WW2 Hävittäjät
- Viestiketjun aloittaja Ikarus
- Aloitus PVM
Sarek1
Ylipäällikkö
No joo, eihän noita ole pakko katsoa; olen laittanut näitä sinäputkijuttuja tarjolle niitä varten, joita jutut mahdollisesti kiinnostavat ja jotka jaksavat katsoa ja kuunnella niitä. Aihepiirit ovat mielestäni myös Gregin jutuissa kiinnostavia ja laajentavat ainakin allekirjoittaneen vähäistä ymmärrystä lentämisen tekniikasta, teknologioista ja niiden toiminnasta eri olosuhteissa.
Aikaa sitä kaikkeen kyllä tuhrautuu herkästi. Itse en taas välttämättä ehtisi lukea tekstimuodossa sitä, mitä noilta videoilta voi (langattomat kuulokkeet päässä) kuuntelemalla ja muun puuhan lomassa välillä vilkaisemalla saada irti. Kerään näet usein samalla kotihommista plussapalloja, jottei ulkoruokinta kutsuisi kovin herkästi. Balans, sano nuorallakävelijä.
Ukkohan on oikein mukavaääninen ja omaa kunnon kerronnan rytmin.
Voihan sen jutut laittaa pyörimään vaikka iltasaduksi, tai saunan päälle.
Kiireessä jotain yksittäistä dataa etsivälle, joo ei tosiaan. Mutta hyvä että kunnon juttua löytyy myös tässä formaatissa, ilman että silmät vetistäen sitä etsittävä interwebsistä.
Vähän on joo US painotteista, mutta varsin faktavoittoista turinaa.
tulikomento
Supreme Leader
Eikös sitä puhuta että Spitti "ylituunattiin" ? Joku malli 9 taisi olla kehityspotentiaalin huipentuma, tai näin olen ymmärtänyt.
tankki-tapsa
Eversti
Muistaakseni 10. mallia pidettiin harvinaisen onnistuneena.
fulcrum
Greatest Leader
Spitfiren kaikki mahdolliset ja mahdottomat mallit läpilentänyt Jeffrey Quill oli sitä mieltä että Mk. VIII oli kaikista miellyttävin lentää. Kasihan oli siis vitosesta edelleen kehitetty malli jossa oli kaikenlaisia aerodynaamisia ja rakenteellisia parannuksia, ja sama vahvempi moottori kuin ysissä. Myöhemmin ysin tuotantolinjalla otettiin suurin osa ellei kaikki näistä muutoksista käyttöön ja mallit oli käytännössä identtisiä.
Hiukkasen Merlinistä Neukkulassa. RRHT:n kirjassa on Juri Rybinin osuus, jossa kerrotaan Pohjoisen laivaston Merlineistä. Ei ihme, että ongelmia. Ensinnäkin, pölyiset kentät. Toiseksi, Merlineissä käytettiin jopa heidän B-78-bensiiniä (78-oktaanista), joten ei ihme, ettei moottorit kestä, kun moottoreita ajettiin kuin 100-oktaanisella. Varaosatilanne surkea, huolto aivan retuperällä. Pultteja/muttereita auottiin jopa pihdeillä, kun ei ollut sopivia avaimia/mekatsut oli laiskoja.
Esimerkiksi 1942 alkupuolella moottoreille tuli enemmän käyttötunteja lämmityskäytöissä kuin lennoilla.
Vertailun vuoksi: Tšaikkojen M-62-moottorien männänrenkaat kestivät luokkaa 10-15 tuntia.
Esimerkiksi 1942 alkupuolella moottoreille tuli enemmän käyttötunteja lämmityskäytöissä kuin lennoilla.
Vertailun vuoksi: Tšaikkojen M-62-moottorien männänrenkaat kestivät luokkaa 10-15 tuntia.
Erkki
Ylipäällikkö
Meillä Suomessakin levitettiin jäteöljystä raitoja hiekkateille. Päätarkoituksena oli naamioida vaalea tie ilmatähystystä vastaan. Tätä taidettiin harrastaa lähinnä jatkosodan alussa, myöhemmin jäteöljyäkin kierrätettiin ja jalostettiin melko loputtomiin.Tuossa kirjassa muuten mainittiin, että vuonna 1941 neukut kaasivat noille pohjoisen kentilleen kasteluksi pölyä vastaan 1700 tonnia öljyä/polttoöljyä.
Ikarus
Respected Leader
Ei tainnut olla niin nuukaa, jos joku tonni sujahti pohjaveteen. Normal katastrof.Tuossa kirjassa muuten mainittiin, että vuonna 1941 neukut kaasivat noille pohjoisen kentilleen kasteluksi pölyä vastaan 1700 tonnia öljyä/polttoöljyä.
Ikarus
Respected Leader
Palaan vielä germaanien Focke-Wulffin Spit V -piloteille aiheuttamaan järkytyksen. RAF:n onni oli, että Luftwaffella ei lännessä FW koneita ollut käytössä kuin 200 kpl.
Aikaisemmin samana vuonna R-R oli saanut toimeksiannon kehittää moottorin, joka parantaa pommikoneiden suorituskykyä korkealla. Otettiin Merlin 45, siihen lisättiin toinen ahdin + välijäähdytys. Kaksivaiheinen ahdin lisäsi suorituskykyä merkittävästi. Voitiinko tuo moottori asentaa Spitfireen. Kyllä voitiin. Hävittäjää varten tehtiin Merlin 61.
