelun ensimmäisestä iskusta, kaapatakseen parhaat (rikkaimmat) panttivangit tms. hölmöä. Sitten sen kaveri vieressä katsoi että saatana tuo yrittää varastaa kunnian, ja lähti perään. Kohta koko rintama ryntää avohässäkässä vihollista kohti, joka vain odottaa omaa hetkeään.

Tuollainen oli ritariveljeskunnissa erittäin raskas rikos, koska siinä ensinnäkin rikottiin määräystä, mikä jo sinällään oli raskauttavaa, mutta ennen kaikkea laitettiin oma kunnia ritarikunnan edun ja kunnian edelle. Se oli iso nou-nou. Ritarikunnan kunnia tuli aina ensin, ei sen takia että se oli tärkeää, vaan sen takia että kyseessä pohjimmiltaan oli Jumalan kunnia, ja he olivat kaikki valaehtoisesti luopuneet omasta kunniastaan Jumalan kunnian edessä hyväksyessään ritarikunnan jäsenyyden. Tällainen kunniakäsitys vaati kovaa kuria, ja sitä myös noudatettiin ja valvottiin.

 

[Aquilifer]

Tässä melko hyvä video viikinkien aseiden tehoista. Se osoittaa millaista jälkeä niillä saa aikaan, samoin kuin senkin miten hyvä (tai huono) suoja rengashaarniska on. "Best hits" kohdasta 8.30.

 

[Kongo-Müller]

Englantilaisten pitkäjousimiesten "kakkosase" oli monesti ns. "poleaxe" joka oli varsin pirullinen ase jopa levypanssaroitua vastustajaa vastaan.

Se ei yleensä ollut mikään pitkä "hilpari" vaan tämän tyylinen (eli sellainen vajaa miehen mittainen..ja noista jo näkee mikä on aseen tarkoitus...):

Vasemmanpuoleisesta tulee mieleen pihvinuija.

 

[Talvela]

Vähän vierastan tarinoita joissa kehitetään Suomelle uljas muinainen historia rikkaana pohjoisen valtakuntana, tai toisaalta surkutellaan maan jääneen ruotsalaisen herrakansan julmasti orjuuttamaksi. Nykyinen Suomi toki oli osa Ruotsia, sen jälkeen kun oli olemassa jotain jonka nykypäivänä voimme Ruotsin valtakunnaksi käsittää. Meidän on vaikea ymmärtää aikaa ennen kansallisvaltioita, koska olemme niin vahvasti leimautuneet maailmaan jossa kansallisuus on valtion ensisijainen lähtökohta. Myöhempi historiankirjoitus on halunnut esittää Suomen ruotsalaisten valtaamaksi siirtomaaksi, mutta objektiivisesti tarkasteltuna kyseessä tosiaan oli valtakunnan osa.

Mitä tulee Suomen takapajuisuuteen viikinkiajalla, niin pitää muistaa että lähes millä tahansa mittarilla myös viikinkien ydinalueet, ehkä eteläisintä Ruotsia ja Tanskaa lukuun ottamatta, olivat takapajuisia. Oikeastaan koko Eurooppa oli kehityksestä jäljessä verrattaessa Bysanttiin, Arabien hallitsemiin alueisiin tai Kiinaan. Tämä korostui pohjoisessa, sillä silloisen teknologian tasolla näin pohjoinen alue jäi väkisin harvaan asutetuksi ja suhteellisen köyhäksi. Viikinkien perintö ei perustu mahtaviin kaupunkeihin ja kulttuuriin, vaan merenkulkuun, kauppaan ja sodankäyntiin. Jonkinlaista "sivistystä" saapui aikanaan kristinuskon myötä, ja kirkon ja luostarilaitosten peruilta alkaa olla kirjallisia lähteitä saatavilla.

