Itseaseiassa
@Huhta jo GMLRS raketeilla pystytään vaikuttamaan isoon osaan Ahvenanmaata jos lavetit tuodaan saaristoon. Esimerkiksi Houtskari tai Kustavi (kohtuu isoja saaria/saariryhmiä). Toki tarvitaan merikuljetus, kun siltoja ei ole.
Saaristoahan se on koko matka Ahvenanmaalle asti, että jos niitä merikuljetuksia on...
Olen sitä mieltä, ettei raskaita raketinheittimiä kannata siirtää saaristoon, ainakaan ensivaiheessa. Ohjatun GMLRS-raketin kantama on luokkaa 70 km, jos nyt oikein muistan, eli aika kauas mantereelta pitää päästä. Siirtäminen on ongelmallista ja syö resursseja muulta toiminnalta (siirränkö puolikkaan raketinheitinpatterin vai komppanian rannikkojoukkoja). Lisäksi saarten pieni koko ja huonot kulkureitit eivät mahdollista järkevää mahdollisuutta siirtyä pois vastatoimien alta tulitehtävän jälkeen. Kun vastatykistötutka kerran paikantaa heittimet 2 x 2 km saarelle, niin sitten saarella istuskellaan ja odotellaan, koska näkyy pieniä vihreitä miehiä. Tai Su-34 taivaalla.
Ilmatorjunta ei myöskään ole suuri ongelma JSOWilla jos sitä S-300/400 kalustoa ei saarella ole. Aluksia joilla tuollaisia olisi ei kovinkaan lähelle voisi varmaankaan tuoda MTO uhan takia ja siltikin kantama ei Hornetiin taida riittää. JSOW laukaisu esim pohjoisesta ja saatto Hornet parvella tai parilla.
Ilmatorjunnassa olet oikeassa, mutta JSOW:n hankintamäärät vain taitavat olla surkean pienet. Kyllähän niillä vähäksi aikaa keskeyttää kentän toiminnan, mutta mutta...
Itse uskon, että JDAM:n käyttökin olisi mahdollinen ajatus ilmatorjunnasta huolimatta, jos halutaan säästellä JASSM:t Venäjällä sijaitseviin kohteisiin. Riskit Horneteille ovat tällöin tietysti paljon suuremmat. Pantsirin ja jopa BUKin kaltaista järjestelmää vastaan tällaisella yrityksellä voisi kuitenkin olla realistiset onnistumismahdollisuudet. JDAM:n kantama korkealta laukaistuna on n. 30 km, ja matalalla koneita suojaa tutkien katveet.
Konevahvuuksissa joudun esittämään eriävän mielipiteen. Jos Venäjällä on meneillään maahanlaskuoperaatio, Ahvenanmaan yläpuolella/lähistöllä myös päivystää jatkuvasti useampi parvi hävittäjiä ja luultavasti Mainstay sekä ilmatankkauskone.
Meikäläisten täytyy siis varautua raivaamaan tuo este ainakin kahdella-kolmella parvella, mieluummin useammalla, minkä lisäksi kentän mylläämiseen soisi olevan yksi parvi pommilastissa. Oikeastaan voisi olla järkevää iskeä suuremmallakin konevahvuudella, jotta kentän saisi kerralla siihen kuntoon, ettei sitä vastaan tarvitse iskeä uudelleen koko konfliktin aikana. (Tämä kenties optimistinen arvio perustuu olettamukseen, että venäläisillä on pioneerijoukkoja lentokentällä, mutta vain pieni määrä ja kevyillä työvälineillä varustettuna. Tällöin vaurioiden korjaaminen tapahtuu hitaassa tahdissa.)
Tietysti voidaan sitten punnita, millaisia konemenetyksiä tuosta "Ahvenanmaan vastaiskusta" aiheutuu, ja mitä muuta niillä ehkä ~10 menetetyllä Hornetilla saataisiin aikaan. Kannattaisiko niillä ennemmin jahdata (hävittäjäsuojattuja) kuljetuskoneita? Kenties, jos vihollinen tulee Pietarin suunnasta Suomenlahtea pitkin, jolloin voimme mahdollisesti iskeä sivustaan. Tuskin, jos vihollinen siirtää joukkoja Kaliningradin suunnasta.
Jos Ahvenanmaan vastaiskua ei toteuteta, niin siinä tapauksessa vaihtoehtona voisi olla maltillinen JASSM-risteilyohjusten käyttö. Voisi kuvitella, että esim. seisonta-alueella kävisi melkoinen trafiikki lastia purettaessa...
Voidaan keskittää omat joukot muihin kohteisiin. Tosin eipä nuo pyytämättä moiseen alkaisi.
