Tuolla aiemminkin tuli esille Viron rannikon erityispiirteet joihin totisesti kannattaa kiinnittää huomiota, tässä nopea yhteenveto:
- käytännössä ei saaristoa
- erittäin matala rantavedet
- suurin sisäinen merialue Väinänmeri on matala hiekkainen alue jonka syvyys pääasiallisesti 3-5m, syvimmilläänkin alle 20m jonka takia reittejä alueella niukasti.
- vain muutamia isojen laivojen kykyisiä satamia
- Isoilla saarilla Hiiunmaa ja Saaremaa rannat todella matalia, esim Kuressaareen sisäänajo menee ruopattua ränniä pitkin
Paldiskin-Pranglin välissä syvempää vettä lähellä maata, Paldiskissa ollut mm NL:n sukellusvenesatama tästä syystä.
Edellä mainituista johtuen omat ajatukseni: tilannekuva tuotettakoon rannikolta pääosin kiintein sekä siirrettävin sensorein ja tukeuduttava siinä liittolaisiin. Tallinnan ja Paldiskin edustat haltuun hydrofoniverkoilla. Merivoimissa paino erikoisjoukoissa sekä muutamassa riittävän kokoisessa aluksessa esim korvetissa joilla voidaan tehdä yhdessä liittolaisten kanssa painopistemuutoksia sekä suojata muuta toimintaa. Rannikkojoukoille Jehu/vastaava tulitukikykyinen kuljetuskalusto. Meritorjuntaa muutaman korvetin lisäksi samanlaisilla MTO-rannikkoteknikaaleilla kuin meilläkin sekä joku keveämpi ajoneuvoratkaisu jolla siirretään tarvittaessa tulivoimaa rannikolle (Nato-harmaa Hiace ja meriSpike konttiin). Miinanraivaus raivaajasukeltajilla + pienellä raivaajafleetillä esim 20-25m kalustolla johon teknologiaan modernia siviilipuolen kamaa esim monikeilaluotaimia Survey-hommista siviilistä jotta kulut kurissa.
Tuollaisia itse näkisin heillä olevan suurin tarve, ymmärrän että ehdotuksessani on ripaus "sisävesimurtajahinaajatroolaria" mutta se sallittakoon palstan hengessä.
Edit Prangli->Paldiskiksi kun kiireessä kirjoitin väärän paikan sukellusvenesatamaksi.
No tässäpäs oli ihan hyvä, analyyttinen postaus!
Erikoisjoukot olisi varmaan hyvä painopiste muutoin, harmillista vain, että virolaiset on niin pieni kansa. Heikäläisiä
erikoisjoukkoja on käsittääkseni maallakin arviolta vain n. joukkue (Wikin 36 miestä), ja Suomessakin erikoisjääkäreitä on ilmeisesti ~komppania, vaikka suomalaisia on n. viisinkertainen määrä. Toki jos oli kyse kesymmästä toiminnasta, tyyliin alustarkastus, niin siihen varmaan miesmateriaalia löytyy sitten enemmänkin.
Mitä mieltä olet noiden "muutaman riittävän kokoisen aluksen" spekseistä? Mitä niillä pitää kyetä tekemään? Miinoitus, pinnanalainen torjunta, pintatorjunta, ilmatorjunta, kv-tehtävät/johtamistehtävä? Jäissäkulkukyky? Pituus ja syväys? Ovatko vaatimukset hyvinkin samankaltaiset kuin Suomenkin kohdalla, ja ovatko tällaiset hankinnat rahallisesti kuinka realistisia?
Nämä hankinnat ovat kyllä edelleenrahallisesti vaativia Viron kokoiselle maalle. HX-hankeen "erillisrahoitus" on luokkaa kaksi-kolme kertaa Suomen vuosittainen puolustusbudjetti, ja tuo
@MeriTJ :n kaavailema, mielestäni suhteellisen maltillinen, merivoimapaketti olisi varmaan kaksi-kolme kertaa Viron vuosittaisen puolustusbudjetin kokoinen (sanotaan rannikkosijoitteinen torjunta 200 miljoonaa, sensori-/johtamisverkosto 200 miljoonaa, korvetit 600 miljoonaa ja pienemmät alukset/veneet 200 miljoonaa euroa). Kyllä tuossa voi olla onnellinen, jos virolaiset saavat joskus edes ihan vain sensoriverkoston ja rannikkosijoitteista ohjuskalustoa...