Nyt leivotaan punapaskaprvadan toimesta YLEn toimittajasta sankaria joka kävi pelottomasti Louhimiehen kimppuun, kysyä sopii miten tämä YLEn ja toimittajien touhut eroaa MV lehden touhuista?
Saako toimittaja ilmoittaa raskauttavia tietoja työnantajalle – Louhimiehen tapauksessa on yksi merkittävä ero viimekeväiseen somekohuun
Moni näkee, että nyt olisi jo syytä vaieta Aku Louhimiestä vastaan esitetyistä syytöksistä. Vaikenemista kannatti ensimmäisenä Aku Louhimies Facebook-päivityksessään.
(KUVA: Markus Jokela / HS)
Taika Dahlbom HS
Julkaistu: 18.10. 2:00
Kun ohjaaja
Aku Louhimies joutui syrjään BBC:n tilaaman historiallisen sotadraaman ohjaajanpallilta, syypää ikävään urakäänteeseen löytyi pian.
Se oli Ylen toimittaja
Sara Rigatelli. Rigatelli oli ottanut yhteyttä BBC:hen ja kertonut, että Suomessa ohjaajaan on kohdistunut syytöksiä epäasiallisesta käytöksestä.
Tapauksesta Louhimies kertoi
julkisessa Facebook-päivityksessä maanantaina. ”Onko tarkoituksena estää minua tekemästä työtäni”, Louhimies kysyy siinä.
Tällä kysymyksellä ohjaaja antaa ymmärtää, että toimittajan tarkoituksena yhteydenotossaan olisi ensisijaisesti ollut vaikeuttaa hänen ohjaajanuransa edistymistä.
Louhimiehen päivityksessä kysymykselle tuntui antavan lisää painoarvoa se, että sama toimittaja oli tehnyt Ylelle juuri sen maaliskuisen jutun, jossa syytökset hänen epäasiallisesta käytöksestään tulivat julki.
Tähän kysymykseen Sara Rigatelli on vastannut julkisuudessa kieltävästi. Rigatelli on todennut, että yhteydenoton tarkoituksena oli tarkistaa juttuvinkkiä. HS:n näkemä Rigatellin ja BBC:n mediakeskuksen tiedottajan välinen sähköpostinvaihto on vahva todiste Rigatellin vastauksen paikkansapitävyydestä.
Tästä huolimatta monet ovat pitäneet perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa Louhimiehen syytöstä uskottavana ja Rigatellin sekä hänen Ylen esimiestensä näkemystä tapahtumien kulusta epäilyttävänä. Se kävi ilmi esimerkiksi tavasta, jolla
Ilta-Sanomissa hiillostettiin Ylen Elämäntapa- ja kulttuuritoimituksen esimiestä
Tuomas Fermiä.
Perussuomalaisten kansanedustajat
Olli Immonen ja
Jari Ronkainen ovat Ylen hallintoneuvoston jäseninä vaatineet Yleä erottamaan toimittajan tiedotusvälineille lähettämässään tiedotteessa. Vaatimus on esitetty siitä huolimatta, ettei Ylen henkilöstö ole laisinkaan yksi hallintoneuvoston tehtäväalueella olevista asioista.
Epäilyksen ja pöyristyksen syytä on kaivettu monesta seikasta. Niistä painoarvoltaan suurin on ollut Immosen ja Ronkaisenkin Louhimiehensä itsensä vanavedessä esille ottama, että saako toimittaja ylipäänsä ottaa esille Louhimieheen kohdistuneet syytökset puoli vuotta sen jälkeen, kun ne tulivat julki.
Käsitellään kuitenkin tämä suurin kysymys viimeisenä.
Sosiaalisessa mediassa, muun muassa anonyymissa Reddit-palvelussa, on arveltu, että Rigatelli olisi rikkonut Louhimiehen yksityisyydensuojaa, ja että hän olisi viesteillään loukannut ohjaajan kunniaa. Kumpikaan arvelu ei pidä paikkaansa.
Rigatelli on kertonut viesteissään vain asioita, joita on käsitelty Suomessa julkisuudessa ja jotka koskevat julkisuuden henkilön toimia työelämässä.
Tällainen ei kuitenkaan riko edellä mainittuja sananvapauden rajoituksia. Lait sallivat tietojen esittämisen silloin julkisesti, saati sitten yksityisessä sähköpostinvaihdossa, silloin kun tietojen esittäminen on yhteiskunnallisesti merkittävää, mikäli tiedot koskevat julkisessa elämässä tapahtuneita tekoja.
Työelämä on julkista elämää, taidettakin tehdessä.
Eniten painoarvoa julkisessa keskustelussa on saanut se, että Rigatelli on esitellyt itsensä toimittajana BBC:lle, vaikka on tällä hetkellä opintovapaalla, eikä siten saisi työskennellä.
