What if: Suomi 2016

Tai vaikka ei välttämättä olisikaan mappeja missään ilmansuunnassa niin luotan täysin että pääministerimme ei hätiköi tuollaisessa tilanteessa vaan aloittaa neuvottelut ja jää odottamaan vastausta ja kutsua moskovaan selvittämään asiaa samalla kun taivaalta sataa vihreää miestä ja raskaampaa kalustoa tulee paikalle ilma-ja meriteitse.
Samalla kun Paavo ja Erkki yhteen ääneen kommentoivat että on aivan liian aikaista alkaa syyttämään että Venäjä olisi tässä tekijänä.
No, kun ei enää ole sijoitettu +30 vuoden sijoitusten jälkeen ja skiditkin ovat aikuisia, niin voi keskittyä siihen jota kylmän sodan aikana Ruotsissa kutsuttiin nimellä "det fria kriget", eli jos organisoidut yksiköt oli lyöty, kenttä oli vapaa ;)
 
Miten minusta tuntuu että aina kun puhutaan sodasta, minulle se merkitsee kompassisuuntaa 90°, liekkö verissä. Vaikka sukua oli kotoisin Suojärveltä.

Tätä kirjoitan Miamissa ja täältäkin katsottuna kompassisuunta näyttää suht samalle. Ihme juttu.
 
Yksisuuntainen lippu ja tankkaus määränpäässä? Mi-26 saattaisi kyetä meno-paluuseenkin Kaliningradista.



Ajattelisin, että ensimmäinen aalto (kokoluokkaa komppania-pataljoona) varmistaa kentän ja välittömän lähiympäristön tehden tarkka-ampujan toiminnasta melko lailla mahdotonta. Kauanko siihen menee? Maarianhaminan tapauksessa tuskin tuntiakaan. Kentän ympärillä ei ole kilometrikaupalla peltoa, ja kiitoratoja on vain yksi. Tarkka-ampujan kannalta paras tuliasema olisi arvatenkin kiitoradan toisessa päässä, jolloin voi ampua suoraan lähestyvään tai loittonevaan maaliin.

Mi-26 tosiaan kykenisi lentämään tuon keikan, joskin olisi kohtuullisen kauan ilmavoimien kantaman sisällä. Se on kuitenkin yli 4 tunnin reissu.

Itse arvelin, että lupaavin paikka olisi tuolla kaakkois puolella. Toinen missä olisi paljon jemmoja olisi sitten tuolla pohjoisen suunnalla. Muilta suunnilta pääsisi lähemmäs kiitorataa. Ja myöskin mietin, että ammuttaisiin rullaavaa konetta kohti, eikä yritetä mitään erityisiä temppuja pitkin kiitorataa (tai jos tähän on tilaisuus, niin sitten, mutta muuten aiheutetaan riesaa koneen ollessa maassa.
 
Onko kenttähenkilökunnalla kykyä räjäyttää ajoneuvot tuhannen paskaksi? Eikö venäläinen sotilas osaa vapauttaa käsijarrua? Onko kumit tyhjänä olevan tankkiauton työntäminen mahdotonta?

Lentokenttähenkilökunnasta joku epäilemättä polttaa tupakkaa. Laittaa palamaan, niin se lienee siinä.
 
En haluaisi ajaa niitä kolaroitavia ajoneuvoja... varsinkaan rekan kokoluokkaa olevia. Henkilöauto varmasti liikkuu kolarin jälkeenkin, kunhan on useampi mies työntämässä. Palavat tankkiautot taas sammuvat polttoaineen loppuessa, kyseessä ei ole mikään hallitusti palava kynttilä.

Ei pidä olettaa, että kyseessä on ikuinen ratkaisu, vaan niiden autojen polttamisella voitetaan korkeintaan tunteja tai siihen asti, kunnes joku löytää tarpeeksi sammutusvälineistöä. Toki henkilöauto on siirrettävissä, mutta sitäkin voi haitata. Lentokentällä lienee kaikenlaista traktoria käytössä, osassa niistä on etukuormain, jolla pitäisi voida kääntää osa ajoneuvoista kyljelleen/katolleen. Tämän jälkeen käytetään jotakin kettinkiä tms. koko paketin kiinnittämiseen toisiinsa. Samalla voidaan tuoda muuta roinaa paikalle, jos on aikaa. Soitetaan paikallisradioon ja ilmoitetaan tilanteesta ja pyydetään apua...
 
Tottakai on tympeää jos ohjus iskeytyy ei-toivottuun maaliin mutta se iskeytyy käytännössä siihen alukseen just sinne kohtaan minne halutaankin. Tämä oli osaltani tässä, en halua tarkentaa vaikka kuinka jotakuta kiinnostaisi aihepiiri.

