Yleisilmailu

Mehtäkyläläiset!

https://www.lapinkansa.fi/lappi/kol...si-oman-lentakentan-keskelle-metsaa-201152594
Kolmen pakkolaskun jälkeen äiti määräsi Vääräniemen veljekset lentokieltoon – nyt kaksikko avasi oman lentäkentän keskelle metsää
Vääräniemen veljesten Taivalkoskelle omin voimin rakentama lentokenttä paikkaa Pohjois-Suomessa olleen aukon.
LAPIN UUTISET22.08. 11.24
ULLA INGALSUO

Liikennekoulu- ja maanrakennusalayrittäjinä Taivalkoskella toimivat Turo (vas.) ja Markku Vääräniemi (oik.) rakensivat Metsäkylälle oman lentokentän. Virallisesti lentopaikan-nimellä kulkevan kahden 700 metrin mittaisen kiitotien rakentamisessa oli apuna myös Markku Vääräniemen Markus-poika (kesk.).

Ulla Ingalsuo
Nälkämaan laulu raikui Taivalkoskella, kun Metsäkylällä juhlittiin kyläläisten voimin uuden lentokentän valmistumista. Virallisesti kyse on lennonjohdottomasta lentopaikasta ja sen rakensivat omin varoin ja voimin Vääräniemen veljekset Markku ja Turo. Metsäkylä tunnetaan Taivalkoskella seutuna, jossa on ennenkin tehty ihmeitä.
Sunnuntaina kentällä lensi kymmenen pienkonetta sekä kaksi gyrokopteria. Yleisö seurasi tarkkana, kun koneet yksi toisensa jälkeen lähestyivät kenttää, tekivät vakiokierroksen sen yllä ja laskeutuivat napakkaan vastatuuleen. Noviisille keli olisi lentäjien mukaan ollut kova, mutta avajaisiin tulivatkin konkarit.
Kauimmainen kone lensi sunnuntaina Taivalkoskelle Forssasta. Muut tulivat hieman lähempää ja jokaisen lentäjän viesti oli sama: uusi lentopaikka tulee tarpeeseen.
–Kovasta tuulesta huolimatta laskeutuminen oli kiitotien tasaisuuden ansiosta turvallista, kiitteli Suomussalmelta gyrokopterilla Metsäkylään 30 minuutissa lentänyt Osmo Moilanen.
Ilmailua ikänsä harrastaneet Vääräniemen veljekset päättivät kentän rakentamisesta puolitoista vuotta sitten, kun maanrakennusalalla oli hieman hiljaisempaa.
Reilun 220 000 tonnin maansiirtotöiden ja lukemattomien talkootuntien jälkeen Metsäkylän kenttä on nyt valmis: kaksi 700 metrin mittaista kiitorataa ja huoltohalli, jossa ovat veljesten omat koneet.
Ansaintalogiikka mielessään Vääräniemet suunnittelivat ja tekivät kentästään jo valmiiksi monitoimikentän. Turo Vääräniemen mukaan ajatus on, että kenttä voisi palvella mahdollisimman monenlaisia käyttötarpeita.
–Paitsi yleisilmailuun, kenttä on käytettävissä myös SAR-lentotoiminnan tuli- ja koulutuskenttänä sekä liukkaan kelin kuljettajakoulutuksessa.
Raskaan liikenteen kuljettajakoulutustarpeita ajatellen toisesta kiitoradasta rakennettiin niin leveä, että se mahdollistaa täysperävaunun kääntämisen peruuttamatta vauhdin ottamista varten. Ja jos tarvetta ilmenee, kenttää tarjotaan Vääräniemen mukaan myös palo- ja pelastuslaitoksen kuljettajakoulutuksiin sekä nuorten lennokki- ja autoharrastustoimintaan ja mahdollisesti myös moottorikelkkailijoiden tarpeisiin.
–Kaikki tämä edellyttää tietysti kunnollisia sosiaali- ja huoltotiloja. Niiden rakentamiseen omat rahat eivät toistaiseksi riitä, sanovat Vääräniemet.
ULLA INGALSUO

Uusi lentokenttä vihittiin käyttöön sunnuntaina.

