Vaari muisteli syöksypommitusten osumatarkkuutta tavattoman hyväksi. Oli ollut jotain toivetta tilapäisen sillan hajoittamisesta ja kuulemma se kone, joka siihen pommit pudotti, teki sen alle metrin tarkkuudella keskelle jotain systeemiä. Vaari veikkaisi, että mikäli stukia ei olisi ollut apuna, niin ei olisi pärjänneet pahaisestikkaan "neuvostoneuvottelijoille" (#kivapuhe)
WW2 Hävittäjät
- Viestiketjun aloittaja Ikarus
- Aloitus PVM
karponaattori
Alikersantti
Tähän on nyt pakko kommentoida, että kirjallisuuslähteiden ja sa-kuvien perusteella osasto Kuhlmeyn käyttämissä JU-87 D-5:ssä ei enää ollut sireeniä. En silti epäile etteikö osastosta olisi irronnut ääntä riittävästi ilmankin.
karponaattori
Alikersantti
Tupla
Ei ollut niitä kiinteitä sireeneitä ilmeisesti, mutta olikos pommissa pyrstössä joku "tötterö", josta ääntä tuli?
Bodyguard
Kenraali
Enpä osaa sanoa tuohon mitään, kun en ole ollut paikalla...faija vaan jurrissa höpisi noita juttuja...
fulcrum
Greatest Leader
Stukassa syöksyjarrut ulisivat vissiin luonnostaankin, siitä idea laittaa sireenit tulikin, wikin mukaan lisäksi pommeihin laitettiin joskus "viheltimiä".
rukkaskikka
Majuri
Vuonna 2003 TV:stä tullut Kuhlmey-dokumentti.
SC 50
We all know this device for its indistinguishable screaming sound from the early Ju-87 in War Thunder but there was also a version that could be fitted to bomb fins.
SC 50
We all know this device for its indistinguishable screaming sound from the early Ju-87 in War Thunder but there was also a version that could be fitted to bomb fins.
Jokin tuollainen lienee, tai mistäpä minä sen osaisin sanoa, kun en paikalla ollut. Tuli vain mieleen, että lähteehän syöksyvästä koneestakin aikamoinen ääni, sekin on voinut miehille luoda "kamalan" äänen, Ehkä??
karponaattori
Alikersantti
Aika paljon tullut ihan loogisia selityksiä äänelle. On myös mahdollista että joihinkin yksilöihin on sireeni asennettu jälkikäteenkin kenttäoloissa.
Kyllä noille psykologinen käyttösyy löytyy, ainakin vaari sanoi, että kun ujellus alkoi taivaalta kuulua, niin hymy oli herkässä... Vaikka karmea tilannehan miehillä on siellä ollut...
Nuo asennettiin nimenomaan jälkikäteen.
Keksintö ei ollut pelkästään saksalaisten omaisuutta.
Sireenit olivat irto-osia, joita voitiin asentaa vaikka lentokoneeseen
A USAF pilot attached captured examples of the German model to the fuselage of his P-47 Thunderbolt, and I read that others done the same to the P-51 Mustang.
Ikarus
Respected Leader
fulcrum
Greatest Leader
Vuonna -44 saksalaiset itse kypsyivät Bf-109G:n versiopaljouteen ja tulos oli G-14, johon oli laitettu kaikki ne G-6:een tehdyt parannukset jotka oli todettu hyviksi aseistuksen, moottorin, rakenteen ja varustuksen suhteen. Eli toimittiin juuri kuvailemallasi tavalla, tsiljoonasta kehitellystä parannuksesta otettiin käyttöön se joka oli hyvä...homma kuitenkin hajosi käsiin aika nopeasti. Pikkuhiljaa romuttuvassa 3. valtakunnassa ei enää vallinnut niin hyvä järjestys että tehtaat olisivat saaneet niitä varusteita ja moottoreita mitä haluttiin. Ja äkkiä käsissä oli taas G-14:n monta erilaista alatyyppiä, sillä tehtaiden oli kuitenkin pakko pukata koneita ulos, ei valmiita runkoja voinut jättää odottamaan sitä että josko seuraavassa junalastissa tulisikin juuri speksattua moottorimallia...
