Äänestys Zapad 2017

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tyrsky
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Jos Venäjä käyttää sotilasvoimiaan Zapadin aikana, niin mikä on mielestäsi todennäköisin kohde?

  • Valko-Venäjä

  • Ukraina

  • Baltian maat

  • Ruotsi

  • Suomi

  • Puola


Tulokset ovat nähtävillä vasta äänestyksen jälkeen.
Koska pidetään juhlat Moskovan 1610 valtauksen kunniaksi? Laiska-Jaakko, eli Jakob de la Gardie valtasi kaupungin 1610 venäläisten avustamana. Hänen armeijansa oli pääosin nykyisen Suomen alueelta olevia joukkoja.

Syy miksi Moskovassa ei puhuta ruotsia tai suomea on että puolalaiset salakavalasti voittivat taistelun sen jjälkeen.

Mutta, muistakaa 1610 ;)
No Puolustusvoimissa juhlitaan tuota vuosittain: Maavoimien teräksisen keihään eli Karjalan prikaatin timanttisen kärjen eli Kymen jääkäripataljoonan perinnepäivä on 12.3. Kreivi Jaakko de la Gardien 1610 tekemän Moskovan valtauksen kunniaksi.

"Lähtee suvi, lähtee talvi, vaan ei lähde laiska-jaakko"
 
Viimeksi muokattu:

Harjoituksen mielikuvitusvihollisten historiallinen esikuva lienee Liettuan suuriruhtinaskunta, jonka armeija yhdessä puolalaisten kanssa pieksi moskoviitit Orshan taistelussa 8.9.1514. Nykyinen Valko-Venäjä kuului tuolloin suurilta osin Liettuan suuriruhtinaskuntaan ja eilistä juhlitaan (epävirallisena) voiton päivänä. Tarinan mukaan 30 000 litvinillä oli vastassaan 80 000 moskoviittia. Putella olisi revanssin paikka.

upload_2017-9-9_12-23-16.webp
 
Viro ei muuten taida olla vihollisvaltio Zapadissa? Miksi?
 
Zapad2017
ja
samaan aikaan aika erikoinen trollaus internetissä niin
ettei kohta ole varmuutta ketkä ne Venäjän trolleja ovat?
Harjoitusta sekin?
 
Hieman analyyttisempi kirjoitus Zapadista. Kannattaa lukea:
ULKOMAAT
Valmistautuuko Venäjä suurharjoituksellaan uuteen sotaan Euroopassa?
VERKKOUUTISET
16 minuuttia sitten
Venäjän Zapad-suurharjoitus käynnistyy pian, vuosi 2018 voi olla tutkijoiden mukaan kriittinen.

Ensi viikolla alkava Venäjän ja Valko-Venäjän yhteinen Zapad-2017 sotaharjoitus on saanut jo ennen käynnistymistään osakseen kohtuuttoman suurta ja pelonsekaista huomiota, ranskalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija Mathieu Boulègue arvioi tuoreessa artikkelissaan.

Läntisten kommentaattorien olisi tunnetussa brittiläisessä Chatham House -ajatushautomossa työskentelevän Boulèguen mukaan hyvä keskittyä tarkastelemaan todellisuutta Zapad-harjoituksen taustalla. Erityistä huomiota hän kehottaa kiinnittämään siihen, mitä harjoitus kertoo Venäjän omista uhka-arvioista eurooppalaisilla lähialueillaan.

– Zapad-2017 muistuttaa, että Venäjä ei ole vain reaktiivisesti puolustautumassa oletettua uhkaa vastaan, vaan se pyrkii myös tunnustellen painostamaan läntisiä ja Naton joukkoja Euroopassa, hän sanoo.

Zapadin kuusi avainasiaa
Mathieu Boulègue kehottaa kiinnittämään alkavassa Zapad-harjoituksessa erityisesti seuraaviin kuuteen osa-alueeseen ja pohtimaan niiden poliittisia ja sotilaallisia vaikutuksia:

1. Miten Syyrian ja Ukrainan sodista saadut kokemukset heijastuvat Venäjän näkemyksiin nykyaikaisesta sodankäynnistä?

2.Kuinka elektroninen sodankäynti, kybervalmiudet, miehittämättömät ajoneuvot, vastustajan maalittaminen tiedustelutiedon avulla ja muut vastaavat nykyaikaiset taktiikat ja niitä tukeva kalusto integroidaan harjoituksen aikana?

