wanhat aseet ja kysymyksiä tietäjille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja baikal
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Käyttikö tuota niissä kirjoissa joku iso mies, käsivaralta, maalla? Espanjassa, oliko yhtenä tapahtumapaikkana?

Oli joo, kersantti Harper, Sharpen oikea käsi, niin sanotusti.
 
Eipä tuo kovin jäykkätoimiselta vaikuta:




Tuo @Herman30 :n model 1895 ei kaliberinsa puolesta ole ''ryssänwinsu'', siinä on näyttää olevan urakantainen 30-06 patruuna. Silmämääräisesti arvioituna näyttää .308:n patruunaa pidemmältä.
Tämän videon oikealla ryssänwinsun kaliberilla oleva ase näyttää toimivan nahkeasti. Oliskohan öljyn puute? Eikä iskuvasarakaan jäänyt vireeseen jokaisella latausliikkeellä. Minkään aseen lukko ei huonosti öljyttynä / likaisena sulavasti toimi.

Kun olet @JR49 koeampunut, pistäpä kokemuksia jakoon.

Hylsyn kanta ja kaliiperi eivät ole kampiaktion jäykkyydessä ratkaiseva tekijä, vaan hylsyn materiaali ja patruunan lataus. Hikkokki käyttää messinkihylsyistä patruunaa kun taas toisessa videossa ammutaan itäblokin teräshylsyistä ylijäämäpatruunaa, minkä teräshylsyisyys aiheuttaa videon mukaista lievähköä jäykkyyttä ja kitkaa lukkoaktiossa myös pulttilukkoisissa kivääreissä käytettynä. Myös teräshylsyn pinnankarheus on messinkiä suurempi, millä on oma vaikutuksensa asiaan.

Ryssänvinsun kampi kääntyy kyllä kun sitä kääntää, mutta se vaatii vähän voimankäyttöä ja täydellisesti alusta loppuun viedyn liikkeen, että hylsy poistuu, uusi patruuna syöttyy pesään ja myös iskuvasara virittyy. Ase on sinänsä soiva peli ja varmasti sitä harjoituksen myötä tottuu käyttämään, mutta vertailussa muiden aikakauden kivääreiden kanssa M91:n eri mallit ja myöhemmin sotasaaliina saadut Arisakat vievät kyllä voiton. Itse asiassa vuosisadan vaihteen venäläisestä kalustosta jo pelkästään M91 jalkaväenkiväärin ja rakuunakiväärin olemassaolo riittää kyseenalaistamaan koko ryssänvinsun olemassaolon tarkoituksen sotilasaseena. Siihen aikaan pulttilukkoinen makasiinikivääri oli jo vakiinnuttanut asemansa pääasiallisena sotilaan henkilökohtaisena aseena eikä epäselvyyttä pulttilukon ja vipulukon välillä enää ollut.
 
Jos muistan oikein, niin myös Gettysburgin taistelussa makasiinikivääreillä varustettu Unionin ratsuväki pystyi jalkautuneena pidättelemään Konfederaation jalkaväkeä

Jotkut upseerit yrittivät ajaa kummassakin armeijassa systeemiä, jossa jaettiin rullarevolvereja -keskitetysti- hyville ampujille. Ajatuksena oli, että lähikontaktiin rynnövä revolverijoukko puhkaisi tulivoimallaan reilun reijän vastustajan linjaan. Etelävaltioiden armeijalla olikin sitten ratsujoukkoja, joilla oli vakivarusteena revolvereja, niitä saattoi olla hyvinkin se kaksi asetta per ratsukko. Näillä ratsujoukoilla oli oma nimityksensäkin, jota en kyllä muista. Pelon ja suoranaisen paniikin aiheuttajana nämä joukot olivat kaiketi kovassa maineessa.

Mutta miten jakaa runsaasti revolvereja armeijoille, joilla ei herran tähen ollut tarpeeksi edes kenkiä.
 
Kysymyksenä tietäjille(kun ei parempaa vitjaa löyvy). Kansa taisteli lehdessä mainitaan että juhannuksena -44 soitetussa radio-ohjelmassa olisi taustalla kuulunut se tykistöhelvetti joka Vammeljoella myllersi. Se oli nauhoitettu noin 10km taaempana. Google ei auta ja työntää vain niitä 1966 nauhotettuja "sotilaat kertoo" pätkiä..