Merlin 61 käynnisti Mk VII, VIII ja IX:n kehitystyön. Tuotantolinjojen muutos kesti kuukausia, FW 190:n uhka oli ja pysyi.
Hätäratkaisuna otettiin Mk V, siihen Merlin 61 ja muutetut jäähdyttäjät. Saatiin väliaikainen Mk IX, joka oli FW:n veroinen suorituskyvyltään. Ensimmäiset IX:t saatiin tuotantolinjalta kesäkuussa 1942. Niiden vaikutus rintamalaivueissa oli välitön.
Luftwaffen pilotit eivät voineet taistelussa erottaa, oliko vastassa vanha Mk V vai huomattavan paljon kyvykkäämpi Mk IX. Niinpä he muuttuivat varovaisemmiksi ja RAF:n tappiot pienentyivät.
Griffon-moottoroiduista versioista monet lentäjät pitivät parhaana Spitfirenä korkealla Mk XIV:ta. Yleisesti konetta pidettiin varteenotettavimpana ilmataisteluhävittäjänä. Moottorina oli kaksivaiheisella ahtimella varustettu Griffon 61. Koneen perustana oli Mk VIII, johon tökättiin Griffon.
Vuoden 1944 alussa lennettiin ilmataistelututkimusyksikössä vertailulentoja Duxfordissa Spit Mk XIV vs 109 G 6. ''Spitfire XIV on Bf 109 G-hävittäjää parempi kaikilla osa-alueilla''.
Aikaisemmin samana vuonna R-R oli saanut toimeksiannon kehittää moottorin, joka parantaa pommikoneiden suorituskykyä korkealla. Otettiin Merlin 45, siihen lisättiin toinen ahdin + välijäähdytys. Kaksivaiheinen ahdin lisäsi suorituskykyä merkittävästi. Voitiinko tuo moottori asentaa Spitfireen. Kyllä voitiin. Hävittäjää varten tehtiin Merlin 61.
Merlin 61 käynnisti Mk VII, VIII ja IX:n kehitystyön. Tuotantolinjojen muutos kesti kuukausia, FW 190:n uhka oli ja pysyi.
Hätäratkaisuna otettiin Mk V, siihen Merlin 61 ja muutetut jäähdyttäjät. Saatiin väliaikainen Mk IX, joka oli FW:n veroinen suorituskyvyltään. Ensimmäiset IX:t saatiin tuotantolinjalta kesäkuussa 1942. Niiden vaikutus rintamalaivueissa oli välitön.
Luftwaffen pilotit eivät voineet taistelussa erottaa, oliko vastassa vanha Mk V vai huomattavan paljon kyvykkäämpi Mk IX. Niinpä he muuttuivat varovaisemmiksi ja RAF:n tappiot pienentyivät.
Griffon-moottoroiduista versioista monet lentäjät pitivät parhaana Spitfirenä korkealla Mk XIV:ta. Yleisesti konetta pidettiin varteenotettavimpana ilmataisteluhävittäjänä. Moottorina oli kaksivaiheisella ahtimella varustettu Griffon 61. Koneen perustana oli Mk VIII, johon tökättiin Griffon.
Vuoden 1944 alussa lennettiin ilmataistelututkimusyksikössä vertailulentoja Duxfordissa Spit Mk XIV vs 109 G 6. ''Spitfire XIV on Bf 109 G-hävittäjää parempi kaikilla osa-alueilla''.
Viimeksi muokattu:
Nyt pikkuisen tarkkuutta: "Toista ahdinta" ei lisätty vaan samalle ahtimen akselille lisättiin toinen siipipyörä. Näet paineen nostaminen kahdessa vaiheessa on edullisempaa, etenkin välijäähdytettynä. Mutta 2-vaiheisten ahtimen mekaanikka eri moottorissa poikkesi suuresti. Merlinissä/Griffonissa se on toteutettu kahdella samalla akselilla olevalla siipipyörällä. Tiukasti ottaen vaiheitten välillä ainoa jäähdytys oli ahtimen kopassa kiertävä neste. Varsinainen välijäähdytin/jälkijäähdytin oli ahtimen ja kaasuttimen/ruiskun välissä.
Allisonissa (King cobra, Twin Mustang) js Pratt & Whitneyssä (esimerkiksi Corsair) oli kokonaan erillinen lisäahdin. Esimerkiksi Corsairissa matalalla oli käytössä vain pääahdin ja ahtimen säätövipu oli asennossa NEUTRAL. Noustessa "auxiliary stage" kytketään päälle ja vipu asentoon LOW. Ja edelleen ylempänä HIGH. Välijäähdytin on "main stagen" ja "auxiliary stage" välissä.
Allisonissa (King cobra, Twin Mustang) js Pratt & Whitneyssä (esimerkiksi Corsair) oli kokonaan erillinen lisäahdin. Esimerkiksi Corsairissa matalalla oli käytössä vain pääahdin ja ahtimen säätövipu oli asennossa NEUTRAL. Noustessa "auxiliary stage" kytketään päälle ja vipu asentoon LOW. Ja edelleen ylempänä HIGH. Välijäähdytin on "main stagen" ja "auxiliary stage" välissä.
Ysissä on nestejäähdytin molempien siipien alla, vitosessa vain toisen. Takaa lähestyttäessä ovat hyvin näkyvillä, mutta muutenhan V ja IX ovat ulkoisesti liki identtiset eikä niitä kaukaa ja nopeissa tilanteissa erota. Merlin 61 IX B kavensi kyllä merkittävästi 190:n suorituskykyetua ja oli korkealla parempi, mutta urku täysin auki 190 oli silti nopeampi.