wanhat aseet ja kysymyksiä tietäjille

Mitä jos kyseessä onkin vain heikko materiaali ja mitoitus.

Kun tiukka patruuna (toleranssin ylärajalla oleva hylsy) syötetään pesään.

Niin seinämän ja hylsyn välinen kitka on liian suuri hylsynkannalle ja hylsy katkeaa.

(Muistelen että jossain kirjassa nimenomaan oli puhetta hylsyn katkeamisesta. Jota esiintyi sodan loppupuolella valmistetuissa patruunoissa 1944-1945. Samassa oli mainita myös työkalutta, jolla katkennut hylsy saatiin pois. Piippuun jäänyt hylsyhän lähtee puhdistus puikolla lyömällä. Katkennut hylsy mistä puutuu kata, on paljon vaikeampi saada pois pesästä. )

Hylsyn seinämän paksuus erot yhdistettynä esim. liian paksuun lakkakerokseen saatavat myös aiheuttaa sen.


Maxim konekiväärin osat ja varusteet
Hylsynulosvetäjällä poistetaan katkennut hylsy patruunapesästä.
Hyväkuntoinen varastorasvassa.

3307_big-500x500.jpg
 
Osaisiko joku kertoa Saksan korvikemateriaaleista patruunantuotannossa II maailmansodassa?
Vuoden 1943 aikana patruunatuotanto siirtyi lähes täysin hiiliteräksen käyttöön hylsyissä. Hylsy joko kuparoitiin tai kastettiin bakeliittilakkaan. Teräksestä valmistetun hylsyn kannassa lukee St, St+ tai St-, plus tarkoittaa vahvistettua hylsyn kantaa ja miinus laajennettua reikää nallilta ruudille.
 
Vuoden 1943 aikana patruunatuotanto siirtyi lähes täysin hiiliteräksen käyttöön hylsyissä. Hylsy joko kuparoitiin tai kastettiin bakeliittilakkaan. Teräksestä valmistetun hylsyn kannassa lukee St, St+ tai St-, plus tarkoittaa vahvistettua hylsyn kantaa ja miinus laajennettua reikää nallilta ruudille.



QrT53.jpg





Tuossa näkyy kuinka pistoolinpatruunoissa siirryttiin ensin rauta hylsyyn (10,11,13,14) ja sitten sintratuun rautaluotiin (13,14), säästö syistä.

Ps. Nuo ”St, St+ tai St-,” tunnukset näkyvät myös hylsynkannassa.
 
Ymmärtääkseni tarpeeksi kuumaksi ammuttuun pesään voi hylsy tarttua materiaalista riippumatta varsinkin jos pesä on liian tiukka. Olikohan Tourulan kivääritehtaan kirjassa mainittu että em. ongelmaan oli testeissä kaatunut jonkun suomalais-rk:n tai kk:n myyntiyritys ulkomailla.

MG34 tai 42 sentään piippu vaihtuu muutamassa sekunnissa. Maximin piipunvaihdon piti sota-ajan Suomalaiselta kk-mieheltä onnistua alle 1min 30sek. SIinä saattaa tiukassa paikassa kiirettä pukata.
 
Hylsyn piippuun juuttumista on sattunut RK95:lle ammuttaessa suomalaista JVA0316 Afrikan oloissa. Albanialaisella patruunalla ammuttaessa ei tarvitse olla edes erityisen kuumakaan kun noin 1-2 sadasta hylsystä jää pesään. Siksipä sitä ei kotimaisella aseella ehkä saa ampuakaan...
 
Piti kaivaa kirja esiin, maa oli Malesia, ase valmet lmg 308. Parikymmentä täyttä lipasta sarjalla yhtä kyytiä olisi pitänyt päästää, ei ollut onnistunut ulkolämpötilan ollessa 40 asteen luokkaa yhtään kertaa.
 
