Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
http://www.machinedesign.com/recreation/unlimited-air-racers-ultimate-hot-rodsMeneeköhän tuossa 100LL bensalla vai jollain jalommalla polttoaineella?.
Oliko porukalla tietoa miten kävi niille saksalaisilta pöllityille 31kpl. mersunmoottoreille, jotka suomalaiset onnistuivat kähveltämään Kemissä ja kuljettivat ne junalla osoitteeseen Lentovarikko 4, Tampere.
Muutama ote Kansataisteli 1986 / 09 / sivut 318 - 320 / lehdestä:
-------------------
Nyt siellä oli jäljellä vielä tarkkaan laskettuna kolmekymmentäyksi "Mersun" moottoria vartiotta! Viiden moottorin
kyljessä luki punaisella maalattuna sana "Suomi".
Tämä konetyyppi edusti Suo men ilmavoimien iskukykyisintä hävittäjäkalustoa. Varamoottorien ja osien saanti oli jo katkennut. Moottorien kuljetus Etelä-Suomeen olisi ensiarvoisen tärkeää.
-------------------
JÄLKIPUINTIA
Myöhemmin kuulimme, että kenraalimajuri Metner oli vielä syyskuun lopulla saanut puhelinyhteyden Siilasvuon armeijakunnan esikuntaan Ouluun:
- Nyt ne suomalaiset ovat varastaneet korjaamolta kaikki Messerschmitt-moottorit! Ne oli tarkoitus hävittää räjäyttämällä kentän tuhoamisen yhteydessä. Vaadin, ettii kapteeni Wickstrandin on heti tultava Kemiin selvittämään asia!
Otettiin vielä kerran yhteys ilmavoimien komentajaan. Tämä kielsi tietenkin jyrkästi kaiken yhteydenpidon asiassa ja juttu oli vihdoinkin loppuun käsitelty.
------------------
Tämä kuvatekstinä ko. jutussa:
Siinä ovat pelastetut kalliit moottorit - todennäköisesti nekin jouduttiin luovuttamaan Saksalaisomaisuutena Neuvostollitolle.
Nuorempana tuli ahmittua näitä kirjoja ja varmaan luettua muutamia useampaan kertaankin. Mutta tuossa parivuotta sitten lueskelin Gallandin muistelmia ja jäin miettimään sitä miten suuri merkitys Gallandilla on tai ainakin on saattanut olla siihen miten ja mitä ajatellaan esim Me262:sta, vaikkapa Göringistä ja saksan sotataloudellisista päätöksistä. Gallandhan on "hyvä" vihollinen, tyylikäs, puhdas ja täydellinen sankari. Galland painoi He 162:ta todella kovaa lokaan ja minulle tuli käsitys että hänellä oli todella kova vääntö kevyttä hävittäjää vastaan. Siis konseptia. Saattoi olla oikeassa, tai saattoihan olla olemattakin.. todennäköisesti sillä ei ollut mitään merkitystä enää tuossa vaiheessa.Volksjäger oli raakile ja vaikea lentää. Vähän koulutettuja pilotteja sille koneelle oli huonoakin huonompi idea. Kokeneet pilotit sen hallitsi.
Galland totesi, että Me 262 Meteorin moottoreilla olisi ollut kova sana toisessa maailmansodassa. 262:n epäluotettavat moottorit olivat koneen heikoin kohta, toinen oli pitkä ja loiva lähestyminen laskuun. Siipijarrua tms. tuokin ongelma olisi ollut ratkaistavissa. Lisäksi sitä lennettäessä piti varoa tarkoin ylittämästä suurinta sallittua nopeutta, kone kiihtyi helposti loivassakin syöksyssä sen yli ja ei suurimman sallitun nopeuden ylityksen jälkeen välttämättä oijennut tai flutteri saattoi hajottaa koneen.
Mikä tahansa kone on vaikea aloittelijoille. Harjoittelu tekee mestarin.Tämähän ei tietenkään tarkoita etteikö kone olisi ollut vaikea aloittelijalle.
Vähän lentokokemusta omaavan istuttaminen tuollaisen ohjaamoon on lähes murha.
Saksa keskittyi koulutuksessa yksinomaan määrään ei laatuun.
