Yleistä keskustelua Ylestä

Saa nähdä muuttuuko propagandan tyyli.

Simon Elo
25 mins ·
Perussuomalaisten ansiosta monikulttuurisuus-ideologia lähtee Ylen tehtäväkuvasta. Ylen on edistettävä ensisijassa suomalaista kulttuuria. Olen tyytyväinen, sillä tähän pykälään voidaan vedota jatkossa.

Lisäksi indeksijäädytys päätettiin koko hallituskaudeksi (100 miljoonaa) ja Ylen on jatkossa ostettava enemmän ohjelmia suomalaisilta yrityksiltä. Enemmän rahaa suomalaiselle osaamiselle ja Ylen pöhöttäminen päättyy!

Kun tähän yhdistää sen että Yle-vero poistuu 300 000 pienituloiselta niin Perussuomalaiset on toiminut linjansa mukaisesti.
 
Saa nähdä muuttuuko propagandan tyyli.


Näin voidaan asia näköjään kertoa kansalle...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061621740577_uu.shtml

Ylelle torjuntavoitto - puolueet eivät leikkaa rahoitusta
Torstai 16.6.2016 klo 14.14

Puolueet ovat päättäneet pitää Ylen rahoitustason ennallaan, mutta Yle joutuu käytännössä kevyemmälle ruokavaliolle, sillä sen pitää supistaa omaa tuotantoaan ja parantaa tuottavuuttaan.


Ylen rahoitukseen ei tulevaisuudessa tehdä automaattisia indeksikorotuksia. (PASI LIESIMAA)
LUE MYÖS
Työryhmä: Yle-vero säilyy

Kaikki eduskuntaryhmät hyväksyivät lopputuloksen Ylen päälinjoista - perussuomalaiset vaati poistamaan monikulttuurisuuden tehtävistä

Heinäluoma: Ylen tehtävä yhteistyötä muun median kanssa

Kansanedustajista koottu parlamentaarinen työryhmä on sopinut Ylen tulevaisuuden päälinjoista. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Arto Satosen vetämä työryhmä arvioi Yleisradio Oy:n julkisen palvelun laajuutta, toteuttamistapaa ja rahoituksen tasoa.

Ylen johto on saanut työryhmästä vähintäänkin torjuntavoiton. Ylen johto oli asettanut tavoitteekseen, että yhtiön rahoitusta ei leikata.

Tämä tavoite toteutuu.

Iltalehden tietojen mukaan puolueet ovat sopineet, että Ylen noin puolen miljardin euron rahoitustaso pysyy ennallaan. Käytännössä rahoitusta nipistetään kuitenkin ajan myötä.

Ylen rahoitukseen ei nimittäin tulevaisuudessa tehdä automaattisia indeksikorotuksia. Indeksikorotukset ovat kylläkin olleet jäissä poliittisista syistä muutoinkin.

Elleivät tulevat hallitukset korota Ylen rahoitusta, indeksiautomaatin poistaminen johtaa joko henkilöstön tai tuotannon leikkaamiseen, jos esimerkiksi palkkakustannukset nousevat.

Työryhmän ajatus on, että Yle juoksee kustannusnousut kiinni kasvattamalla tuottavuuttaan eli vähemmällä väellä pitää tehdä enemmän.

Poliitikot eivät siis halua, että Yle kasvaa mutta samalla ne eivät kuitenkaan toivo, että Yle supistaisi tarjontaansa - paitsi verkossa.

Iltalehden tietojen mukaan työryhmä puuttui Ylen "verkkolehteen" eli Ylen internetsivuilla julkaistavaan uutis- ja taustajuttutarjontaan, joka kilpailee kaupallisen median kanssa. Ylen verkkotoiminta ei saa kohtuuttomasti haitata kotimaisen muun median liiketoimintamahdollisuuksia, työryhmä katsoo.

Ylen hallintoneuvoston yhteyteen puolueet perustavat ulkopuolisista asiantuntijoista koostuvan arviointiraadin, jonka tehtävänä on seurata Ylen toiminnan vaikutuksia muiden kotimaisten mediayhtiöiden toimintaedellytyksiin.

Työryhmä edellyttää lisäksi, että Yle ulkoistaa eli lisää kotimaisia ohjelmaostojaan ja alihankintapalveluita. Tämä saattaa johtaa henkilöstövähennyksiin Ylessä, mutta uusia työpaikkoja on tarjolla yksityisissä yrityksissä, jotka tuottavat palveluita ja ohjelmaa Ylelle.

