Viron merivoimat

[Talvela]

No... Aina voi hankkia parempaa materiaalia. Määrästä en osaa sanoa, kun en MAAVEssa OPOS:lla istu.

Tuokin on spekulatiivinen, voisi silti joku tehdä meillekin tuollaisen siitä mitä tiedetään ja arvailla loput.

 

[Sardaukar]

No... Aina voi hankkia parempaa materiaalia. Määrästä en osaa sanoa, kun en MAAVEssa OPOS:lla istu.

Suomellahan on aseistukseltaan ja määrältään Euroopan mitoissa aivan "törkeän isot" asevoimat. Koulutustasokin on kansainvälisesti mitattuna aika hyvä.

Jos nyt jokaiselle paikallisjoukkojen hepulle ei ole jakaa valonvahvistinta/optista tähtäintä, niin ei se ole normaali edes monissa ammattiarmeijoissa.

Aika peruskamalla US Armynkin "Combat Support Units" pyörii myös.

 

[kertakenttään]

Tuokin on spekulatiivinen, voisi silti joku tehdä meillekin tuollaisen siitä mitä tiedetään ja arvailla loput.

Olen sellaisen aikanaan nähnyt, mutta siinä oli ristiriitaisuuksia, kuten PORPR kuului yhtä aikaa kahteen eri armeijakuntaan. Sama taisi olla mekeillä. Muuten se näytti ihan järkeviltä. Laskin vielä kaikkien perusyksikkö ja joukkoyksikkötyyppien määrät ja johdin niistä kaluston määrät it:n ja tykistön osalta. En muista enää ja muistiinpanovihko johon ne keräsin on poltettu.

Ja kyse oli siis harjoitusorganisaatiosta. Se oli tosin yllättävän todentuntuinen...

 

[Talvela]

Jos se oli jotain viralllsta en edes halua tietää, tuo on jonkun asianharrastajan tekemä kehitelmä.

 

[Masi]

100-150 miestä ei kuulosta vielä liian paljolta, vaikka toki tulee miettiä, miten noista saadaan paras hyöty irti myös rauhan tilassa. Alustarkastustehtävät voisi kenties ajatella siten, että rauhan ajan "merivartiosto" (oli se sitten osa mitä hyvänsä organisaatiota) vain vaihtaa "sotamoodiin"?



Säästät ehkä väärässä paikassa? Tuhanteen kertaan on toisteltu, että teräs on halpaa ja ilma ilmaista. Kuitenkin ilmeisesti karsitaan HEKO-kansi (voi olla tärkeä kv-tehtävissä, vaikka omia SUTO-koptereita ei olisikaan) ja luovutaan miinoituskyvystä? Olettaisin ainakin, ettei 75-metrinen alus laske miinoja tai mahdollista helikopterin laskeutumista, kun alukseen on tarkoitus mahduttaa jonkinlainen aseistuskin.



Ajatus siitä, että resurssit eivät riitä itsenäiseen puolustukseen, on omituinen. Virossa on kyllä miehiä (ja naisia):

http://www.kaitseministeerium.ee/riigikaitse2022/index-en.html



Etnisiä virolaisia on n. 900 000 (venäläisiä ei ehkä kannata laskea tässä yhteydessä...). Sotakokemukset ovat osoittaneet, että kansasta voi hyvin repiä 10 prosenttia rintamalle hädän tullen. 90 000 miestä on jo huomattavan kokoinen armeija, etenkin huomioiden Viron koko ja potentiaaliset hyökkäyssuunnat.

Kyse on siis varustuksesta. On totta, että se maksaa. Aivan helvetisti. Mutta se on lopulta vain rahaa. Olisiko esimerkiksi neljä suhteellisen hyvin varusteltua prikaatia ihan kohtuuton kustannus?

Mitä tulee maan fyysiseen kokoon, niin sitä on kohtuullisesti. Tilanne on ihan eri verrattuna johonkin Singaporeen. Vihollista ei ole varaa päästää syvyyteen 200 kilometriä, mutta kenellä on? Ehkä Venäjällä tai Kanadalla. Virolla tai Suomella ei kummallakaan ole tällaista luksusta, muuten tankit ajelevat pääkaupungin kaduilla.