Ohjaajia oli saatava rintamalle kaikin keinoin.
Vaikka tilanne oli se että 100 sinne lähetetystä lentäjästä vain ~15% oli hengissä kymmenen ensimmäisen tehtävän jälkeen.
Kun joulun 1942 aikaan Lipfert lähti osastonsa (17 lentäjää) kanssa täydennysosastosta rintamalle.
Sinne saapui vuoden loppuun mennessä kolme lentäjää.
Kymmenen lentäjää saapui maaliskuuhun 1943 mennessä ja neljä (~24%) lentäjää menetettiin jo matkalla.
Ja näistä kolmestatoista onnekkaasta oli hengissä keskimäärin 1-2kpl ensimmäisen kymmenen sotalennon jälkeen.
Tilanne vain huonontui sodan jatkuessa koska koulutusaikoja lyhennettiin entisestään.
Olisi ehkä kannattanut kaksinkertaistaa koulutukseen käytetyt lentotunnit.
Vaikka samalla polttoainemäärällä olisi saatu puolet vähemmän ”lentäjiä”.
Olisi niistä ollut hengissä ensimmäisen kymmenen sotalennon jälkeen sama 1-2 (toden näköisesti 3-4) .
Mutta koska lentäjiä määrä olisi puolet saanti olisi tuplaantunut 11% -> 22%.
Sitä lähinnä ihmettelen, että onko läpikalutusta aiheesta löydetty vielä jotain uutta sanottavaa. Stenmankin tuppaa nykyään pyörittelemään samoja aiheita ja uutta asiaa löytyy kovin vähän.
Aviation Shopin riistohintaa ei kannata maksaa ellei erityisesti halua tukea, Suomalainen ja Adlibris myyvät kympin halvemmalla. Ei se silloinkaan halpa ole, mutta muun kotimaisen erikoiskirjallisuuden tasolla kuitenkin.
Eipä kai siinä sitten muu auta kuin kirja tilaukseen.Eriävä mielipde: 400 sivua rautaista asiaa hinnalla, jolla ei saa edes bensatankkia täyteen Aloitin lentokonehistoriaharrastukseni jo pian 50 vuotta sitten, eikä näin hyvää kirjaa Suomen Mersuista ole nähty, ei paljon mistään muustakaan
Muistelmissa on maailman sivu ollut tapana esittää asiat itselle myönteisemmässä valossa. Gallandinkin muistelmissa tällainen paistaa läpi. Lisäksi hävittäjälentäjien muistelmia usein toimitettiin varsin luovasti, haamukirjoittaja saattoi parhaimmillaan retostella ihan omiaan (Martin Caidin...).
Me-262:n osalta on todettava että arkistolähteet kertovat asioiden tapahtuneen osin toisin mitä Gallandin muistelmissa on kerrottu.
Mersu - Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa
Selaillut hieman tuota kirjaa. Kirjassa on eriteltynä Suomen jokaisen Mersun historia.
Väite, että suomalaiset olisivat hallinneet Mersun lentoonlähtö ja laskeutumis hankaluudet jotenkin erinomaisen fantastisesti, näyttää olevan myytti.
159:stä koneesta 84 pistettiin remonttiin jossain vaiheessa koneen uraa lentoonlähdöissä ja laskeutumisissa. Suurin osa oli korjattavissa, osa meni kerralla poistoon.
Yleinen syy kiersi lentoonlähdössä vasemmalle (joskus vasemmalle ja oikealle.) Muita yleisiä syitä: Rengasrikot laskuissa ja lähtökiidoissa. Telineiden lukitusten pettäminen laskeutumisen jälkeen. Telineitä ei saatu alas tai ne unohtuivat laskematta. Pomppulasku ja telineet alta. Laskeutuminen ylinopeudella ja kiitotien päästä pitkäksi.
Kone kiersi lentoonlähdössä ja vedettiin väkisin ilmaan. (Seurauksena sakkaus ja kone päreiksi.)
100 konetta selvisi sodan läpi. MT-453 ja MT-482 olivat hyvän onnen koneita. Molemmilla lennettiin 300 h ennen poistoa, mitään vahinkoja näille koneille ei koskaan sattunut.