Työryhmän esitys on yksimielinen eikä siihen siis sisälly eriäviä mielipiteitä.

OLLI AINOLA
[email protected]
 
Kun taas toisessa lehdessä asiasta kerrotaan näin...

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001202081.html

Perussuomalaiset hyväksyi Yle-ratkaisun – Terho: Ehtona monikulttuurisuuden poistaminen tehtävistä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on hyväksynyt neuvotteluratkaisun Yleisradion tehtävistä ja rahoituksesta.
Ryhmä päätti asiasta tiukan äänestyksen jälkeen.

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Sampo Terhon mukaan perussuomalaisille oli keskeistä, että monikulttuurisuuden pykälä poistettiin Yleisradion tehtävistä.

Terho ei suostunut kertomaan, miten äänet ryhmässä jakautuivat.

Myös muut hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat käsitelleet tänään Yle-työryhmän neuvotteluratkaisua. Etukäteen epäiltiin, että ratkaisun hyväksyminen voisi olla perussuomalaisille muita vaikeampaa.

Perussuomalaisten päätöksen myötä Yle-työryhmä saavutti yksimielisen lopputuloksen Ylen tulevaisuuden päälinjoista. Kaikki eduskuntaryhmät ovat hyväksyneet työryhmän esityksen ryhmäkokouksissaan.

Liikenne- ja viestintäministeriö oli asettanut parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Yleisradion julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta.
 
Värikäs uutisointi jatkuu.

Olli Immonen
2 mins ·
"Perussuomalaisten kansanedustajat Jari Ronkainen, Olli Immonen, Mika Niikko, Rami Lehto ja Sami Savio ovat pettyneitä Yleisradion parlamentaarisen työryhmän työhön ja jättivät tänään (16.6.2016) perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäkokouksessa eriävän mielipiteen, kun perussuomalaisten eduskuntaryhmän enemmistö päätti hyväksyä Ylen parlamentaarisen työryhmän loppuraportin ja saavutetun neuvottelutuloksen. Vaikka osassa mediaa korostetaan ratkaisun merkitystä, niin todellisuudessa juuri mikään ei muuttunut. (...) Parlamentaarisen työryhmän tekemän työn tulos ei vastannut tavoitteita, sillä esimerkiksi Ylen budjettia ei leikattu, vaan se pysyy samana kuin ennen, eikä monikulttuurisuuden tukeminen todellisuudessa hävinnyt mihinkään. (...) Monikulttuurisuuden tukemisen poistaminen muuttamalla sanamuotoja on yhtä tyhjän kanssa ja kertoo vain haluttomuudesta luoda poliittista väriä kantamatonta tiedonvälitystä. Tämä hyvin kyseenalainen ideologinen tavoite säilyy edelleen Ylen lainsäädännössä ja toiminnassa, kun monikulttuurisuus korvataan ”kulttuurisella moninaisuudella”. Molempien käsitteiden takaa löytyy sama monikultturismi-ideologia. (...) Ruotsinkielisestä tuotannosta olisi ollut mahdollisuus karsia miljoonia. Kyseisen tuotannon kustannusten on ilmoitettu olevan kahdeksan prosenttia, mutta kohdennetut kustannukset ovat todellisuudessa 14 prosenttia Ylen budjetista. Kuitenkin ruotsinkielistä väestöä on Suomessa huomattavasti vähemmän."
 
Äskettäin tehtiin kyselytutkimus kansalaisten suhtautumisesta mediaan. Kävi ilmi että 38 % vastaajista katsoo menettäneensä luottamuksen tiedotusvälineisiin.

http://vipepister.puheenvuoro.uusis...aan-perussuomalaiset-pettyneita?ref=karuselli

Tulos osoittaa myös, että tyytyväisimpiä uutisointiin ovat arvoliberaalit vihreät ja RKP:n äänestäjät. Kielteisimmin taas suhtautuvat PS:n kannattajat ja arvokonservatiivit. Vastauksissa on, yllätys yllätys, korostettu mm. maahanmuutosta uutisoimista.
 
näin..eli Ylen mokutus-propagandan suoltaminen jatkuu entisellään...:confused:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...-naytti-vihreaa-valoa-yle-ratkaisulle/5948190
Kuten se, että tehtävistä poistetaan tämä monikulttuurisuuspykälä.

