Yleisilmailu

JR49

Respected Leader
@Ikarus , perustinpa tällaisen ketjun, kun jäi kiinnostamaan nuo ultrakevyet.
Olisi kiintoisaa kuulla kokemuksiasi. Millä tyypeillä olet lentänyt?
Viime aikoina on tullut paljon ultrakevyitä tonttiin, joten vaatiiko se enemmän tarkkuutta suoritukseen, vai onko se vaan, että kun harrastajien määrä kasvaa, niin vahinkojakin tulee samassa suhteessa?

Kun on kerran lentäjä joukossamme, niin kyllähän ilmailusta puhetta riittää :). Minäkin yritin ilmavoimiin, ja 70-luvun Korkkarit olivat minunkin innoituksen lähteitä.
 
Olisi kiintoisaa kuulla kokemuksiasi. Millä tyypeillä olet lentänyt?
Viime aikoina on tullut paljon ultrakevyitä tonttiin, joten vaatiiko se enemmän tarkkuutta suoritukseen, vai onko se vaan, että kun harrastajien määrä kasvaa, niin vahinkojakin tulee samassa suhteessa?

Ultrien harrastajakunta on tosiaan kasvanut. Syystä että, ultralle lentäminen on huomattavan edullista verrattuna PPL pahvin vaativaan koneeseen.
Ultra vie tavallista huoltoasemabensaa (98 okt.) 10-16 litraa tunnissa, käytetystä tehosta riippuen. Jos paukuttaa tunnin läpilaskua, saa sillä tuon 16 litraa poltettua.
Kone on kevyt, oma paino n. 280 kg, maksimi lentoonlähtöpaino 2 kyydissä ja bensat 450 kg ilman pelastusvarjoa. Paukkuvarjo antaa muistaakseni 25 kg lisää laillisista kuormattavuutta, itse rakettivarjo ei paljon paina.

Jokainen ymmärää, että jos kyydissä on 2 satakiloista jelliä, mikä on tyypillisen keski-ikäisen ultrakuskin paino, ei bensaa laillisesti voi paljoa kuormata. Pieni kuormattavuus on ultrien ongelma. Kone kumminkin lentää, tehdas on testannut useimmat koneet n. 520 kg:n asti, jotkut yli 600 kg:n. Jos lentää ylipainolla kaputin, maksaja löytyy peilistä, kaskovakuutus ei korvaa. Tehtaan testaamia maksimeita ei KOSKAAN saa ylittää, kukaan ei tiedä koneen käyttäytymisestä tämän jälkeen mitään. Lisääntynyt paino kasvattaa sakkausnopeutta, mikä jokaisen lentäjän tulee ymmärtää. Jos ei ymmärrä, ura lentäjänä käy lyhyeksi.

Ultria on hyvin monenlaisia lentää. Helppoja ja vaikeita. Koneen keveys asettaa kelin suhteen omat haasteensa. Kovaan sivutuuleen ei kannata lähteä, yli 5 metriä sivusta, puuskissa enemmän, kannattaa jäädä kotiin. Riskit lentoonlähdössä ja etenkin laskeutumisessa kasvaa kohtuuttomasti. Tyypillinen ulrtakevyt on ylätaso, 100 hp:n nelitahti Rotax 912 ULS moottorilla varustettu. On erittäin luotettava moottori. 4 - syl. bokseri, 1,5 litran iskutilavuus, sylinterit ilmajäähdytetyt, sylinterin kansi vesijäähdytetty. Kansien halkomisongelmaa, kuten täysin ilmajäähdetyssä Lycoming tai Continental lentokonemoottorissa ei tässä ole. Pitkä liuku tyhjäkäynnillä Cessnalla, jäähdytys kidukset konepeitossa unohtuu auki, niin kannet on halki.

B%26F_FK_9_MarkIV_SW_2.jpg

Kuvassa FK-9 ultrakevyt. Suomessa noita on monta. On aika liukas, sillä pääsee matkaa n. 170-200 mkm/h, riippuen potkurin kulmista.
Olen päässyt tuollaista kokeilemaan, se on varsin herkkä lentää, ihan mukava kuitenkin. Mitä nopeampi kone, sitä vaativampia ne on lentää.
Lentäjät ei koskaan sano, että joku kone vaikea lentää . Jos joku sanoo jostain koneesta, että se on tosi vaativa = suom. se helvetin vaarallinen lentolaite, älä koske!
Se muistuttaa varsin paljon Cessnaa ulkonäöllisesti.