Pudasjärveltä lentänyt Suomen Lentopelastusseuran puheenjohtaja Heikki Heinonenotti koneesta noustuaan hatun päästään ja kiitteli puuhamiehiä.
–40 vuotta olen ilmailua harrastanut ja ensimmäistä kertaa olen tällaisessa tilaisuudessa. Nöyräksi vetää, hän totesi.
Suomen Lentopelastusseura toimii viranomaisten apuna hälytys-, etsintä- ja valvontatehtävissä. Heinosen mukaan kenttä on tarpeen paitsi harrastajille, ennen kaikkea lentopelastustoiminnalle varautumisen ja tukeutumisen näkökulmasta. Taivalkoski on tähän asti ollut musta piste Suomussalmen, Pudasjärven, Kuusamon ja Ranuan kenttien keskellä. Lentopaikat-rekisterissä on nyt 77 lennonjohdotonta kenttää eri puolilla maata. Verkosto harvenee kohti pohjoista.
Oulusta kotikenttänsä Raahen kautta Metsäkylään lentäneen Suomen Moottorilentäjäliiton puheenjohtajan Erkki Pulkkisen mielestä kentän merkitys heijastuu koko Pohjois-Suomeen.
–Ilmailuharrastuksella on pitkät juuret Suomessa, mutta 2000-luvun alussa tulleet yleiseurooppalaiset määräykset sekä polttoaineiden hinnan nousu haastoivat alan. On pitänyt tehdä paljon töitä, että lentäjät ovat jaksaneet kehittää omaa harrastustaan ja toisaalta saada uutta väkeä lajin pariin. Tämä päivä on ilonaihe meille kaikille. Kenttä on elintärkeä ilmailuharrastuksen tulevaisuutta ajatellen.
Kentän kustannusarviota veljekset eivät paljasta. Tai kuten Markku Vääräniemi sanoo, sitä ei yksinkertaisesti ole.
–Maha tulee kipeäksi, jos hintaa rupeaa miettimään. Mutta omalla rahalla tämä tehtiin. Yhteiskunnalta ei ole saatu senttiäkään.
"Jos et itse tee, niin tekemättä jää"
–Ei laiteta äimää kääpään, perustelee Turo Vääräniemi Metsäkylän lentopaikan mittavaa rakennusurakkaa.
Turo Vääräniemen ja hänen veljensä Markku Vääräniemen motiivina kentän rakentamiselle oli tekemisen tahto ja oman lentokentän tarve.
–Siihen on menty, että jos et itse tee, niin tekemättä jää, veljekset sanovat.
Vääräniemen pojat ja itse asiassa koko serkussarja tunnetaan Metsäkylällä ja laajemminkin Taivalkoskella vilkkaina ja ehtivinä. Veljesten ilmailuharrastus alkoi, kun Markku Vääräniemi rakensi ensimmäisen oman koneensa.
Kolmen pakkolaskun jälkeen äiti määräsi pojat lentokieltoon eli "yleiseen ilmassa liikkumisen kieltoon".
Kun aika vanhemmista jätti, rakensivat veljekset perintömaille talkoovoimin kiitotiet.
–Paljon talkootunteja on homma kysynyt, mutta se oli sen arvoista. Eipä iske elämättömän elämän tuska kiikkutuolissa. Henkinen sisältö on rahaa tärkeämpää, hymyilee Turo Vääräniemi.
Lentokentän rakentaminen on myös veljesten vastaisku nykymenolle.
Heidän mielestään myös Itä- ja Pohjois-Suomi on syytä pitää asuttuna.
–Täällä on osaamista ja energiaa, joka jää hukkaan, jos nämä alueet tyhjennetään. Ei ole Suomen etu, että me kaikki muutamme asfaltin päälle asumaan. Betonissa ei kasva porkkana eikä pottu, Turo Vääräniemi muistuttaa.
Markku Vääräniemi vakuuttaa yrittäjän katsovan elämässään aina eteenpäin.
–Paikallaan polkeminen ei johda mihinkään, hän sanoo.
Äimä on muuten neula ja kääpä seinällä se esine, johon neula työnnetään silloin, kun sillä ei ommella.
 
Joo, sitä lähinnä mietin. En usko, että runko on tässä niinkään kriittinen kysymys.

Asioista perillä olevan kaverin kautta kuultua tietoa, Gauntlet-tiimi sai käyttöönsä Alvis Leonides -moottorin Tikkakosken museolta. Sinällään varmaan ihan looginen ratkaisu. Pembroken moottori, ja vaikka museolla on ko. koneen runko, ei sitä tultane koskaan entisöimään näyttelykoneeksi tilanpuutteen takia. Ja täten moottorillekaan ei ole käyttöä ja kun Kotletti sellaisen tarvitsee niin...
 
Eikä moottori käytössä mihinkään katoa vaan voidaan joskus tulevaisuudessa iskeä Pembrokeen kiinni jos halutaan. Sitä paitsi loppuun lennetty yksilöhän vapautuu näyttelykäyttöön, joten ei kai tuo kuvio vaikuta Pembroken näyttelymahdollisuuksiin sinänsä mitenkään?
 
Löysin tuoreen englantilaissarja Flying Across Britainin jaksoja tuubista. Ekan jakson katseltuani sanoisin että ihan mielenkiintoiselta vaikuttava sarja. Juontajana toimii kolmekymppinen entinen kuninkaallisen merijalkaväen sotilas, joka lentelee Piper Cubillaan eri puolilla saarivaltakuntaa. Erikoista on se, että kaveri halvaantui auto-onnettomuudessa ja joutuu käyttämään pyörätuolia. Silti lentohommat onnistuvat. Sarjassa tämä kiertelee omalla koneellaan eri lentokenttiä ja lentopaikkoja ja tapaa muita harrastajailmailijoita. Samalla tämä pääsee lentämään eri konetyypeillä.

 
Kivan näköistä touhua toi "puskakoneilla" lentäminen



Draco on aika miehekäs ilmestys muiden rinnalla, ei ole ihan pikku rahalla rakennettu!
Vilga.. noita saa alkuperäisenä n. 20 t taalalla puolasta... Siihen walther turbiini 80 t taalalla ja on muuten viimeisen päältä hissi lentää.. Jos updatea pukkaa siipeen ja tekee tupla fowler laipat sekä etureunasolakot, alkaa olla hinuri kohdallaan.. Tosin kirassi kelpaa.. Walther ei ole säästöpossu..
 
Tuosta Dragosta vielä.
@Ikarus @Leaderdog Veljemme voisivat tietää, että onkos experimentaaliksi rakentaminen vielä mahdollista nykysäännöillä suomessa tuon kaltainen Vilga projekti?
rakentamisessa täyttyisi uusitun avioniikan, moottori/potkuriyhdistelmän ja siiven konstruktiomuutosten jälkeen kepoisesti experimentaaliksi katsastaminen?
 
Back
Top