STT:n tietojen mukaan monikulttuurisuus-sana korvattiin ilmaisulla kulttuurien moninaisuus. Tämä ei uutistoimiston mukaan tarkoittaisi konkreettisia muutoksia Ylen tehtäviin.

Eli meno jatkuu kuten ennen, Persuja viilattiin linssiin ja nyt ne luulee saaneensa muutoksen aikaan.
 
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...-naytti-vihreaa-valoa-yle-ratkaisulle/5948190


Eli meno jatkuu kuten ennen, Persuja viilattiin linssiin ja nyt ne luulee saaneensa muutoksen aikaan.

PS:n Vesa-Matti Saarakkala on tohkeissaan tästä puolueensa suurvoitosta. Monikulttuurisuus lähti ja tilalle tuli kulttuurien moninaisuus.

http://tp83.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218585-monikulttuurisuuden-aika-ylessa-on-ohi

Nämä ovat Saarakkalan mielestä kaksi eri asiaa, joten voimme siis mekin MP-Netin palstalaiset huokaista helpotuksesta ja alkaa luottaa taas YLE:n laadukkaaseen uutistuotantoon.
 
PS:n Vesa-Matti Saarakkala on tohkeissaan tästä puolueensa suurvoitosta. Monikulttuurisuus lähti ja tilalle tuli kulttuurien moninaisuus.

http://tp83.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218585-monikulttuurisuuden-aika-ylessa-on-ohi

Nämä ovat Saarakkalan mielestä kaksi eri asiaa, joten voimme siis mekin MP-Netin palstalaiset huokaista helpotuksesta ja alkaa luottaa taas YLE:n laadukkaaseen uutistuotantoon.
Ei Ylen uutistuotannossa eikä ajankohtaisohjelmissa ole viime aikoina ollut suurempia ongelmia. Ongelmat olivat todellisia naapurivarttikommunismin/keskustasosialismin aikoina. Katsotte asioita liikaa persunuorten kannalta, mutta on meitä muitakin ja laajemmin tarkasteltuna suurin osa!
 
Ei Ylen uutistuotannossa eikä ajankohtaisohjelmissa ole viime aikoina ollut suurempia ongelmia. Ongelmat olivat todellisia naapurivarttikommunismin/keskustasosialismin aikoina. Katsotte asioita liikaa persunuorten kannalta, mutta on meitä muitakin ja laajemmin tarkasteltuna suurin osa!

Järkevämmät eivät halua tälläistä uutisointia, toivottavasti ei se sinun mainitsemasi enemmistökään?

http://www.hs.fi/kotimaa/a1461985089968

Toimittajan epäillään yllyttäneen Ku Klux Klan -huppupäätä Suomen lipun häpäisyyn Lahdessa
Lahden Hennalassa vastaanottokeskuksen portilla tapahtuneen rasistisen mielenosoituksen tutkinta on loppusuoralla.
KOTIMAA 30.4.2016 18:56 Päivitetty: 1.5.2016 10:00
Minna Passi

HELSINGIN SANOMAT


HEIKKI AHONEN / YLE
1461985094949

Kymmeniä ihmisiä, joiden joukossa oli Ku Klux Klan -asuun pukeutunut mies, osoitti mieltään turvapaikanhakijoiden tuloa vastaan Hennalan entisen varuskunnan portilla Lahdessa torstaina 24. syyskuuta 2015.
 
Järkevämmät eivät halua tälläistä uutisointia, toivottavasti ei se sinun mainitsemasi enemmistökään?

http://www.hs.fi/kotimaa/a1461985089968

Toimittajan epäillään yllyttäneen Ku Klux Klan -huppupäätä Suomen lipun häpäisyyn Lahdessa
Lahden Hennalassa vastaanottokeskuksen portilla tapahtuneen rasistisen mielenosoituksen tutkinta on loppusuoralla.
KOTIMAA 30.4.2016 18:56 Päivitetty: 1.5.2016 10:00
Minna Passi

HELSINGIN SANOMAT


HEIKKI AHONEN / YLE
1461985094949

Kymmeniä ihmisiä, joiden joukossa oli Ku Klux Klan -asuun pukeutunut mies, osoitti mieltään turvapaikanhakijoiden tuloa vastaan Hennalan entisen varuskunnan portilla Lahdessa torstaina 24. syyskuuta 2015.