Kenkä vs. revolveri sodassa onkin aika mielenkiintonen kun voi kuvitella että molemmat on suuresti tarpeelliset. Varmaan jokaisen sotilaan suurin kauhunhetki jos häiriö tulee aseeseen ja vihollinen puskee silmille. Yhtä suuria tunteita herättää ajatuskin avojaloin marssimisesta vaikka 30km päähän kun on kenkään tottuneet jalat. Ja sitten vielä että taistelukentällä ei pitäisi olla pulaa aseista, siis meinaan vapaista sellaisista koska miestä menee molemmilta puolen ja aika ihme olisi jossei toimivaa pyssyä ensihätään löytyisi.
 
DSC_1059.jpg

Suomi KP M29 http://www.thefirearmblog.com/blog/...um-koblenz-part-3-submachine-guns-guest-post/

Miten tuossa on noin jumalaisen hyvän näköinen tukki, mutta perinne-mallissa se on ... perinteinen.
 

The Bergmann pistol belonged to a generation of early semi-automatic service sidearms that includes the C96, the Schwarzlose M1898, early Mannlicher pistols and the Luger P08.

The pistol — named for industrialist Theodor Bergmann — certainly wasn’t the best in its class, mostly owing to its clumsy ergonomics, but it was hardly the worst. Denmark adopted the weapon and managed to keep producing it despite the World War I German invasion of Belgium, where the Bergmann was originally built.
https://warisboring.com/the-danes-s...y-out-of-german-hands-5c319986a2cb#.1sl0o8aa2


The military breakthrough for Bergmann finally came in 1903 with a new locking system for the pistol, designed by Louis Schmeisser (who had also designed the previous Bergmann handguns). In 1901, Schmeisser developed the new lock, and it was patented by Bergmann (his employer) primarily for use on heavy machine guns. It was used in these (and Bergmann HMGs saw some use in WWI), but it was also scaled down for use in the 1903 pistol. The new system used a square block that encircled the bolt and could travel a few millimeters up and down. This system externally looks very similar to the C96 Broomhandle Mauser, but is mechanically reasonably different.

This new locking system was more cost effective to manufacture and more reliable than the side-tilting bolt of the 1897 Bergmann, and it was also quite strong. Bergmann exploited this strength by introducing a new cartridge for the 1903 model – the 9mm Bergmann (clever name, eh?). Thanks to the Spanish, we know this round today as the 9mm Largo. It was a 9x23mm case, firing a 135 grain FMJ bullet at 1060-1115 fps (325-340 m/s) depending on the loading. This was the most powerful production pistol cartridge designed in continental Europe at the time, and had performance very similar to Browning’s .38 ACP.

Bergmann’s first major break came in 1905 when a Spanish testing board officially recommended the 1903 for military purchase and use. On September 5th of that year Spain placed and order for 3,000 Model 1903 pistols, chambered for the 9x23mm cartridge. This brought along a new problem for Bergmann – how to actually make them. Since 1896, Bergmann pistol production had been subcontracted out to V.C Schilling in Suhl, and Bergmann’s own industrial works were not tooled up for pistol production. In 1904 Schilling was taken over by the Krieghoff company, which decided to end the factory’s relationship with Bergmann.

The cost of setting up a pistol production line is quite significant, and Bergmann knew that his previous pistols had never managed to bring really significant sales numbers. Being the intelligent businessman, he was hesitant to make the investment in tooling and jigs for the 1903 without having more than the relatively small Spanish order. His solution was to use the facilities he had already set up for making the various prototype 1903 pistols. This allowed some production, but not at a very fast pace. In addition to the Spanish order, this production had to include commercial sale guns and samples for other testing (like the US trials). Bergmann’s own plant produced less than a thousand model 1903 pistols in total, and only a small number of these were sent to Spain by 1908.
 
Viimeksi muokattu:
Laitan tänne linkin, jossa on laajalti juttua Mosin Naganteista. Suomalaisille sotilaskivääreille on annettu paljon tilaa ja hyvin tuolta löytyy tietoa merkinnöistä ynnä muusta.
Linkki ohjaa "Finnish area" osioon, jossa on linkkejä suomalaisia sotilaskivääreitä koskeviin osioihin.
Linkki: http://mosinnagant.net/finland/default.asp
 
Olen lukemassa kaukopartiomiehestä nimeltään Urpo Korhonen. Hän kertoo kirjassa, Että ryssän ryömittyä heinikossa hyvin matalana lähelle, kypärän vain näkyessä, alkoi hän naputella Suomi KP:llä kypärään, jonka jälkeen ryssä hermostui ja nousi ylemmäs, mistä sai Korhonen hänet sitten ammuttua.
Siis eikö Suomi KP:n 9 millinen pystynyt lävistämään ryssän kypärää??? Kuullostaa uskomattomalta, kun saa sellaisen käsityksen, ettei matkaakaan ollut 30-40 metriä enempää.
 