Ohjuksen lentoaika on pitkä, mikä tarkoittaa että ohjuksen lentomatkan aikana maalialus voi liikkua ennakoimattomaan suuntaan jolloin alkuperäisen maalin loogisimmalla paikalla onkin toinen alus. Esimerkiksi Atlantic Conveyor. Vihollisen elektroninen häirintä ja mahdolliset muut maalit huomioiden on hiukan hankalaa uskoa että RBS-15:n hakupää on ohjelmoitu osumaan nimenomaisesti vain johonkin tunnettuun kirjastossa olevaan maalityyppiin. IIR hakupäällä varustettuihin uusimpiin mto:n voisin tällaisen ominaisuuden kuvitella.
 
Ei pidä olettaa, että kyseessä on ikuinen ratkaisu, vaan niiden autojen polttamisella voitetaan korkeintaan tunteja tai siihen asti, kunnes joku löytää tarpeeksi sammutusvälineistöä. Toki henkilöauto on siirrettävissä, mutta sitäkin voi haitata. Lentokentällä lienee kaikenlaista traktoria käytössä, osassa niistä on etukuormain, jolla pitäisi voida kääntää osa ajoneuvoista kyljelleen/katolleen. Tämän jälkeen käytetään jotakin kettinkiä tms. koko paketin kiinnittämiseen toisiinsa. Samalla voidaan tuoda muuta roinaa paikalle, jos on aikaa. Soitetaan paikallisradioon ja ilmoitetaan tilanteesta ja pyydetään apua...

1970-luvun alussa ainakin Pohjois-Suomen Sotilasläänissä sovittiin sellaisilla lentokentillä ja varalaskupaikoila joita ei kyetty varuskuntien toimesta varmistamaan välittömästi (esim. Kemi) tiettyjen paikallisten maansiirtoyrittäjien ja autoliikkeiden kanssa sovitulla puhelinsoitolla lentokentän suluttaminen ajoneuvoilla. Asia oli siis suunniteltu ja luotettujen reserviläisten kanssa sovittu.

Voisikohan Ahvenanmaalla olla peliliike järjestää vaikkapa Rajavartiolaitoksen "maakuntakomppaniaa"? Ahvenanmaalla on sinänsä, paradoksaalista kyllä, maanpuolustushenkeä mikä näkyy esimerkiksi Kadikseen hakeutuvien suurena määränä. Mutta demilitarisointi on osa identiteettiä. Tai, itse asiassa epäilen että tämän tapaisia järjestelyjä on jo eikä niistä vain huudella.
 
Ohjuksen lentoaika on pitkä, mikä tarkoittaa että ohjuksen lentomatkan aikana maalialus voi liikkua ennakoimattomaan suuntaan jolloin alkuperäisen maalin loogisimmalla paikalla onkin toinen alus. Esimerkiksi Atlantic Conveyor. Vihollisen elektroninen häirintä ja mahdolliset muut maalit huomioiden on hiukan hankalaa uskoa että RBS-15:n hakupää on ohjelmoitu osumaan nimenomaisesti vain johonkin tunnettuun kirjastossa olevaan maalityyppiin. IIR hakupäällä varustettuihin uusimpiin mto:n voisin tällaisen ominaisuuden kuvitella.

Minulla on ollut sellainen käsitys, että nuo ohjukset saavat jonkinlaisia päivityksiä maaleista matkallaan kohteeseen.

Ja ajattelin sitä, että se maalikirjasto tuskin sisältää tuollaiseen operaatioon potentiaalisesti käytettäviä siviilialuksia. Joukot kulkee ihan tarpeeksi hyvin tuon matkan laivassa, kunhan loppupäässä on satama mihin laskea kuorma. Ja ne kuljetusalukset ovat ne tärkeimmät maalit ainakin vihollisen suunnitelmien sotkemisen kannalta.
 