En tietenkään, juttuhan oli täysin säälittävän naurettava! Yle kokonaisuudessaan on kuitenkin selvinnyt kohtuullisen hyvin. Olin itse Reporadion vihaaja, itse asiassa en seurannut radiota vuosiin, TV-uutisia kuitenkin.
 
En tietenkään, juttuhan oli täysin säälittävän naurettava! Yle kokonaisuudessaan on kuitenkin selvinnyt kohtuullisen hyvin. Olin itse Reporadion vihaaja, itse asiassa en seurannut radiota vuosiin, TV-uutisia kuitenkin.

Meissähän on yhteistä! Minäkään en ole seurannut YLE:n radiota tai tv-uutisia yli vuoteen!

Ei johdu kuitenkaan siitä että vihaisin Yleisradiota. Minä säästän itseäni. Sonta saastuttaa.
 
Työryhmässä mukana ollut Heinäluoma toteaa:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061621742815_uu.shtml

- Keskustelujen puolesta sillä ei ole mitään merkitystä Ylen journalismin kannalta. Sanotaanko sitten monikulttuurisuus vai kulttuurien moninaisuus. Ei siitä kyllä Suomen kielitoimistolta saa sellaista tulkintaa, että nyt ei enää kerrottaisi muusta kuin suomalaisesta kulttuurista.

Heinäluoman mukaan Ylen päätehtävä on suomalaisen kulttuurin edistäminen mutta yhtä tärkeää on kertoa avarasti muusta maailmasta ja kulttuureista.

- Ymmärrettiin, että sana on ollut keskustelun kohteena. Varsinkin perussuomalaisissa on ollut suurta tyytymättömyyttä tähän sanaan. Haluttiin ymmärtää sitä tuskaa. Tärkeää on kuitenkin on, että Ylen tehtävissä mainitaan suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus, ihmisten yhdenvertaisuus ja kulttuurien moninaisuus.

- En usko, että Ylen ohjelmat muuttuvat yhtään mihinkään.

Tämän lausunnon perusteella jokainen voi tehdä omat päätelmänsä siitä muuttuuko mikään vaiko ei.
 
Työryhmässä mukana ollut Heinäluoma toteaa:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061621742815_uu.shtml

- Keskustelujen puolesta sillä ei ole mitään merkitystä Ylen journalismin kannalta. Sanotaanko sitten monikulttuurisuus vai kulttuurien moninaisuus. Ei siitä kyllä Suomen kielitoimistolta saa sellaista tulkintaa, että nyt ei enää kerrottaisi muusta kuin suomalaisesta kulttuurista.

Heinäluoman mukaan Ylen päätehtävä on suomalaisen kulttuurin edistäminen mutta yhtä tärkeää on kertoa avarasti muusta maailmasta ja kulttuureista.

- Ymmärrettiin, että sana on ollut keskustelun kohteena. Varsinkin perussuomalaisissa on ollut suurta tyytymättömyyttä tähän sanaan. Haluttiin ymmärtää sitä tuskaa. Tärkeää on kuitenkin on, että Ylen tehtävissä mainitaan suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus, ihmisten yhdenvertaisuus ja kulttuurien moninaisuus.

- En usko, että Ylen ohjelmat muuttuvat yhtään mihinkään.

Tämän lausunnon perusteella jokainen voi tehdä omat päätelmänsä siitä muuttuuko mikään vaiko ei.

Josko sillä kuitenkin saisi YLE:n johdon ylimielisyyttä kuriin...


Ja OT osastoon mentäessä, niin viitaten tuohon sinun Sig-lineen, niin tuo ei muuten ole ihan täysin tuulesta temmattu neuvo. Jos siis aikaisemmin on ollut taipumus pämpätä tyhjään vatsaan...
 
Josko sillä kuitenkin saisi YLE:n johdon ylimielisyyttä kuriin...


Ja OT osastoon mentäessä, niin viitaten tuohon sinun Sig-lineen, niin tuo ei muuten ole ihan täysin tuulesta temmattu neuvo. Jos siis aikaisemmin on ollut taipumus pämpätä tyhjään vatsaan...

Vaikka pessimistinen olenkin tämän kulttuurien moninaisuuden suhteen, niin kait se on pakko antaa persuille tunnustusta siitä että edes yrittivät puuttua tähän monikulttuurisuuden ilosanoman levittämiseen. Muita puolueita asia ei edes kiinnostanut.
 