3. Millaisia asejärjestelmiä – esimerkiksi taistelualueen eristämiseen tarkoitettuja A2/AD-ilmapuolustusjärjestelmiä – harjoituksessa nähdään puhtaasti sotilaallisen voiman osoittamiseksi?

4. Miten joukkojen siirrot ja niiden keskinäinen yhteydenpito toteutetaan erityisesti erikoisjoukkojen toiminnan koordinoinnin, sotilas-siviiliyhteistyön, reserviläisten liikekannallepanon ja viranomaisten keskinäisen yhteistyön osalta?

5. Kuinka Kaliningradin aluetta käytetään harjoituksessa ja millainen rooli sillä on operaatioiden toteutuksessa?

6. Missä määrin Zapad onkin tosiasiassa varautumista konventionaaliseen sotaan länsimaata, mahdollisesti Naton jäsenmaata, vastaan – ei terrorisminvastaisen operaation harjoittelua, jollaiseksi Venäjä sitä väittää?

Venäjä järjestää Zapad-sotaharjoituksiaan neljän vuoden välein. Boulègue muistuttaa pian alkavan harjoituksen olevan ensimmäinen sen jälkeen, kun Venäjän ja Naton välit vuonna 2014 Krimin haltuunoton ja Ukrainan sodan vuoksi kiristyivät.

– Harjoitus tarjoaakin ainutkertaisen tilaisuuden seurata tarkoin, miten Venäjä sopeutuu nykyaikaiseen sodankäyntiin ja kuinka se vastaa oletettuihin uhkiin sotilaallisessa suunnittelussaan ja joukkojensiirroissa. Venäjä yleensä harjoittelee sitä, mitä se aikoo toistaa taistelukentällä, Boulègue painottaa.

Katse vuoteen 2018
Kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksen (ICDS) äskettäinen raportti muistuttaa edellisen, vuonna 2013 järjestetyn Zapad-harjoituksen olleen valmistautumista Venäjän seuraavana vuonna aloittamiin toimiin Ukrainassa.

Venäjän vakuuttelut, joiden mukaan Zapadissa ei ole mitään pelättävää, voivat raportin kirjoittaneen ICDS:n tutkijan Kalev Stoicescun mukaan pitää paikkansa juuri nyt, mutta osoittautua katteettomiksi jo muutaman kuukauden kuluessa.

Ennen nykyistä tehtäväänsä Stoicescu on työskennellyt Viron ulkoasiain- ja puolustushallinnossa ja ollut muun muassa maansa suurlähettiläänä Washingtonissa.

– Venäjän yleisesikunnalla on epäilemättä suunnitelmat Valko-Venäjän mahdolliseen haltuunottoon ”vastauksena” liittoutuneiden joukkojen sijoittamiselle Puolaan ja Baltian maihin sekä suunnitelmat uusiin sotilaallisiin toimiin Ukrainaa vastaan – myös Valko-Venäjän maaperältä, Stoicescu sanoo.

– Nämä suunnitelmat, joita Zapad-2017:ssä todennäköisesti harjoitellaan, saatetaan panna täytäntöön myöhemmin, kuten 2013–14 tapahtui. Se voisi ajankohtaistua esimerkiksi silloin, jos Korean niemimaalla puhkeaa sota, ja USA tulisi sidotuksi kaukaiselle sotanäyttämölle.

Venäjän on ICDS:n raportin mukaan tarkoitus rakentaa vuoden 2017 loppuun mennessä peräti neljäkymmentä uutta sotilastukikohtaa, joihin sijoitetaan yhteensä kaksikymmentä ilmeisesti noin prikaatin vahvuista joukko-osastoa. Raportti ennakoi Venäjän myös jatkavan pitkän kantaman ohjusten, tiedustelu- ja taistelulennokkien sekä erikoisjoukkojen ryhmittämistä länsirajansa läheisyyteen.

– Venäjä pidättäytynee miehittämästä häikäilemättömästi Valko-Venäjää ja/tai kiihdyttämästä merkittävästi Donbassin konfliktia ennen 18. maaliskuuta ensi vuonna järjestettäviä presidentinvaalejaan ja jalkapallon MM-kisoja kesä-heinäkuussa. Sen jälkeen – ellei jo sitä ennen – Zapad-2017:ssä hankitut ja harjoitellut opit saatetaan panna täytäntöön, Stoicescu ennustaa.