Näistäpä joku ilta lisää.
 
Nätti kuin karkki tuo FK-9. Onko tuossa siis remmivetoinen moottori? Onko Ultrissa toimivia vesitasoja?
 
Nätti kuin karkki tuo FK-9. Onko tuossa siis remmivetoinen moottori? Onko Ultrissa toimivia vesitasoja?

normal_2011410_Ultrakevytkone_jaalla.JPG

Siinä Ikarus C42B, Full Lotus kellukkeilla talvella järven jäällä. Voi operoida vedestä, jäältä, märältä nurmelta. Lunta voi olla vaikka metri pehmyttä höttöä, se lipuu kellukkeilla kyllä. Muistelen, että laillinen kokonaispaino on 495 kg kellukevarustuksessa. Huomioitava kumminkin, että vastus ja sitäkautta sakkausnopeus on suurempi kuin pyörävarustuksessa.

3Xtrim3X55TrainerC-IFUF46Rotax912Sinstallation.jpg

Kuvassa ultran keulalla Rotax 912 UlS, 100 hp. Potkuri on kiinni alennusvaihteistossa, (mekaaninen hammaspyörävälitys siinä) joka alentaa moottorin kierrokset potkurille sopivaksi.
Lentoonlähdössä tuo rotax kiertää täysillä n. 5200 rpm, riippuen potkurin lapakulmista. Lentoonlähdössä otetaan AINA täysi teho, noustaan parhaalla nousukulmalla nopeasti 500 jalkaa maanpinnan yläpuolelle, jo aikaisemmin voidaan 200 rpm höllätä moottorin kierroksia. 500 jalasta maanpinnan yläpuolelta takaisinkaarto moottorihäiriö tilanteessa onnistuu, jos ollaan alempana, lasketaan etusektoriin. Moottorihäiriöt on harvinaisia, vaan siihen on syytä varautua ja pitää aina mielessä, mikä on turvallinen takaisinkaartokorkeus.
100 jalkaa on noin 30 metriä eli 150 metrin korkeudesta takaisinkaartoa voi ja kannattaa yrittää. Jos moottorihäiriö tulee 100 metrissä, ja yrität takaisinkaartoa kentälle väkisin kentälle, todennäköisesti sakkautat koneen matalalla ja kuolet. Ei ollut tarkoitus pelotella, nämä asiat opetaan lentokoulutuksessa huolella ja syystä.

Korkeusmittari näissä koneissa on aina jaloissa, feet. Pohjalle mittariin pyöritetään maassa asetus, yleensä QNH, vallitseva ilmanpaine lähimmälllä valvotulla lentokentällä, joka nyt näkyi olevan 1011 Hpa. Eli koneen korkeusmittarissa on lähtökentällä jo joku lukema pohjalla, jos olet 100 metriä merenpinnan yläpuolella niin se on n. 300 jalkaa.
Nyt QNH asetuksella turvallinen takaisinkaartokorkeus tuolla kentällä on 300 + 500 eli 800 jalkaa.

Jos lennetään valvotussa ilmatilassa lennnonjohdon valvonnassa ja ohjeistamana, he antaa radiolla tuon QNH:n, joka on myös toistettava radiolla takaisin, että se tuli varmasti oikein ja ymmärretyksi. Radioliikentessä käytetään paljon takaisin toistoja, juuri tuon asioiden oikein ymmärtämisen takia. Jos lennonjohto sanoo: pysy 1500 jalkaa tai alle, se sitä täsmälleen tarkoittaa. Yläpuolella voi olla risteävää liikennettä. Yleensä ultrissakin on korkeuden ja paikan koodaava transponderi, josta lennonjohto paikkasi ja korkeutesi pystyy toteamaan. Koneen transponderiin koodataan lennonjohdon antama koodi, vaikka 2460, millä lennonjohto yksilöi koneet omalla tutkan näytöllään.
 
normal_2011410_Ultrakevytkone_jaalla.JPG

Siinä Ikarus C42B, Full Lotus kellukkeilla talvella järven jäällä. Voi operoida vedestä, jäältä, märältä nurmelta. Lunta voi olla vaikka metri pehmyttä höttöä, se lipuu kellukkeilla kyllä. Muistelen, että laillinen kokonaispaino on 495 kg kellukevarustuksessa. Huomioitava kumminkin, että vastus ja sitäkautta sakkausnopeus on suurempi kuin pyörävarustuksessa.

