ZU-23-2 'Sergei' - paikallisjoukkojen "piiska-tykki"?

Oikeassa olet. Mutta ei pidä katsoa tykkiryhmän vaan Sergeipatterin kokoonpanoa. Siinä kuuden tykin tulivoimaan tarvitaan 129 miestä.

Muistaakseni jaoksessa oli kolme tykkiä ja patterissa kolme jaosta eli yhdeksän tykkiä. Mutta anyway.
 
Ja jos tuolle linjalle lähdetään, niin samalla perusteellahan oltaisiin voitu säilyttää panssarintorjuntatykitkin... kyllä se 37 mm bemareihin puree, puhumattakaan 75-millisestä.
Niinhän niitä pitkään säilytettiinkin, ja juuri pääasiassa pihkovalaisten peltipurkkeja varten. Tuo vanha pst-kalusto taisi väistyä vasta a-tarvikkeiden lopullisesti hapannuttua.
 
Jolloin päälle hyökkäävä vihulinen yhtäkkiä ihmetteleekin että hupsista, minne katosivat sääreni.....
Saattas se loppusarja vielä paikkasa ylempää löytää.. Oisko se sitten "miten mun kädet ottaa juostessa maahan kiinni?!!"
 
Viime sodassa piiskatykeillä tuhottiin isossa hädässä tankkejakin vain suuntaamalla oman tykin putken läpi. Väitätkö oikeasti, että sergeitä kiinteällä kameralla ei saada osumaan esim. ajoneuvoon 1000 metrin päähän? Enemmän olisin huolissani siitä, millainen sähköjärjestelmä/akusto tuohon tarvitaan.

Idea on saada vanhasta aseesta paremmat suhteelliset tehot minimoimalla miesmäärä ja antamalla vaatimattomampi käyttötarkoitus. Idea ei ylipäätään toimi, jos sergeitä aletaan rakentamaan suurella rahalla.

Erilainen robotiikka halventuu jatkuvasti koko ajan. Samoin lämpökamerat ovat halventumis- ja yleistymiskierteessä. Vanhoja aseita voisi käyttää kyllä tuohon tapaan automatisoidusti, varsinkin kun niistä ei tule juuri lämpöjälkeä eikä toisaalta hirveästi henkilöstövaadetta.

Maalin paikannukseen voisi toimia esim. useampien lämpökameroiden avulla toteutettu kolmiomittaus jossa tietokoneohjelmisto laskee jatkuvasti kuvantunnistusohjelmiston avulla maalin korkeuden, suunnan ja nopeuden.

Alustaksi luonnollisesti pick-up. Turvapaikanhakijoiden joukosta löytynee ammattitaitoa teknikaalin rakentamiseen. Riittävän tehokas agregaatti polttoaineineen peräkärryyn. Käyttöalueena kotialueen kohteiden kohdepuolustus, tälläista tilapäisviritelmää ei kannattaisi laittaa taistelukentän läheisyyden olosuhteiden armolle.

Musti voisi olla vastaavalle zydeemille hyvä käyttökohde maanpinnan kohteita vastaan. Varsinkin jos Mustin voisi asentaa vielä kauko-ohjattavan (autonominen ei tarvitsisi sentään olla) mönkijän ja/tai moottorikelkan päälle. Viime kädessä erilaisia kylki- ja viuhkamiinoja voisi asennella myös vaikkapa lelupanssarin kokoisen alustan päälle...
 
Voisihan tuota kuvitella, että joku veivi-sergei olisi edelleen kohtu oiva ase esim. kun vihollisen maahanlaskut joillekin alueille halutaan estää?
Maahanlaskut torjutaan tykistöllä. Jalkaväen tehtävä on sen jälkeen tuhota rippeet.
 
@Umkhonto @Erkki olisko mahdollisesti niin että yhtymien ilmatorjuntapattereissa (61 ja 95/61) on 9 tykkiä ja YLJOPO ITPTRIssä 6 tykkiä.

Eipä ole vähään aikaan tullut katseltua "päivitettyä" organisaatiotaulukkoa, mutta 9 tykkinen se patteri oli ainakin 90- ja 2000-luvun alun oppien mukaan.