Arkeologian perusteella tiedämme että rautakauden Suomessa oli linnavuoria etenkin Varsinais-Suomessa ja Hämeessä joten väestöllä oli kyky ja tarve organisoituun puolustukseen. Löytyneen esineistön ja geeniperimän perusteella tiedetään säännöllisestä kanssakäymisestä ulkomaailman kanssa. Olisi uskomatonta jos järjestäytyneissä yhteiskunnissa asuneet muinaissuomalaiset eivät olisi kyenneet itse liikkumaan, käymään kauppaa ja sotimaan ainakin pohjoisen Itämeren alueella.

On jossain määrin arvoitus miten viikinkiaika Suomessa päättyi. Jotain voidaan tietysti päätellä ajalta josta lähteitä on eli n. vuodesta 1200 alkaen, ja kuten tiedämme on Suomen rannikoiden ja saariston asutus pitkälti skandinaavi/ruotsalaisperäistä ja samoin Suomen hallitseva luokka oli ruotsinkielistä. Silti emme tiedä sulautuiko (länsi)suomalainen ylimystö ruotsalaiseen vai korvasiko uusi aateli vanhan. Ristiretkitarinoita pidän suurelta osin fiktiona.

Geenit kertovat meille että Suomesta peräisin olevat miehet ovat lisääntyneet kaikissa "viikinkien" kauppareittien kohteissa, Volgalta Englantiin.
Ihmiset liikkuivat silloin enemmän, kaupan vuoksi pääosin, kuin historiallisella ajalla jolloin kaikki liikkuminenkin oli säännellympää.
Ja Suomi oli huomattavan varakas niin kauan kun kauppa kulki Suomenlahdenkin kautta.
Tämä Itämeren alueen pakanoiden vauraus sai kalparitarit ja kirkon yleensä tunkeutumaan alueelle, pohjoismaissa hyvinvointi jakautui tasaisemmin kuin Kaarle Suuren valtakunnassa jossa maaorjuus lyötiin vapaille miehille väkivalloin.

 

[arix]

Geenit kertovat meille että Suomesta peräisin olevat miehet ovat lisääntyneet kaikissa "viikinkien" kauppareittien kohteissa, Volgalta Englantiin.
Ihmiset liikkuivat silloin enemmän, kaupan vuoksi pääosin, kuin historiallisella ajalla jolloin kaikki liikkuminenkin oli säännellympää.
Ja Suomi oli huomattavan varakas niin kauan kun kauppa kulki Suomenlahdenkin kautta.
Tämä Itämeren alueen pakanoiden vauraus sai kalparitarit ja kirkon yleensä tunkeutumaan alueelle, pohjoismaissa hyvinvointi jakautui tasaisemmin kuin Kaarle Suuren valtakunnassa jossa maaorjuus lyötiin vapaille miehille väkivalloin.

Idän suuret jokireitit olivat SE syy itämeren alueen rikkauteen ja niiden umpeutuminen mongolien/kansainvaellusten toimesta taas syy köyhtymiseen.
Noista ulfberht -miekoista on olemassa teoria että ne olisivat olleet jonkin varjagirykmentin kalustoa koska jossain tutkimuksissa pääteltiin niiden valmistuksen tapahtuneen Mustanmeren pohjoisella rannikolla intialaisesta/afganistanilaisesta malmista.

 

[adam7]

Säie alkoi tuolla viittauksella Pyhän Olavin saagaan.

Siitä löytyy ruotsiksi vähän laajemmin ja Suomen retkestä ruotsiksi, islanniksi, norjaksi ja englanniksi täällä

http://www.vnur.org/vnur/om_oss/vnurprojekt/projekthirdal/hirdalsnorre/

ja täällä suomeksi Suomen retki
http://www.vnur.org/vnur/om_oss/vnurprojekt/projekthirdal/hirdalintaistelu/hirdalsnorrin/

 

[baikal]

Viikinkiasioissa kannattaa pitää tarkoin silmänaloissa se, että suurelta osin koko saaga on ruotsalaisten isolla volyymilla rakentamaa pöhinää. Kannattaa huomata, että Ruotsin menetettyä lopulta Suomen alueen, se koki tarpeelliseksi ryhtyä korostamaan suurvalta-aikojensa fantastista perintöä. Koko viikinkijuttu oli siis pimennossa aina 1800-luvun, muistaakseni -20 kieppeille asti ja se kaivettiin nostattamaan kansallishenkeä.