3Xtrim3X55TrainerC-IFUF46Rotax912Sinstallation.jpg

Kuvassa ultran keulalla Rotax 912 UlS, 100 hp. Potkuri on kiinni alennusvaihteistossa, (mekaaninen hammaspyörävälitys siinä) joka alentaa moottorin kierrokset potkurille sopivaksi.
Lentoonlähdössä tuo rotax kiertää täysillä n. 5200 rpm, riippuen potkurin lapakulmista. Lentoonlähdössä otetaan AINA täysi teho, noustaan parhaalla nousukulmalla nopeasti 500 jalkaa maanpinnan yläpuolelle, jo aikaisemmin voidaan 200 rpm höllätä moottorin kierroksia. 500 jalasta maanpinnan yläpuolelta takaisinkaarto moottorihäiriö tilanteessa onnistuu, jos ollaan alempana, lasketaan etusektoriin. Moottorihäiriöt on harvinaisia, vaan siihen on syytä varautua ja pitää aina mielessä, mikä on turvallinen takaisinkaartokorkeus.
100 jalkaa on noin 30 metriä eli 150 metrin korkeudesta takaisinkaartoa voi ja kannattaa yrittää. Jos moottorihäiriö tulee 100 metrissä, ja yrität takaisinkaartoa kentälle väkisin kentälle, todennäköisesti sakkautat koneen matalalla ja kuolet. Ei ollut tarkoitus pelotella, nämä asiat opetaan lentokoulutuksessa huolella ja syystä.

Korkeusmittari näissä koneissa on aina jaloissa, feet. Pohjalle mittariin pyöritetään maassa asetus, yleensä QNH, vallitseva ilmanpaine lähimmälllä valvotulla lentokentällä, joka nyt näkyi olevan 1011 Hpa. Eli koneen korkeusmittarissa on lähtökentällä jo joku lukema pohjalla, jos olet 100 metriä merenpinnan yläpuolella niin se on n. 300 jalkaa.
Nyt QNH asetuksella turvallinen takaisinkaartokorkeus tuolla kentällä on 300 + 500 eli 800 jalkaa.

Jos lennetään valvotussa ilmatilassa lennnonjohdon valvonnassa ja ohjeistamana, he antaa radiolla tuon QNH:n, joka on myös toistettava radiolla takaisin, että se tuli varmasti oikein ja ymmärretyksi. Radioliikentessä käytetään paljon takaisin toistoja, juuri tuon asioiden oikein ymmärtämisen takia. Jos lennonjohto sanoo: pysy 1500 jalkaa tai alle, se sitä täsmälleen tarkoittaa. Yläpuolella voi olla risteävää liikennettä. Yleensä ultrissakin on korkeuden ja paikan koodaava transponderi, josta lennonjohto paikkasi ja korkeutesi pystyy toteamaan. Koneen transponderiin koodataan lennonjohdon antama koodi, vaikka 2460, millä lennonjohto yksilöi koneet omalla tutkan näytöllään.
Juuri tuollainen on tuttu näky meikäläisen asuinkunnan taivaalla. Ilmeisesti myös todellinen mökkikone, lentäjä kuuluu laskevan suvereenisti järvelle kuin järvelle näillä main ja käyvän tuttujen mökeillä kylässä.
Kesät talvet laskeutuu.
 
0709399.jpg

Evektor-Aerotechnik EV-97 Eurostar, siinä on parhaiten minun käteeni istunut ultra, mitä olen päässyt kokeilemaan. Peltikone, varsin nopea.
Kevyt ja herkkä ohjata, olematta kuitenkaan yliherkkä ja jalka- /sauvaohjaus on hyvin tasapainossa. Kaarrossa tuosta näkee hienosti sivulle, toisin kuin ylätasolla, jossa kaarronpuoleinen taso painuu alas näkökentään ja peittää aika tehokkaasti näkymän.

Yleensä koneet on kerhojen tai pilottien perustamien konekimppojen. Tuollaisessa koneporukassa voi olla esim. 4-12 jäsentä, kustannukset jakaantuu ja harrastaminen ei ole kallista. Hyvän käytetyn ultran saa 30.000 eurolla. Kymmenen pilottia sen ostaa. Yhden osuus koneesta maksaa 3000 €. Tämän jälkeen koneporukka ottaa lentotunnilta sellaisen hinnan, että kulut saadaan katettua. Tyyppillisesti lentotunnin hinta omistajlle on silloin 40-50 €/h ja tämä sisältää kaiken: -bensan, vakuutuksen ja koneen huollon sekä säilytyksen. Lennät 50 h vuoteen, mikä on hyvä määrä, harrastus maksaa sinulle 2500 €/v. Ei ilmaista, mutta mikäpä tänä päivänä on?

