Wunderwaffe - historialliset ihmeaseet

Pitää kuitenkin muistaa, että samankaltaisuus kertoo usein sen aikaisen teknologian rajoitteista ja samankaltaisista tavoitteista, ei pelkästään kopioinnista. Varhaiset suihkumoottorit vaativat tehokkaasti toimiakseen lyhyet imukanavat ja suihkuputken, mikä pitkälti saneli koneiden ulkomuotoa. Vastaavasti moottorit olivat varsin pulleita, mikä myös näkyy koneiden suunnittelussa. Deltasiipi oli taas yhteen aikaan hyvin suosittu, koska se oli ominaisuuksiltaan edullinen siihen aikaan painotettujen tavoitteiden osalta.
 
Saksalaisten insinöörien innovatiivisuutta ei voi kun ihailla. Kummasti 50-luvulla ympäri maapalloa taivaalle ilmestyi saksalaisen oloisia suihkareita Tunnanista Sabren ja MiG-15:n kautta Pulqi II:n

iae33small.jpg


Pulqui II:sta oli Argentiinassa suunnitelemassa Kurt Tank, joten yhdennäköisyys saksalais suunnitelmiin on hyvinkin ymmärrettävissä.

Aatusta voi olla montaa mieltä ja hän teki tai teetti kammottavia tekoja sodan aikana. Mutta hän innoitti ja johti Saksan salaisten aseiden kehitysohjelmaa.
Tämä ohjelma heijastelee hänen psyykensä toimintaa, ja voimme vain arvailla, olisiko Wunderwaffenia ollut olemassa ilman häntä.

Lähde: Saksan salaiset aseet toisessa maailmansodassa, kirja.
 
Aatun ongelma oli ettei sälli ymmärtänyt taloudellisten ja teollisten resurssien merkitystä sodankäynnille vaan kuvitteli että resurssien puute on korvattavissa poliittisella fanatismilla. Onneksi nykypäivänä ei voisi edes kuvitella kenenkään valtionpään sortuvan samaan harhakuvitelmaan...eiku...

Aiheeseen liittyen Hannu Valtosen Messerschmitt BF 109 ja Saksan sotatalous on tämän säikeen lukijoille suositeltavaa luettavaa.
 
p1100-11.jpg


p1100-22.jpg


p1100-23.jpg


p1100-2.jpg


p1100-6.jpg


p1100-33.jpg


p1100-32.jpg


p1100-28.jpg

p1100-29.jpg


Ja sen pituinen se,
 
Aatun ongelma oli ettei sälli ymmärtänyt taloudellisten ja teollisten resurssien merkitystä sodankäynnille vaan kuvitteli että resurssien puute on korvattavissa poliittisella fanatismilla. Onneksi nykypäivänä ei voisi edes kuvitella kenenkään valtionpään sortuvan samaan harhakuvitelmaan...eiku...

Aiheeseen liittyen Hannu Valtosen Messerschmitt BF 109 ja Saksan sotatalous on tämän säikeen lukijoille suositeltavaa luettavaa.

Täytyypä hommata tuo Valtosen kirja.

Galland muistelmissaan kritisoi voimakkaasti Aatun paukapäisyyttä. Hitler keksi, että Me 262, pikapomittaja, jawoll..
Antoi kuitenkin varustaa joka viidennen 262:n hävittäjäksi. Jossain vaiheessa Hitler eräässä raivokohtauksissaan käski lakkauttaa hävittäjälennoston ja takoa koneiden metalleista it- tykkejä. Speer oli kumminkin järjissään ja sanoi Gallandille tämän Hitlerin kohtauksen jälkeen, että Me 262:n hävittäjäversion tuotantoa rajoittaa ainoastaan teollisuuden tuotantokapasitteetti. Saksan kannalta tämä oli jo siinä vaiheessa myöhäistä.

Galland sanoi sodan jälkeen, että Hitlerin jarrutus tuossa Me 262 asiassa saattoi olla lopulta Saksan onneksi. Sota hävittiin nopeammin ja idästä edennyt NL:n hyökkäys ei ehtinyt kovin pitkälle länteen.
 
Täytyypä hommata tuo Valtosen kirja.