Jonkun miekan löytyminen jostain huitsin nevadasta ei kerro yhtään mitään yhtään mistään. Miekkoja on varmasti kulkenut iät ajat ja joka kolkalle. Miettikäähän sellaistakin maailman periferiaa kuin Valtimon Rumo, josta on vahingossa löydetty hauta, jossa oli joku legendaarinen kuninkaanmiekka. Löytö on tosi, mutta onko miekan löytyminen joku ihme????? Tokko. Vai tekivätkö viikingit matkoja nykyiseen Sotkamoon asti....vai kulkeutuiko tuo kapine aikojen kuluessa ihan muin tavoin ja ilman viikinkejäkin? Siitä läheltä on tehty toinenkin löytö, jossa on ollut "viikinkikamaa", tuo löytö on visusti yksityisessä omistuksessa, viikingitkö asuttivat tuolloin Maanselän harjuja....tokko asuttivat.

Kama kulki kauppureiden mukana mikä minnekin. Oliko kauppuri aina viikinkiparvi...tokko oli. Sehän saattoi hyvinkin olla joku pirun savolainen pottunokka, joka jemmasi käsiin joutunutta arvokamaa saloille. Mutta mikäs tarinan aihe se olisi......ei, viikinki sen olla pittää vähintään.

Ruotsalaisen ryvettyneelle itsetunnolle teki gutaa jauhaa hurjia saagoja, lämmittää menetetty Suuruudenaika palvelemaan tulevaa. Jos tarinaa on uskominen, niin viikingit kiersivät maapalloa yhtenä sojona reilut tuhat vuotta sitten ja jos 1820 olisi eletty kuulentojen aikaa, olisi viikinkimiekka löytynyt sieltäkin.....

Huvittavaa on se, että samat ihmiset, jotka nauravat 1500 vuotta vanhalle Raamatulle uskovat suin päin vain vähän tuoreempaa viikinkistooria.....viikinkisaaga on sukua Kalevalalle, tarinaa tarinan päälle. Muutama riimukiven pökäle todistaa "aukotta" vaikka mitä ihmeitä.

Perehtykääs joskus siihen, miten viikinki-ihmetarusto on sepitetty ja missä, minkä vuoksi ja ketkä sen runoilivat. Viikinkejä varmasti oli, mutta se on ihan kukkua, että he olisivat perustaneet puolet Euroopan valtioista ja siittäneet puoli maapallollista jälkeläisiä.

 

[Talvela]

Viikinkiasioissa kannattaa pitää tarkoin silmänaloissa se, että suurelta osin koko saaga on ruotsalaisten isolla volyymilla rakentamaa pöhinää. Kannattaa huomata, että Ruotsin menetettyä lopulta Suomen alueen, se koki tarpeelliseksi ryhtyä korostamaan suurvalta-aikojensa fantastista perintöä. Koko viikinkijuttu oli siis pimennossa aina 1800-luvun, muistaakseni -20 kieppeille asti ja se kaivettiin nostattamaan kansallishenkeä.

Jonkun miekan löytyminen jostain huitsin nevadasta ei kerro yhtään mitään yhtään mistään. Miekkoja on varmasti kulkenut iät ajat ja joka kolkalle. Miettikäähän sellaistakin maailman periferiaa kuin Valtimon Rumo, josta on vahingossa löydetty hauta, jossa oli joku legendaarinen kuninkaanmiekka. Löytö on tosi, mutta onko miekan löytyminen joku ihme????? Tokko. Vai tekivätkö viikingit matkoja nykyiseen Sotkamoon asti....vai kulkeutuiko tuo kapine aikojen kuluessa ihan muin tavoin ja ilman viikinkejäkin? Siitä läheltä on tehty toinenkin löytö, jossa on ollut "viikinkikamaa", tuo löytö on visusti yksityisessä omistuksessa, viikingitkö asuttivat tuolloin Maanselän harjuja....tokko asuttivat.