Loppukaneettina mainittakoon, että jos itsenäinen puolustus tarkoittaa vihollisen satavarmaa pysäyttämistä, niin sitten siihen ei kykene kuin ehkä Israel ja Yhdysvallat. Suomenkin doktriini perustuu siihen, että hyökkäys tehdään niin kalliiksi, ettei mikään Suomeen hyökkäämisestä saatava hyöty ylitä sen kustannuksia. Virolaisilla tämä voisi perustua omaan itsenäiseen puolustukseen ja Naton tukeen. @Sardaukar in tavoin en ymmärrä ajatusta oman puolustuksen laiminlyönnistä ja keskittymisestä johonkin erikoisalaan ja isompien nuolemiseen, koska tällöin Putin saattaa tosiaan olla Tallinnassa ennen kuin apujoukot ehtivät saapua. Mutta jos venäläisiä pystytään pidättelemään pari-kolmekin viikkoa, niin se antaa jo huomattavasti lisäaikaa avun saapumiselle, poliittiselle ratkaisulle tai mille hyvänsä muulle lopputulokselle kuin ehdottomalle antautumiselle.

Erinomaiseen kirjoitukseen vastaisin että eestiläistä ko pv-porukkaa useammankin tavanneena nostan hattua sukulaiskansalle. Mp-intoa löytyy. Kalusto on hajanaista ja osin hyvää nyt mutta liittoutumisedut näkyvät, ja toisin kuin meillä heillä on tulossa helvetillinen vastaisku liittolaisten kautta. Jos konfliktit alkavat oikeasti realisoitua, lienee totaalisen varmaa että Naton johdolla on tietoa tämmöisestä, jo viikkoja aiemmin, jo saman aikaisesti Nato alkaa liuuttaa tarpeellisia voimia Balttiaan ja Viroon, ja toisin kuin tässä esitellään todellisuudessa hyökkääjän vastassa tulisi olemaan useampi täysvahva panssari- tai mekanisoitu prikaati plus erittäin voimakkaat ilmavoimat ja hyökkäys pysähtyisi ilman taktisiakaan ydinaseiskuja muutaman kymmenen kilometrin päähän rajasta, ainoastaan äärimmäisellä yllätysiskulla voisi saavuttaa Tallinnan, ja tämmöiseen tulisi jo pelkästään kiitos Puolan vahvistuksia varsin nopeasti, vastaisku myös seuraisi hyvin nopeasti, ja mitään todella vahvoja yllätysiskuja tuskin todellisessa maailmassa kyetään tekemäänkään, harjoitus ei ole sama kuin täysi sodankäynti huomioiden erityisesti huollon. Hyökkäys taktisia ydinaseita käyttämällä vaarantaisi välittömästi Pietarin alueen syystä hyvästä.

 

[Huhta]

Suomi mukaan 80 koneella
Balttia mukaan 30 koneella

YHhteinen ilmatilannekuva ja taistelunjohtokeskus

Olen kirjoittanut tästä aiemminkin... mutta oma kantani on, että balteilla ei oikein ole järkeviä edellytyksiä omiin ilmavoimiin. Kyse on taloudellisista seikoista. Lainaan aiempaa viestiäni, jossa perustelen, miksi Viron ei kannata rakentaa ilmavoimia. Samaa voi soveltaa Baltian maihin yleisemminkin.

Kieltämättä 30 konetta olisi jo jonkinmoinen voima, mutta siinäkin olisi ongelmansa. Etenkin olen huolissani puuttuvasta osaamisesta ja infrastruktuurista, jotka pitäisi rakentaa melkein tyhjästä. Lisäksi on se merkille pantava seikka, että Naton ilmavalvonta sitoo liittolaisia alueelle. Jos venäläinen sotilaskone pudottaa tunnistuslennolla olevan amerikkalaisen tai brittiläisen hävittäjän, niin siinä on vaara kriisin eskaloitummiseen, minkä pitäisi hillitä Venäjän hyökkäyshaluja.

