wanhat aseet ja kysymyksiä tietäjille


Pyysin vuosi sitten heitä ulkoiluttamaan suomikpta, mutta jenkkilässä niitä on vain harvoja. Silti :uzi:
 
Viimeksi muokattu:
Yllättäviä tuloksia lyhyt piippuisella vietnamin kiinan mosinilla kasattu vuonna 1955. Erikin mukaan näitä on tavattu korean sodasta a-maan konfliktiin.

 
Yllättäviä tuloksia lyhyt piippuisella vietnamin kiinan mosinilla kasattu vuonna 1955. Erikin mukaan näitä on tavattu korean sodasta a-maan konfliktiin.

Varmaan näihin neukut antoivat koneet ja opastuksen. Ainakin SKS:n eli karbiini Type 56:n kohdalla saivat alkuperäiset koneet ja alkuun tehdas pyöri venäläisten opastuksella. Eli tietotaitoa siirrettiin kiinalaisille. Type 56:n kohdalla laatu kyllä kärsi vuosien mittaan kiinalaisten yksinkertaistaessa tuotantoprosessia.

Muita 2. maailmansodan jälkeen Venäjältä Kiinaan siirtyneitä asemalleja olivat ainakin konepistooli Type 50 (PPSH), pistooli Type 51/54 (TT), konekivääri Type 53 (SG-43), pikakivääri Type 53 (DP), konekivääri Type 56 (RPD), rynnäkkökivääri Type 56 (AK), raskas konekivääri Type 54 (DShK), ilmatorjuntakonekivääri Type 56 (ZPU-4) ja konepistooli Type 54 (PPS-43).
 
  • Tykkää
Reactions: ctg

Today I am speaking with Ken Hackathorn about submachine guns - specifically the Thompson and the MP5. Mr Hackathorn has an extensive resume that he is quite humble about, but I will point out that it includes being a US Army Special Forces Small Arms Instructor. He has a great deal of practical knowledge about military small arms, and an unusually insightful perspective. So if you want to know why the reality of the Thompson is not the same as it's image and reputation, or why the MP5 is the best submachine gun that has been or ever will be, then settle down for a fun half hour!
 
Wanha kunnon Ukkomauseri:

Mitä olisi niin lussu tehdaspaukku, että sitä tällä asevanhuksella raaskisi ampua sen muutaman pakollisen laukauksen vuoteen?
Ainevahvuudet ovat piipunjuuressa käsittääkseni aika heppoiset.
 
Aseseppä - jos tuntee Ukko-Mauserin - voi ottaa kantaa siihen, onko aseessa silmin nähtäviä vaurioita, esim. kovapaineisten kp-patruunoiden ampumisen takia - mutta siihen se sitten jääkin, lausunto.

Sopivan lussuja patruunoita syntyy helpoiten itse lataamalla: aloituspanoksesta ylöspäin kunnes ase alkaa toimia, eikä sitten enää tippaakaan tiukemmaksi.
 
Jos olet epävarma käytä asesepän kautta saamassa varmuutta ko tilanteeseen.
Aseseppä - jos tuntee Ukko-Mauserin - voi ottaa kantaa siihen, onko aseessa silmin nähtäviä vaurioita, esim. kovapaineisten kp-patruunoiden ampumisen takia - mutta siihen se sitten jääkin, lausunto.

Sopivan lussuja patruunoita syntyy helpoiten itse lataamalla: aloituspanoksesta ylöspäin kunnes ase alkaa toimia, eikä sitten enää tippaakaan tiukemmaksi.

Mitään epäilystä aseen kunnosta ei onneksi ole. Tuolla ei ole ainakaan niin montaa kp paukkua ammuttu, että mitään jälkeä siitä näkyisi. Todella hyväkuntoinen yksilö. Satavuotias nahkainen olkahihna on tosin haperoitunut ja katkennut.. :)
Ikävä kyllä itselataaminen ei ole vaihtoehto.

Pitääpä kokeilla.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Mitään epäilystä aseen kunnosta ei onneksi ole. Tuolla ei ole ainakaan niin montaa kp paukkua ammuttu, että mitään jälkeä siitä näkyisi. Todella hyväkuntoinen yksilö. Satavuotias nahkainen olkahihna on tosin haperoitunut ja katkennut.. :)
Ikävä kyllä itselataaminen ei ole vaihtoehto.


Pitääpä kokeilla.

Osta tunkeumaväriä, niin näkee ainakin onko missään murtumia tms.
 
Kyllä siihen tarkastukseen silmä riittää: erityisesti kannattaa katsoa, että piippu& luisti/lukko -yhdistelmää kasassa pitelevä osa 4 ja sen reikä luistin kyljessä ei ole päärsääntynyt. Tuo kohtaa ottaa pahiten hittiä, kun lukko tulee taakse runkkaavan apinan raivolla kp-patruunoita ammuttaessa. Pahimmillaan luistit ovat alkaneet katketa tuosta kohtaa.
Mauser_1896Broomhandle_schem.jpg
 
Jostain lukenut että osa 20 saattaa pidemmän päälle kärsiä kovista latauksista. Purkusalpa siis.
 
Jossain talvisota muisteluksessa oli sellainen kertomus, missä suomalaissotilas oli ampunut taskupistoolilla (kivääreitä ei ollut huoltoon riittänyt kaikille) venäläistä muutaman kerran ilman vaikutusta, kunnes paikalle osunut kaveri oli pudottanut iivanan kiväärillä. Lähemmässä tarkastelussa oli huomattu, että venäläisellä oli päällekkäin kolme villapaitaa ja mantteli, pistoolin luodit olivat pysähtyneet viimeiseen paitaan. Venäläisen kivääri oli ollut jotenkin toimintakelvoton, jäässä tai patruunat loppu eikä sen takia pystynyt ampumaan. Pistoolina oli joku 6,35 FN.
Hieman vastaava faktaksi varmistettu tarina löytyi muutamia vuosia sitten Suomen Asehistoriallinen seuran julkaisusta.

Isä oli antanut pojalleen mukaan rintamalle Harrington&Richardsonin revolverin kaliberissa .32S&W. Jossain vaiheessa oli jouduttu käsikähmään ja isokokoisen naapurin käydessä päälle poika oli vetänyt reukkunsa esiin ja ampunut naapuria päähän. Tämän jälkeen naapuri oli ottanut etäisyyttä, heittänyt karvalakkinsa pois, ja aloittanut jumalattoman mylvinnän päätään pidellen.

Mitään näkyvää vammaa ei ollut havaittu, mutta heikkltehoinen, ja vielä wadcutter-luodilla varustettu patruuna oli saanut aikaan ilmeisen kovan päänsäryn.

Pari kiväärinperääkin oli mennyt kappaleiksi ennenkuin tämä jääkaappipaakastimen kokoinen vihulainen saatiin tokenemaan ja vangiksi.
 
Back
Top