Kama kulki kauppureiden mukana mikä minnekin. Oliko kauppuri aina viikinkiparvi...tokko oli. Sehän saattoi hyvinkin olla joku pirun savolainen pottunokka, joka jemmasi käsiin joutunutta arvokamaa saloille. Mutta mikäs tarinan aihe se olisi......ei, viikinki sen olla pittää vähintään.

Ruotsalaisen ryvettyneelle itsetunnolle teki gutaa jauhaa hurjia saagoja, lämmittää menetetty Suuruudenaika palvelemaan tulevaa. Jos tarinaa on uskominen, niin viikingit kiersivät maapalloa yhtenä sojona reilut tuhat vuotta sitten ja jos 1820 olisi eletty kuulentojen aikaa, olisi viikinkimiekka löytynyt sieltäkin.....

Huvittavaa on se, että samat ihmiset, jotka nauravat 1500 vuotta vanhalle Raamatulle uskovat suin päin vain vähän tuoreempaa viikinkistooria.....viikinkisaaga on sukua Kalevalalle, tarinaa tarinan päälle. Muutama riimukiven pökäle todistaa "aukotta" vaikka mitä ihmeitä.

Perehtykääs joskus siihen, miten viikinki-ihmetarusto on sepitetty ja missä, minkä vuoksi ja ketkä sen runoilivat. Viikinkejä varmasti oli, mutta se on ihan kukkua, että he olisivat perustaneet puolet Euroopan valtioista ja siittäneet puoli maapallollista jälkeläisiä.

Kyllä nuo valtioiden perustamiset ovat ihan faktaa kansainvaellusajalla etelämpänä Euroopassa ja geeneillä voidaan seurata että paljon on porukkaa siitetty nykyiseen maailmaan.

Samoin itämerensuomalaiset ja germaanit Baltiassa, Suomessa ja Ruotsissa lisääntyvät tuolloin kovasti, kauppa ilmeisesti käy itään ja kova pöhinä alueella.

Nykyinen Suomi syntyy näistä aineksista ja saamelaisista/bjärmeistä.

Uutta tietoa tulee paljon koko ajan, kuten sanoit Suomen löydöt ovat rikkaita sisämaata myöden.

Jos se vaakkuu kuin viikinki ja kävelee kuin viikinki se todennäköisesti on viikinki.
Eri sanoin mutta samaa tarkoittaen tuoreessa skandinaavi tutkimuksessa kuvailtiin muinaishämäläisiä (suomalaisia) perustuen arkeologisiin löytöihin.

Järkikin sanoo että austrvegr toimi todennäköisesti sveojen, gotlantilaisten, hämäläisten, virolaisten ja liiviläisten hankkeena. Mitään Venäjän valloitusta ei tapahtunut minkään lähteen mukaan vaan se tapahtui kauppasopimuksilla paikallisten, pääosin uralilaisten, heimojen kanssa.
Kirkkojen tunnustamista hallitsijoista vasta alkoi nykyinen valtiollinen kehitys.

Jos pitää veikata niin Ruotsi, Gotlanti, Suomi, Viro ja Liivinmaa olivat kimpassa jo pitkään ennen nykyisiä valtioita, keskuksena Uplanti mutta kyseessä heimojen konfederaatio kuten tapana tuolloin oli.

Venäjä oli projekti joka niin sanotusti karkasi käsistä..

Moni saagoissa esitetty tulee vielä todistetuksi oikeaksi, tuorein oli tapaus Norjassa jossa erään kaivon pohjalta löytyi juuri mitä pitikin.

The 800-year-old body found in a Norwegian well supports accuracy of Sverris Saga

http://www.ancient-origins.net/news...body-found-norwegian-well-sverris-saga-103243

 

[adam7]

Jonkun Perehtykääs joskus siihen, miten viikinki-ihmetarusto on sepitetty ja missä, minkä vuoksi ja ketkä sen runoilivat. Viikinkejä varmasti oli, mutta se on ihan kukkua, että he olisivat perustaneet puolet Euroopan valtioista ja siittäneet puoli maapallollista jälkeläisiä.

