WW2 Hävittäjät

Tuossa kirjassa muuten mainittiin, että vuonna 1941 neukut kaasivat noille pohjoisen kentilleen kasteluksi pölyä vastaan 1700 tonnia öljyä/polttoöljyä. 😬J

Jenkit harrasti samaa aasiassa (Filippiinit jne), mutta ne kaatoi dieseliä tärkeille maanteille jos pölysi, ei kiitoradoille.

Jenkkien kiitoradat etenemisvaiheessa hävittäjäpommittajille oli rei-itettyä teräslevyä. Catilla ensin maasto sileäksi, sitten laivasta reikälevyä joka kiitorata. Ei sateet haittaa...

Money talks.

Ihan muistin varassa USA kulutti itselleen ja liittolaisilleen yli 100 miljoonaa tonnia öljyä joka vuosi.
 
Viimeksi muokattu:
Jenkit harrasti samaa aasiassa (Filippiinit jne), mutta ne kaatoi dieseliä tärkeille maanteille jos pölysi, ei kiitoradoille.

Jenkkien kiitoradat etenemisvaiheessa hävittäjäpommittajille oli rei-itettyä teräslevyä. Catilla ensin maasto sileäksi, sitten laivasta reikälevyä joka kiitorata. Ei sateet haittaa...

Money talks.

Ihan muistin varassa USA kulutti itselleen ja liittolaisilleen yli 100 miljoonaa tonnia öljyä joka vuosi.
Aunuksessa suomalaisellakin lentokentällä oli teräslevyä. Olisiko ollut Nurmoila. Kuulemma ne monessa talossa näkyvät piha-aidat on tehty tuosta levystä. Näin minua valistettiin kun ohi ajettiin ja ulkonäkö passasi aika hyvin.
 
Seabeet noita rakensivat.

Olivat ehkä USAn toiseksi paras keksintö atomipommin jälkeen.

Yhdysvaltain merivoimien rakennuspataljoonat, jotka tunnetaan paremmin nimellä Navy Seabees, muodostavat Yhdysvaltain merivoimien rakennusjoukot. Seabee-lempinimi tulee siis ensimmäisistä kirjaimista "C B" sanoista Construction Battalion.

Esim. WW2:ssa he rakensivat aivan kaiken (yli 300 suurta tukikohtaa, tiet, laiturit, sillat, lentokentät, sairaalat...) ja olivat USA tärkeimpiä voiton aikaansaajia.

Mm. Okinawan valtauksessa oli mukana yli 55 000 seebeetä (4 Construction Brigadea).
 
Myrskystä on juuri ilmestynyt uusi kirja. Kirja on ihan ok, sillä kirjoittaja Myllymäki on sanotaanko hyödyntänyt tehokkaasti Jukka Raunion aiemmat kirjoitukset. Tosin silti olisi hyvä, jos hyllyssä on Raunion Myrsky-vihko ja Lentäjän näkökulma 1.

Myllymäen kirja on rajusti ylihintainen laatuun nähden.
 
Kiusankpl: Omat japsisuosikkini ovat ovat J2M ja Ki-84. Shiden-Kaissa oli ainakin yhden raportin mukaan aika huonot sakkausominaisuudet. J2M:ssä taas erittäin hyvät.

Jep, tuo Mitsubishi toimi myös. Jäin kyllä tuota mainitsemaasi sakkausta miettimään...

"Raiden ei ollut lentäjien suosiossa, koska ohjattavuus ja ketteryys kärsivät raskaasta aseistuksesta ja lisäksi koneen ohjaamosta oli huono näkyvyys. Nämä ominaisuudet tekivät taistelemisen hävittäjiä vastaan vaikeaksi, vaikka Raiden oli hyvä torjuntahävittäjä B-29 -koneita vastaan.
Kone oli vaativa lennettävä suhteellisen pienen siipipinta-alan vuoksi, mikä tosin mahdollisti hyvän nousukyvyn ja paransi osaltaan nopeutta."
 
Oliko se Saburo Sakai joka piti Shideniä ihan paskana laitteena?
Mainittava on myös Ki-100 joka ei ollut kovin nopea mutta liikehtimis- ja nousukyky olivat erinomaisia, ja kokeiluissa kyykytti Ki-84:aa joka kerta.
 