Journalismin tila Suomessa.

kesäkuu 17, 201612:27 https://www.suomenuutiset.fi/nyt-se-on-tutkittu-journalistiyliopistot-lapikotaisin-punavihreita/
Nyt se on tutkittu: journalismiyliopistot läpikotaisin punavihreitä
punavihreakupla.jpg

Punavihreä kupla sijaitsee kirjoittajan mukaan kahden kilometrin säteellä Helsingin Sörnäisten metroaseman ympärillä. Kaupunginosista kuplaan kuuluvat Kallio, Vallila ja Käpylä. Alueella asuu noin 100 000 ihmistä.
Analyysi
  • Toimitus suosittelee!

Tampereen yliopiston journalistiikan ja viestinnän opiskelijoista kolme neljästä kannattaa vihreitä tai vasemmistoliittoa – perussuomalaisia tai kristillisdemokraatteja ei yksikään. Vapaa tiedetoimittaja Marko Hamilo jatkaa niin sanottua Punavihreää kuplaa käsittelevää artikkelisarjaa.


Kirjoitin toissa vuonna Suomen Uutisiin ilmiöstä, jota kutsuin punavihreäksi kuplaksi. Vaalitulokset osoittivat että punavihreät – vasemmistoliitto, vihreät sekä pienet äärivasemmistoryhmittymät – saivat yhteensä yli 50 prosenttia äänistä lähes jokaisella äänestysalueella muutaman neliökilometrin alueella Pitkältäsillalta Käpylän asemalle. Näihin kuuluivat muun muassa Kallio, Alppila, Vallila, Sörnäinen, Kumpula ja Käpylä.

Muut tilastot osoittivat, että tällä alueella asuvien ihmisten elämäntapa ja arvot poikkeavat jyrkästi muusta Suomesta. Heille naapurin homoseksuaalisuus on arkipäiväisempi asia kuin jos naapuri omistaisi aseen.

”Journalistien punavihreys ei ole jäänyt vaille seurauksia. 38 prosenttia suomalaisista on menettänyt luottamuksensa perinteiseen mediaan.”

Kirjoituksen lopussa kiinnitin huomiota siihen, että tällä alueella asuu vain noin satatuhatta ihmistä, alle kaksi prosenttia suomalaisista. Heidän maailmankuvansa on kuitenkin erittäin voimakkaasti yliedustettuna suomalaisessa mediassa. Kaikki niin sanotun etelän median toimitukset sijaitsevat parin kilometrin pyöräilymatkan päässä punavihreän enemmistön asuinalueilta.

Viime vuonna kirjoitin Suomen Perustalle raportin Punavihreä kupla – Perussuomalaiset ja media. Pyrin selittämään valtamedian halveksuntaa, vihaa ja pelkoa perussuomalaisia ja perussuomalaisten edustamia arvokonservatiivisia mielipiteitä kohtaan toimittajien yksilöllisillä, osin tiedostamattomillakin ennakkoluuloilla.

Kyse ei siis mielestäni ole siitä, että mediatalot pyrkisivät tietoisesti edistämään jotakin agendaa. Ennemminkin kyse on siitä yksinkertaisesta psykologisesta ilmiöstä, että omasta maailmankuvasta on vaikea luopua edes silloin, kun havainnot puhuvat sitä vastaan. Erityisen raskasta maailmankuvasta luopuminen on silloin, kun oma sosiaalinen ympäristö on voimakkaasti kiinnittynyt tähän maailmankuvaan.

Toimittaja, joka esimerkiksi yrittää pimittää seksirikollisten maahanmuuttotaustaa, ei välttämättä edes itse koe valehtelevansa tai ajavansa mitään agendaa. Hän saattaa aivan oikeasti uskoa, että muslimien yliedustus raiskaustilastoissa selittyy jollakin muulla asialla kuin uskonnolla. Ja vaikka toimittajien pyrkimys leimata perussuomalaisia ja maahanmuuttokriittisiä rasisteiksi tai äärioikeistoksi näyttää ulkopuolisen silmissä aivan tahalliselta panettelulta, monelle toimittajalle nämä harhaiset uskomukset ovat täysin vilpittömiä.

Muista maista löytyi paljon akateemista tutkimustietoa siitä, että journalistien ammattikunta on vasemmalle ja vihreisiin kallellaan. Suomessa on valitettavasti tehty toimittajien puoluekannoista vain journalistisia kyselyitä, joissa otoksen edustavuuteen liittyy ongelmia. Tulokset viittaavat kuitenkin samaan suuntaan kuin esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Journalistit ovat voimakkaasti vasemmalle ja arvoliberalismiin suuntautunut ammattikunta.