Galland muistelmissaan kritisoi voimakkaasti Aatun paukapäisyyttä. Hitler keksi, että Me 262, pikapomittaja, jawoll..
Antoi kuitenkin varustaa joka viidennen 262:n hävittäjäksi. Jossain vaiheessa Hitler eräässä raivokohtauksissaan käski lakkauttaa hävittäjälennoston ja takoa koneiden metalleista it- tykkejä. Speer oli kumminkin järjissään ja sanoi Gallandille tämän Hitlerin kohtauksen jälkeen, että Me 262:n hävittäjäversion tuotantoa rajoittaa ainoastaan teollisuuden tuotantokapasitteetti. Saksan kannalta tämä oli jo siinä vaiheessa myöhäistä.

Galland sanoi sodan jälkeen, että Hitlerin jarrutus tuossa Me 262 asiassa saattoi olla lopulta Saksan onneksi. Sota hävittiin nopeammin ja idästä edennyt NL:n hyökkäys ei ehtinyt kovin pitkälle länteen.

Joo. Minäkin suosittelen tuota Valtosen Mersu-kirjaa. Nimensä mukaisesti keskittyy Bf 109:n kehitykseen, mutta taustalla on koko ajan laajempi varusteluteollinen kuvio. Kertoo hyvin juuri sen, kuinka sakemanneilta lähti mopo käsistä kun lähes kaikista koneista alettiin kehitellä mitä ihmeellisimpiä alatyyppejä.
 
1101_67_2013422624.jpg


Tuossa on toinen kirja joka kannattaa ostaa jos vaan jostain löytää. Huikea saavutus että Suomessa toimi englantilaisia pommikoneita suoltava valmistuslinja läpi koko sodan, olivat meinaan aikansa high-techia. Ei Suomi mikään takapajula ollut 30-40 -luvuilla, ne puheet siitä että Suomi teollistui vasta sotakorvausten myötä ovat kyllä täysin ex rectum, kuten me latinistit tapaamme leikkisästi sanoa...
 
Lievällä varauksella kannattaa suhtautua tarinoihin joissa Aatun visiot sotkevat asiat. Osa on epäilemättä totta, mutta yhtä lailla Aatun niskaan oli sodan jälkeen näppärää kipata erilaiset epäonnistumiset. Tarinoiden todenperäisyys on siis aina syytä tarkistaa.

Toinen juttu on se minkä Valtosen kirjakin kertoo, eli kun usein hehkutetaan miten mikäkin asejärjestelmä olisi onnistuessaan/ehtiessään pidentänyt sotaa X vuodella, niin todellisuudessa Saksalla ei yksinkertaisesti ollut resursseja uusien asejärjestelmien massamaiseen käyttöön.
 
Pitää kuitenkin muistaa, että samankaltaisuus kertoo usein sen aikaisen teknologian rajoitteista ja samankaltaisista tavoitteista, ei pelkästään kopioinnista. Varhaiset suihkumoottorit vaativat tehokkaasti toimiakseen lyhyet imukanavat ja suihkuputken, mikä pitkälti saneli koneiden ulkomuotoa. Vastaavasti moottorit olivat varsin pulleita, mikä myös näkyy koneiden suunnittelussa. Deltasiipi oli taas yhteen aikaan hyvin suosittu, koska se oli ominaisuuksiltaan edullinen siihen aikaan painotettujen tavoitteiden osalta.

Muuten pitää täysin paikkansa, mutta monien englantilaista alkuperää olevien suihkumoottoreiden pullea ulkomuoto johtui siitä, että Frank Whittle suunnitteli moottorinsa radiaalikompressorin ympärille. Esim Gloster Meteorin ja Me 262:n vertailu osoittaa, miten enkkujen suihkumoottorit olivat melko fatsoja verrattuna saksalaiseen aksiaalikomperssorivaiheeseen. Kotimaan taivaalla de Havilland Vampire ovat toinen esimerkki ja tunnettu pulleasta rungostaan.
 
Radiaalikopressoreissa ei tule keskipakovoiman aiheuttamat rasitukset kompressorin siipiin vastaan samalla tavalla aksiaalikompressoreiasa koska radiaalikompressorissa siivet ovat osa yhtenäistä valukiekkoa.
 