Jep, tuo Mitsubishi toimi myös. Jäin kyllä tuota mainitsemaasi sakkausta miettimään...

"Raiden ei ollut lentäjien suosiossa, koska ohjattavuus ja ketteryys kärsivät raskaasta aseistuksesta ja lisäksi koneen ohjaamosta oli huono näkyvyys. Nämä ominaisuudet tekivät taistelemisen hävittäjiä vastaan vaikeaksi, vaikka Raiden oli hyvä torjuntahävittäjä B-29 -koneita vastaan.
Kone oli vaativa lennettävä suhteellisen pienen siipipinta-alan vuoksi, mikä tosin mahdollisti hyvän nousukyvyn ja paransi osaltaan nopeutta."
Mikä on tuolle lähde? Todennäköisesti amerikkalaisen lentäjän näkemys:"Yleiset rullaus- ja maakäsittelyominaisuudet ovat erittäin hyvät; näkyvyys ohjaamosta on paljon parempi kuin Nakajima Hayatessa leveämmän kuomun ja istuimen edempänä olevan paikan takia. Brittiläistyyppisessä jalkakartussa olevat jarrut ovat rullatessa hyvät, mutta sivuperäsin ei ole rullatessa kovinkaan tehokas ja kannuspyötä ei ole lukittavissa."

Ja :"Ohjattavuus ja ohjaimet ovat hyvät kaikilla nopeuksilla sakkauksesta 325 mailiin tunnissa asti, vaikka siivekkeet ovat raskaat matkanopeuksilla ja erittäin raskaat yli 325 mph. Korkeusperäsin on kevyt kaikilla nopeuksilla 335 mph asti. Sivuperäsin on hyvä kaikilla nopeuksilla. "

Ja :"Kone on dynaamisesti ja staattisesti vakaa pituus- ja sivuohjauksen suhteen, ja neutraali kallistuksen suhteen. Lyhyesti sanottunavakavuus on erinomainen."

Ja :"Koneella tehtiin sakkauksia sileänä ja laskuasussa. Sakkausominaisuudet ovat erinomaiset, paitsi että sakkausvaroitus on heikko. Nokka laskee rauhallisesti joko suoraan tai jommallekummalle siivelle ja kone oikenee nopeasti ja korkeudenmenetys on vähäinen. "

Ja :"Näkyvyys nousussa, vaakalennossa ja laskeutuessa on hyvä, vaikka kehnohko lähdössä kunnes pyrstön saa nostettua. Näkyvyys taakse on hyvä jos taaemmat ikkunat pidetään puhtaana, mutta tuulilasin metalliraamit peittävät näkyvyyttä eteen jonkin verran."

Joten hyvin positiivinen lausunto. Pätkät suomennettu kirjasta Wings of the Rising Sun/Mark Chambers. Ja lähde on suora lainaus ao. koekentoraportista.
 
Oliko se Saburo Sakai joka piti Shideniä ihan paskana laitteena?
Mainittava on myös Ki-100 joka ei ollut kovin nopea mutta liikehtimis- ja nousukyky olivat erinomaisia, ja kokeiluissa kyykytti Ki-84:aa joka kerta.

Saburo Sakai lensi Raidenilla sanoen, että tuntui siltä kuin olisi lentänyt kuorma-autolla.

-Saburo Sakai – Samurai! 2. painos Werner Söderström Oy, 1958
 
Mikä on tuolle lähde? Todennäköisesti amerikkalaisen lentäjän näkemys:"Yleiset rullaus- ja maakäsittelyominaisuudet ovat erittäin hyvät; näkyvyys ohjaamosta on paljon parempi kuin Nakajima Hayatessa leveämmän kuomun ja istuimen edempänä olevan paikan takia. Brittiläistyyppisessä jalkakartussa olevat jarrut ovat rullatessa hyvät, mutta sivuperäsin ei ole rullatessa kovinkaan tehokas ja kannuspyötä ei ole lukittavissa."