Ikarus
Respected Leader
^Näinhän siinä kävi, G-14 mallista edettiin viimeiseen G-sarjan muunnokseen eli G-10:iin. Joka sitten olikin jo hyvin lähellä K-4:sta.
wikistä:
Kenttämuutossarjojen myötä hyvin suureksi paisunutta G-sarjaa pyrittiin standardisoimaan ja parantamaan eräänlaisella välivaiheen mallilla, joka sai numerokseen G-14. Malli ei kuitenkaan parantanut suorituskykyä huomattavasti G-6-malliin verrattuna, eikä olennaisesti helpottanut monimutkaista R- ja U-varianttien järjestelmää. Viimeinen ja suorituskyvyltään paras G-sarjan taistelumalli oli G-10, jossa 13 mm:n konekiväärien vaatimat kuhmut moottorinsuojuksissa oli siloiteltu ilmanvastuksen pienentämiseksi. Samoja paranneltuja moottorinsuojuksia käytettiin myös suuria lentokorkeuksia varten suunnitellussa G-6/AS-mallissa joka käytti DB 605AS -moottoria, ja myöhemmässä Kurfürst-sarjassa.
wikistä:
Kenttämuutossarjojen myötä hyvin suureksi paisunutta G-sarjaa pyrittiin standardisoimaan ja parantamaan eräänlaisella välivaiheen mallilla, joka sai numerokseen G-14. Malli ei kuitenkaan parantanut suorituskykyä huomattavasti G-6-malliin verrattuna, eikä olennaisesti helpottanut monimutkaista R- ja U-varianttien järjestelmää. Viimeinen ja suorituskyvyltään paras G-sarjan taistelumalli oli G-10, jossa 13 mm:n konekiväärien vaatimat kuhmut moottorinsuojuksissa oli siloiteltu ilmanvastuksen pienentämiseksi. Samoja paranneltuja moottorinsuojuksia käytettiin myös suuria lentokorkeuksia varten suunnitellussa G-6/AS-mallissa joka käytti DB 605AS -moottoria, ja myöhemmässä Kurfürst-sarjassa.
Mikähän on tämän ultran suurin sallittu nopeus syöksyssä? Pitäisiköhän pillien mittoja muuttaa, jotta soivat kunnolla vähän alemmillakin nopeuksilla?
JR49
Respected Leader
Kun ideaa vielä kehitellään pidemmälle, niin karmivan ujelluksen pitäisi oikeastaan soida jo vaakalennossakin.
Leaderdog
Kaukopartio
Voi olla että yhteiskunta tai viimeistään kanssa ilmailijat tarjoavat "remmipeti" kyydin lähinpään hoitolaan kun käy vähän kylillä pillejä ulvottamassa..
Tuosta varsinaista maksimi syöksynopeuttahan ei ultrille ei ilmoiteta, mutta konekohtaiset maksimi liikehtimisrajoitukset nopeuksineen kyllä löytyy.
Eli aavistuksen raskaammassa ultrassa / Skylark:ssa on Vne (suurin sallittu nopeus tyynessä säässä) 267 km/h.
Ultrahan on lähtökohtaisesti hyvin hiljaisia koneita, vs. sesna / piiperöt .
Tuosta varsinaista maksimi syöksynopeuttahan ei ultrille ei ilmoiteta, mutta konekohtaiset maksimi liikehtimisrajoitukset nopeuksineen kyllä löytyy.
Eli aavistuksen raskaammassa ultrassa / Skylark:ssa on Vne (suurin sallittu nopeus tyynessä säässä) 267 km/h.
Ultrahan on lähtökohtaisesti hyvin hiljaisia koneita, vs. sesna / piiperöt .