Heikki Hakala
 
Hieman analyyttisempi kirjoitus Zapadista. Kannattaa lukea:

Mukavaa luettavaa oli.

Tuli juttua lukiessani mieleen huhtikuussa Suomen Sotilaan "Zapad 2017 huolestuttaa baltiassa"-kirjoituksen kohta: "Jo viime vuoden puolella eräistä lähteistä saatiin tieto, että Venäjä olisi tilannut Valko-Venäjältä yli 8 000 rautatievaunua harjoituksen vaatimiin kuljetuksiin. Tämä on selitettävissä sillä, että Venäjän maantieyhteydet ovat osittain kovin huonossa kunnossa.".

Voimmeko siis mustalaismatamin tyylillä ennustaa linnunluita heittelemällä ja sadetanssin tanssimalla, että jos Venäjä on jotain konventionaalista sotaa aloittamassa jossain päin rajojaan niin se tulee olemaan hyvin lähellä sitä paikkaa johon tällä hetkellä rautaa rautateitse roudataan? Lähinnä siis jos Venäjän oma tieverkko ei kestä suurehkoa sotakaluston siirtelyä niin tuskin ne kauhean mittavaa maskirovka harjoitustakaan kauhean kauas todellisesta mielenkiinnon kohteesta järjestävät. Haen siis takaa sitä ettei sotakalustosta ei ole paljoa iloa, jos sitä ei saa roudattua paikan päälle käytettäväksi esimerkiksi tilanteessa jossa tuo rautatieyhteys jostain syystä katkeaa :rolleyes:
 
Voimmeko siis mustalaismatamin tyylillä ennustaa linnunluita heittelemällä ja sadetanssin tanssimalla, että jos Venäjä on jotain konventionaalista sotaa aloittamassa jossain päin rajojaan niin se tulee olemaan hyvin lähellä sitä paikkaa johon tällä hetkellä rautaa rautateitse roudataan? Lähinnä siis jos Venäjän oma tieverkko ei kestä suurehkoa sotakaluston siirtelyä niin tuskin ne kauhean mittavaa maskirovka harjoitustakaan kauhean kauas todellisesta mielenkiinnon kohteesta järjestävät. Haen siis takaa sitä ettei sotakalustosta ei ole paljoa iloa, jos sitä ei saa roudattua paikan päälle käytettäväksi esimerkiksi tilanteessa jossa tuo rautatieyhteys jostain syystä katkeaa :rolleyes:
Emme oikeastaan voi. Esimerkiksi Talvisodan alussa pääesikunnan oli vaikea uskoa, että vihollisella oli tykistöä Ilomantsin suunnalla. Rajantakainen tiestö tuolla seudulla kun oli hiljattain tiedusteltu, eikä se olisi kestänyt tykistön siirtoa raja-alueelle. No, kuitenkin venäläisillä oli siellä tykistöä, ja kaiketi hyvin muussaantuneet tieurat. En voisi pitää samanlaista infrastruktuurin uhraamista yllätykseen pääsemiseksi mahdottomana venäläisille nykypäivänäkään.
 
Emme oikeastaan voi. Esimerkiksi Talvisodan alussa pääesikunnan oli vaikea uskoa, että vihollisella oli tykistöä Ilomantsin suunnalla. Rajantakainen tiestö tuolla seudulla kun oli hiljattain tiedusteltu, eikä se olisi kestänyt tykistön siirtoa raja-alueelle. No, kuitenkin venäläisillä oli siellä tykistöä, ja kaiketi hyvin muussaantuneet tieurat. En voisi pitää samanlaista infrastruktuurin uhraamista yllätykseen pääsemiseksi mahdottomana venäläisille nykypäivänäkään.

Kyllä tuosta voi jonkin verran päätellä.

Jos tiestöä tuhotaan varusteiden saamiseksi paikalle niin alkaa olla luultavasti tosi kyseessä. Siihen asti että haluavat pitää yllä rutiiniharjoituksen kulissia, niin pysyvät varmaan tavanomaisten kuljetusyhteyksien lähimailla.
 