Lievällä varauksella kannattaa suhtautua tarinoihin joissa Aatun visiot sotkevat asiat. Osa on epäilemättä totta, mutta yhtä lailla Aatun niskaan oli sodan jälkeen näppärää kipata erilaiset epäonnistumiset. Tarinoiden todenperäisyys on siis aina syytä tarkistaa.

Toinen juttu on se minkä Valtosen kirjakin kertoo, eli kun usein hehkutetaan miten mikäkin asejärjestelmä olisi onnistuessaan/ehtiessään pidentänyt sotaa X vuodella, niin todellisuudessa Saksalla ei yksinkertaisesti ollut resursseja uusien asejärjestelmien massamaiseen käyttöön.

Aivan. Adikan niskaan skipattiin varmasti paljon sellaista, mikä ei sinne edes asiallisesti ottaen kuuluisi. Tarve kiillottaa kilpeä ja syyllisen etsiminen kalmojen joukosta on ollut aina inhimillistä.
 
Derwentcut.jpg


Loppuviimein suihkumoottori on hyvin simppeli laite, primitiivisiä turbiineja on rakennettu hupimielessä vanhoista turboahtimista. Turboonhan ei tarvitse kuin lisätä polttokammio ja järjestää polttoaineensyöttö sekä voitelu niin homma roilottaa ihan iloisesti.

GR-7_Turbojet_Banner.jpg
 
Aivan. Adikan niskaan skipattiin varmasti paljon sellaista, mikä ei sinne edes asiallisesti ottaen kuuluisi. Tarve kiillottaa kilpeä ja syyllisen etsiminen kalmojen joukosta on ollut aina inhimillistä.

Kyllä, tässäkin kohdin on syytä harjoittaa kriittistä ajattelua!

Se on perin inhimillistä toimintaa, että siinä vaiheessa kun tuli alkaa kärventää perskarvoja pyrkii sen oman nahkansa pelastamaan ja tuolloin on helppoa kaataa vastuuta toisten harteille jos se suinkin on mahdollista ja vähentää (tai jopa poistaa) oma vastuu. Ja etenkin natsi-Saksan kohdalla toimintaa helpotti se, että siellä oli Hitlerin ohella muutamia muitakin korkea-arvoisia henkilöitä joiden ympärille oli luotu tietty "karma" - heissä ei juuri nähty viitettä inhimillisyydelle, joten oli kovin helppoa sälyttää lisää vastuuta heidän harteille ja vähentää sitä omaa vastuuta tekoihin. Jokun jonkun ihmisen ympärille rakennetaan yhden jos toisen taholta sellainen kuva mikä Hitlerille rakennettiin niin on kovin helppoa uskoa ja hyväksyä hänen päätöksiksi sellaisiakin asioita joissa hänen roolinsa oli todellisuudessa minimaalisempi. (Ja edellinen ei tarkoita sitä, että puolustelisin Hitleriä vaan kyse on ennemminkin aivan luontaisesta toiminnasta, johon minäkin olettaen syyllistyisin jos olisin ollut kanssaeläjä natsi-Saksassa ja ollut osallisena koneistossa.)

Täten onkin mielenkiintoista seurata mitä tulevaisuudessa Venäjällä tulee tapahtumaan ja jos/kun Putinin valtakausi päättyy - kuinka moni on juudas ja pettää Putinin pelastaakseen oman nahkansa?

vlad.
 
Radiaalikopressoreissa ei tule keskipakovoiman aiheuttamat rasitukset kompressorin siipiin vastaan samalla tavalla aksiaalikompressoreiasa koska radiaalikompressorissa siivet ovat osa yhtenäistä valukiekkoa.

Radiaalikompressorin valintaan ensivaiheen suihkumoottoreihin oli useita hyviä syitä mutta tuo ei muistaakseni ollut se. Mutta piru jos muistan mitä ne olivat :). Palaan asiaan pyhien jälkeen kun kirjasto on taas käytettävissä.
 