2. Ei kannata, koska kustannustehokkuus.

Virolla on varaa ehkä ~10 koneen operoimiseen. Venäjällä on satoja koneita. Edes paikallisen ylivoiman saavuttaminen hetkellisesti on noilla suhteilla vaikeaa, eikä onnistu ensimmäisen taistelun jälkeen. Game over. (Jos Viro panostaisi puolustukseensa enemmän, mutta kohtuudella (vähän kuin nykyinen Israel), niin se ehkä kykenisi 20-40 koneen operoimiseen, mutta ei siinäkään olisi järkeä.)
Koneiden hankinta tuottaa oheiskuluja, kuten henkilöstön koulutus (lentäjät, mekaanikot, taistelunjohtajat jne.) ja tukikohtainfrastruktuurin rakentaminen (luolastot, huoltohallit, kasarmit jne.). Pitkällä aikavälillä nämä investoinnit valuvat hukkaan, koska sotamateriaalin kallistuessa Virolla ei ole varaa ostaa uusia hävittäjiä, jos Gripeneihinkin oli varaa vain käytettyinä.
Maassa on vain vähän lentokenttiä, jotka soveltuvat operointiin suihkuhävittäjillä. Laskin seitsemän. Näistä jokseenkin merkityksellisiä Venäjää vastaan on ehkä kolme: Pärnu, Ämari ja Tallinna (ihan asutuksen kupeessa!). Loput ovat joko saarilla Itämeressä (hankala logistiikka, kaikki tukikohtamateriaali pitää saada mantereelta lossilla/yhteysaluksella saariin toimintaa hajautettaessa) tai liian lähellä Venäjän rajaa. Lisäksi Tallinnan itäpuolella on yksi maantietukikohta, joka saattaisi olla käyttökelpoinen parina ensimmäisenä sotapäivänä. Sivuhuomiona: Haapsalun hylätty lentotukikohta sopisi sijaintinsa ja olemassa olevan infran puolesta hyvin ilmavoimien toiseksi tukikohdaksi Ämarin rinnalle.
Nato hoitaa ilmavalvonnan. Miksi vaivautua, jos mielekästä sodanajan suorituskykyä ei kuitenkaan saada luotua?

Varovaisesti arvioiden ~10 koneen hävittäjäilmavoimien rakentaminen maksaisi Virolle ainakin puoli miljardia euroa, eikä sillä saataisi sotatilanteessa aikaan juuri mitään.

Tukikohtainfrastruktuuri 100 miljoonaa euroa
Koulutus 100 miljoonaa euroa
Koneiden ja huoltojärjestelmän hankinta 200 miljoonaa euroa
Koneiden aseistuksen hankinta 100 miljoonaa euroa

Jokainen voi miettiä, mitä tuolla rahalla saisi aikaan ilmatorjunnan puolella. Operointikulutkin tuppaavat olemaan vähän toista luokkaa kuin lentävissä vehkeissä.

 

[Sardaukar]

Kuten @Huhta sanoi, ei Baltian maiden kannata panostaa ilmavoimiin. Syyt on esitetty hyvin edellä.

 

[Honcho]

Tuollainen niillä kai tavoitteena, lisäksi paikallispuolustus vastaa suluttamisen ja sissitoiminnan välittömästä käynnistämisestä.

Arvostan Viroa siitä, että vaikka maan entinen rusettipressa heitteli löyhästi tätä "Viro on vallattu neljässä tunnissa" niin asevoimia on vahvalla kansan tuella kehitetty juuri siihen suuntaan kuin pitääkin.

Hieman villiltä tämä laivastohomma maallikon korvaan kuulostaa, tällaisten prestiisi-aselajien sijaan kannikoissa tuntuu että pitäisi maksimoida kykyä tuhota sellaisia vastustajilta. PST, IT, suto ja meritorjuntaohjukset, sekä maavoimille mahdollisimman kova kokoonpano käsittäen mm. tykistön vahvistusta (ehkä tähän voisi saada taistelunkestävyyttä seuraamalla tarkkaan mitä Suomi saa aikaan tykistön hajautus-asiassa).