Voimmeko siis mustalaismatamin tyylillä ennustaa linnunluita heittelemällä ja sadetanssin tanssimalla, että jos Venäjä on jotain konventionaalista sotaa aloittamassa jossain päin rajojaan niin se tulee olemaan hyvin lähellä sitä paikkaa johon tällä hetkellä rautaa rautateitse roudataan?
Ei tarvita mustalaiseukkoa eikä ennustusta, faktoihin perustuva arvio tilanteen kehittymisestä riittää.
Tieverkon kunto JA rajallinen vetokyky on varmasti yksi syy, mutta myös se pitää muistaa että oli tieverkon kunto ja vetokyky mikä tahansa niin panssareita ym. kalustoa on huomattavasti helpompi siirtää pitkiä matkoja junilla kuin tieverkkoa pitkin. Yhteen junaan saa helposti kymmeniäkin panssareita, sama määrä pitkällä maantiesiirrolla vaatii lavetin/ panssarivaunu.
Junakyyti on siis helppo ja nopea tapa siirtää joukkoja nopeasti pitkiä matkoja.
Venäläiset ovat tätä aina harjoitelleet aktiivisesti. On selvää että jos he operoivat lähialueillaan, keskitysmarssit tapahtuvat junakuljetuksin.
 
Ei tarvita mustalaiseukkoa eikä ennustusta, faktoihin perustuva arvio tilanteen kehittymisestä riittää.
Tieverkon kunto JA rajallinen vetokyky on varmasti yksi syy, mutta myös se pitää muistaa että oli tieverkon kunto ja vetokyky mikä tahansa niin panssareita ym. kalustoa on huomattavasti helpompi siirtää pitkiä matkoja junilla kuin tieverkkoa pitkin. Yhteen junaan saa helposti kymmeniäkin panssareita, sama määrä pitkällä maantiesiirrolla vaatii lavetin/ panssarivaunu.
Junakyyti on siis helppo ja nopea tapa siirtää joukkoja nopeasti pitkiä matkoja.
Venäläiset ovat tätä aina harjoitelleet aktiivisesti. On selvää että jos he operoivat lähialueillaan, keskitysmarssit tapahtuvat junakuljetuksin.

Ei tosiaan vaadi sherlokkia, että pitkät tietä pitkin tapahtuvat keskitysmarssit ovat aika "tappavia" telakalustolle. Huoltorasitus tulee aika suureksi.

Wanha sanontahan on "amatöörit tutkivat taktiikkaa, ammattilaiset logistiikkaa". Mikään hyökkäys ei oikein toimi, jos sen huolto ei ole kunnossa. Kuten saksalaiset huomasivat Moskovan porteilla 1941 ja huoltovaikeudet, joita länsiliittoutuneet kohtasivat syksyllä 1944 Ranskassa.
 
Ei tarvita mustalaiseukkoa eikä ennustusta, faktoihin perustuva arvio tilanteen kehittymisestä riittää.
Tieverkon kunto JA rajallinen vetokyky on varmasti yksi syy, mutta myös se pitää muistaa että oli tieverkon kunto ja vetokyky mikä tahansa niin panssareita ym. kalustoa on huomattavasti helpompi siirtää pitkiä matkoja junilla kuin tieverkkoa pitkin. Yhteen junaan saa helposti kymmeniäkin panssareita, sama määrä pitkällä maantiesiirrolla vaatii lavetin/ panssarivaunu.
Junakyyti on siis helppo ja nopea tapa siirtää joukkoja nopeasti pitkiä matkoja.
Venäläiset ovat tätä aina harjoitelleet aktiivisesti. On selvää että jos he operoivat lähialueillaan, keskitysmarssit tapahtuvat junakuljetuksin.

Jos tositilanne tulisi, vieläköhän Suomen kannattaisi lähettää kaukopartioita "ratatöihin"?
 
Tässäpä mietittävää...entäs jos koko Zapad-17 onkin ihan vain sotilaallinen harjoitus. Sotilailla kun on tapana harjoitella.

Russia’s Zapad-17 Has Already Succeeded


By: Lt. Col. Jyri Raitasalo, who is docent of strategy and security policy at the Finnish National Defence University, where he previously served as head lecturer of strategy.

http://www.defenseone.com/ideas/2017/09/russias-zapad-17-has-already-succeeded/140846/
 
Tässäpä mietittävää...entäs jos koko Zapad-17 onkin ihan vain sotilaallinen harjoitus. Sotilailla kun on tapana harjoitella.

