wanhat aseet ja kysymyksiä tietäjille

Olen jossain netissä törmännyt 1950-luvun PV:n kevytasetoimikunnan rynnäkkökiväärin ja KVKK:n hankintaprosessista kertoneeseen raporttiin (olisikohan ollut jonkun kandityö Kadiksesta). Tässä siis kerrottiin testeissä olleista rynnäkkö- ja konekiväärimalleista ja niiden suorituskykyarvoista testeissä.

Onko kellään sitä laittaa tänne?

EDIT: raportissa siis oli ainakin AK-47, AR-10 (7,62x39-malli, joka oli tehty nimenomaan PV:n hankintakilpailua varten), muistaakseni myös FAL tai joku vastaava, sekä verrokkina olikohan SVT-40 tai vastaava puoliautomaattikivääri. Konekivääreistä siinä oli ainakin Vz. 52 (KVKK 62:n esikuva) ja RPD, sekä joku kolmas KK.
Muistaakseni ainakin RPD todettiin vähemmän luotettavaksi kuin Vz. 52.
Rynnäkkökivääreistä AK oli helpoimmin hallittava ja luotettavin.

7,62x39:nhän oli valittu jo aiemmin, kun oli vertailtu sitä ja 7,62x51:tä, joista 39 oli valittu "paremmin Suomen maastoon sopivana".
Minulta löytyy materiaalia, mikäli aihe on vielä jollekin aktuelli...

Itseasiassa 7,62x51 ei missään vaiheessa ollut vaihtoehtona. Sen sijaan 50-luvun puolivälissä kehitettiin erilaisia SVT-40:n prototyyppejä Valmetilla sekä Sakolla kaliberissa 7,62x53RV

Vuonna 1956 tehtiin päätös kaliberista ja toukokuussa oli paperilla piirustukset valmiina. Joulukuussa tehtiin ensimmäinen 100 000 patruunan tilaus. Tätä ennen oli jo tilattu Puolasta reilut 110 000 patruunaa.

Nykyinen S-309 luoti on suunniteltu syyskuussa 1959. Tosin sitäkin on korjailtu moneen otteeseen.
 
Viimeksi muokattu:
Wanha kunnon Ukkomauseri:

Mitä olisi niin lussu tehdaspaukku, että sitä tällä asevanhuksella raaskisi ampua sen muutaman pakollisen laukauksen vuoteen?
Ainevahvuudet ovat piipunjuuressa käsittääkseni aika heppoiset.

Itse ammun P08 Parabellumilla Magtechin 115 grainin 9A-patruunaa, vaikka ase on suunniteltu 123 grainin 9B-patruunalle. Tätä Virtain Asetalo minulle suositteli, kun molempaa möivät. Netistä olen lukenut jenkkikehuja Sellierin bulkkipatruunankin puolesta (123 grn), mutta en ole uskaltanut kokeilla. Ukko-Mauser voi olla tietysti eri asia.
 
22LR 320n/s 2,6g 133J
32S&W 225m/s 6,5g 165J

Ovat aivan samalla tasolla tehossa.
Mutta läpäisy on varmasti heikompi johtuen 7,98mm luodista.
Tarkoitin lähinnä 6,35 vs. .22LR
Kolmekakkosta käytetään pääasiassa isopistoolissa wadcutterilla ladattuna, ja muut ovat ruukkuja. Mutta eipä tuossa kolme- ja kakskakkosessa myöskään juuri eroa ole.
 
Liivintaskupistooleitahan nuo ovat, ja soveltuvat varmaan parhaiten lähinnä uhkailuun. 22LR tarjoaa enemmän potkua.

Ihan uteliaisuudesta: Mitenkäs muuten tämä "Bobrikov" pistoolin pati, eli uskoakseni .25 ACP (6,35 Br.) pärjää 22LR:ää vastaan? Nevermind: Löysin jo wikipediasta. Lienee sopivaa olettaa, että bobrikov kuoli ainoastaan siksi että penisiliiniä ei oltu vielä keksitty?
 
Lienee sopivaa olettaa, että bobrikov kuoli ainoastaan siksi että penisiliiniä ei oltu vielä keksitty?
Lisäksi Bobrikovin kunniamerkit ja napit sattuivat sirpaloitumaan Schaumanin ampumista luodeista, ja rintakehään ja vatsaan tunkeutuneet sirpaleet aiheuttivat sen, että haavat eivät olleet kirurgisesti hoidettavissa siten, että Bobrikov olisi selvinnyt.
 
eli uskoakseni .25 ACP (6,35 Br.) pärjää 22LR:ää vastaan?