 

[Sardaukar]

Arvostan Viroa siitä, että vaikka maan entinen rusettipressa heitteli löyhästi tätä "Viro on vallattu neljässä tunnissa" niin asevoimia on vahvalla kansan tuella kehitetty juuri siihen suuntaan kuin pitääkin.

Hieman villiltä tämä laivastohomma maallikon korvaan kuulostaa, tällaisten prestiisi-aselajien sijaan kannikoissa tuntuu että pitäisi maksimoida kykyä tuhota sellaisia vastustajilta. PST, IT, suto ja meritorjuntaohjukset, sekä maavoimille mahdollisimman kova kokoonpano käsittäen mm. tykistön vahvistusta (ehkä tähän voisi saada taistelunkestävyyttä seuraamalla tarkkaan mitä Suomi saa aikaan tykistön hajautus-asiassa).

En Virona panostaisi merivoimiin tai edes meritorjuntaohjuksiin liikaa. Itämeri on kuitenkin NATO:n sisämeri jos sille linjalle lähdetään.

Nekin rahat voi sijoittaa maavoimiin, etenkin ilma- ja panssarintorjuntaan.

 

[Nurkantakanen]

Linkit pariin International Centre for Defence and Securityn (Rahvusvaheline Kaitseuuringute Keskus) julkaisemaan raporttiin Viron ja laajemmin Baltian puolustuksen kehittämisestä. Kirjoittajina ja asiantuntijoina mm. evp NATO-kenraaleita.

Allied forward-based forces must have not only a “tripwire” effec but also a “speedbump” effect.
The last thing we need is ineffective “Frankenstein” battalions = useasta kansallisuudesta koottuja pataljoonatason yksiköitä.

https://www.riigikogu.ee/wpcms/wp-c...alance-in-the-Baltic-Sea-Area_ICDS-Report.pdf
https://www.icds.ee/fileadmin/media/icds.ee/failid/ICDS_Report-Closing_NATO_s_Baltic_Gap.pdf

 

[Nojatuolistrategi]

Ja kuten sanoin, olen hämmästynyt, että jaat mielipiteen jossa Viron ei kannata hankkia uudenaikaista kalustoa, koska siitä tulee romurautaa...

Olkiukko. En ole sanonut mitää modernista tai uudenaikaisesta kalustosta. Sinähän noita sanoja suuhuni asettelet.

Kirjoitin kalliista kalustosta: ”Kalliiseen kalustoon Viron tuskin kannattaa pientä puolustusbudjettiaan tuhlata; muuten tulee vain paljon romurautaa.” Eli tarkemmin ottaen siitä, mistä keskustelu alkoi:

• 3 uutta 75-100-metristä taistelulaivaa.
  
• 10 miinantorjunta-alukset korvaavaa 50-75 metristä, monipuolisesti aseistettua sota-alusta.
  
• Ilmavoimille selvittäjät kaavailevat vähintään 3 uutta lentokonetta.
  
• Jopa 9 uutta helikopteria.
  

Ilmeistä on, että jotkin esitetyistä malleista edellyttäisivät miljardiluokan investointeja. Taso on Viron mittakaavassa erittäin merkittävä, sillä esimerkiksi maan koko puolustusbudjetti vuodelle 2016 on noin 450 miljoonaa euroa. Suhteettoman suuri panostus meri- ja ilmavoimiin eli etenkin laivaston kalliiseen kalustoon tuntuu turhalta tuhlaukselta, johon Virolla ei ole varaa, etenkin jos se on poissa muusta maanpuolustuksesta. Äkkilukemalla tuontapaisen mielipiteen jakoivat monet muutkin kirjoittajat vitjassa:

Herman30: ”Kun lukee virolaista militariafoorumia niin aika moni on sitä mieltä että Viron laivastolla ei tee mitään sotatilanteessa.”

Merten Sheriffi: ”CV:t tuskin kerkiävät edes talleista pihalle. Merivoimat voisi keskittyä siellä rannikkojoukkojen kehittämiseen. Sota-alukset ei heidän kukkarolleen edes sopivia.”