Russia’s Zapad-17 Has Already Succeeded


By: Lt. Col. Jyri Raitasalo, who is docent of strategy and security policy at the Finnish National Defence University, where he previously served as head lecturer of strategy.

http://www.defenseone.com/ideas/2017/09/russias-zapad-17-has-already-succeeded/140846/

If European military capabilities were sufficient, Zapad-17 would be one exercise among others.

Se oli hyvä analyysi ja kylmä pää vaaditaan ammattilaisilta mutta hän itsekin myöntää syyn monien huoleen.

Jos Venäjä haluaa estää Ukrainan siirtymisen lännen leiriin sillä ei ole siihen kovin kauan yhtä hyviä mahdollisuuksia, sotilaallinen ratkaisu on ainoa varma tapa estää se.
 
Se oli hyvä analyysi ja kylmä pää vaaditaan ammattilaisilta mutta hän itsekin myöntää syyn monien huoleen.
Raitasalo on muuten töissä nykyään puolustusministeriön puolella. Että tälläistä analyysikykyä meidän poliitikkomme saavat käyttöönsä. Siksipä arvatenkin meillä ei ole lähdetty mihinkään typerään hyperventilaatioon. Turvallisuuspoliittisen johdon tilannekuva on erinomainen. Ja kuten on sanottu aikasemminkin: jos oikeaa uhkaa meitä kohtaan olisi niin kyllä meillä olisi jo YH:t käynnissä - sen sijaan vuosittain kahdesti järjestettävät normaalin toimintasuunnitelman mukaiset PAPU- harjoitukset olivat ja menivät joukkojen kotiutettuessa ihan suunnitelman mukaisesti.
 
Tässäpä mietittävää...entäs jos koko Zapad-17 onkin ihan vain sotilaallinen harjoitus. Sotilailla kun on tapana harjoitella.

Russia’s Zapad-17 Has Already Succeeded


By: Lt. Col. Jyri Raitasalo, who is docent of strategy and security policy at the Finnish National Defence University, where he previously served as head lecturer of strategy.

http://www.defenseone.com/ideas/2017/09/russias-zapad-17-has-already-succeeded/140846/

Sitähän se on. Mutta lähtevätkö kaikki takaisin kotiin sieltä Mustanmeren nurkilta.
 
Raitasalo on muuten töissä nykyään puolustusministeriön puolella. Että tälläistä analyysikykyä meidän poliitikkomme saavat käyttöönsä. Siksipä arvatenkin meillä ei ole lähdetty mihinkään typerään hyperventilaatioon. Turvallisuuspoliittisen johdon tilannekuva on erinomainen. Ja kuten on sanottu aikasemminkin: jos oikeaa uhkaa meitä kohtaan olisi niin kyllä meillä olisi jo YH:t käynnissä - sen sijaan vuosittain kahdesti järjestettävät normaalin toimintasuunnitelman mukaiset PAPU- harjoitukset olivat ja menivät joukkojen kotiutettuessa ihan suunnitelman mukaisesti.

Hän myös selkeästi kehoittaa rakentamaan puolustuskyvyn takaisin niiihin maihin joissa se on ajettu alas.
Eikä hän sulje pois mahdollisuutta siitä että harjoitus päättyy sotaankin.
 
Raitasalo on muuten töissä nykyään puolustusministeriön puolella. Että tälläistä analyysikykyä meidän poliitikkomme saavat käyttöönsä. Siksipä arvatenkin meillä ei ole lähdetty mihinkään typerään hyperventilaatioon. Turvallisuuspoliittisen johdon tilannekuva on erinomainen. Ja kuten on sanottu aikasemminkin: jos oikeaa uhkaa meitä kohtaan olisi niin kyllä meillä olisi jo YH:t käynnissä - sen sijaan vuosittain kahdesti järjestettävät normaalin toimintasuunnitelman mukaiset PAPU- harjoitukset olivat ja menivät joukkojen kotiutettuessa ihan suunnitelman mukaisesti.

Uskon ja toivon näin myös olevan. Vaikea laji ja Krimi varmasti niin analyysimielessä kuin muutenkin entistä kirkkaampana mielissä.
 
Back
Top