WW2 Hävittäjät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ikarus
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Wikipedia on parhaimmillaan lähdeluettelona, eli sieltä löytää nopeesti asioita ja voi katsoa lähteestä sitten tarkemmin miten asia on. Siis englanninkielisessä, missä käyttäjäkunta on laaja. Suomenkielinen on suppea, lähteistö niukkaa ja ikävän usein joidenkin alle lukioikäisten fanipoikien kirjoittamaa. Tietysti jotkut taulukkoarvot vaikka jaksollisessa järjestelmässä on siellä yleensä oikein, kun niitä sinne naputtavat lähinnä kirjoituksiin lukevat opiskelijat.
 
Nykyään muissa kuin teknisissä artikkeleissa tulee enemmän melkein luettua suomenkielistä Wikiä. Englanninkielinen laitos kärsii pahasta pöhötaudista kun artikkeleja kirjoittelevat autistiset fanipojat joiden pitää yrittää änkeä siihen kaikki mahdollinen irrelevantti nippelitieto. Ja kun kirjoittajia on monta niin sama tieto voi tulla useassa kohdassa, ja kaikenlainen punainen lanka on täysin hukassa.
 
Oon eri mieltä. Voi olla että meidän aihepiirit ei oo samoja, mutta enkunkielisessä laitoksessa se rajottuneisuus meikästä on enempi se näkökulman rajottuneisuus. Ei oo ihan yks eikä kaks meritaistelua vaikkapa, joiden kulusta tulee ihan eri käsitys lukemalla yleisartikkelin ja jokaisen aluksen artikkelit erikseen. Taas tässä se salaisuus on lähdeluettelo ja katotaan sieltä miten asiat meni, mutta noiden lähdeluetteloiden ja yleiskuvien luojana Wikipedia on mainio.

Parhaan kuvaan saa toki lukemalla oikean kirjailijan kirjan. Suomenkielisessä kirjallisuudessa on muutama aivan ylittämätön ässä, kuten merisodassa Erkki Arni ja hävittäjissä Jyrki Laukkanen ja Kari Stenman. Erityisesti Arni on mulle läheinen kirjoittaja ja hänen kielenkäyttönsä ja ajattelunsa ovat vaikuttaneet omaankin tuotantooni.
 
Jos haluaa käyttää Wikipediaa nimenomaan tietosanakirjana - eli haetaan pikaisesti yleiskatsaus johonkin ihmiseen tai asiaan - niin englanninkielinen laitos ei ole siinä enää kovin hyvä. Artikkelit on liian isoja tekstiseiniä ja kun ne on monen kirjoittajan tekemiä ja vielä useamman toimittamia, niin kaikenlainen punainen lanka puuttuu. Jos taas haluaa käyttää sitä ensimmäisenä askeleena jossain tutkimuksessa niin joo, onhan enkkuversiossa enemmän infoa ja viittauksia. Yllättävän usein kyllä huomaa että viittaus itse artikkelissa on tulkittu melko lailla toisin kuin sen alkuperäinen kirjoittaja on tarkoittanut. Lauseen perässä olevat pikku numerot eivät ole välttämättä sellaisenaan laadun tae.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Kiusankpl kirjoitti:
Saburo Sakai lensi Raidenilla sanoen, että tuntui siltä kuin olisi lentänyt kuorma-autolla.

-Saburo Sakai – Samurai! 2. painos Werner Söderström Oy, 1958
Klikkaa laajentaaksesi...
"Samurai" on ihan hyvä kirja...kun ymmärtää, että se on se on suodatettu Fred Saiton ja etenkin Martin Caidinin läpi. Historiallisena dokumenttina hyödytön.
(Tietääkseni Sakai ei saanut penniäkään tästä kirjasta)
 
Wagner kirjoitti:
"Samurai" on ihan hyvä kirja...kun ymmärtää, että se on se on suodatettu Fred Saiton ja etenkin Martin Caidinin läpi. Historiallisena dokumenttina hyödytön.
(Tietääkseni Sakai ei saanut penniäkään tästä kirjasta)
Klikkaa laajentaaksesi...

Sai kai hän jotain. Olikylläkin aivan rytiköyhä sodan jälkeen. Kuoliko vaimokin nälän aiheuttamiin tauteihin?
 
Laitetaan Oskari esille. Ki-43 edusti erään suunnitteluprinsiipin loppua. Mm. tulivoiman, panssaroinnin ja rakenteellisen kestävyyden suhteen myöhemmän vaiheen japanilaiset hävittäjäkonstruktiot edustivat toisenlaista aatesuuntaa.
 
Pistän tämän tänne kun liittyy hiljattaiseen keskusteluun japanilaisista sodan loppupuolen taistelukäytössä olleista koneista. Kohdasta 2.29 alkaen turinoidaan hieman Shiden-Kaista konetta lentäneen näkökulmasta. Kokemuksia on myös alkuperäisestä Shidenistä.
 
Wagner kirjoitti:
"Samurai" on ihan hyvä kirja...kun ymmärtää, että se on se on suodatettu Fred Saiton ja etenkin Martin Caidinin läpi. Historiallisena dokumenttina hyödytön.
(Tietääkseni Sakai ei saanut penniäkään tästä kirjasta)
Klikkaa laajentaaksesi...
Eräs Sakaita myöhemmällä iällä haastatellut toimittaja kertoi että Sakai alkoi sähisemään kiukkuisena kun Caidinin nimi mainittiin. Ei maksanut luvattuja rojalteja ja pisteli kirjaan paljon omiaan.

Olen joskus miettinyt kuinka luotettava eräs suosikkisotamuistelmani "Japanilainen hävittäjäkapteeni" on, kun siinäkin on Saito taustapiruna: en muista oliko myös Caidinilla näppinsä pelissä.
 
Me 262, täysin yliarvostettu kone, johon tuhlatut resurssit olivat hukkaan heittämistä. Hyvä esimerkki kansallissosialistien yhdestä pääheikkoudesta eli uskosta voittaa ylivoima hengellä aikana, jolloin ilmasodassa määrällä oli aivan ratkaiseva merkitys. Valitettavasti meilläkin on sakkia, jotka saarnaavat laadun ylivertaisuudesta, mutta heiltä unohtuu sellainen seikka, ettei ilmasodan voittoa ratkaise ässien pudotusluvut.
 
Kuulostaa siltä kuin joku olisi saanut lentosimulaattorissa köniin.

Jos laatu on sivuseikka ja vain määrä ratkaisee, niin pitänee kerätä kirjastosta huolella talteen ja hävittää kaikki Israelin ilmasodista kertovat kirjat valeuutisina.
 
Messerschmitt ei saanut tehtyä yrityksistä huolimatta 109:lle mäntämoottorista korvaajaa, vaan kone palveli sodan loppuun saakka päivitettyinä versioina. Mutta mitä kätkeytyi numeroiden 209 taakse?
 
Juuri viime aikoina pohdiskelin mikä noissa Mersun korvaajissa meni pieleen. Periaatteessahan 309 ja 209 paikkasivat kaikki vanhan sataysin usein listatut puutteet: puhtaampi aerodynamiikka, kenttäkelpoisempi laskuteline, vahvempi moottori, enemmän polttoainetta jne. Kuitenkin sitten toteutettuina ne olivat pettymyksiä.
Briteille kävi vähän saman Spitefulin kanssa: suorituskykyparannus Spitfireen nähden oli aika pieni, ja vastineeksi liikehtimiskyky ja lento-ominaisuudet huononivat selvästi.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top