Huhta: ”Onko virolaisiin upseereihin tarttunut "suomentauti"? Helikoptereita, laivoja... Äkkiseltään tulee mieleen, että megalomaaninen panostus merivoimiin on Virolle hyvin vaikea perusteltava. Valvontaverkko ja meritorjuntaohjuspatterit ovat perusteltavissa, mutta ajatus Suomen kokoisesta ja jopa suuremmasta laivastosta ei tunnu realistiselta... Miljardien panostaminen merelle on kuitenkin hulluutta, kun samalla maalla jaetaan kurjuutta.”

StmSvejk: ”Jeps. Suuruudenhulluudelta kuulostaa.”

Spitfire: ”Lähinnä nauratti toi Virolaisten suuruudenhullu suunnitelma. Viron kokoisen maan ei kannata edes haaveilla mistään varsinaisista merivoimista, eikä myöskään ilmavoimista.”

Camel: ”Mitä tulee muuhun keskusteluun niin merivoimat liian suuri haaste.”

VUps: ”Merellisessä ympäristössä kannattaisi siis pyrkiä kehittämään kykyjä, jotka torjuvat sotaa alempiasteisissa kriiseissä vastustajan käyttämiä keinoja. Eli keinovalikoimassa olisi alueellisen koskemattomuuden valvontaa, alustarkastusosastoja, vastaerikoisjoukkotoimintaa, pinnanalaisten kohteiden tunnistamista ja raivaamista jne.”

 

[Talvela]

Olen kirjoittanut tästä aiemminkin... mutta oma kantani on, että balteilla ei oikein ole järkeviä edellytyksiä omiin ilmavoimiin. Kyse on taloudellisista seikoista. Lainaan aiempaa viestiäni, jossa perustelen, miksi Viron ei kannata rakentaa ilmavoimia. Samaa voi soveltaa Baltian maihin yleisemminkin.

Kieltämättä 30 konetta olisi jo jonkinmoinen voima, mutta siinäkin olisi ongelmansa. Etenkin olen huolissani puuttuvasta osaamisesta ja infrastruktuurista, jotka pitäisi rakentaa melkein tyhjästä. Lisäksi on se merkille pantava seikka, että Naton ilmavalvonta sitoo liittolaisia alueelle. Jos venäläinen sotilaskone pudottaa tunnistuslennolla olevan amerikkalaisen tai brittiläisen hävittäjän, niin siinä on vaara kriisin eskaloitummiseen, minkä pitäisi hillitä Venäjän hyökkäyshaluja.

NASAMS luulisi heilläkin olevan kiikarissa.
Ilmavoimien kalusto tulee varmaan olemaan lennokkeja joskus tulevaisuudessa kun niistä saadaan enemmän tehoa ilmatorjuntaan.

 

[Old Boy]

Tuollainen niillä kai tavoitteena, lisäksi paikallispuolustus vastaa suluttamisen ja sissitoiminnan välittömästä käynnistämisestä.

Olihan siinä komea neljä prikaatia käsittävä kaavio. Se olisi jo jonkinlainen vastus, edellyttäen että maanpuolustustahtoakin löytyy tarvittaessa. Vuosiluku puuttui, eli koska kuvittelevat tuohon pääsevänsä? Mutta kuka tietää mikä on Viron tämän päivän
sa -vahvuus. Ite kun siellä viimeksi olin viime vuosikymmenen lopulla niin niillä oli yksi prikaati valmis ja toista suunnittelivat. Vai löytyykö Viron Etyj -ilmoitukset jostain Suomen tavoin. Tai eihän meilläkään Pääesikunta enää ole viimeisintä esille laittanu.

 

[Talvela]

Olihan siinä komea neljä prikaatia käsittävä kaavio. Se olisi jo jonkinlainen vastus, edellyttäen että maanpuolustustahtoakin löytyy tarvittaessa. Vuosiluku puuttui, eli koska kuvittelevat tuohon pääsevänsä? Mutta kuka tietää mikä on Viron tämän päivän
sa -vahvuus. Ite kun siellä viimeksi olin viime vuosikymmenen lopulla niin niillä oli yksi prikaati valmis ja toista suunnittelivat. Vai löytyykö Viron Etyj -ilmoitukset jostain Suomen tavoin. Tai eihän meilläkään Pääesikunta enää ole viimeisintä esille laittanu.