Miten lähtisin taktisesta näkökulmasta tilannetta ratkomaan, poliittisen soopan jätän niille joille se kuuluu, tekisin ensin AVTn. Eli siis noin 2500 sotilasta. Arvioisin, että kyseessä on taisteluosasto, jonka runkona on korkeassa valmiudessa ollut pataljoona itämeren laivastosta. Pataljoonaa on vahvennettu pioneerikomppanialla, jonka tehtävä on ottaa haltuun paikallisten maarakennusyritysten työvälineet ja valmistella S-400 patterin/patteriston kokoiselle osastolle tarvittavat asemat. Vahvennuksia on myös merivalvontatutkajaos, jonka kalusto olisi saapunut tuhoutuneessa kuljetusaluksessa. Vahvennuksina myös meritorjuntaohjuspatterin valmistamisosasto. Pataljoonan tehtäväksi arvioisin ottaa haltuun Ahvenanmaan, ryhmittyä puolustukseen ja valmistella toisen aallon joukkojen asemat. Pataljoona on toistaiseksi onnistunut tehtävässään ja jatkotehtävää sillä ei todennäköisesti ole. Tärkeintä on nyt "rajoittaa murtoa", ja siihen tarvitaan Ruotsin apua. Merivoimilla miinoitettaisiin Ahvenanmaam etelä ja kaakkopuoli. Yksi raskasraketinheitinpatteri sijoitettaisiin Turun alueelle ja Turun alueella toimiva sotilasalue suorittaisi täydellisen liikekannallepanon. PVKOM 25000 kutsumaan joukkoon kuuluisi ko. sotilasalue. Samaam satsiin kuuluisi ranmikkojääkäripataljoona, 2 raskasta patteristoa, pataljoona vahvistettuna patterilla Porista ja Karjalasta sekä pari alueellista taisteluosastoa. Suomella ei ole maihinnousukykyä tai kalustoa suorittaa tämän mittakaavan maihinnousuhyökkäystä puolustukseen ryhmittynyttä vihollista vastaan. Yhdessä Ruotsin ja muutaman jenkeiltä Lease&Lend hankitun maihinnousualuksen turvin meillä olisi mahdollisuus onnistua.
 
Mutta mihin? Ei vaadittuihin pääpuolustuslinjan halkoviin.
Joo, mutta oli valmis kuitenkin. Ts. se että on valmis joihinkin alueluovutuksiin ei tarkoita etteikö tarvittaessa kykenisi sotimaan kuten jotkut saattoi jo tajuta.
 
Jos vainolainen tulee skenaarion mukaisesti vihereikkoina pahat mielessä ottamaan haltuun jotakin meiltä, niin kuvitteletteko heidän noudattavan joitain kansainvälisiä sääntöjä kuin partiopojat?

Jos sattuisin olemaan paikalla oleva siviili joka tekee vastarintaa ja etenkin aseellista sellaista, kuvitteletteko että henkeni olisi minkään väärti jos minut saataisiin elävänä kiinni?

Periksi ei kannata antaa ikinä. Vihereikka uskoo nikkeliä siinä missä muutkin eläväiset. Paikallisen vastarintataistelijan ei kannata lähteä fronttailemaan rinta rottingilla eikkoja, vaan napsia vainolaisia ilman että itse paljastuu ja jää kiinni. Sodan säännöistä ei tarvitse niin välittää, eiväthän eikatkaan ole kuin "lomalaisia". Jos mukana menee univormuväkeä nin menee sitten.

Eikoille exituksen järjestämiseen liittyvistä synneistä voi sitten vastata ehkä joskus myöhemmin siviilioikeudessa jos se on tarpeen, mutta mahdolliset murhatuomiot ovat pieni hinta ja sivuseikka. Göran och Svante, lock'n load!
 
Vihereikka uskoo nikkeliä siinä missä muutkin eläväiset. Sodan säännöistä ei tarvitse niin välittää, Eikoille exituksen järjestämiseen liittyvistä synneistä voi sitten vastata ehkä joskus myöhemmin siviilioikeudessa jos se on tarpeen, mutta mahdolliset murhatuomiot ovat pieni hinta ja sivuseikka.

Olen täysin samoissa ajatuksissa. Pullistelevan hyökkääjän eteneminen häiriintyy heti kun sitä aletaan häiritsemään. Kyllä homma vaan on niin, että melkoisen paljon juostaan tasaisella toisiaan päin ja jälkikäteen katsotaan kuka jäi pystyyn. Määrälläkin on laatunsa.
 
Jos vainolainen tulee skenaarion mukaisesti vihereikkoina pahat mielessä ottamaan haltuun jotakin meiltä, niin kuvitteletteko heidän noudattavan joitain kansainvälisiä sääntöjä kuin partiopojat?

Jos sattuisin olemaan paikalla oleva siviili joka tekee vastarintaa ja etenkin aseellista sellaista, kuvitteletteko että henkeni olisi minkään väärti jos minut saataisiin elävänä kiinni?

Periksi ei kannata antaa ikinä. Vihereikka uskoo nikkeliä siinä missä muutkin eläväiset. Paikallisen vastarintataistelijan ei kannata lähteä fronttailemaan rinta rottingilla eikkoja, vaan napsia vainolaisia ilman että itse paljastuu ja jää kiinni. Sodan säännöistä ei tarvitse niin välittää, eiväthän eikatkaan ole kuin "lomalaisia". Jos mukana menee univormuväkeä nin menee sitten.