Lupakirja maksaa riippuen siitä, lennetäänkö se kerhon kautta vai kaupallisella yrittäjällä n. 3500-10000 €. 20 tuntia opettajan kanssa, 5 tuntia yksinlentoja, kolmiomatkalento valvotussa ilmatilassa yksin, lopputarkastuslento ja avot, harrasteilmailijan ura on hyvässä alussa. Kun lupakirja on kourassa, on syytä lentää. Ensimmäisenä vuotena se 50 tuntia. Silloin luodaan hyvä pohja tulevaisuutta ajatellen. Lupakirjan juuri saanut ilmailija ei ole ylivertaisen taitava lentäjä, muuta kun ehkä omasta mielestään. Homma hioutuu kasaan lisää lentämällä. Eikä lentämään oppimiselle ole oikotietä, simulaattorikuskille oppiminen saattaa olla vähän helpompaa. Oppimisen kannalta ratkaisevaa on ikä, alle 40 vuotias oppii helpommin kuin yli 40-vuotias. Neli tai viisikymppinenkin varmasti oppii, lentää vain pari-kolme tuntia enemmän kuin se 20-kymppinen.

Lentoturvallisuuteen liittyvistä seikoista voin vääntää jonkun jutun paremmalla ajalla, nyt en ehdi.
 
Minulla oli aika pitkään se täysin väärä käsitys, että ultrakevyt oli niin kuin tämän näköinen. Vasta jossain 2000-luvun taitteessa heräsin, että nehän ovat aivan lentokoneen näköisiä ultrat.
Nopean nettisurffailun perusteella totean, että tuotekehitys ja lajikirjo on ollut niin suurta, etten edes yritä tehdä selkoa.

222079895_576b28a4a9.jpg


--------------------------------------------
Tuossa nimittäin olin vieraisilla tuttavan luona, kun tällaisia alkoi näkyä jonossa taivaalla. Moottoroitu varjoliidin. Menivät jossain parissa sadassa metrissä. Niillä oli kuulemma lentokisa meneillään, kävivät rastikääntymispisteessä, ja yrittivät pysyä ilmassa koko radan.
Välillä ne pöräyttivät vauhtia ja välillä taas liitivät. Siis menivät vaakatasossa eteenpäin ilmassa, hitaasti mutta varmasti. Oli vähän hassun näköistä.
Eli sinulla on käytännössä moottori selässä.

http://mekri.uef.fi/alpo/lento/

 
Minulla oli aika pitkään se täysin väärä käsitys, että ultrakevyt oli niin kuin tämän näköinen. Vasta jossain 2000-luvun taitteessa heräsin, että nehän ovat aivan lentokoneen näköisiä ultrat.
Nopean nettisurffailun perusteella totean, että tuotekehitys ja lajikirjo on ollut niin suurta, etten edes yritä tehdä selkoa.

222079895_576b28a4a9.jpg


--------------------------------------------
Tuossa nimittäin olin vieraisilla tuttavan luona, kun tällaisia alkoi näkyä jonossa taivaalla. Moottoroitu varjoliidin. Menivät jossain parissa sadassa metrissä. Niillä oli kuulemma lentokisa meneillään, kävivät rastikääntymispisteessä, ja yrittivät pysyä ilmassa koko radan.
Välillä ne pöräyttivät vauhtia ja välillä taas liitivät. Siis menivät vaakatasossa eteenpäin ilmassa, hitaasti mutta varmasti. Oli vähän hassun näköistä.
Eli sinulla on käytännössä moottori selässä.

http://mekri.uef.fi/alpo/lento/


Yläkuvan trike on a-luokan ultra. Painopisteohjattu moottoroitu riippuliidin. Niissä on nykyisin tosi joutuisia pelejä, nopeusluokka 150 km/h matkavauhdit. Joten oikeassa olit. Nämä isommat 450 kiloiset on b-luokan ultria.
Tuossa a-luokassa on kevyet vaatimukset, tentittävä muistaakseni ilmailumääräykset. Lennetään lennonopettajan kanssa niin pitkään, että hän toteaa koneen ja miehen pysyvän ehyenä. Lienee n. 10 h käytännössä.

