Yleistä keskustelua Ylestä

hansai

Ylipäällikkö
Journalisti käytti oikeudessa tätä lähdettä todistusaineistonaan, joten sittenhän...

Youtube-soturi Rasmus Paludan

Toinen uusi ilmiö Tanskassa on lakimiehestä puoluejohtajaksi ja Youtube-julkkikseksi kääntynyt Rasmus Paludan. Nuorempana keskustaoikeistolainen Paludan tuli lähinnä tunnetuksi verkkosivuistaan, joilla hän julkaisi kuvia ihmisistä, jotka ajoivat polkupyörällä kävelyteillä. Sittemmin hänestä tuli juristi, joka kirjoitti poliisivastaisia runoja. Yksi runoista kertoi jopa Nørrebron vasemmistoradikaalista autonomisesta nuoristotalosta, joka häädettiin ja tuhottiin vuonna 2007.

Vuonna 2015 Paludan alkoi osallistua oikeistolaisiin mielenosoituksiin, joita Saksan Pegida-liikkeestä inspiroitunut verkosto järjesti Kööpenhaminassa. Tästä alkoi hänen nopea radikalisoitumisprosessinsa, joka johti oman median, “Vapauden äänen”, ja oman puolueen, Kovan linjan (Stram Kurs), perustamiseen. Hän alkoi organisoida pieniä, useimmiten 2-5 henkilön “mielenosoituksia” vasemmistolaisten tilojen edustoilla. Näillä tempauksillaan hän päätyi lähinnä humorististen bannereiden nolaamaksi, ja kerran hänen päälleen heitettiin ämpärillinen nestettä, jonka hän väitti olleen virtsaa. Pitkä kampanja Kööpenhaminan vasemmistoa vastaan ilman tuloksia ja mitätön tulos vuoden 2017 kunnallisvaaleissa saivat Paludanin muuttamaan fokustaan.


Rasmus Paludan (sinisessä takissa) oikeistolaisessa mielenosoituksessa Kööpenhaminassa.
Vuonna 2018 hän pyrki keräämään kannattajakortteja asettuakseen ehdolle eduskuntavaaleihin. Tähän mennessä hän on saanut kasaan alle neljäsosan vaadittavasta 20 000 allekirjoituksesta. Hänen aikansa on käymässä vähiin, sillä vaalit järjestetään viimeistään tämän vuoden kesäkuussa. Tämä näkyy muun muassa siinä, että hänen tempauksensa ovat olleet aiempaa provokatiivisempia. Hän on muun muassa kiertänyt “ghetoiksi” kutsumiaan asuinalueita haukkuen niiden asukkaita rikollisiksi ja luusereiksi sekä protestoinut “homoislamiksi” kutsumaansa ilmiötä vastaan. Hänen seuraajansa häpäisi Koraania pekonilla ja lopulta poltti kirjan poliisin turvaamassa pienessä mielenosoituksessa helmikuussa. Tanskan poliisi käyttää massiivisia voimavaroja hänen suojeluunsa aina kun hän ilmestyy provosoimaan inhoamiaan ihmisiä.

Vaikka monet äärioikeistolaiset pitävät Paludania rohkeana, hän ei ole koskaan onnistunut rakentamaan puoluettaan tai edes vahvaa poliittista ryhmää ympärilleen. Suurin osa hänen internetseuraajistaan on teinejä tai varhaisteinejä, jotka tykkäävät hänen eksentrisestä asenteestaan, mutta eivät tue häntä tai hänen poliittisia projektejaan. Vaikka Paludanilla on tuhansia katselukertoja viikossa Youtubessa, hän on poliittisesti täysin eristyksissä jopa äärioikeiston sisällä.

 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Edit. On se vaikeaa.

Edit 2. Ei näköjään ollut vielä valmista.

 
Viimeksi muokattu:

Raakku

Kersantti

Ortodoksisen pääsiäisyönpalveluksen näyttäminen suorana tuli liian kalliiksi.

Yleisradio lopettaa tänä vuonna vuosikausia jatkuneen perinteen ortodoksisen pääsiäisyön jumalanpalveluksen näyttämisessä.

Ortodoksinen pääsiäisyön jumalanpalvelus ei tule tänä vuonna suorana tv-lähetyksenä. Suoran lähetyksen paikalla Yle näyttää uusintana pääsiäisyön palveluksen, joka on tallennettu viisi vuotta sitten Valamon luostarissa.

– Pääsiäisyön jumalanpalvelu tulee suorana radion puolelta, mutta television puolelta ei tule tänä vuonna, tuottaja Kimmo Saares selvittää.

