WW II pommittajat !

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Juke
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Forumin videoharrastajan @SatSotHist uusin työnäyte on samanlaista laatutyötä, kuin aikaisemmatkin jo täällä esiintyneet vidit. Tekijä liikkuu nyt oman parhaan osaamisalueensa ulkopuolella mutta siitä huolimatta on syntynyt hyvä esitys tapahtumista ilman pahempia virheitä. Mua on tosin aina ärsyttänyt omituinen lopputuloksen vähättely tyyliin "Vastuu siirtyy kuulijoille" sekä "hevosmiesten tietotoimisto". En tiedä videoista, mutta jos olisi kyse asiaproosasta, niin eihän niissä kukaan kirjoittaja mitätöisi omaa työtään tällä tavalla.

Kun maavoimamme valtasi takaisin menettämämme alueet ja hävittäjätkin tiputteli punakoneita, niin pitihän pommituslennostommekin saada aikaan jotain näkyvää. Sellaiseksi valittiin kiusallinen Lavansaari, joka saksalaisten piti vallata talvella 1942 mutta joutuivat siirtämään tähän varatut joukot paikkaamaan repeävää itärintamaa.

3:00 Euroopan strategiset pommitukset eivät aiheeseen kuulu, kun meidän pommitusvoimamme oli tarkoitettu samoihin taktisiin pommituksiin, johon niitä käytettiin 1941. Tässä kohtaa olisi voinut pohtia Lavansaaren todellista merkitystä Suomen sodankäynnille.
3:40 Tässä ainoa pieni virhe: Lähtökentät eivät olleet laivueiden normisijoituspaikat vaan pääasiassa koneet keskitettiin etelärannikon työkentille.
7:15 Moranen modernisointi uusilla moottoreilla ei ollu suurin ongelma, joka aiheutui revohkassa vaurioituneista pommikoneista. Hallaa koitui ennen kaikkea Myrsky-projektille joka olisi ilman tätä korjausruuhkaa ehtinyt kesän 1944 taisteluihin.

Lopussa on hyvä yhteenveto tämän täysun epäonnistuneen sotatoimen jälkiselvittelyistä. Eihän meillä ollu koko Ilmavoimissa johdosta aina kenttähenkilökuntaan asti mitään osaamista pimeällä suoritettuihin pommituksiin. Sen mukainen oli sitten lopputuloskin. Aselajin ulkopuolelta tullu komentaja Lundqvist sai syyt ja tietenkin se on komentoketjun ylin joka viime kädessä kantaa vastuun. Kun se osaaminen olis korjaantunut koulutuksella ja aikaakin olis ollu vuosia, niin kyllä silloin sormi osoittaa koko aselajiin.

Kaksi hyvää asiaa tästä revohkasta seurasi:
Ei enää edes yritetty vastaavia suurpommituksia pimeällä ja kun sitten talvella 1944 lähetettiin pommareitamme täysin turhaan yritykseen kiusaamaan Tallinnan pommituksesta palaavia venäläiskoneita niiden laskeutumiskentillä, niin kaikki omat koneemme onnistuivat palaamaan takaisin ehjinä. Tuloksia ei tietenkään tullut tästäkän yrityksestä.
 
Hallaa koitui ennen kaikkea Myrsky-projektille joka olisi ilman tätä korjausruuhkaa ehtinyt kesän 1944 taisteluihin.
Niin ja mitä sillä olisi siellä tehty?





Kyllä Myrsky, Humu ja Pyörremyrsky olivat suurimat syyt siihen ettei kapasiteetti riittänyt. Myrskyn ongelma oli moottori. Tiedettiin että kone tarvitsee ~1400 hv. Tällaista moottoria ei saatu hankittua kuitenkaan vuosien yrittämisenkään tuloksena.

Joten moottoriksi otettiin, mitä saatiin ( Pratt & Whitney R-1830 Twin Wasp ).

Tehon puutetta yritettiin sitten korvata, muutoksilla koneeseen.

Eikä koneesta ollut enää hävittäjäksi 1944



Humu taasen olisi kopio joka oli aivan yhtä huono/toivoton yritys tehdä hävittäjä.