20150320_160151.png

UPL B-luokassa opiskellaan ja tentitään tuo opus.
aiheita:
1.Ilmailun säädökset
2. Lentokonerakenteet ja moottorit - rakenneoppi
3. Lentokonerakenteet ja moottorit - moottorioppi
4. Lentokonemittarit
5. Aerodynamiikka
6. Ohjausoppi
7. Sääoppi
8. Lentosuunnistus
9. Lentokoneen käyttö ja hoito - lentokäsikirja
10. Ihmisen suorituskyky ja rajoitukset
11. Lentotoimintamenetelmät
12. Radiopuhelinliikennettä koskevat määräykset
13. Radiotekniikka - ilma-alusten radio- ja sähköjärjestelmät
14. Radiopuhelinliikenne
liite:Ilmailualala käytetyt lyhenteet

Siinä on iltalukemista melkoisesti, se on puhelinluettelon paksuinen opus. Nuo asiat käydään läpi n. 50 h kestävässä teoriakoulutusjaksossa, jonka lennonopettaja pitää.
Jokaisesta aihealueesta pidetään tentti, jotka kaikki on läpäistävä. Jos ei mene kerralla, uusia voi.

Nykyisin teoriat on mahdollista käydä nettiteoriaopiskeluna, silloin kun omaan ajankäyttöön parhaiten sopii. Jos en ole väärässä, myös nuo tentit on mahdollista tehdä netin kautta.

Ilmailussa käytetään radiopuhelinlyhenteitä esim. OH-U , Oscar, Hotel, Uniform. Ne oppii nopeasti, tuossa linkki.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ilmailun_radioliikennelyhenteistä

Alle 40-vuotiaille medikaali (luokan 1 tai luokan 2 lääketieteellinen kelpoisuustodistus) on voimassa 60 kk. Yli 40- vuotiailla 2 vuotta. Ensimmäisessä ilmailulääkärin tarkastuksessa otetaan sydänfilmi ja spirometri puhallus sekä verikoe muistaakseni sormesta. Virtsan valkuainen ja sokeri tutkitaan aina joka tarkastuksessa. Näkö, myös värinäkö sekä kuulo. Tasapainoaistia testataan muutamalla yksinkertaisella kokeella. Verenpaineen maksimiarvot yli 40-vuotiaalla muistaakseni 95/ 150 . Jos ala- tai yläpaine on yli, ei medikaalia, ennen kuin paine on rajojen alla. Lenkille, painoa pois tai napit. Lääkkeillä saa painetta laskea, eivät ole kiellettyjä. Sydän täytyy olla terve, jos pumpussa on häikkää, ei ilmailemaan. Normaali perusterve tuon tarkastuksen helposti läpäisee.

Harrastelentäjät (LAPL(A,H,S,B), UPL, APL) – luokka LAPL

http://www.trafi.fi/ilmailu/ilmailulaaketiede/kelpoisuustodistusten_luokat
 
Yläkuvan trike on a-luokan ultra. Painopisteohjattu moottoroitu riippuliidin. Niissä on nykyisin tosi joutuisia pelejä, nopeusluokka 150 km/h matkavauhdit. Joten oikeassa olit. Nämä isommat 450 kiloiset on b-luokan ultria.
Tuossa a-luokassa on kevyet vaatimukset, tentittävä muistaakseni ilmailumääräykset. Lennetään lennonopettajan kanssa niin pitkään, että hän toteaa koneen ja miehen pysyvän ehyenä. Lienee n. 10 h käytännössä.

20150320_160151.png

UPL B-luokassa opiskellaan ja tentitään tuo opus.
aiheita:
1.Ilmailun säädökset
2. Lentokonerakenteet ja moottorit - rakenneoppi
3. Lentokonerakenteet ja moottorit - moottorioppi
4. Lentokonemittarit
5. Aerodynamiikka
6. Ohjausoppi
7. Sääoppi
8. Lentosuunnistus
9. Lentokoneen käyttö ja hoito - lentokäsikirja
10. Ihmisen suorituskyky ja rajoitukset
11. Lentotoimintamenetelmät
12. Radiopuhelinliikennettä koskevat määräykset
13. Radiotekniikka - ilma-alusten radio- ja sähköjärjestelmät
14. Radiopuhelinliikenne
liite:Ilmailualala käytetyt lyhenteet

Siinä on iltalukemista melkoisesti, se on puhelinluettelon paksuinen opus. Nuo asiat käydään läpi n. 50 h kestävässä teoriakoulutusjaksossa, jonka lennonopettaja pitää.
Jokaisesta aihealueesta pidetään tentti, jotka kaikki on läpäistävä. Jos ei mene kerralla, uusia voi.

