ZU-23-2 "Sergei" 23 Itk 61: Käyttö modernissa sodankäynnissä ja modernisoinnit

Mites tuo 23mm kranaatti, voisiko olla elektroniikka tuhoava generoi magneettikentän lennon aikana- riittäkö nopeus? Joku asiaan enempi perehtynyt voisi kertoa. Voiko magneettikenttä ja nopeus läheltä ohi ammuttuna tuhota dronen elektroniikan.

Tuo kyllä kuullostaa sellaiselta, että voisi jopa toimia, on niin "out-of-the-box". Mutta veikkaisin että EMP vaatii niin paljon tehoa, että sitä ei 23 millisestä paketista saa ulos. Sitä vaan ei saada ulos kylliksi tehokkaasti.
 
Kannattaa kokeilla tuollaista sellaiset 150km normaalissa loskapaskakelissä. Voipi maistua suola suussa ja olla putkessä sinne kuulumatonta tavaraa.
Riittää että sotkee parin kaljan jälkeen pyörällä loskakelissä kohti alkoa viittä vaille kahdeksan. Vitutuksen ja märkyyden määrästä saa jo jonkin käsityksen.

Kannattaa kokeilla avomönkijällä kesäisessä sateessa 10km. On sellaista hommaa, että nostan hattua kaikille prätkähiirille ketkä kurvailevat kelistä riippumatta…
 
Tuo kyllä kuullostaa sellaiselta, että voisi jopa toimia, on niin "out-of-the-box". Mutta veikkaisin että EMP vaatii niin paljon tehoa, että sitä ei 23 millisestä paketista saa ulos. Sitä vaan ei saada ulos kylliksi tehokkaasti.
Ehkei EMP, mutta (en lukenut koko ketjua mutta onko mietitty että) mitäs jos klunkki syytäisi pyöriessään keskipakoisvoimalla ulos pieniä kuulapareja, jotka on kiinni toisissaan langalla? Ideana siis että nämä kuula-langat sotkeutuu dronen propelleihin ja joko pudottaa sen tai ainakin tekee siitä epästabiilin jos yksi lapa on kokonaan poissa pelistä.

Langoitetut kuulat toimisi myös pudotessaan taivaalta, vaikka itse ammus menisi ylhäältä dronen ohi. Itkojen alkuperäinen tarkoituskaan ei ollut ampua osumia, vaan peitettä.
 
Ehkei EMP, mutta (en lukenut koko ketjua mutta onko mietitty että) mitäs jos klunkki syytäisi pyöriessään keskipakoisvoimalla ulos pieniä kuulapareja, jotka on kiinni toisissaan langalla? Ideana siis että nämä kuula-langat sotkeutuu dronen propelleihin ja joko pudottaa sen tai ainakin tekee siitä epästabiilin jos yksi lapa on kokonaan poissa pelistä.

Langoitetut kuulat toimisi myös pudotessaan taivaalta, vaikka itse ammus menisi ylhäältä dronen ohi. Itkojen alkuperäinen tarkoituskaan ei ollut ampua osumia, vaan peitettä.
Miten niiden kuulien vapautus hoidetaan? Missä korkeudessa? Se keskipakoisvoima myös vakauttaa ammusta l. lisää tarkkuutta ja kantomatkaa.

En nyt ammu alas ideaa, mutta äkkiseltään on yksinkertaisempaa ja halvempaa vain ampua enemmän.
 
Veikkaan, että ammusilmatorjunta on saanut uuden mahdollisuuden, tai sanoisinko tarpeen Ukrainan sodan oppina. Gepardi; https://fi.wikipedia.org/wiki/Flakpanzer_Gepard
huomatiin täysin toimivaksi aseeksi vaikka oli jo poistoon menossa.

Ei Sergei ole yhtään huonompi päivitettynä, toki kantomatka on eri mutta niin myös tehtäväkin. Nykyaikaisella ammuntahallinnalla täysin toimiva peli helikoptereiden tai dronejen torjuntaan.
 
Miten niiden kuulien vapautus hoidetaan? Missä korkeudessa? Se keskipakoisvoima myös vakauttaa ammusta l. lisää tarkkuutta ja kantomatkaa.

En nyt ammu alas ideaa, mutta äkkiseltään on yksinkertaisempaa ja halvempaa vain ampua enemmän.
Joo, mietin sitä itsekin jo kirjoittaessa että heräte puuttuu. Toisaalta kantomatkan ei tarvitsisi olla tavanomaisen pitkä ja vakautta ei tarvittaisi enää vapauttamisen jälkeen.

Mutta ehkä näiden kaupallisten pikkudronejen (tiedustelu- ja tulenohjausdronet) alas ampumiseen voisi paremminkin kehittää jonkun to-del-la halvan toppi/ilotulite-tyyppisen ratkaisun, jossa näköyhteydellä oleva drone saadaan alas siis nimenomaan sillä perusteella että vaikutetaan ainoastaan sen propelleihin. Jollain jumittavalla "konfetilla". Sen sijaan että yritettäisiin osua siihen ammuksella, rikkoa se sirpaleella tai jammata sen radiotaajuuksia kalliilla jammeriaseella. Topin lisäksi taskussa kulkisi droppi ;)
 
Kevyet it-tykit ja konekiväärit toimii koptereitakin vastaan enää vain syvyydessä: eli suojattava kohde on niin kaukana tykin takana, että kopteri joutuu tulemaan kantamalle.
Shahedin tapaisia lennokkeja vastaan kyllä toimii, sehän vastaa vain harjoitusmaalia. Pitää vain olla lennokin lentoreitillä passissa.
 