Mutta miksi journalistit ovat niin usein punavihreitä arvoliberaaleja? Tähän kysymykseen minulla ei ollut Punavihreää kuplaa kirjoittaessani aineistoa vastata. Oletin kuitenkin oman kokkemukseni valossa, että toimituksen johto ei voi juurikaan asiaan vaikuttaa. Epäilin, että toimituksiin ei olisi juurikaan rekrytoitavissa arvokonservatiivisia tai talousoikeistolaisia journalisteja edes siinä tapauksessa, että toimituksen johto havahtuisi punavihreään vinoumaan ja pyrkisi aktiivisesti sen tasapainottamiseen. Arvelin, että jo journalistiikan ja viestinnän koulutukseen hakeutuvat ovat keskimääräisiä opiskelijoita huomattavasti punavihreämpiä, ja että tämän joukon oikeistolaisimmat suuntautuvat ennemminkin organisaatioviestintään ja pörssiyhtiöiden rahakkaisiin viestintätehtäviin. Toimittajiksi rikastuu sitten kaikkein vasemmistolaisimpia ja vihreitä yhteiskuntatieteilijöitä.

Arveluni perustuivat omiin kokemuksiini yliopistomaailmasta, mutta nyt asiasta on myös luotettavaa tutkimustietoa. Valtiotieteiden tohtori Jussi Westinen on tehnyt yhdessä Tampereen yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa artikkelin ”Koulutusalan yhteys yliopisto-opiskelijoiden poliittiseen orientaatioon” (Politiikka 1/2016). Artikkeli ei ole ilmaiseksi verkossa, mutta Westinen kirjoittaa siitä omalla blogillaan. Tutkimus perustui Tampereen yliopiston opiskelijoille viime eduskuntavaalien alla tehtyyn nettikyselyyn.

Westisen mukaan taistolaisuudella ja vasemmistolaisella ajatusmaailmalla ylipäätään oli vahva sija Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteissä 1960- ja 1970-luvuilla. Erityisesti journalistiikan ja politiikan tutkimuksen opiskelijat olivat erittäin vasemmistolaisia.

Nykyiset politiikan tutkimuksen ja journalistiikan opiskelijat ovat taas Westisen mukaan omaksuneet hyvin liberaalin ja kansainvälistä solidaarisuutta korostavan arvomaailman. Vihreillä on erityisen suuri kannatus juuri journalistiikan ja politiikan tutkimuksen opiskelijoiden keskuudessa.

”Vaikuttaa siltä, että kampus sosiaalistaa opiskelijat vihreään aatemaailmaan.”

“Vasemmistolaisuuden nousu yliopistoissa näkyi aikoinaan siten, että opiskelijat omaksuivat opiskelun aikana sosialistisen aatemaailman. Myös yhteiskunnallinen ilmapiiri edisti sen omaksumista, ja opiskeluajan tiivis kanssakäyminen lisäsi todennäköisyyttä ajatusten leviämiseen. Pertti Suhonen havaitsi 40 vuotta sitten tekemässään tutkimuksessaan, että yhteiskuntatieteiden opiskelijat siirtyivät kannattamaan sosialistisia puolueita opiskeluiden aikana”, Westinen kirjoittaa.

Nyt sen sijaan vaikuttaa siltä, että kampus sosiaalistaa opiskelijat vihreään aatemaailmaan.

“Vähemmistöoikeudet ja ympäristönsuojelu ja muut postmaterialistiset teemat näkyvät ja vaikuttavat vahvasti. Tässä kontekstissa voidaan selittää sitä, miksi maaseudulta yliopistoon opiskelemaan tulleista vastaajista vain noin 14 prosenttia kannattaa keskustaa, mutta peräti yli 30 prosenttia vihreitä, jonka suosio maaseudulla asuvien keskuudessa on koko maassa hyvin vähäistä.”

Yhteiskuntatieteitä opiskelemaan tulevat ovat esimerkiksi lääketieteen tai kauppatieteiden opiskelijoita enemmän jo valmiiksi taipuvaisia ottamaan vastaan vasemmistolaisia tai vihreitä aatteita. Heidän lähtökohtaista punavihreyttään vahvistaa sitten opiskeluaikana sekä yhteiskuntatieteiden opetuksen punavihreä sisältö että opiskelijayhteisön punavihreät normit.