Rigatelli on vastannut tähän sillä, että hän on tarkastanut uutisvinkin paikkansapitävyyttä, vaikka ei ole ollut tekemässä juttua. Samoin on kertonut Ylen Elämäntapa- ja kulttuuritoimituksen päällikkö
Tuomas Ferm.
Tässä Rigatelli on toiminut toimittajana ammattieettisesti oikein. Suomalaisten toimittajien toimintaa ohjaavien Journalistin ohjeiden mukaan ”journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa” työtä tehdessään.
Olisi tavanomaisen uutisjutun toimittajalta epäeettistä pyytää tietoja ilman, että vastaaja ymmärtää sanomansa päätyvän mahdollisesti mediaan.
Tämän takia Rigatellin yhteydenottoa BBC:hen on vaikea nähdä yhtä tuomitsevassa valossa kuin Louhimies sen esittää.
Mutta saako toimittaja soittaa henkilön esimiehelle kertoakseen tämän epäasiallisesta toiminnasta?
Tuoreessa muistissa on median toimintaa sääntelevän Julkisen Sanan Neuvoston Ylelle toukokuussa antama
langettava päätös. Se liittyy nimenomaan tapaukseen, jossa Ylen toimittaja oli ottanut yhteyttä henkilön esimieheen tarkoituksenaan kertoa tämän epäasiallisesta toiminnasta.
Viime vuonna toimittaja
Sanna Ukkola otti yhteyttä häntä Twitterissä tölväisseen henkilön esimieheen kertoakseen tapahtuneesta ja pyytääkseen esimiestä puhuttelemaan työntekijää työpaikalla. Neuvosto piti tätä paheksuttavana.
”Neuvoston mukaan toimittajalla oli vahingoittamistarkoitus, kun hän toivoi, että yleisön edustajaa puhuteltaisiin hänen työpaikallaan”, päätöksessä todetaan. Siinä perustellaan, että toimittajan ”ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus”. Hyötyminen voi tarkoittaa muutakin kuin taloudellista hyötyä, Julkisen Sanan Neuvosto täsmentää.
Langettavaa päätöstä ei tullut yhteydenotosta, koska se ei kuulu JSN:n toimivaltaan. Sen sijaan Yle sai langettavan päätöksen siitä, että se julkaisi aiheesta Ukkolan kolumnin.
Ukkolan ja Rigatellin tapaukset eroavat kuitenkin toisistaan merkittävällä tavalla. Siinä, missä Ukkola otti yhteyttä henkilön esimieheen itseään koskevassa asiassa, Rigatelli otti yhteyttä Louhimiehen epäsuoraan työnantajatahoon tarkistaakseen Louhimiestä koskevan tiedon.
”Paljastin hänestä suuren uutisen noin puoli vuotta sitten, jossa kerroin, että hän on kohdellut kaltoin ja alistanut naisnäyttelijöitään (osin myös miesnäyttelijöitään) lähes koko uransa ajan. Haluaisin kysyä, onko BBC tietoinen hänen taustastaan ja päättänyt palkata hänet silti?”, Rigatelli kirjoitti sähköpostissaan BBC:lle.
Ensimmäisessä virkkeessä Rigatelli perustelee tuntevansa Louhimiestä kohtaan esitetyt syytökset, koska on tehnyt niitä käsittelevän jutun. Toisessa virkkeessä hän esittää Louhimiestä koskevat kysymykset. Kummassakaan ei ole havaittavissa henkilökohtaisen hyötymisen tarkoitusta.
Kun henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus on tähän Louhimiehen Facebook-päivitykseen liittyen tuotu ilmi, voisi sitä soveltaa myös Louhimiehen toimintaa pohtiessa. Hyötyykö Louhimies tuodessaan jutun esille omassa sosiaalisessa mediassaan, ennen kuin asiaa tutkineet mediat pääsivät julkistamaan tietonsa tapauksesta?
Kyllä vain hyötyy.
Hän pääsi, ilmeisen menestyksellisesti, kertomaan tapauksesta omasta näkökulmastaan. Facebook-julkaisu voi näyttäytyä julkisuustemppuna, jonka tarkoituksena on pönkittää yleisön käsitystä Louhimiehestä hänelle itselleen edullisessa valossa.
Journalismin kannalta siinä on yksi iso ongelma. Louhimies pyrkii Facebook-päivityksessään asettamaan kyseenalaiseksi, saako toimittaja kysyä tietynlaisia kysymyksiä. Se on viestintäteko, jolla pyritään vaikuttamaan journalismin suuntaan.
Vaientamaan yhteiskunnallista keskustelua.