Äkkiä katsottuna ei pärjää, on 2/3 tavallisen 22LR jouleitta (133 J )



Magtech+FMC+25A+3%2C24g++50gr+%2850kpl+rasia%29+6%2C35+BROWNING+%28.25+AUTO%29-474.jpg

Magtech FMC 25A 3,24g / 50gr
Lähtönopeus 232 m/s

87 J

S&B 6,35 BROWNING/.25 AUTO FMJ 3,3 G
Luoti 3,3 g FMJ
Lähtönopeus 228 m/s

86 J

Ps,
( Muuten nämä ei ole mitään uskon asioita tai salatiedettä, vaan löytyvät valmistajien patruuna taulukoista)
 
Itse ammun P08 Parabellumilla Magtechin 115 grainin 9A-patruunaa, vaikka ase on suunniteltu 123 grainin 9B-patruunalle. Tätä Virtain Asetalo minulle suositteli, kun molempaa möivät. Netistä olen lukenut jenkkikehuja Sellierin bulkkipatruunankin puolesta (123 grn), mutta en ole uskaltanut kokeilla. Ukko-Mauser voi olla tietysti eri asia.
Magtechin 9A on erinomainen patruuna, erityisti vanhoihin "sotaratsuihin". Itseltä löytyy myös muutama 9mm Bellumi ja Ukkomauseri. 115 Granin luoti on aavistuksen eri muotoinen ja syöttyy paremmin. Magtech on myös varsin pehmeä lataus, yksi pehmeimmistä markkinoilla olevista. Tuota 9A:ta on vaan kovin harvassa paikoissa tarjolla. Muista 115 Granisista tulee mieleen Fiocchi ja Lapua, jotka ovat huomattavasti kovempia latauksia.

Siviilipatruunoista lataajaguru Esa Paanasen suosikkipatruuna, edesmenneen valtion 9mm "Pistoolinpatruuna 300" jälkeen. Jos jälleenlataus ei ole vaihtoehto, suosittelen kyllä lämpimästi Magtegchin 9A:ta.
 
Lisäksi Bobrikovin kunniamerkit ja napit sattuivat sirpaloitumaan Schaumanin ampumista luodeista, ja rintakehään ja vatsaan tunkeutuneet sirpaleet aiheuttivat sen, että haavat eivät olleet kirurgisesti hoidettavissa siten, että Bobrikov olisi selvinnyt.

Tuon hoidettavuuden minä tulkitsin, että ongelmana oli nimenomaan tulehdukset. Myöskin olin siinä käsityksessä, että nuo kunniamerkit oli pikemminkin suojanneet bobrikovia. Myös luin maininnan, että vatsasta oltaisiin poistettu luoti. Mutta ei sillä sen suurempaa väliä.


Mutta kun keskustelun aihe on Wanhat aseet, niin kysympä asiaan liittyviä: Eli Bobrikovin murha-ase tiedetään, mutta Entäpä muut asiaan liittyvät tapaukset? Esim. Prokuraattori Soisalon-Soininen?
 



Tuolla toisessa ketjussa tuli ,,,,,,,, tuulettimeen:facepalm::facepalm::facepalm: kun asiaa ei löydy näistä ”diplomitöistä”.

Tämä (SKK-1:684) kuvaa hyvin sitä ettei diplomityön tekijällä ole mitään tietoa PV:n viimeisimmistä hakkeista.
Eikä se että asiaa ei löydy näistä papereitta, todista muuta kuin että sitä ei ole näissä töissä käsitelty.


Tässä on mielenkiintoista että PV oli samana vuonna ”hylännyt” kerta automaatti kiväärin kokonaan ja 7,62*53R ja 7,62*51 patruunat.
Kokeiltu oli neljän asemallin koe sarja jossa paras oli ”koe-56/1, Valmetin Tokarevin (Jolla kirjoittaja oli ampunut) pohjalta tekemä koe ase.
Joita se piti liian tehokkaina uusiin tulenteho vaatimuksiin.
Meille vaihtoehdoiksi nähtiin uusi idän patruuna 7,62*39 tai suomalainen vastine.
Ja kun tiedettiin että neuvostoliito oli suunnitellut tälle patruunalle kolme asetta (SKS kerta- automaattikiväärin AK -sarja automaattikiväärin ja RPD -konekiväärin).
Niin kiinnostus oli täysin ymmärrettävää.
Ja loppu onkin historiaa.

Näistä asioista ei ole tutkimuksessa mitään mainintaa vaikka ne olivat todella ajan kohtaisia vuonna 1956.

Mutta mielenkiintoisia asia kirjoja nämä tutkimukset ovat, joka tapauksessa (myös puuteineen). :solthum:

Mutta eivät mitään jumalan sanaa, vaan historiaa.
 