En kyllä epäile yhtään ettei löytyisi motivoitunutta porukka noihin ja paikallisjoukkoihin.
Tuskin kovin kaukana ovat tuosta tavoitteesta muuta kuin ehkä ajoneuvojen osalta.

 

[Iso-Mursu]

Olen kirjoittanut tästä aiemminkin... mutta oma kantani on, että balteilla ei oikein ole järkeviä edellytyksiä omiin ilmavoimiin. Kyse on taloudellisista seikoista. Lainaan aiempaa viestiäni, jossa perustelen, miksi Viron ei kannata rakentaa ilmavoimia. Samaa voi soveltaa Baltian maihin yleisemminkin.

Kieltämättä 30 konetta olisi jo jonkinmoinen voima, mutta siinäkin olisi ongelmansa. Etenkin olen huolissani puuttuvasta osaamisesta ja infrastruktuurista, jotka pitäisi rakentaa melkein tyhjästä. Lisäksi on se merkille pantava seikka, että Naton ilmavalvonta sitoo liittolaisia alueelle. Jos venäläinen sotilaskone pudottaa tunnistuslennolla olevan amerikkalaisen tai brittiläisen hävittäjän, niin siinä on vaara kriisin eskaloitummiseen, minkä pitäisi hillitä Venäjän hyökkäyshaluja.

Totta.

Eikä Suomellakaan ole rahaa 80 koneeseen.

 

[Old Boy]

Tuskin kovin kaukana ovat tuosta tavoitteesta muuta kuin ehkä ajoneuvojen osalta.

Perustuuko tuo johonkin tietoonkin?
Minusta kun näyttää, että ne pataljoonat, joiden yhteydessä on mainittu paikkakunta, vasta ovat operatiivisia. Eli Virolla on yksi prikaati ja toista rakennetaan sekä lisäksi Tallinnan vartiopataljoona. Sopisi myös paljon paremmin itelle viime vuosikymmenen
lopulla kerrottuihin silloisiin vahvuuksiin.

 

[Talvela]

Perustuuko tuo johonkin tietoonkin?
Minusta kun näyttää, että ne pataljoonat, joiden yhteydessä on mainittu paikkakunta, vasta ovat operatiivisia. Eli Virolla on yksi prikaati ja toista rakennetaan sekä lisäksi Tallinnan vartiopataljoona. Sopisi myös paljon paremmin itelle viime vuosikymmenen
lopulla kerrottuihin silloisiin vahvuuksiin.

Jos tämä pitää paikkansa niin ei tuosta valtavan kaukana olla, miehiä siellä on reservissä ja paikallisjoukoissa, kalustoa tarvitsevat.
Viron onkin siitä erikoinen koska sillä olisi miehiä mutta ei kalustoa, toisin kuin Latvia ja Liettua, Obama on ihan munaton vässykkä kun ei aseistanut Viroa.

Wartime structure
The Maavägi is an army that is based on the principles of the Military reserve force both for practical and historical reasons. The relatively small peacetime Army will be reinforced during wartime by the military reservists of the Estonian Defence League (Estonian: Kaitseliit). Once fully mobilized the Maavägi can man and arm during the conflict the following wartime structure:

• 2 infantry brigades, one of them mechanized.
• 2 air-defence battalions
• 2 engineer battalions
• 2 artillery battalions
• 2 combat support service battalions
• 2 scouts companies
• 2 anti-tank companies
• 2 signal companies

https://en.wikipedia.org/wiki/Estonian_Land_Forces#Wartime_structure

 

[Inhottava reserviläinen]

Miksei meillä ole muuten täällä virolaisia vieraita ikinä?

Tämä on ihan mutuun perustuvaa arvausta, mutta veikkaanpa ettei eestiläinen maanpuolustusaktivisti luota meihin.