Eikoille exituksen järjestämiseen liittyvistä synneistä voi sitten vastata ehkä joskus myöhemmin siviilioikeudessa jos se on tarpeen, mutta mahdolliset murhatuomiot ovat pieni hinta ja sivuseikka. Göran och Svante, lock'n load!

Itse olen kyllä missannut sen väitteen, että ryssä yleensäkään olisi sikailematta? Ja voimasuhteet on muutenkin sellaiset, että muu kuin napsiminen ei tule oikein kysymykseen, jos meinaa jäädä henkiin.

Ja mitä sodan säännöksiin tulee, niin Geneven soppari puhuu "siviileistä jotka sponttaanisti tarttuvat aseisiin". Joten vaikea kenenkään vastarinnasta on syytettä nostaa, paitsi tietenkin ryssien jotka nyt muutenkin tekevät mitä lystää.
 
Kysymys ei ole niinkään siitä kauinka paljon joukkoja vainolainen kykenee roudaamaan Oolantiin vaan siitä kuinka niitä kyetään täydentämäään ja huoltamaan. Merikuljetukset Pietarista ja Kaliningradista ovat ohjusuhan alla kylmää kyytiä, ilmasilta vielä enemmän. Ts jos potut uhkaavat käydä vähiin 2000 miehellä niin 10 000 tilanne on vielä pahempi. Airhead konseptin kokemukset ovat jokseenkin vaihtelevia. Kreetan invaasio 1941 onnistui raskain tappioin, Marget Garden 1944 ja Castor (Dien Bien Phu) 1953 epäonnistuivat lopulta. Prahan miehitys ja Panaman haltuunotto onnistuivat, mutta siellä ei ollut todellista vastusta.

Oikeastaan Ahvenanmaan yllätysoperaatio on järkevä jos ja vain jos Venäjä on valmi avaamaan huoltoyhteyden Suomen etelärannikkoa pitkin ts. täysimittainen invaasio, mutta miksi sitten vaivautua yllätysiskuun? Reipas moottorimarssi Lappeenrannasta Turkuun avaa tien Maarianhaminaan pienemmin riskein. Todennäköisimmin strategiseen iskuun ryhdyttäisiin osana laajempaa itämeren alueen haltuunottoa.
 
Kuinka helppo se S-400 on siirtää? Meinaan tulisiko se paikalle ykkösvaiheessa (ne 500 bermudashortsista lomalaista), kakkosvaiheessa (2000 erikoisjoukkojen sotilasta) vaiko tuossa kolmosportaassa (10 - 15 000 regular sotilasta).
Onko mahdollista (siis miksi ei olisi) integroida S-400 tai 300 rahtilaivan kannelle ensi vaiheen käyttöä varten? Lasketulla hetkellä laivat väylältä sivuun lähelle pääsaarta tai muuten sopivaan paikkaan ja kontit auki/pressut pois. Luulisin, että alustan vakautus ei saaristossa ole ongelma, avomerellä ehkä.
 
Olisihan se melkoinen yllätys jos "kesken rauhan" naapuri päättäisi miehittää Ahvenanmaan. Jos välit naapuriin alkaisi kiristymään niin varmasti PV:llä olisi joku salainen suunnitelma Ahvenanmaan puolustamiseksi esim. yllättävä maraton Ahvenanmaalla johon osallistuisi pari sataa rajavartijaa.

Jos Venäjä tekisi kuvaillun yllätyshyäkkäyksen Ahvenanmaalle niin me oltaisiin samalla sekunnilla sodassa. En usko mihinkään välivaiheeseen tai ihmettelyyn, että mitäs nyt. Miehet aseisiin ja saari takaisin! :mad: Pienillä paateilla ja helikoptereilla ukkoa saarelle.
 
Kyllä minäkin tulin aika nopeasti samaan johtopäätökseen kuin @Creidiki tuossa yllä. Vaikka Hiski Salomaa ja muut 'asiantuntijat' (huom. kaverihan on historian dosentti) ovat väittäneet, että Ahvenanmaa voitaisiin helposti kaapata yllätyshyökkäyksellä, niin ei se nyt vaan niin helppoa olisi. Valtaaminen vaatisi laajemman operaation, johon kuuluisi myös esim. Gotlannin valtaaminen. Ja käytännössä moinen vaatisi sekä Suomen että Ruotsin ilma- ja merivoimien neutraloinnin. Silloin puhuttaisiin jo täysimittaisesta sodasta, ja varmaan Natollakin olisi asiasta sanansa sanottavana.
 