Nykyisin teoriat on mahdollista käydä nettiteoriaopiskeluna, silloin kun omaan ajankäyttöön parhaiten sopii. Jos en ole väärässä, myös nuo tentit on mahdollista tehdä netin kautta.

Ilmailussa käytetään radiopuhelinlyhenteitä esim. OH-U , Oscar, Hotel, Uniform. Ne oppii nopeasti, tuossa linkki.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ilmailun_radioliikennelyhenteistä

Alle 40-vuotiaille medikaali (luokan 1 tai luokan 2 lääketieteellinen kelpoisuustodistus) on voimassa 60 kk. Yli 40- vuotiailla 2 vuotta. Ensimmäisessä ilmailulääkärin tarkastuksessa otetaan sydänfilmi ja spirometri puhallus sekä verikoe muistaakseni sormesta. Virtsan valkuainen ja sokeri tutkitaan aina joka tarkastuksessa. Näkö, myös värinäkö sekä kuulo. Tasapainoaistia testataan muutamalla yksinkertaisella kokeella. Verenpaineen maksimiarvot yli 40-vuotiaalla muistaakseni 95/ 150 . Jos ala- tai yläpaine on yli, ei medikaalia, ennen kuin paine on rajojen alla. Lenkille, painoa pois tai napit. Lääkkeillä saa painetta laskea, eivät ole kiellettyjä. Sydän täytyy olla terve, jos pumpussa on häikkää, ei ilmailemaan. Normaali perusterve tuon tarkastuksen helposti läpäisee.

Harrastelentäjät (LAPL(A,H,S,B), UPL, APL) – luokka LAPL

http://www.trafi.fi/ilmailu/ilmailulaaketiede/kelpoisuustodistusten_luokat
Eli A-luokan Ultra on nykyään moottoroitu riippuliidin. Okei. Tässä juuri oli vähän epäselvyyttä minulla. Kun aikanani asioita seurasin enemmän, niin yleiskielessä nuo A-Ultrat olivat yhtä kuin ultrakevyitä. Aiheesta tehty wiki-artikkeli ei ole selvin mahdollinen. Tuleeko noita A-tyyppejä paljon vastaan sinulle?

Voisi kuvitella, että tuon opuksen tentin läpäisemällä ja lentokokemuksella on sitten helppo siirtyä varsinaisiin pienkoneisiin.
 
Eli A-luokan Ultra on nykyään moottoroitu riippuliidin. Okei. Tässä juuri oli vähän epäselvyyttä minulla. Kun aikanani asioita seurasin enemmän, niin yleiskielessä nuo A-Ultrat olivat yhtä kuin ultrakevyitä. Aiheesta tehty wiki-artikkeli ei ole selvin mahdollinen. Tuleeko noita A-tyyppejä paljon vastaan sinulle?

Voisi kuvitella, että tuon opuksen tentin läpäisemällä ja lentokokemuksella on sitten helppo siirtyä varsinaisiin pienkoneisiin.

Joo on niitä meidänkin ilmailukerhossa noita traikkeja vissiin kolme, lentää ne niillä. Kyytiin en ole vielä päässyt, (hirvinnyt;)). Ohjataan päinvastaisilla ohjausliikkeillä kuin isompaa konetta. Työnnetään, nokka nousee. Vedetään, nokka laskee. Ja se on aika paha äkkitilanteessa, jos on tottunut toisinpäin oleviin ohjausliikkeisiin.

En muista ulkoa, mitä tuon Ultra B:n muuntaminen PPL tai LAPL luokkaan, saattaa vaatia 15 h lennonopettajan kanssa. Mahdollisesti tentittävä isomman lupakirjaluokan opukset, en ole täysin varma. UPL muuntuisi LAPL:ksi näköjään helpommin.