Magtechin 9A on erinomainen patruuna, erityisti vanhoihin "sotaratsuihin". Itseltä löytyy myös muutama 9mm Bellumi ja Ukkomauseri. 115 Granin luoti on aavistuksen eri muotoinen ja syöttyy paremmin. Magtech on myös varsin pehmeä lataus, yksi pehmeimmistä markkinoilla olevista. Tuota 9A:ta on vaan kovin harvassa paikoissa tarjolla. Muista 115 Granisista tulee mieleen Fiocchi ja Lapua, jotka ovat huomattavasti kovempia latauksia.

Siviilipatruunoista lataajaguru Esa Paanasen suosikkipatruuna, edesmenneen valtion 9mm "Pistoolinpatruuna 300" jälkeen. Jos jälleenlataus ei ole vaihtoehto, suosittelen kyllä lämpimästi Magtegchin 9A:ta.
Gecon 125gr/8g patruuna on kanssa aika maltillinen, sanoisin ilman tutkaakin ammuttuna että reilusti miedompi kuin esim S&B bulk tai Magtech oman rekyylituntemuksen pohjalta. Tuon patruunan idea on ollut ladata tehdaspaukku melko lähelle Minor-luokan alarajaa, siksi moinen. Kuvaavaa on että yhdessä vanhemmassa pistoolissa ei suostunut syklaamaan Geco kunnolla vähän löysästi ammuttuna kun Magtech ja SB kukkui vielä täysiä.
 
Tuon hoidettavuuden minä tulkitsin, että ongelmana oli nimenomaan tulehdukset. Myöskin olin siinä käsityksessä, että nuo kunniamerkit oli pikemminkin suojanneet bobrikovia. Myös luin maininnan, että vatsasta oltaisiin poistettu luoti. Mutta ei sillä sen suurempaa väliä.


Mutta kun keskustelun aihe on Wanhat aseet, niin kysympä asiaan liittyviä: Eli Bobrikovin murha-ase tiedetään, mutta Entäpä muut asiaan liittyvät tapaukset? Esim. Prokuraattori Soisalon-Soininen?
Korjattakoon aiemmin kirjoittamaani, sirpaleet tulivat vyönsoljesta.
Jossain on tosin esitetty, että soljen pirstonut osuma olisi ollut muuten suoraan tappava - mikä on hyvin mahdollistakin. Keskilinjassa vatsan alueella kun on mm. aortta, johon tuleva osuma on hyvinkin nopeasti kuolemaksi.
 
Gecon 125gr/8g patruuna on kanssa aika maltillinen, sanoisin ilman tutkaakin ammuttuna että reilusti miedompi kuin esim S&B bulk tai Magtech oman rekyylituntemuksen pohjalta. Tuon patruunan idea on ollut ladata tehdaspaukku melko lähelle Minor-luokan alarajaa, siksi moinen. Kuvaavaa on että yhdessä vanhemmassa pistoolissa ei suostunut syklaamaan Geco kunnolla vähän löysästi ammuttuna kun Magtech ja SB kukkui vielä täysiä.

Itsellä on yksi perinneasekäytössä oleva Lahti-pistooli, joka käy aivan älyttömän hyvin Gecolla. Niin toiminnallisesti sekä tuloksellisesti. Nykyään vähemmän löytyy lähtönopeustietoja radioista. Voisihan niitä ampia samasta aseesta mittarin läpi jonkinlaisen määrän, niin ei aikakaan omalta kohdalta olisi tarvetta vedellä mutu-tuntumalla.

Pääsääntöisesti ammun kilpaa 7,65Pb:llä johon on löytynyt resepti jolla ase jaksaa juuri ladata. Lähtönopeutta on yli 100 m/s vähemmän kuin Lapuan tehdaspatruunalla, ja sen eron huomaa hyvin.
 
että haavat eivät olleet kirurgisesti hoidettavissa siten, että Bobrikov olisi selvinnyt.

Tämä on hieman harhaanjohtava koska heillä oli tekniikka pelastamaan vatsaan haavoittuneita potilaita, mutta se ei ollut yhtähyvin hiotu kuin mitä se on nyt. Ehkä ne lekurit kädetti tuon homman.
 
Tuolla näyttäisi olevan varsin hyvä kuvaus. Saatoin olla väärässä ja että antibiootit eivät olisi auttaneet.

Joo, vatsaleikkaukset on ongelmallisia ja ne kestää kauan jos on isoja ongelmia kuin mitä tuo vyönsolki sirpaleena voi tuottaa. Silti, ei nykypäivänä ole iso ongelma jos kirurgi osaa hommansa. Wiki ei kuitenkaan kerro kuoliko se veren vuotoon, vaikko veren myrkytykseen, sanoo vain että sitä ei saatu pelastettua.
 
Back
Top