Journalistiikan ja viestinnän opiskelijat olivat kaikkein vihrein ryhmä. Vihreitä kannatti 47,7 prosenttia ja vasemmistoliittoa 27,3 prosenttia toimittajiksi opiskelevista. Sosiaalidemokraatteja kannatti 11,4 prosenttia, eli punavihreiden kannatus oli ilman Sdp:tä 75 prosenttia ja Sdp mukaanluettuna 86,4 prosenttia. Sekä kokoomus että keskusta saivat 4,5 prosentin kannatuksen, kuten myös piraattipuolue.

Entäpä perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit? Kyselyyn vastanneiden 44 journalistiopiskelijan joukossa ei ollut yhtäkään näiden puolueiden kannattajaa.

Sosiaalitieteissä eli sosiologiassa ja sosiaalipsykologiassa vasemmistoliiton kannattajia oli jopa 46,9 prosenttia, kun vihreät jäivät kakkoseksi 36,5 prosentilla. Yhteiskannatus näillä kahdella puolueella siis 83,4 prosenttia.

Perussuomalaiset oli suurin puolue tietojenkäsittelyn opiskelijoiden joukossa.

Aivan erilainen profiili oli kauppatieteillä ja lääketieteellä, joiden opiskelijat kannattivat eniten kokoomusta, kauppatieteilijöistä peräti 58,9 prosenttia, lääketieteilijöistä 40,2 prosenttia. Näillä aloilla vasemmistoliiton kannatus oli marginaalista, mutta vihreitä kannatti molemmissa ryhmissä yli 20 prosenttia.

Perussuomalaiset oli suurin puolue tietojenkäsittelyn opiskelijoiden joukossa (29,4 prosenttia). Matematiikka ja tilastotiede oli toinen ala, joiden opiskelijoiden joukossa perussuomalaisilla oli edes eduskuntavaalitulosta läheltä liipannut kannatus (15,4 prosenttia).

Tampereen yliopisto ei tämän aineiston valossa ole mikään kummajainen länsimaisten yliopistojen joukossa. Yhteiskuntatieteelliset kampukset ovat punavihreitä kuplia missä tahansa länsimaassa.

”Poliittinen korrektius on vienyt yhdysvaltalaisilta yliopistokampuksilta sananvapauden.”

Skeptic magazinen julkaisija Michael Shermer kirjoittaa lehdessään, että poliittinen korrektius on vienyt yhdysvaltalaisilta yliopistokampuksilta sananvapauden. Perimmäisenä syynä tähän ilmiöön Shermer pitää puuttuvaa poliittista monimuotoisuutta.

Shermer viittaa tutkimukseen, jossa verrattiin republikaaneja ja demokraatteja kannattavien professorien voimasuhteita yhdysvaltalaisessa yhteiskuntatieteellisessä professorikunnassa. Sen mukaan demokraattien ylivoima on antropologiassa ja sosiologiassa peräti 21,1-kertainen. Historiassa sekä poliittisessa ja oikeusfilosofiassa kerroin putoaa hieman alle kymmenen, politiikan tutkimuksessa se on hieman yli viisi, ja vielä oikeistolaiseksi mielletyssä taloustieteessäkin kerroin on 2,9.

Myös yhdysvaltalaisopiskelijoiden poliittinen asennemaailma on voimakkaasti suuntautunut vasemmalle. Kalifonian yliopistontutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia yhdysvaltalaisista yliopisto-opiskelijoista identifioivat itsensä äärivasemmistolaisiksi tai liberaaleiksi, kun äärioikeistolaisiksi tai konservatiiveiksi identifioitui vain 12,8 prosenttia.

Journalistien punavihreys ei ole jäänyt vaille seurauksia. Tuoreentutkimuksen mukaan peräti 38 prosenttia suomalaisista “on menettänyt luottamuksensa perinteiseen mediaan”.

Erot heijastavat toimittajakunnan koostumusta. Erittäin arvokonservatiiveista 65 prosenttia on väittämän kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Erittäin arvoliberaaleista väittämään yhtyy vain runsas 20 prosenttia. Eniten luottamuksen menettäneitä on perussuomalaisissa (71%). Vihreiden ja RKP:n kannattajat luottavat mediaan eniten.

MARKO HAMILO
 
Back
Top