Skenaariona tuollainen Ahvenanmaan valloitus on mielenkiintoinen.

Missään tyhjiössä tuollainen ei tapahdu, aivan kuin Krimin valtauskaan ei alkanut kuin salama kirkkaalta taivaalta.

Todennäköisesti siinä vaiheessa kun Ahvenanmaa on otettu haltuun ja demilitarisoidun saareen demilitarisointi ja hostiliteettikapasiteetin neutralointi on saavutettu, itärajalla on sopivasti muutama prikaati joukkoja juuri sopivasti päättyneestä Ladoga 201x harjoituksesta. Sotilaat ja poliitikot voisivat hiki otsalla miettiä, että mitä perustettavilla joukoilla tehdään. Aloitetaanko nopeasti saatavilla joukoilla epävarma ja paljon tappioita tuottava takaisinvaltaus vai laitetaanko joukot suojaamaan maan ydinalueita ja yhteiskunnalle elintärkeitä toimintoja.

Suurvallat pyrkivät toteuttamaan keikauksensa siten, että niistä tulee nopeasti DE FACTOa.

Suomella olisi tuossa tilanteessa kaksi mahdollisuutta joko aloittaa täysimittainen liikekannallepano ja sota, tai sitten vain todeta tapahtunut ja alkaa mouruta maailman turuilla, että Suomi ei ole sopumuksia rikkonut osapuoli. Arkistoista sitten kaiveltaisiin erinäisiä soppareita 1800-luvulta alkaen ja mietittäisiin sitten porukalla mitä niissä lukee ja kuka ne on ratifioinut.

Tom Clancyn Myrsky nousee kirjassa on muuten erinomainen kuvaus siitä kuinka neukut suorittavat maihinnousun Islantiin. Jotain samantapaista voisi melkein kuvitella Ahvenanmaalle. Oikein kierona temppuna voisi ensin katkaista tietoliikenteen ja sen jälkeen RO-RO aluksesta purkautuisi suomalaisiin univormuihin pukeutuneita joukkoja. Upseerit puhuisivat rallienglantia, suomea tai ruotsia puhuvat erikoisjoukot olisivat pukeutuneet poliiseiksi ja rajavartijoiksi. Iso ro-ro alus tai alukset mahdollistaisi myös raskaiden it- ja meritorjuntajärjestelmien siirron ajoneuvoineen. (Clancyn kirjassa neukuilla oli laivaan lastattun Buk-patteri jolla sitten suojattiin Keflavikin lentokenttää.)

Ahvenanmaa on taloudellisesti melko mitätön alue ja väestöäkin on prosentin murto-osia Suomen väkiluvusta. Kun tähän lisätään, että saari on ainoa osa Suomea joka yrittänyt itsenäistyä viimeisen sadan vuoden aikana ja väestökin koostuu lähes kokonaan etnisestä vähemmistöstä, niin venäläisillä on todennäköisesti hyvät nuotit soitettaviksi.

Miehityksen jälkeen Ahvenanmaa jatkaisi eloaan itsenäisenä mikrovaltiona. Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta huolehtisi Venäjä jolla olisi saarella laivasto- ja lentotukikohta. Ahvenanmaasta tulisi Itämeren Kypros tai Mansaari. Muutaman vuoden kuluttua nuoriso jo vääntäisi vitsiä Svante sedästä joka yritti perustaa sissikomppania Taffelia ja joka on nykyään Pietarisaa vankila # 56:n kerrospatja.
 
Viimeksi muokattu:
Itse en kaappaajana menisi välttämättä pääsaarelle lainkaan, ainakaan heti. Nappaamalla vaikkapa Kumlingen ja Vårdön voisi nykyisillä asejärjestelmillä kontrolloida Itämeren ilmatilaa ja katkaista Helsingin ja Tukholman välisen liikenteen. Naton kyky puolustaa Viroa heikkenisi. Tai sitten Lumparland yksin riittäisi pitkälle, ja olisi siinä mielessä hyvä, että siellä on kunnon satama. Silta siinä Lemlandin ja Lumparlandin välissä olisi helppo varmistaa ja laittaa tiukan paikan tullen vaikka taivaan tuuliin.

Toki sieltä saisi vihulaisen myös pois halutessaan ja vieläpä kohtuullisin tappioin. Kaappaaminen kannattaisi tosiaan vain sillä riskillä, että Suomi tekisi Ukrainat ja olisi sormi perseessä.

Lepo vaan.
 
Back
Top