Älä hätäile baikal, kyllä sinäkin olet Kaarle Suuren jälkeläinen, kuten me muutkin ja lisäksi viikinkienkin jälkeläinen

https://www.theguardian.com/science...-genetic-ancestry-charlemagne-adam-rutherford

 

[Kapiainen]

Tässä melko hyvä video viikinkien aseiden tehoista. Se osoittaa millaista jälkeä niillä saa aikaan, samoin kuin senkin miten hyvä (tai huono) suoja rengashaarniska on. "Best hits" kohdasta 8.30.

Näissä leikkauvideoissa on mielestäni yksi olennainen virhe.
Viikinki-/keskiaikainen miekka kyllä leikkaa hyvin KUN se on teroitettu leikkaamaan. Todellisuudessa ne eivät sitä olleet, paristakin syystä. Teroitettu miekka ei kestä terä vs terä kontaktia käytännössä lainkaan. Se ei kestä kovin hyvin edes terä vs terän lape kontaktia edes nykypäivän tasalaatuisesta ja muutenkin laadukkaasta teräksestä taottuna. Tuon ajan teräkset olivat epätasalaatuisina varsin heikkoja, joka onkin sitten se toinen syy.
Esim japanilaisten katanat olivat teräviä - katanatekniikat terä vs terä kontaktia välttäviä, yhden viillon tekniikoita. Eurooppalaiset miekat eivät olleet teräviä, tekniikat sen mukaisia.
Eli kyllä viikinkimiekka leikkaa kun se on sitä silmälläpitäen teroitettu - viikinkiajan taistelumiekat eivät olleet leikkuuterässä.

 

[Kapiainen]

Vähän vierastan tarinoita joissa kehitetään Suomelle uljas muinainen historia rikkaana pohjoisen valtakuntana

Olen samaa mieltä.
Viikinkikulttuuri tosiaan lienee tiettyinä aikoina, kauan sen jälkeen, muokattu aika toisenlaiseksi kuin on totuus.
Kyllä sitä varmasti voidaan pitää "takapajulana" koko viikinkialuetta verrattuna saman ajan eräisiin muihin kulttuureihin.
Oikeastaan viittasin siihen että Suomea on pidetty jonkinlaisena muusta Skandinaviasta erillään olleeseen alueeseen - se tuskin kuitenkaan siis pitää paikkaansa.

Suomeen tehdyistä ristiretkistä olen myös samoilla linjoilla kanssasi. Nykyisin tutkimuskin suhtautuu hieman epäillen siihen tapahtuiko ristiretkiä lainkaan, ainakaan siinä muodossa kuin "Eerikin kronikka" ja vastaavat lähteet ovat kuvanneet.

 

[Talvela]

Mutta kun Suomi ei ollut köyhä Itämeren muihin asukkaisiin verrattuna, hämäläiset, karjalaiset, virolaiset ja liiviläiset istuivat kauppareittien päällä.
Eivät ne huvikseen niille sijoille saapuneet, niillä oli mielessä että me tienataan tällä.

Itämereltä Pohjanmerelle nämä pakanalliset alueet muodostivat hyvin yhtenäisen kulttuuripiirin jossa tavara ja innovaatiot liikkuivat todella nopeasti.
Meri yhdisti, ei erottanut, veneellä pääsi Itämeren mihin kolkkaan tahansa päivissä.
Näin tehtiinkin aina myöhäiselle keskiajalle asti jolloin kruunu otti kaupan tiukkaan valvontaansa.
Pohjola ei ollut yhtään niin ankea kuin siitä annettu kuva jossa kirkolla varsinkin oli oma agendansa.
Pääasiallinen toimeentulo tuli nimenomaan kaupasta, maatalous, metsästys tai se ryöstely tapahtui siinä sivussa.
Tai pitäisi sanoa että pienistä virroista rakentui hyvinkin kestävä talous.