Saares sanoo, että lähetyksissä on jouduttu miettimään niin taloudellisia reunaehtoja kuin katsojamääriä.



– Kysymys on vuositasolla kalleimmasta jumalanpalveluksesta, jolla on kaikkein vähiten katsojia.

Pääsiäisyön jumalanpalveluksilla on viime vuosina ollut 18 000–27 000 katsojasta. Muilla tv-jumalanpalveluksilla on keskimäärin 134 400 katsojaa.

Pääsiäisyön jumalanpalvelusten televisiointi on kallista, Saares laskee.

– Siellä ollaan useampi päivä. Kaikkine pyhälisineen ja muineen totta kai sillä on hintansa.

Suora radiolähetys on huomattavasti edullisempi. Radiotuotannossa selviää yhdestä kahteen työntekijällä.

– Sen sijaan tv-tuotannossa ollaan kolme vuorokautta ja yli 20 henkeä töissä, kaikilla pyörivät pyhälisät päällä.

Saares sanoo, että asiasta on keskusteltu pitkään ortodoksisen kirkon kanssa. Nyt kyseessä on yhdenlainen kompromissi.

Saares lisää, että käytännössä ortodokseilla on tänä vuonna yksi jumalanpalvelus enemmän kuin normaalisti on tv-jumalanpalveluksia.

– Ensi viikolla eli kirkkaalla viikolla tallennetaan keskiviikkona koululaisten pääsiäisjumalanpalvelus Uspenskista. Se lähetetään sunnuntaina.

Saares uskoo, että kirkkaan viikon palvelus tulee saamaan paljon enemmän katsojia kuin ortodoksien pääsiäisyön palvelus.

Saares ei muista suoralta kädeltä, miten pitkään ortodoksinen pääsiäisyönpalvelus on tullut suorana lähetyksenä televisiosta.

– Kaiken kaikkiaan on kiinnostavaa, että koko Yleisradion kannalta, radiojumalanpalvelukset alkoivat kolmantena Yleisradion toimintapäivänä ja ne ovat siitä asti siellä jatkuneet.


Varmaan pitäisi lisätä yle-veroa?
 

hansai

Ylipäällikkö
Monessa liemessä keitetty Merja Ylä-Anttila: "Maailmanlopun maalaaminen on edesvastuutonta"
Ihmiset & kulttuuri
21:00
Stina Haaso

Ylen toimitusjohtajan mielestä nuorten ympäristöahdistusta ei pidä kasvattaa

KARI SALONEN
Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila arvioi, että lintukodon aika on ohi.

Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila arvioi, että lintukodon aika on ohi.

Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila on huolissaan nuorten ympäristöahdistuksen kasvamisesta. Ympäristöasiat ovat entistä enemmän esillä myös Ylen lasten ja nuortenohjelmien tekemisessä.

"On tärkeää puhua nuorille ympäristöasioista eikä missään nimessä vaieta. Mutta maailmanlopun maalaaminen on edesvastuutonta. Meikäläisen aikana on nähty jo aika monta maailmanlopun päivämäärää. Voin sanoa, että huomennakin on päivä."

Ylä-Anttila ei halua väheksyä nuorten huolta ympäristöstä. Muutama viikko sitten nähty ympäristölakko oli hänen mielestään osoitus positiivisesta aktiivisuudesta.
"Se, että koululaiset ovat päivän jossain liikkeellä, osoittaa asioiden kiinnostavan. On tärkeää, että ihmiset havahtuvat asioihin.
Kun lapset kiinnostuvat ja alkavat toimia, he haastavat myös vanhempiaan ja siitä syntyy tärkeää keskustelua."
1970- ja 1980-lukujen Suomi ei tule enää takaisin.

"Se lintukoto on mennyt. Elämme globaalissa maailmassa, joka on arkea lapsillemme."

Ylä-Anttilan mielestä turvallisuus on silti Suomessa lisääntynyt.
"Suomessa tehdään noin 150 henkirikosta vuodessa. Määrä ei ole muuttunut. Niistä vain murto-osa nousee mediaan, mutta ne nousevatkin sitten enemmän kuin ennen. Suomi on turvallisempi maa kuin koskaan, mutta ihmisillä on turvallisuudesta huoli."
"Ihmisillä on ristiriitaisia mielipiteitä. Toivon, että esimerkiksi maahanmuuttokeskustelussa löydettäisiin parempia rakentavampia tapoja edetä."

 
Top