Koska R-1820-G5 950 hp (710 kW) moottoria ei ollut saatavilla ja M-63-moottoria ei osattu säätää jotta siitä olisi saatu täysi teho irti.
Oikein säädettynä moottori oli tehokkaampi ja toimikin tyydyttävästi.
Mutta 1943 sitä alettiin pitää jo toivottomana yrityksenä hävittäjäksi. Joten siitä kaavailtiin korvaavaa konetta esim, tiedustelulentolaivueisiin.



Kun vielä saatiin idea tehdä Pyörremyrsky, niin lentokonetehtaalla oli kyllä töitä. Mutta valmiiksi ei saatu mitään. Ainoa muutostyö jolla olisi saatu jotain aikaan oli Mörkö-Moranen



Ja tähän todella panostettiin, olihan sota ”Ensimmäisen muutetun koneen (MSv-631) ensilento oli helmikuussa 1943, ja ensimmäiset muutetut koneet luovutettiin laivuekäyttöön heinäkuussa 1944.

"MSv-631:llä lensi 16.7.1944 (surullisen) kuuluisa kersantti Lars Hattinen. Hän kohtasi yksinään venäläisten kymmenen hävittäjän (Yak-1, IL-2 ja ehkä La-5) muodostelman ja pudotti näistä yhden. Tästä voitosta maalattiin sivuvakaajaan valkoinen viiru. Mörkö-Moranen taistelukelpoisuudesta antaa kuvaa myös ylikersantiksi ylennetyn Hattisen myöhempi kohtaaminen 30 venäläishävittäjän kanssa, jolloin hän pudotti kaksi Airacobraa saaden MSv-saldonsa kuuteen pudotukseen."






 
Viimeksi muokattu:
Nätti kiitos arvioinnista!

Pari yleistä kommenttia palautteeseen jos sattuu kiinnostamaan.

Tekijä liikkuu nyt oman parhaan osaamisalueensa ulkopuolella

Ainakin tämän videon osalta osuit kyllä heti asian ytimeen. Videot on tehty ihan harrastuksena omaksi iloksi, mutta niiden tekeminen on itselle myös oppimisprosessi.

Mua on tosin aina ärsyttänyt omituinen lopputuloksen vähättely tyyliin "Vastuu siirtyy kuulijoille" sekä "hevosmiesten tietotoimisto".

Tuo oli alunperin pieni sisäpiirivitsi (olen kai tunnettu huonosta huumorintajusta), mutta haluan myös tehdä selväksi että en ole oikea historioitsija vaan ihan harrastelija.

Youtubessa on suomeksi aika vähän tälläistä informatiivista historiallista sisältöä, niin jotkut näyttävät ottavan videot melkein liiankin vakavasti. Eli yritän sanoa rehellisesti että videot on tehty ihan amatöörivoimin ja online-lähteisiin nojaten.

Kaikki mitä videoilla on nojaa jonkinlaisiin lähteisiin, mutta lähteet eivät välttämättä ole kovin hyviä.
 
@Ikarus , @TBman , juolahti mieleen mitäjos-kysymys, johon tarvitaan lentäjän näkökulmaa.
Edellisiin viesteihin viitaten, jos Myrsky olisikin ehtinyt täysimääräisesti vuoden 1944 taisteluihin, ja sillä olisi korvattu ns. modaamaton Morane, niin miten vertaisitte näitä taistelukäytössä venäläisten vuoden 1944 lentokalustoa vastaan?
Tarkkoja lukuja en muista, mutta modaamaton Morane oli yhä käytössä sinä kesänä jollain laivueella/lentueella, ja tappiot olivat isoja, näin muistelen. Joku korjaa yksityiskohdat, @tulikomento ?
Isossa kuvassa Myrskyllä ei tuossa(kaan) vaiheessa olisi ollut merkitystä, mutta sen yksittäisen lentueen mikrohistoriaa kun miettii, niin kun kerran lentää piti ja ilmataisteluihin jouduttiin, niin miten mahdollisesti olisivat pärjänneet jos olisikin ollut Myrsky?
Tämmöstä leppoista ajankuluspekulaatiota :).
 
Myrsky olisi voinut olla nimenomaan makro maailmassa merkittävä muutos ja parempaan päin. Yleensäkin sotakalujen kanssa on niin, että täysin uusi laite antaa hetken voimatasapainon heilauttaa parempaan, mutta mikäli laite ei ole tosi hyvä voimatasapainon palautuu!
 