Radiaali- vs. aksiaalirakenteen kehittämisestä Saksassa on mainintaa ainakin Ernst Heinkelin muistelmissa "Myrskyinen elämä".
 
Aatun ongelma oli ettei sälli ymmärtänyt taloudellisten ja teollisten resurssien merkitystä sodankäynnille vaan kuvitteli että resurssien puute on korvattavissa poliittisella fanatismilla. Onneksi nykypäivänä ei voisi edes kuvitella kenenkään valtionpään sortuvan samaan harhakuvitelmaan...eiku...

Aiheeseen liittyen Hannu Valtosen Messerschmitt BF 109 ja Saksan sotatalous on tämän säikeen lukijoille suositeltavaa luettavaa.

En ole kattavasti perehtynyt asiaan, mutta mitä pintapuolisesti, Saksalla oli toimiva sotateollisuus.
Suunnittelu ja tuotanto toimi preussilaisella tarkkuudella ja tehokkuudella. Ilmeisesti kuitenkin resurssit eivät riittäneet sodan jatkuessa.

joku viisaampi voisi kommentoida, laskettiinko vallattujen alueiden luonnonvarojen varaan liikaa vai eikö Hitler lopulta tajunnut kokonaisuutta, että resurssit eivät riitä laajaan sodankäyntiin. Ainakin polttoainepula oli todellisuutta sodan lopussa.
 
schwerer_gustav_railroad_gun_by_shampoo43-d2yb14i.jpg

800 mm rautatietykki Schwerer Gustav
Putken pituus 28.957 m. Kokonaispaino 1350 tonnia. Bunkkerikranaatin paino 7100 kg, räjähdeammuksen paino 4800 kg.
Kantama räjähdekranaatilla 47,1 km.

Vuonna 1942 ensimmäinen valmis tykki kuljettiin Rugenwaldin ampuma-alueelle. Itse Hitler oli seuraamassa koeammuntoja. Kaikki sujui hyvin ja tykki nimettiin yrityksen johtajan (Krupp) mukaan Gustaviksi. Toinen tykki nimettiin Doraksi, tykin suunnittelijan Erich Mullerin vaimon nimen mukaan.

Gustav pääsi tositoimiin Savastopolin koillispuollella, mistä se ampui 48 kranaattia. Yksi osui maanalaiseen ammusvarastoon ja vaikutti suuresti vastarinnan murentumiseen. Putkesta meni rihlat ja tykki takaisin Esseniin rihlan laittoon.

Tykkiprojekti osoittautui hyvin kalliiksi ja turhaksi. Yksi tykki maksoi 7 miljoonaa reichsmark:ia, eikä kuluissa ole mukana niiden kuljeltukseen tarvittuja erikoisjunia eikä valmistukseen tarvittuja miestyövoimatunteja.
 
schwerer_gustav_railroad_gun_by_shampoo43-d2yb14i.jpg

800 mm rautatietykki Schwerer Gustav
Putken pituus 28.957 m. Kokonaispaino 1350 tonnia. Bunkkerikranaatin paino 7100 kg, räjähdeammuksen paino 4800 kg.
Kantama räjähdekranaatilla 47,1 km.

Vuonna 1942 ensimmäinen valmis tykki kuljettiin Rugenwaldin ampuma-alueelle. Itse Hitler oli seuraamassa koeammuntoja. Kaikki sujui hyvin ja tykki nimettiin yrityksen johtajan (Krupp) mukaan Gustaviksi. Toinen tykki nimettiin Doraksi, tykin suunnittelijan Erich Mullerin vaimon nimen mukaan.

Gustav pääsi tositoimiin Savastopolin koillispuollella, mistä se ampui 48 kranaattia. Yksi osui maanalaiseen ammusvarastoon ja vaikutti suuresti vastarinnan murentumiseen. Putkesta meni rihlat ja tykki takaisin Esseniin rihlan laittoon.

Tykkiprojekti osoittautui hyvin kalliiksi ja turhaksi. Yksi tykki maksoi 7 miljoonaa reichsmark:ia, eikä kuluissa ole mukana niiden kuljeltukseen tarvittuja erikoisjunia eikä valmistukseen tarvittuja miestyövoimatunteja.