Olen lukemassa kaukopartiomiehestä nimeltään Urpo Korhonen. Hän kertoo kirjassa, Että ryssän ryömittyä heinikossa hyvin matalana lähelle, kypärän vain näkyessä, alkoi hän naputella Suomi KP:llä kypärään, jonka jälkeen ryssä hermostui ja nousi ylemmäs, mistä sai Korhonen hänet sitten ammuttua.
Siis eikö Suomi KP:n 9 millinen pystynyt lävistämään ryssän kypärää??? Kuullostaa uskomattomalta, kun saa sellaisen käsityksen, ettei matkaakaan ollut 30-40 metriä enempää.

Osunut korkealle. Osumakulma on ollut sellainen, että luoti on kimmonnut. Ei sinällään mikään ihme, varmaan tuollainen kypärä voisi kimmottaa kiväärinkin kuulan, jos sopivassa kulmassa sattuu osumaan.
 
Olen lukemassa kaukopartiomiehestä nimeltään Urpo Korhonen. Hän kertoo kirjassa, Että ryssän ryömittyä heinikossa hyvin matalana lähelle, kypärän vain näkyessä, alkoi hän naputella Suomi KP:llä kypärään, jonka jälkeen ryssä hermostui ja nousi ylemmäs, mistä sai Korhonen hänet sitten ammuttua.
Siis eikö Suomi KP:n 9 millinen pystynyt lävistämään ryssän kypärää??? Kuullostaa uskomattomalta, kun saa sellaisen käsityksen, ettei matkaakaan ollut 30-40 metriä enempää.

En osaa arvioida tuota lähietäisyystilannetta, mutta 9mm patruunan läpäisyvoima/tehollinen kantomatka on yllättävän heikko. Meille opetettiin syksyllä 1993 (meille olisi vielä tullut SA-aseiksi Suomet, tämä oli ennen kuin E. Rehn teki [turhaan] paljon parjatun kinkkirynkkyostoksen) että 300 metrin päästä pakkasella toppatakki ei mene puhki.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Millä patruunalla?

Liekkö väliä? Eiköhän tuo ole se legenda talvisodan ajoilta, jossa olisikohan tataarit kertoman mukaan vaatineet useamman sarjan ennen kuin kellistyivät. Veikkaan vikana olleen ampujan taidot, mutta 300 metrin päästä 9 millisellä annettakoon hänelle anteeksi.
 
Liekkö väliä? Eiköhän tuo ole se legenda talvisodan ajoilta, jossa olisikohan tataarit kertoman mukaan vaatineet useamman sarjan ennen kuin kellistyivät. Veikkaan vikana olleen ampujan taidot, mutta 300 metrin päästä 9 millisellä annettakoon hänelle anteeksi.
Legendan mukaan myös M1 Carbine .30 Carbine patruunoineen ei ollut tarpeeksi tehokas kunnolla pysäyttämään paksuihin talvivaatteisiin pukeutuneita p-korealais- ja kiinalaissotilaita Korean sodassa - jopa lähietäisyydeltä. Ns. "lacking in stopping power".
 
Legendan mukaan myös M1 Carbine .30 Carbine patruunoineen ei ollut tarpeeksi tehokas kunnolla pysäyttämään paksuihin talvivaatteisiin pukeutuneita p-korealais- ja kiinalaissotilaita Korean sodassa - jopa lähietäisyydeltä. Ns. "lacking in stopping power".

Mitä väitettä on myöskin epäilty. Arvaten myös testattu useampaankin kertaan.
 
Useimmat eiv't ole nähneet taikka tiedostaneet tämän aseen olemassa oloa ja sen rinnakkaisuutta RK62sen historiaan.

 
Legendan mukaan myös M1 Carbine .30 Carbine patruunoineen ei ollut tarpeeksi tehokas kunnolla pysäyttämään paksuihin talvivaatteisiin pukeutuneita p-korealais- ja kiinalaissotilaita Korean sodassa - jopa lähietäisyydeltä. Ns. "lacking in stopping power".
Jossain talvisota muisteluksessa oli sellainen kertomus, missä suomalaissotilas oli ampunut taskupistoolilla (kivääreitä ei ollut huoltoon riittänyt kaikille) venäläistä muutaman kerran ilman vaikutusta, kunnes paikalle osunut kaveri oli pudottanut iivanan kiväärillä. Lähemmässä tarkastelussa oli huomattu, että venäläisellä oli päällekkäin kolme villapaitaa ja mantteli, pistoolin luodit olivat pysähtyneet viimeiseen paitaan. Venäläisen kivääri oli ollut jotenkin toimintakelvoton, jäässä tai patruunat loppu eikä sen takia pystynyt ampumaan. Pistoolina oli joku 6,35 FN.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Back
Top