VL:n hävittäjäprojektit ovat erinomainen esimerkki ilmiöstä jota kutsun 'sarjapäätöksenteoksi'. Eli tehdään perättäisiä päätöksiä joista jokainen sillä hetkellä vaikuttaa sinänsä järkevältä, mutta lopputulos on ettei mitään järkevää valmistu. Humun ja Myrskyn yhtäaikainen suunnittelu oli virhe, ja päätös ruveta suunnittelemaan Pyörremyrskyä tarkoitti ettei aikaisempia projekteja saatu kunnolla sotavalmiiksi. Vähintäänkin Humu olisi pitänyt perua viimeistään alkuvuodesta -43.

Sen jälkeen kun MT saatiin niin ilmavoimissa kyllä hiffattiin ettei Humulla ja Myrskyllä ole hävittäjinä kummoista merkitystä, mutta tiedustelulaivueissa lennettiin paljon Gladiatoreilla, Tsaikkoilla yms. vanhoilla räyskillä ja mikä tahansa olisi ollut parannus niihin.
 
Sen jälkeen kun MT saatiin niin ilmavoimissa kyllä hiffattiin ettei Humulla ja Myrskyllä ole hävittäjinä kummoista merkitystä, mutta tiedustelulaivueissa lennettiin paljon Gladiatoreilla, Tsaikkoilla yms. vanhoilla räyskillä ja mikä tahansa olisi ollut parannus niihin.


Kyllä tuolla mainitaan, että M-M:llä oli jotain sanomista vielä vuoden 1944 taivaalla.
 
Kyllä tuolla mainitaan, että M-M:llä oli jotain sanomista vielä vuoden 1944 taivaalla.

Olen ymmärtänyt että jokin niistä Mörkö-Moranen versioista olisi ollut ihan asiallinen hävittäjä. Siitä oli ainakin jotakin erilaisia asekokeiluja. Osa ihan testejä, toiset tietenkin siksi kun sitä toivottua pääasetta ei ei ollut varastoissa riittävästi.

Jossakin väitettiin että M-M olisi ollut Mersujen jälkeen Suomen toiseksi paras hävittäjä. Mikä ei tietenkään itsessään ole mikään erityisen kova meriitti.
 
Olen ymmärtänyt että jokin niistä Mörkö-Moranen versioista olisi ollut ihan asiallinen hävittäjä. Siitä oli ainakin jotakin erilaisia asekokeiluja. Osa ihan testejä, toiset tietenkin siksi kun sitä toivottua pääasetta ei ei ollut varastoissa riittävästi.

Jossakin väitettiin että M-M olisi ollut Mersujen jälkeen Suomen toiseksi paras hävittäjä. Mikä ei tietenkään itsessään ole mikään erityisen kova meriitti.

Harmi, että idea toteutui sangen myöhään. Saksasta olisi ollut ehkä reippaastikin niin moottoreita kuin Moraneja tarjolla.

(Sveitsiläiset kehittelivät Moranea uustuotantona sitten ihan uuteen uskoon, äärimmäisenä kehitysvaiheena D.3803 sotien jälkeen...)




d3803.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Wikin mukaan Lapin sotaan varatut hävittäjät olivat Morane, Brewster ja Curtiss. Kemissä 25.11 -44 ollut kalusto oli Mörkö-Morane (Tiedustelulentolaivueella), Brewster ja Myrsky. Toisessa kohtaa mainitaan, että Hävittäjälentolaivue 28:lla oli lokakuun alussa Paltamossa 8 MSv-hävittäjää (Mörkö-Morane). Mersuille Lapin lentokentät olivat liian pieniä, eikä niitä NL:n uhan takia uskallettu lähettää pois Etelä-Suomesta.

Hävittäjistä voitiin ottaa käyttöön vain MS (pääosin Mörkö-Morane-koneita), BW ja CU koneet - vasta kun Paltamon ja Vaalan kentät oli laajennettu tai kun Kemi on vallattu, voidaan MT:t ottaa käyttöön. Lapin sodan lisäksi ilmavoimien piti olla valmiina vastaamaan mahdollisiin venäläisten sotilaallisiin toimenpiteisiin Suomessa. Siksikään MT-hävittäjiä ei lähetetty Lapin sotaan lainkaan.