Tuo alla oleva on erään koulutusfirman sivuilta:
Kevyiden ilma-alusten lupakirja LAPL(A)
LAPL(A) on uusi kevyempi lupakirjaluokka, joka oikeuttaa lentämään käytännössä samoilla lentokoneilla kuin PPL(A)-lupakirja, eli alle 2000 kg (MTOW) painoisia yksimoottorisia mäntämoottorikäyttöisiä maalentokoneita. Käytännössä tämä tarkoittaa lähes kaikkia Suomessa lentäviä yleisilmailukoneita. LAPL(A) lupakirjaan voi liittää myös mm. yö- tai taitolentokelpuutuksen.

LAPL(A) ja PPL(A) koulutusvaatimukset ovat teoriakurssin osalta samat, mutta LAPL(A) lentokoulutusvaatimus on vain 67% PPL(A):sta. Tämä vaikuttaa tietysti myös hintaan!

PPL(A)-lupakirjasta poiketen, LAPL(A)-lupakirjaa varten on mahdollista saada myös huomattavaa hyötyä aiemmasta kokemuksesta. Siksi LAPL(A)-lupakirjakurssin hinta vaihtelee 7650 eurosta jopa 1650 euroon.
 

C42 ultra ajaa nokkapyörän alta. Telineet, etenkin nokkateline on noissa sellaista rihveliputkea, että jos lasku ei ole kunnolla vedetty, on pientä pintaremonttia tiedossa.
Luulisin, että tuossa työnsi koneen nokkapyörä edellä kiitotiehen. Laskussa ei koskaan työnnetä sauvasta, aina vededään. Kunnolla vedetyssä laskussa kone istuu päätelineilleen, nokkapyörä laskeutuu kiitotiehen vasta n. 30 km/h vauhdissa, sauva pidetään täysin takana vedettynä.
Tuosta meni nokkateline, alakoppa, potkuri, mahdollisesti jäähdytin, moottori irti ja iskuvauriotarkastukseen. Puhutaan useammasta tonnista.
Muutaman nokkatelineen jälkeen oppii kyllä tekemään vedetyn laskun.;)

Edit: jos oli huonoa tuuria, meni myös moottoripukki. Jos vielä huonompaa, runkoputken pää vääntyi ja kone on silloin käytännössä lunastuskunnossa. Runkoputken vaihto C42:seen purattaa koko koneen palasiksi. Kone on rakennettu sen runkoputken ympärille.

570_9.jpg

Runkoputki ohjaamon takana. Normaalisti noissa on vain yksi tankki, 50 tai 75 litraa. Jos tuohon tankataan 100 litraa, kahta ei voi olla kyydissä, painot menee yli. Painopisteen asema on yksi juttu, lienee kuitenkin tuossa tankkiasennuksessa mietitty.
Jos ei, tuo kuva on otettu ennen ensimmäistä ja viimeistä lentoa.

Ohjaajan minimipaino on muistaakseni 50 kg. Jos tuota kevyempi, otettava lisäpainoja toiselle istuimelle.
Normi ultrakuskille tämä ei ongelma:D
 
Viimeksi muokattu:
Liitteessä Comco Ikarus C42B:n kukistettu nokkateline.
Kun katsotte noita ainevahvuuksia, ymmärrätte, että ultran nokkateline on vain rullaamista varten. Hyvin vedettynä (sauva täysin takana) on suoritettava sekin.

Lasku, joka jollain 172 Cessnalla on lähelle normaali, tiputetaan kone hyllyltä kahdesta metristä, aiheuttaa ultra-kuskille osien keräilyä pitkin kiitotietä.
Hyllyltä tiputtaminen= loppuveto on aloitettu liian ylhäältä tai kone loppuvedon aikana on päässyt nousemaan. Hyllylle nousu ei ole vaarallista, kun sen huomaa ja reagoi oikein. Tasataan kone, annetaan vajota metriin ja aloitetaan loppuveto uudelleen. Konetta ei työnnetä hyllyltä alas, seuraukset on nähtävissä liitekuvassa.

Mikäli nokkapyörä koskettaa kiitotietä ensimäisenä ja kestää kosketuksen kiitotiehen, seurauksena on saatanallinen pomppu. Kokenut lentäjä ottaa matalasta pompusta koneen alas, kokematon ei. Ohjeena korkean pompun jälkeen onkin täysi teho ja ylösveto. Pompulla on taipumus rueta kertautumaan, seuraava jo onkin se, joka laukoo telineet alta..

Pomppuja tulee joskus, tuuli saattaa ottaa koneen uudelleen ilmaan kiitotieltä, vaikka lasku olisi ollut hyvä. Annetaan koneen tasaantua ja otetaan vetämällä uudestaan alas.