Eestiläiset nauraa meille suomettuneisuuden ja eunukkilaisuuden tähden. (eunukkilaisuus = täysin munaton ja hampaaton kansa eu:sta tulevalle mielipidevaikuttamiselle (mokutus, homotus jne...))

 

[Talvela]

Tämä on ihan mutuun perustuvaa arvausta, mutta veikkaanpa ettei eestiläinen maanpuolustusaktivisti luota meihin.

Eestiläiset nauraa meille suomettuneisuuden ja eunukkilaisuuden tähden. (eunukkilaisuus = täysin munaton ja hampaaton kansa eu:sta tulevalle mielipidevaikuttamiselle (mokutus, homotus jne...))

En kyllä epäile että pitävät heikkoina jos näkevät Helsingin hipstereitä ja kaljalavoja vetäviä örveltäjiä pääasiassa.

 

[Nojatuolistrategi]

Ajatus siitä, että resurssit eivät riitä itsenäiseen puolustukseen, on omituinen. Virossa on kyllä miehiä (ja naisia):

http://www.kaitseministeerium.ee/riigikaitse2022/index-en.html

Avainsana puuttui. ”Resurssit eivät yksinkertaisesti riitä uskottavaan itsenäiseen puolustukseen.” Siksi kai Viro liittyi Natoon.

Miehiä on: Viron puolustusvoimien oman ilmoituksen mukaan Viron puolustusvoimien nykyinen rauhanaikainen vahvuus on 6 000 henkeä, joista noin puolet on kantahenkilökuntaa. Suunniteltu sodanaikainen vahvuus on 60 000 henkeä. Mutta rahaa ja rautaa puuttuu. Puolustusbudjetti on €477 million (2017). Siksi kai tuo sodanajan vahvuus on vielä suunnitelmissa.

Taistelutahtoakin epäilemättä löytyy. Vaikka vastarinta ei aina ole kauaa kestänyt. Baltian maiden miehitys oli Molotov-Ribbentrop -sopimuksen mukainen kolmen Baltian maan miehitys toisen maailmansodan aikana ja niiden muuttaminen neuvostotasavalloiksi. Valloitus tapahtui 14. kesäkuuta 1940, yhdeksän kuukautta kestäneen niin sanotun tukikohtavaiheen jälkeen. Tukikohtavaiheen aikana maat solmivat syys- ja lokakuussa 1939 maiden välisen avunantosopimuksen, mikä hyväksyi muun muassa neuvostojoukkojen sijoittamisen kaikkiin Baltian maihin. Neuvostoliitto ilmoitti yllättäen kesäkuussa jokaisen Baltian maan syyllistyneen neuvostoviranomaisten kiduttamiseen, minkä takia Baltian maiden hallitukset eivät enää nauttineet Neuvostoliiton luottamusta. Uhkavaatimuksena oli nykyisen hallituksen ero, uudet vaalit sekä neuvostojoukkojen marssiminen maahan. Jokainen Baltian maa hyväksyi vuorollaan Neuvostoliiton uhkavaatimuksen, mikä käytännössä johti maiden miehitykseen... Noin vuoden mittaisen miehitysjakson jälkeen Saksa valloitti maat 22. kesäkuuta 1941 osana laajamittaista operaatio Barbarossaa. Maat palasivat osaksi Neuvostoliittoa toukokuussa 1945.https://fi.wikipedia.org/wiki/Baltian_maiden_miehitys

Saksa valtasi myös Tanskan osana operaatio Weserübungin. Saksalaiset aloittivat hyökkäyksensa 9. huhtikuuta 1940 kello viisitoista yli neljä aamulla ja taistelut päättyivät maan antautumiseen ja joukkojen kotiuttamiskeskusteluihin kello 10.00. Norjan miehitys operaatio Weserübungin osana kesti kaksi kuukautta (Oslosta Narvikiin).

Maata on niukalti. Venäjä on viime vuosina osoittanut kykynsä kaapata haltuunsa alueita Viroa isommistakin maista (Georgia, Moldova, Ukraina). Mutta Nato-maa on epäilemättä kovempi pähkinä purtavaksi.