25. marraskuuta Kemissä oli seuraava lentokalusto:

  • TLeLv 14 – 9 MSv hävittäjää ja 2 Ly-yhteyskonetta
  • HLeLv 26 – 4 BW ja 5 MY hävittäjää, 1 FK-tiedustelukone
  • PLeLv 42 – 7 BL pommittajaa
  • PLeLv 44 – 6 BL pommittajaa
  • PLeLv 46 – 2 DN, 1 DB, 2 DFM 3 BL, 1 SB pommittajaa
  • PLeLv 48 – 10 BL pommittajaa
  • Osasto Jauri – 1 DO-pommikone
 
Tarkkoja lukuja en muista, mutta modaamaton Morane oli yhä käytössä sinä kesänä jollain laivueella/lentueella, ja tappiot olivat isoja, näin muistelen.
Lentolaivue 28 joutui lentämään myös orkkis-Moraneilla, vaikka alkoikin saada sodan loppupuolella jo Mörköjä ja Mersuja. Moranen jälkeenjääneisyyttä yritettiin kompensoida lentämällä suuremmissa muodostelmissa. Tässä katsaus voitto-ja tappiosaldoon: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Lentolaivue_28:n_ilmavoitoista_ja_sotatoimitappioista
 
jos Myrsky olisikin ehtinyt täysimääräisesti vuoden 1944 taisteluihin, ja sillä olisi korvattu ns. modaamaton Morane, niin miten vertaisitte näitä taistelukäytössä venäläisten vuoden 1944 lentokalustoa vastaan?
Jos lentokonetehtaan projektit olisivat valmistuneet ajallaan, niin Myrsky olisi kai korvannut ainakin Curtissit ja ehkä Brewsteritkin. Morane-laivue olisi vaihtanut Mörköihin. Olisihan tuo ollut jo merkittävä parannus hävittäjäkalustoon.
 
Sen jälkeen kun MT saatiin niin ilmavoimissa kyllä hiffattiin ettei Humulla ja Myrskyllä ole hävittäjinä kummoista merkitystä, mutta tiedustelulaivueissa lennettiin paljon Gladiatoreilla, Tsaikkoilla yms. vanhoilla räyskillä ja mikä tahansa olisi ollut parannus niihin.
Myös hävittäjälaivueissa lennettiin vielä antiikkikalustolla, kuten Morane, Curtiss ja kohta jo Brewsterkin.
 
(Sveitsiläiset kehittelivät Moranea uustuotantona sitten ihan uuteen uskoon, äärimmäisenä kehitysvaiheena D.3803 sotien jälkeen...)

Kyllä Moranessa olisi ollut potentiaalia. (y)

"Sveitsissä valmistetut parannetut versiot​

Sveitsissä lisenssillä valmistettu versio D 3801 vastasi suorituskyvyltään suunnilleen Mörkö-Moranea. Sen moottori Hispano-Suiza HS 12Y51 kehitti 1 050 hv. Jäähdytin oli kiinteä. Nopeus oli 535 km/h.[8] Aseistuksena oli kaksi MG 29 -konekivääriä ja FMK (Flugzeugmotorkanone) 38 -tykki, jotka olivat Sveitsin omaa tuotantoa. Sekä D 3800:n että D 3801:n moottorit valmisti lisenssillä Adolph Saurer AG.[9] Sveitsissä kehitettiin edelleen D3802, jossa oli 1 250 hevosvoiman Saurer YS-2 -moottori. Kone oli lupaava huippunopeuden ollessa 630 km/h. Tuotanto jäi tyyppiä vaivanneiden ongelmien vuoksi 12 koneeseen. Yksittäinen prototyyppi oli D3803, jossa oli kuplakuomu, 1 500 hv Saurer -moottori. Nopeus oli 680 km/h ja aseistuksena 3 x 20 mm tykit.[10]"

9YF0KDTtvnD4rTPmG2E0Mfctw-g67nNczOxbBaZnoQOAzi8DO6NPUEi1WCvwXAVuP9jZRk2jBXedoUWKYBLFAJesk5q-hdvVVP_nbg9d
 
Back
Top