Aivan jäätävä tapaus tämäkin. Ja klassinen esimerkki saksalaisia vaivanneesta resurssien tuhlaamisesta. Tuon suojelemiseen vaadittiin muistaakseni yksi kokonainen it-patteristo. Tykinjohtajana toimi kenraalin arvoinen tykistöupseeri. Sevastopolin piiritykseen osallistuminen taisikin sitten olla ainoa todellinen sotatoimi. Joskin jotain tarinaa liikkuu, että tarkoitus olisi ollut siirtää tykki Leningradia moukaroimaan.

Taktista merkitystä näillä rautatietykeillä oli sitten enempi Italian rintamalla, jossa ainakin pidettiin Anzion sillanpäätä aisoissa jonkin aikaa ihan kohtalaisella menestyksellä.
 
En ole kattavasti perehtynyt asiaan, mutta mitä pintapuolisesti, Saksalla oli toimiva sotateollisuus.
Suunnittelu ja tuotanto toimi preussilaisella tarkkuudella ja tehokkuudella. Ilmeisesti kuitenkin resurssit eivät riittäneet sodan jatkuessa.

joku viisaampi voisi kommentoida, laskettiinko vallattujen alueiden luonnonvarojen varaan liikaa vai eikö Hitler lopulta tajunnut kokonaisuutta, että resurssit eivät riitä laajaan sodankäyntiin. Ainakin polttoainepula oli todellisuutta sodan lopussa.

Saksa pyöräytti taloutensa kunnolla sotatalouteen liian myöhään. Puuhasteltiin kulutustarvikkeiden kanssa, muistelen että vielä vuonna -44 200 tn pianolankaa jne. Naiset tarvittiin Aatun mielestä kotona tuottamassa lisää puhdasverisiä germaaneja kolmanteen valtakuntaan. Toisin oli vastustajilla, kyllä liittoutuneilla naiset teki tehtaissa huomattavan suuren tuopanoksen, miesten ollessa rintamalla.

Toinen kysymys oli puuhastelu kaikenlaisten ihmeaseprojektien kimpussa, mikä taas vei resursseja.

Tiger I panssarivaunu, joka kieltämättä oli ww2:n parhaita vaunuja, tuottaminen maksoi 299 800 sikäistä markkaa. Panther maksoi 117 100 markkaa.
Saksalaisten olisi kannattanut jättää Tiger tekemättä ja panostaa kaikki helpommin tuotettavaan ja halvempaan Pantheriin, joka oli monien asiantuntioiden mukaan koko sodan paras vaunu. Pantherin Rheinmetal-Borsig 75 mm 70 kaliberin mittainen Kwk 42- kanuuna läpäisi kaikki liitoutuneiden vaunut miltä etäisyydeltä tahansa.

Niin tai näin, ei Saksalla ollut resursseja eikä tuotantopotentiaalia riittävästi. Liittoutuneiden potentiaali oli niin murskaava, että Saksa olisi pitkässä juoksussa ottanut pataansa tekipä se mitä tahansa.

panther-12.jpg
 
Karl6.jpg

Karl-Gerät 041. Toinen Sevastopolin murskaaja.
Nämä Karl-Gerätit olivat huomattavasti käytännöllisempiä tähän tarkoitukseen, kuin tuo kiskoilla liikkunut jätti.
Rheinmetal valmisti Wehrmactille kuusi telaketjuilla liikkuvaa 600 mm mörssäriä. Näitä käytettiin kaikkialla itärinmalla.
Niille annettiin nimet: Adam, Eva, Thor, Odin, Loki ja Ziu.

Miehistö 21. Paino 124 tn. Pituus 11,15 m. Leveys 3,16 m. Voimalaite MB 580 hv:n joko bensiini tai diesel. Nopeus 10 km/h. Kantama 4.5 km. Aseistus 600 mm L/7 haupitsi. Ammus painoi 2,23 tn ja oli suunniteltu tuhoamaan linnoituksia tai muita betonivahvistettuja laitteita. Kraanaatit porautuivat ensin 2,5 m:n syvyyteen ja 240 kg:n räjähde laukesi tämän jälkeen.
 
Back
Top