Eikös nämä mikroaaltouunit ole noita droneja vastaan aika hyvä? Tuohan on aika simppeli värkki, eikä siten pitäisi olla erityisen kallis yksikköhinnalta (mutta tämä esimerkki varmaan on, kun jenkkiprojekti).

We're getting that fry-day feeling... US Army gets hold of drone-cooking microwave rig

The US Army has taken delivery of its first drone-cooking weapon designed to knock unmanned aerial systems (UAS) out of the air using high-powered microwave beams.


We're told this hardware, developed by defense contractor Epirus, can even take care of entire drone swarms.


With this gear in hand, the Army's Rapid Capabilities and Critical Technologies Office (RCCTO) now has its first Indirect Fire Protection Capability - High-Power Microwave (IFPC-HPM) machine to protect military assets from cheap, readily available drones.


As has been the case in Ukraine since Russia invaded last year, drones are being fielded by both sides in large numbers to devastating effect. While the US Army is not directly engaged in ground conflicts where drones are a serious threat, things are unlikely to stay that way for long, making developing a system able to deal with individual and swarm drones an essential part of future warfare, it's felt.

"Leonidas counter-electronics system demonstrated lethality against a broad range of UAS and electronic systems and achieved swarm defeat at multiple US government-sponsored test events, outperforming six down-selected systems," the manufacturer said in January when announcing its $66.1 million supply contract with the US Army.

 
Miten tuo Sergei-patteri sijoitetaan tykistö-patteriston suojaksi? Ovatko ne jalkaväen ja tykkilinjan välissä, vai onko Sergeit jaoksittain tykki-pattereiden välissä?
 
Itse laittaisin Sergei jaokset tykistöpattereiden väliin siinä mielessä, että patteriston 18 tykkiä on suurin piirtein rivissä, mutta tykkien välit voivat olla 200-500m. Jos rynnäkkölentäjä tulisi suoraan edestä, hän voisi ampua vain yhtä tykkiä, jos sen näkee, mutta jos lentää sivusta päin, ampumatilaisuuksia lentäjälle on 18. Tällöin toisaalta Sergei jaos voi yllättää joka 6 tykin välein, ja Sergei-patteri 3 kertaa tykistöpatteriston alueella.
 
Itse laittaisin Sergei jaokset tykistöpattereiden väliin siinä mielessä, että patteriston 18 tykkiä on suurin piirtein rivissä, mutta tykkien välit voivat olla 200-500m. Jos rynnäkkölentäjä tulisi suoraan edestä, hän voisi ampua vain yhtä tykkiä, jos sen näkee, mutta jos lentää sivusta päin, ampumatilaisuuksia lentäjälle on 18. Tällöin toisaalta Sergei jaos voi yllättää joka 6 tykin välein, ja Sergei-patteri 3 kertaa tykistöpatteriston alueella.

Ryssä osaa pommittaa myös Sergein kantaman yläpuolelta. SU-24 tulee ekana mieleen.
 
Kyllä tuollaiset matala rynnäköt alkaa olemaan menneen talven lumia myös ryssän puolella. Eiköhän Ukrainan sota ole jo sen opettanut ja jos ei muuta niin tuo kalusto jolla noita matalarynnäköitä tehdään lienee kohta koristamassa Ukrainalaisten peltoja. Toki hekot eivät ole katoamassa minnekään mutta eiköhän niitäkin vastaan löytyisi pikkuhiljaa jotain tehokkaampaa.
 
Jos lentää matalalla, niin uhkana on ammus-IT ja olalta laukaistavat ohjukset. Jos lentää korkealla, niin uhkana on kalliimmat, ja oletettavasti paremmat keskimatkan ohjukset ja Hornetit. Mielestäni Suomen ilmatilassa kannattaa lentää matalalla.
Ukrainassa on juuri tuo tilanne, että millään korkeudella ei ole turvassa vastustajan alueella. Lopputuloksena on, että kumpikaan puoli ei lennä toisen ilmatilassa. Sen sijaan viskotaan kaukovaikutusaseita oman ilmapuolustuksen suojista, liitopommeja rintamalle ja risteilyohjuksia selustaan.

Tuollaiseksi tilanne menisi meidänkin kanssamme hyvin nopeasti, ainakin alkuun kun ollaan omien voimien varassa. venäjällä ei olisi kykyä kestää Hornetien aiheuttamia tappioita meidän ilmatilassa eikä meillä varaa riskeerata vähiä Horneteja venäjän ilmatilassa.

Ilman NATO-jäsenyyttä tilanne olisi jäänyt tuollaiseksi koko sodan ajaksi. Nyt jäsenenä on todennäköistä, että liittolaisilta saadaan apua joka mahdollistaa syvemmät operaatiot. F-35, Growler ja AWACS on sellainen kombo jolla on mahdollista avata tie hyvänkin ilmapuolustuksen läpi pienellä riskillä.

F-35 tulee tuosta kombosta meidänkin uudeksi koneeksi, mikä vielä parantaa tilannetta. Toisaalta myös NATO-liittolaiset saattavat olla haluttomia riskeeraamaan koneita syvissä iskuissa, kun voi käyttää ohjuksia ilman riskiä koneille ja lentäjille. Sitä vaaraa alasampumisesta kun ei saa nollaan millään vehkeillä.
 
Back
Top