Kun Yle tuuppaa tällaisia artikkeleita ulos, niin ymmärrän oikein hyvin kärkipolitiikkojen vahtimisketjussa esille tuodun puolustusministeri Niinistön kiehahtamisen.
https://yle.fi/uutiset/3-9997174
Sodan nimi on valkopesty, lingottu ja silitetty. Joka sodan voittajalla on tarve selittää, miksi sotiminen oli oikein.
Jos joku nuori eksyy joukkoon, hänen korvaansa voi tarttua termi, jota perinneväki sodasta käyttää. He puhuvat vapaussodasta.
Oletetaan, että 'nuoret' eivät tunne historiaa, sehän on hyvä lähtökohta. Jos näin on, niin voisiko Ylekin kenties katsoa peiliin ja pitäisikö opetussuunnitelmassa varata aikaa enemmän historianopetukselle?
Sodalle on muitakin nimiä: luokkasota, kapina, vallankumous ja niin edelleen. Nämä nimet eivät kelpaa perinnejuhlien termeiksi. Ne olivat hävinneen osapuolen tapa puhua sodasta.
Paitsi että 'työväen' perinnejuhlissa käytetään näitäkin nimiä. Vallankumous ja kapina lankeavat käytetyn sotatermin alle olematta erillisiä tapahtumia ja luokkasota -termissä ei ole mitään totuuspohjaa, koska 'porvarit' johtivat toimia molemmin puolin ja 'työväkeä' löytyi niin suojeluskunnista (sodan alkaessa ainakin 20% ja ennen Valpas-Hännisen aloittamaa ja hyvin onnistunutta agitaatiota 'lahtarikaarteista' Työmiehessä kesästä 1917 alkaen paljon enemmän) kuin punakaartistakin.
Sata vuotta sitten haave itsenäisyydestä oli vihdoin toteutunut...kansalaiset tuijottivat toisiaan kiväärintähtäimen läpi.
Siis teoriassa, venäläisten varuskuntien joukkoineen vielä ollessa maassa ja näiden - sekä Pietarin - aseistaessa ja yllyttäessä vallankaappaajia. Kymmenes kansalaisista osallistui sotaan.
Termi vapaussota syntyi voittajan loivennusryypyksi moraaliseen krapulaansa. Sodan muistoa oli helpompi sietää, kun sodalle annettiin ylevä motiivi.
Joo, tai koska sodan seurauksena venäläiset sotilaat poistettiin maasta, koska Suomen laillinen hallitus oli sekä teoriassa että käytännässä sodassa Pietarin uusien isäntien edustaman valtion kanssa ja sodan seurauksena itsenäisyys toteutui käytännössä.
Ilmeisesti Suomen kohdalla vapaussodalle on eri kriteerit kuin muilla eli ei koske Suomea, vaikka Viron, Tanskan ja Yhdysvaltain (1775–1783) vapaussodissakin kansalaiset sotivat myös keskenään.
Bolshevikkien vallankaappaus sen sijaan on 'lokakuun vallankumous'.
Termillä vapaussota on haluttu sanoa, että sodalla torjuttiin punaisten halu sosialisoida Suomi ja muuttaa maa Neuvostoliiton kaltaiseksi kurjuuden yhteiskunnaksi. Moni historioitsija on tosin huomauttanut, ettei punaisia voinut vielä vuonna 1918 innostaa neuvostososialismin ihanne, sillä Neuvostoliitto syntyi vasta myöhemmin.
Melkoisia 'historioitsijoita', jos haluavat kyseenalaistaa tulkintoja ilmeisen tahallisesti syötetyillä asiavirheillä: Neuvosto-Venäjä, ei Neuvostoliitto. Bolshevikkien hallitsema alue muuttui välittömästi 'kurjuuden yhteiskunnaksi', joten mitään merkitystä olosuhteiden kannalta tällä ei ole. Ja päinvastoin 'askel taakse, kaksi eteen' eli uuden talouspolitiikan (NEP) aika paransi oloja hetkellisesti, kunnen kansojen isä lähti jatkamaan vallankumousta.
Neuvostoliiton romahdus aktivoi meillä uusisänmaalliset piirit pitkän hiljaiselon jälkeen. Äkkiä puhuttiin suomettumisesta, juhlittiin talvisotaa torjuntavoittona ja puhuttiin jatkosodasta natsi-Saksasta irrallisena erillissotana. Ajankohta varmaan selittää myös sen, miksi Ylikankaan kirja aiheutti niin suuren vastareaktion, Hentilä arvelee.
Melkoinen tietäjä Hentiläkin, koska talvisodan torjuntavoitosta ja erillissodasta puhuttiin välittömästi sodan jälkeen aina tähän päivään asti. Olisi tietysti hienoa, että 'tutkija' myös täsmentäisi mitä tai keitä ne 'uusisänmaalliset piirit' oikein ovat. Suomettumisesta oltiin tietysti hissukseen - kuten ollaan edelleen, kun mitään perkaamisprojektia ei ole käynnistynyt.
https://yle.fi/uutiset/3-10039021
Punaiset legioonalaiset hävisivät Suomen sisällissodan, mutta Ison-Britannian rinnalla he olivat ensimmäisen maailmansodan voittajia.
.
Ei sitten sen vertaa pannut miettimään asian taustoja.
