WW2 Hävittäjät

Olen kysellyt tuota KH-51-juttua sekä Kari Stenmanilta että Pentti Manniselta. Huonoin tuloksin.

V-1650-3 ja -7 olivat ahtimen välityssuhteeltaan erilaiset. Siksi eri teho. Pitäisi tarkistaa nuo ahtimen välityssuhteet esimerkiksi -7 vs. Mk. 66. Muuten ei ole loogista, että teho eroa olisi. Tosin sellainen huomio, että yksittäisten yksilöiden mittauksissa voi tulla tehoeroa jo siitä, miten kaasutin/ruisku on säädetty.

Kelseyn lausunto on hiukan outo. Sinällään tuo polttoaineen riittävyys on oikeastaan kaikkien vastaavien eurokoneiden vika, sillä kaikki oli suunniteltu "paikkapuolustukseen". Jenkeillä oli sama ongelma Airacobrassa.

Jarruista on kirjallisuudessa eriäviä mielipiteitä. Esimerkiksi Jeff Ethell sanoi pitäneensä brittityyppisiä jarruja helppoina.

Ylikuumeneminen rullatessa. Saattaa olla, että britti-ilmastoon suunniteltu jäähdytys ei riittänyt rullatessa kuumemmassa maassa. Ethell muuten kertoo, että Spit 18 on siinä suhteessa paljon parempi kuin P-40. Mutta Kelsey lensi aiemmalla mallilla, jossa oli pienemmät jäähdyttimet. Mulla on itse asiassa hyllyssä se Kelseyn oma kirja, vielä lukematta.

Kuvista päätellen Packard ei vähentänyt esimerkiksi kiinnityspulttien määrää...
 
Sussu vs. P-40: Jälkimmäinen oli painavampi, joten kaarto toki huononee. Saattaa myös olla, että pitempi moottori siirsi painopistettä eteenpäin, joka sekin raskauttaa pituusohjausta.
 
Pilkunnusaisua: Alimmassa videossa (ohjaamo) puolivälin jälkeen selostaja toteaa, että runko säiliöstä piti kuluttaa mieluusti polttoainetta, jolloin "koneestä tuli ketterämpi". Oikeastaan päinvastoin. Täydellä runkotankilla (ohjaamon takana) koneen pitkittäisvakavuus oli marginaalinen, jolloin riskinä oli "yliohjaus". Eli kone oli tavallaan silloin ketterämpi, mutta jopa hankala. Siksi ohjekirjassa kielletään rajummat liikkeet runkotankki täynnä.
 
Mielenkiintoista keskustelua, mutta jäähdytellään välillä suihkuilla.
Amerikkalaiset eivät ehtineet P-80:lla suuressa mittakaavassa mukaan tositoimiin.

Kirjaimellista Me 262 -pornoa: kurkistus rakenteeseen.

Lopuksi Me 163, sodan ainoa rakettikäyttöinen hävittäjä.
 
En muista, numeroa, mutta olikohan vuoden 1946 Aircraft Engineering -lehdessä perusteellinen artikkeli P-80:stä, vieläpä Lockheed in suunnittelijan kurjoittama. Sylettää kyllä, että ei nykyilmailulehdissä ole yhtä perusteellisia artikkeleita.
 
Sigma957 kirjoitti:
En muista, numeroa, mutta olikohan vuoden 1946 Aircraft Engineering -lehdessä perusteellinen artikkeli P-80:stä, vieläpä Lockheed in suunnittelijan kurjoittama. Sylettää kyllä, että ei nykyilmailulehdissä ole yhtä perusteellisia artikkeleita.
Klikkaa laajentaaksesi...
Lähes kaiken teknisen lehdistön taso on romahtanut 90-luvulta alkaen, niin maailmalla kuin Suomessakin :( internet söi niin lukijoita kuin ilmoittajiakin, ja kustantajat reagoivat leikkaamalla kirjoittajia - ja kun hyvät kirjoittajat katosivat, lähtivät loputkin lukijat. Divarista kun haeskelee vanhoja lehtiä, niin itkettää miten hyviä 80-luvulla esimerkiksi aselehdet olivat. 2000-luvulla Rekyyli palautti hetkellisesti hyvän tason, mutta alkuvuosien jälkeen sekin hiipui, ja viimeiset numerot olivat surullista luettavaa.
 
Sarek1 kirjoitti:
Kuningaskobra katsannan alla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pikavilkaisun perusteella:
-Toisin kuin video väittää, Kingin suorituskyky (nopeus) olisi täysin riittänyt saattokoneeksi (mutta polttoaine ei).
-Video väittää, ettei polttoainetta olisi sopinut enempää. Olen eri mieltä. Jos tutkii rakennepiirroksia, niin poistamalla siipikokekiväärit tilaa olisi ollut kummassakin siivessä polttoainesäiliölle. Toinen mahdollisuus olisi ollut toki siihen aikaan uutuus eli siiven kärkiin tulevat säiliöt. Jälkimmäisillä olisi ehkä voinut melkein/jopa tuplata sisäisen polttoaineen hyvin pienellä vastuslisällä.
 
Sarek1 kirjoitti:
La-5
Klikkaa laajentaaksesi...
La-5 ei ollut mikään aerodynamiikan mestariteos. Se oli esimerkiksi selkeästi hitaampi kuin japsien samaa teholuokkaa oleva J2M, vaikka jälkimmäisessä oli selvästi isompi siipi ja pitempi toimintamatka. La-5:n käytännön toiminta-aika ja -matka olivat huonommat kuin Mersulla. Mersua kritisoitiin mm. Juutilaisen raportissa lyhyestä toiminta-ajasta, koska nähtiin, ettei lukumäärällä olla tasaväkisiä, niin pitkätoiminta-aika/-matka on iso etu.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top