Ja :"Ohjattavuus ja ohjaimet ovat hyvät kaikilla nopeuksilla sakkauksesta 325 mailiin tunnissa asti, vaikka siivekkeet ovat raskaat matkanopeuksilla ja erittäin raskaat yli 325 mph. Korkeusperäsin on kevyt kaikilla nopeuksilla 335 mph asti. Sivuperäsin on hyvä kaikilla nopeuksilla. "

Ja :"Kone on dynaamisesti ja staattisesti vakaa pituus- ja sivuohjauksen suhteen, ja neutraali kallistuksen suhteen. Lyhyesti sanottunavakavuus on erinomainen."

Ja :"Koneella tehtiin sakkauksia sileänä ja laskuasussa. Sakkausominaisuudet ovat erinomaiset, paitsi että sakkausvaroitus on heikko. Nokka laskee rauhallisesti joko suoraan tai jommallekummalle siivelle ja kone oikenee nopeasti ja korkeudenmenetys on vähäinen. "

Ja :"Näkyvyys nousussa, vaakalennossa ja laskeutuessa on hyvä, vaikka kehnohko lähdössä kunnes pyrstön saa nostettua. Näkyvyys taakse on hyvä jos taaemmat ikkunat pidetään puhtaana, mutta tuulilasin metalliraamit peittävät näkyvyyttä eteen jonkin verran."

Joten hyvin positiivinen lausunto. Pätkät suomennettu kirjasta Wings of the Rising Sun/Mark Chambers. Ja lähde on suora lainaus ao. koekentoraportista.

Kiitos, hyvä saada eri näkemys koneesta, koska oma lainaukseni oli täältä:

 
Tuo Pööpedia-artikkeli on surkea ja epälooginen. Esitetään mm. väite, että pieni siipi edistää nousukykyä. Väärin*.

*Siipikuormituksen kasvattaminen parantaa vaakanopeutta ja syöksyä, mutta nyrkkisääntönä heikentää kaikkia muita suoritusarvoja lentoonlähdöstä nousukykyyn ja kaatoon. Jos kaikki muu pysyy ennallaan.
 
Viimeksi muokattu:
Hmm. Kolme japanilaiskonetta syynissä. Raiden, Shiden-kai ja Hayate. Minusta tässä on kyseessä noin vertauskuvallisesti ilmaistuna hieman eri hedelmälajit tai saman hedelmän eri lajikkeet, jos niin halutaan asia ilmaista. Kullakin oli omat vahvuutensa. Lähteenä seuraavassa käytän ”Japanese Aircraft of the Pacific War” (Rene J. Francillon)

Raiden suunniteltiin ensisijaisesti (ja se myös oli parhaimmillaan) pommikoneiden torjuntahävittäjätehtävään.
Shiden-Kai oli hyvä ala- ja keskikorkeuksissa ja sillä pistettiin varsin tasaväkisesti kampoihin liittoutuneiden parhaita hävittäjiä vastaan, mutta korkealla moottorista (Homare 21) hupeni nopeasti puhti eikä se ollut kovin menestyksekäs korkealla lentäviä B-29 -pommittajia vastaan.
Hayate oli kokonaisuutena kenties paras laajamittaisessa käytössä ollut japanilainen hävittäjäkone. Sillä päästiin kohtuullisen lujaa myös korkealla.

Kaikista edellä mainituista oli käytössä ja suunnitteilla erilaisia versioita ja kehityssellaisia. Erityisenä painopisteenä sodan lopussa japanilaisilla oli suorituskyvyn parantaminen korkealla, mikä ei ollut ihme kun B-29:t tulivat mukaan sotaan. Rakennettujen koneiden rasitteena olivat mm. monet materiaaliset ja tuotannolliset ongelmat, amerikkalaisten pommitukset, maanjäristykset sekä työn laadun heikkeneminen sotatilanteen huonontuessa.
———
Wikipedia on juuri niin hyvä ja oikeellisuudessaan tarkka kuin sinne kirjoitettu teksti on. Caveat Emptor. Koneista saa yleensä vähintäänkin kohtalaisen yleiskuvan, mutta jos on käytettävissä kirjallisuuslähteitä niin niistä voi löytyä lisää asiasta. Usein samasta koneesta löytyy myös ristiriitaiselta vaikuttavia tietoja. Normal.
 
Back
Top