Ihmiset olivat paremmin ravittuja ja keskimäärin pidempiä viikinkiajalla, vapaan kaupan loppu ja verotuksen kiristyminen keskiajalla köyhdytti ihmisiä, tämä todettu vainajista.

Taas uusi "yllätys", väkilukuarviot ovat kaikki menneet uusiksi moneen kertaan.

Kalmistot ovat täynnä miekkoja omistaneita ja punnuksia käyttäneitä äijiä ja eukoilla korut päällä, nämä eivät ole mitään köyhiä ja kipeitä ihmisiä.
Pohjoisesta puuttui kyllä vallan ja varallisuuden suuret keskittymät, en osaa pitää sitä mitenkään huonona asiana.

Rautakautinen miekka paljasti yllätyksen Valkeakoskella: polttokenttäkalmisto on noin 900-luvulta

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/35...kella+polttokenttakalmisto+on+noin+900luvulta

 

[Kongo-Müller]

Näissä leikkauvideoissa on mielestäni yksi olennainen virhe.
Viikinki-/keskiaikainen miekka kyllä leikkaa hyvin KUN se on teroitettu leikkaamaan. Todellisuudessa ne eivät sitä olleet, paristakin syystä. Teroitettu miekka ei kestä terä vs terä kontaktia käytännössä lainkaan. Se ei kestä kovin hyvin edes terä vs terän lape kontaktia edes nykypäivän tasalaatuisesta ja muutenkin laadukkaasta teräksestä taottuna. Tuon ajan teräkset olivat epätasalaatuisina varsin heikkoja, joka onkin sitten se toinen syy.
Esim japanilaisten katanat olivat teräviä - katanatekniikat terä vs terä kontaktia välttäviä, yhden viillon tekniikoita. Eurooppalaiset miekat eivät olleet teräviä, tekniikat sen mukaisia.
Eli kyllä viikinkimiekka leikkaa kun se on sitä silmälläpitäen teroitettu - viikinkiajan taistelumiekat eivät olleet leikkuuterässä.

En ole hirveän tarkkaan perehtynyt asiaan mutta esim. Visbyn 1361 taistelun luurangoissa on selviä terävien miekkojen jälkiä,samoin 100v. myöhemmin Towtonin taistelun luurangoissa,kämmenluissa oli viiltoja eli oli tartuttu miekan terästä paljain käsin kiinni,tylsä miekka tuskin jättäisi luihin jälkiä?Keskiaika on pitkä ajanjakso ja miekkojakin on ollut monen tyyppisiä aina aikakauden tarpeen mukaan.

 

[Vonka]

Näissä leikkauvideoissa on mielestäni yksi olennainen virhe.
Viikinki-/keskiaikainen miekka kyllä leikkaa hyvin KUN se on teroitettu leikkaamaan. Todellisuudessa ne eivät sitä olleet, paristakin syystä. Teroitettu miekka ei kestä terä vs terä kontaktia käytännössä lainkaan. Se ei kestä kovin hyvin edes terä vs terän lape kontaktia edes nykypäivän tasalaatuisesta ja muutenkin laadukkaasta teräksestä taottuna. Tuon ajan teräkset olivat epätasalaatuisina varsin heikkoja, joka onkin sitten se toinen syy.
Esim japanilaisten katanat olivat teräviä - katanatekniikat terä vs terä kontaktia välttäviä, yhden viillon tekniikoita. Eurooppalaiset miekat eivät olleet teräviä, tekniikat sen mukaisia.
Eli kyllä viikinkimiekka leikkaa kun se on sitä silmälläpitäen teroitettu - viikinkiajan taistelumiekat eivät olleet leikkuuterässä.

