V: Näin ajattelin asiaa, ei välttämättä isoa määrää taistelusukeltajia/merivoimien supermiehiä joukosta mutta alustarkastusosastoa, raivaussukeltajia yms joku esim 100-150 henkeä yhteensä voisi vielä olla realismin puitteissa?
100-150 miestä ei kuulosta vielä liian paljolta, vaikka toki tulee miettiä, miten noista saadaan paras hyöty irti myös rauhan tilassa. Alustarkastustehtävät voisi kenties ajatella siten, että rauhan ajan "merivartiosto" (oli se sitten osa mitä hyvänsä organisaatiota) vain vaihtaa "sotamoodiin"?
V: Sanoisin että hivenen pienempi ja kevyempi lavetti kuin Laivue2020 ehdotettu, kevennetään vähän siitä koon, pituuden ja aseistuksen osalta. SUTO:ssa luottaisin liittolaisten sukellusvenekalustoon enkä noistaisi sitä ihan niin kovasti esiin mutta tietty kyky sinnekin olisi paikallaan (muttei esim hekoa), kyky ilmasuojaan ja meritorjuntaohjusaseisiin. Aluskoko voisi olla esim pituus noin 75m ja syväys 3-3,5m (max). Ovatko realistisia? Epäilen että maksukyvyn kanssa ongelmia mutta tuota lähtisin pitämään tavoitetilana.
Säästät ehkä väärässä paikassa? Tuhanteen kertaan on toisteltu, että teräs on halpaa ja ilma ilmaista. Kuitenkin ilmeisesti karsitaan HEKO-kansi (voi olla tärkeä kv-tehtävissä, vaikka omia SUTO-koptereita ei olisikaan) ja luovutaan miinoituskyvystä? Olettaisin ainakin, ettei 75-metrinen alus laske miinoja tai mahdollista helikopterin laskeutumista, kun alukseen on tarkoitus mahduttaa jonkinlainen aseistuskin.
Jatkat jankuttamista edelleen siitä samasta lauseesta, jonka eräät arvoisat kommentaattorit edellä irrottivat alkuperäinen viestini asiayhteydestä. Mitä mieltä olet muista virkkeistä?
- Naton jäsenenä Viro on kuin herrankukkarossa – tai Baltian pussinperässä.
- Resurssit eivät yksinkertaisesti riitä uskottavaan itsenäiseen puolustukseen.
- Maata, miehiä ja materiaalia on liian vähän.
- Naton ilmavalvonta ja Viroon sijoitetut liittolaisjoukot sekä tulevaisuudessa mahdollisesti myös muiden maiden merivoimat muodostavat jonkinlaisen pidäkkeen.
- Kalliiseen kalustoon Viron tuskin kannattaa pientä puolustusbudjettiaan tuhlata; muuten tulee vain paljon romurautaa.
- Erikoistuminen Naton kiinteäksi osaksi olisi suositeltavampaa, vaikkapa kyberturvallisuuskeskusmaaksi (K5 eli NATO küberkaitsekoostöö keskus).
Randin raportti ja sitä referoineet sanomalehdet käyttivät tuota ilmaisua ”X tunnissa”, vaikka suomeksi 36 tuntia voisi varmaan kääntää 1½ vuorokaudeksi ja 60 tuntia 2½ vuorokaudeksi (ehkä sotapeleissä ja -suunnitelmissa suositaan tuntia ajan yksikkönä).
Katselen kyllä mielelläni muitakin lähteitä, mutta toistaiseksi on ollut tyytyminen vain linkkeihin, jotka Kertakenttään ja Nurkantakanen jättivät. Historiasta muistan edelleen Viron ja Tanskan miehitykset, mutta ne olivat niitä aikoja. Nyt on toisin.
Ajatus siitä, että resurssit eivät riitä itsenäiseen puolustukseen, on omituinen. Virossa on kyllä miehiä (ja naisia):
http://www.kaitseministeerium.ee/riigikaitse2022/index-en.html
Viron Puolustusministeriö vuoden 2022 tavoitteesta kirjoitti:
The Defence Forces’ rapid response structure will include over 21,000 members instead of the 18,000 set forth in the last development plan; among them there will be 3,600 active-duty members instead of the current 3,100. All of the reservists trained by the Estonian Defence Forces during compulsory military service are counted toward Estonia’s basic readiness and supplemental reserve; this consists of a total of 60,000 people. By 2022, primary readiness and supplementary reserve will grow to 90,000.
Etnisiä virolaisia on n. 900 000 (venäläisiä ei ehkä kannata laskea tässä yhteydessä...). Sotakokemukset ovat osoittaneet, että kansasta voi hyvin repiä 10 prosenttia rintamalle hädän tullen. 90 000 miestä on jo huomattavan kokoinen armeija, etenkin huomioiden Viron koko ja potentiaaliset hyökkäyssuunnat.
Kyse on siis varustuksesta. On totta, että se maksaa. Aivan helvetisti. Mutta se on lopulta vain rahaa. Olisiko esimerkiksi neljä suhteellisen hyvin varusteltua prikaatia ihan kohtuuton kustannus?
Mitä tulee maan fyysiseen kokoon, niin sitä on kohtuullisesti. Tilanne on ihan eri verrattuna johonkin Singaporeen. Vihollista ei ole varaa päästää syvyyteen 200 kilometriä, mutta kenellä on? Ehkä Venäjällä tai Kanadalla. Virolla tai Suomella ei kummallakaan ole tällaista luksusta, muuten tankit ajelevat pääkaupungin kaduilla.
Loppukaneettina mainittakoon, että jos itsenäinen puolustus tarkoittaa vihollisen satavarmaa pysäyttämistä, niin sitten siihen ei kykene kuin ehkä Israel ja Yhdysvallat. Suomenkin doktriini perustuu siihen, että hyökkäys tehdään niin kalliiksi, ettei mikään Suomeen hyökkäämisestä saatava hyöty ylitä sen kustannuksia. Virolaisilla tämä voisi perustua omaan itsenäiseen puolustukseen ja Naton tukeen.
@Sardaukar in tavoin en ymmärrä ajatusta oman puolustuksen laiminlyönnistä ja keskittymisestä johonkin erikoisalaan ja isompien nuolemiseen, koska tällöin Putin saattaa tosiaan olla Tallinnassa ennen kuin apujoukot ehtivät saapua. Mutta jos venäläisiä pystytään pidättelemään pari-kolmekin viikkoa, niin se antaa jo huomattavasti lisäaikaa avun saapumiselle, poliittiselle ratkaisulle tai mille hyvänsä muulle lopputulokselle kuin ehdottomalle antautumiselle.