MG3:n ns. cook off, eli kuuman piipun vuoksi tapahtuu kaksoissyöttö (häiriö), jonka jälkeen patruuna ylikuumenee pesässä ja laukeaa itsestään. Tässä tapauksessa heittäen vielä hylsyn naamalle, koska häiriönpoisto ei ilmeisesti tapahdu ihan oppikirjan mukaisesti.

 
MG3:n ns. cook off, eli kuuman piipun vuoksi tapahtuu kaksoissyöttö (häiriö), jonka jälkeen patruuna ylikuumenee pesässä ja laukeaa itsestään. Tässä tapauksessa heittäen vielä hylsyn naamalle, koska häiriönpoisto ei ilmeisesti tapahdu ihan oppikirjan mukaisesti.

Sen takia sitä patruunaa, ei myöskään napata kiinni ilmasta. Onhan se hienon ja coolin näköstä kunnes kuumentunut/hitaasti syttyvä patruuna sanoo poks nyrkin sisällä.
 
Toisaalla täällä foorumilla puhuttiin G3:sen lippaiden modifioimisesta Valmetin Petraan sopiviksi, niin tähän aiheeseen liittyen kysymys tietäjille tai asiassa onnistuneille: Miten olette tuon tempun tehneet tai kuka tuollaisen tempun osaisi tehdä? Ainoa ero omassa projektissani on että ne G3:n alumiiniset lippaat pitäisi sovittaa 308 Saigaan.
 
Toisaalla täällä foorumilla puhuttiin G3:sen lippaiden modifioimisesta Valmetin Petraan sopiviksi, niin tähän aiheeseen liittyen kysymys tietäjille tai asiassa onnistuneille: Miten olette tuon tempun tehneet tai kuka tuollaisen tempun osaisi tehdä? Ainoa ero omassa projektissani on että ne G3:n alumiiniset lippaat pitäisi sovittaa 308 Saigaan.
Toimareissa jotkut ovat muokanneet tosiaan Petraan G3:n teräslippaita siten, että syöttöhuulien ulompi vahvike on poistettu dremelillä, ja AK:n lippaan kiinnitysulokkeet on pistehitsattu lippaan runkoon. Alumiinisten lippaiden muokkaamisesta en ole kuullut.
 
Kuten yllä niin ainakin teräspeltilippaista onnistuu. Minusta se ulompi vahvikepelti lähtee helpoiten poraamalla pistehitsit jyrsintapilla pois. Jos noin tekee niin lippaan sisällä kannattaa olla joku tuki niin ei painu lommolle. Se pelti on aika kovaa. Itse jätin tuplapellin lippaan huuliin mutta toiminee ilmankin.
Mikäli Petra on mallia m88 pidemmällä lipasaukolla niin vaatii täytteet lippaaseen molempiin päihin.
Edit: Kysyjällä olikin saiga. Siihen sovittamisesta ei ole tietoa.
 
Lipashomma olisi helppo jos asuisi tähtilipun maassa, sielä on kaikissa nettikaupoissa vaikka minkälaisia lippaita esim tuohon Saigaankin. Mutta eivät vain lähettele niitä tänne auvoisan EU:n alueelle. Mutta kiitokset tähän mennessä asiaa kommentoineille! Pitää näihin ideoihin perehtyä, pari 9 euron hintaista aihioita on mistä voi koittaa tuunata sopivaa..
 
Sharps optiikalla! Harvinainen mutta kuuluisa, Tekisi mieli laittaa tämä Antimateriaali osastolle.

 
Viimeksi muokattu:
"Enamel" kääntyy aina tapauksesta riippuen. Lakka tai emali.

Jep. Oikea emali on lasitetta eli lasijauhetta, joka on sulatettu kipon pintaan. Tarttuu myös metalliin. Emalimaali tai -lakka taas ei sisällä lasia ollenkaan, mutta muodostaa kovan ja kiiltävän "emalin näköisen" pinnan, mistä nimi tulee. Varmaan jälkimmäisestä on kyse hylsyjen tapauksessa, voisi ehkä kääntää termiksi "kovalakka".
 
Back
Top