Miekkoja on tosiaan eri tarkoituksiin. Minulla on perintönä rakuunoiden käyttämä miekka, joka todennäköisesti on sama (tai ainakin samantyyppinen) kuin Venäjän ratsuväen sapeli. Se on lujaa terästä, yllättävän painava ja roteva, lappeen kantakin on 50 millinen ja terä jotain 90 cm. Se on tehty lyömiseen, leikkaamiseen ja survaisuun. Voi vain kuvitella, miten jollekin läkkipellille käy, jos sillä hevosen selästä vetäisee oikein kunnolla, niskalihoista puhumattakaan. Jos sillä ylipäänsä iskee kalloon, kyllä luu paistaa.

Arkeologien mukaan viikingeillä on ollut paljonkin erilaisia lyömäaseita. Partakirveitä, keihäitä, varsijousia sun muita. Toki miekkojakin, ja niitä he ovat varmasti saaneet myös saaliina.

Onhan Suomestakin tehty löytöjä, joilla on ihan maailmanhistoriallista merkitystä. Vuonna 1968 kaivinkone rouhaisi esiin oikean komistuksen. Hämeestä löydetty ns. Suontaan miekka on ollut käytössä 900-luvulla. Ei tiedetä, onko se kotimaista tekoa vai saalis. Hauta oli muuten naisen, että mikähän "Louhi" siinä makasi.

Miekka on Kansallismuseossa. Siinä on ollut kuparipäällysteinen ponsi, väisti ja kahvakoristeet. Terässä on täyspitkä ruoti, joka jatkuu kahvan läpi ja päättyy ponnen päähän johon se on niitattu. Aikaa tuo näytti maassakin kohtuullisesti kestäneen yli 1000 vuotta.

Janakkalasta taasen löytyi lokakuussa 2013 muinainen ruumishauta, joka oli monella tavalla kiinnostava. Ensinnäkin vainaja oli hyvin säilynyt, haudan löydöt olivat heikosti tunnetulta aikakaudelta rautakauden ja varhaisen keskiajan vaihteesta, ja historiaharrastajia kutkuttaa mysteeri kahdesta samasta haudasta löytyneestä eri aikakausien miekasta. Haudan mies on kuollut radiohiiliajoituksen mukaan noin vuonna 1300.

Miekkoja oli siis haudassa epätavallisesti kaksi. Toinen vainajan oman aikakauden vaikuttavan pitkä miekka oli epäilemättä hänen omansa, toinen taas varhaisemmalta viikinkiajalta. Museoviraston määritelmän mukaan vanhempi ja lyhyempi Z-tyypin miekka ajoittuu miekkojen tyyli- ja muotoluokituksen mukaisesti aikavälille 950-1050 ja pitempi ristiretkiaikainen miekka aikavälille 1050-1200. Haudassa oli muutenkin kahteen eri esihistorialliseen aikajaksoon kuuluvia löytöjä.

Miekkamestari Paul Macdonald Edinburghista valmistaa erilaisiin tarkoituksiin esihistoriallisten aseiden jäljiltelmiä. Hän sai tehtäväkseen valmistaa Janakkalan miekoista kopiot brittiläiseen dokumenttisarjaan The Medieval Dead.

Kansallismuseoon vain katselemaan näitä.

Tuossa on juttukin siitä:

https://yle.fi/uutiset/3-7947040

 

[Old Boy]

Minulla on perintönä rakuunoiden käyttämä miekka, joka todennäköisesti on sama (tai ainakin samantyyppinen) kuin Venäjän ratsuväen sapeli. Se on lujaa terästä, yllättävän painava ja roteva, lappeen kantakin on 50 millinen ja terä jotain 90 cm.

Ranskasta meille ostettu ratsuväen sapeli vuosimallia 1822, joka oli ratsuväen miehistön sivuaseena 1920 -luvun alusta. Oli Talvisodan selvästi vanhin ase! Käytettiin vielä hyökkäysvaiheessa 1941 ja nämä muinaisjäännökset säilyivät varikoiden uumenissa aina 1960 -luvulle. Tarkka terän pituus 92 cm. Tällä detaljilla ei tosin ole viikinkien kanssa tekemistä.