Tuohon kuormattuna 450 kg:n painorajaan väkinsin yrittäminen aiheuttaa sen, että konetta kevennetään joka kohdasta, mistä lentoturvallisuudesta tinkimättä pystytään.
Kyllä se g:tä kestää saman kuin Cessna, ei siitä siivet lähde irti.
Telineet on yksi paikka, mistä painoa on pois otettu.
Tämä on huomioita näillä lennettäessä ja etenkin laskeutuessa. Sillä laskeudutaan nätisti, ei rysäyttämällä.

Tuo ultrien painoraja pitäisi olla jossain 600:ssa kilossa. Telineet vahvemmat, kunnon kuormattavuus kaksi aikuista päällä.
Jenkkien LSA-luokka olisi ultrille sopiva. Meillä on kotimaassa käytössä 450 kg:n painoluokassa useita erityyppisiä koneita, jotka on rekisteröitu USA:ssa tuohon LSA-luokkaan, noin 600:kg painorajoihin. Suomessa niillä lennetään 450kg:n maksimi painorajoilla, pelastusvarjo varusteisena hieman enemmän. CTSW on esimerkki tälläisesta koneesta, LSA:ssa siinä on vahvemmat telineet kuin suomessa ultrana, muuten se on sama kone.

14781.jpg

Flight Design CTSW.
 

Liitteet

  • c42bnokkateline.jpg
    c42bnokkateline.jpg
    132 KB · Luettu: 15
On kyllä mielenkiintoista tietoa. Oppii ihan uutta kokonaisesta aikaisemmin tuntemattomasta ilma-alusluokasta.
Ihmettelin tuossa aamupäivällä noita telineiden murtumisia, mutta tajusin sitten, että sehän on tosiaan ultrakevyt.
Kukaan ei ole luvannutkaan sen olevan mikään Flying Fortress :).
 

Superultrakevyt, Flynano. Alle 70 kg:n lentolaite ei tarvitse minkään valtakunnan lentolupakirjaa.
Lentokokemusta siitä huolimatta nähdäkseni tarvitaan, muuten homma voi olla melkoista kamikaze touhua.
Entisten lupakirjalentäjien laite, joilla pahvit ovat päässeet vanhoiksi.

Joko valmistajat ovat saaneet koneen mihin vaiheeseen, tietääkö joku?
 

Superultrakevyt, Flynano. Alle 70 kg:n lentolaite ei tarvitse minkään valtakunnan lentolupakirjaa.
Lentokokemusta siitä huolimatta nähdäkseni tarvitaan, muuten homma voi olla melkoista kamikaze touhua.
Entisten lupakirjalentäjien laite, joilla pahvit ovat päässeet vanhoiksi.

Joko valmistajat ovat saaneet koneen mihin vaiheeseen, tietääkö joku?
Ohoh, no jos ei tarvitse lentolupakirjaa, niin en voi välttää mielleyhtymää tähän laitteeseen ;):

1280px-Pou_du_Ciel.jpg


Taivaankirppu. Tuo edellinen laite sitten lienee Vesikirppu :D.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mignet_HM-14_Pou_du_Ciel
 
Jessus mikä härveli, ja käsittääkseni kokemattomissa käsissä aikoinaan hengenvaarallinen.
No huho_O Tuon wiki linkin mukaan ei oiennut yli 15 asteen syöksystä.. varsin loivapiirteistä lentelyä sillä pystyi suorittamaan. Löytyiköhän koneen käsikirjasta varoitus tai oliko siitä mitään käsikirjaan edes olemassa.. kone meni meillä lentokieltoon linkin lukaan 1939.
 
No huho_O Tuon wiki linkin mukaan ei oiennut yli 15 asteen syöksystä.. varsin loivapiirteistä lentelyä sillä pystyi suorittamaan. Löytyiköhän koneen käsikirjasta varoitus tai oliko siitä mitään käsikirjaan edes olemassa.. kone meni meillä lentokieltoon linkin lukaan 1939.
Muistaakseni tuo Keski-Suomen ilmailumuseon Kirppu on olemassa vain sen takia, ettei alkuperäinen omistaja ehtinyt saada sitä valmiiksi ennen kiinnostuksen loppumista (vai tuliko järkiinsä ajoissa?).
Härveli on tappanut aikoinaan eräänkin sillä lentäneen. Kaikkia kaputteja varmaan edes viety kirjoihin.
 
Back
Top