Edit: Nyt kun pengoin arkistojani niin löysin organisaatiokaavion jostain vuosituhannen vaihteesta.
"Kevyt ilmatorjuntapatteri 6 + 24 + 72 = 102
- Pääll
- Ptriups
- Knto- ja huoltojaos
- JoPa
- 1. Tulijaos
- 2. Tulijaos
Huom! Jalkaväkiprikaatin KvItPtrissa 3 * tulijaos, vahvuus 7 + 28 + 94 = 129"
 
Viimeksi muokattu:
Niinhän niitä pitkään säilytettiinkin, ja juuri pääasiassa pihkovalaisten peltipurkkeja varten. Tuo vanha pst-kalusto taisi väistyä vasta a-tarvikkeiden lopullisesti hapannuttua.

Meillä oli 45-millinen pst-tykki harjoituskalustona simuloimassa raskasta sinkoa. Ase oli käytännössä kopio saksalaisesta 37-millisestä joita myös oli Suomessa. 45PstK32 oli kuulemma jo tuolloin 80-luvun jälkipuoliskolla poistunut sa-vahvuudesta. Käsittääkseni 37-millisiä ( m Ruotsi/Saksa ) tosiaan oli vielä tuolloin rannikkojoukoilla sodan ajan varauksissa väylätorjunta-aseiksi. 75-millisiin en muista linnakkeilla tms. törmänneeni. 76/88-millisiä it-tykkejä sieltä kyllä löytyi.
 
Maahanlaskut torjutaan tykistöllä. Jalkaväen tehtävä on sen jälkeen tuhota rippeet.
Se on helpommin sanottu kuin tehty jos katsot paljonko PP:lla on putkia, näillä kantamaa ja vastuualueessa lääniä.
Lisäksi tykistöä ei voi oikein käyttää jos tulee siviilien tai ei niin kovasti linnoitetun puolustettavan kohteen niskaan.
Sergei on hyvä estämään maahanlasku helikopterilla suoraan kohteeseen.
Ei että lisää tykistöä olisi huono asia...
 
Piti ihan kaivaa vanhat Siivet-lehdet ja tarkistaa. Eli 23 ITK 95 päätoimittajana taitaa toimia Patria, mutta Instrumentointi (INSTA) on ilmeisesti siinäkin mukana. Instrumentoinnilla oli kuitenkin myös oma kevyempi 23 ITK modi. Onko tästä kellään mitään nippelitietoa? Oliko mahdollisesti kilpaileva Patrian version kanssa? Kuva löytyy noista 90-luvun lopun Instrumentointi Oyn mainoksista.

Lopullinen 23 ITK 95 oli yhteisthanke, jossa Patria oli lopputuottaja. Instralta oli elektroniikka.

Itse näkisin parhaaksi, että annetaan kaikille maakuntakomppanioille touhutonni ja käsky suunnitella ja valmistaa prototyyppi yhdelle 23mm aseelle, joka olisi enintään kolmen hengen käytettävissä. Samantyylinen kuin KPVn vedettävä yhden aseen jalusta. Paras valitaan tuotantoon ja voittajat saavat palkinnon. Semmoinen, jonka saisi tarvittaessa laitettua osiin ja kannettua rakennukseen ja ammuttua sieltä.

Sergein saa osiin, jonka tykkiryhmä pystyy kantamaan esim. kukkulan päälle.

Jaoksia oli alunperin kaksi, mutta myöhemmin määrä nousi (kalustotilanteen kohennuttua?) kolmeen. Tämmöistä muistelen.

Kyllä yhdessä vaiheessa kaikissa Sergei -pattereissa oli kolme jaosta. Tämä siis DDR -ostojen jälkeen.

Välillä kaikki it- joukko-osastoissa palvelleet saivat Sergei -koulutuksen oman erikoiskoulutuksensa lisäksi. Tietenkään heidän koulutustasonsa ei olleut samaa luokkaa, kuin vrsinaisilla tykkimiehillä.
 
Lopullinen 23 ITK 95 oli yhteisthanke, jossa Patria oli lopputuottaja. Instralta oli elektroniikka.



Sergein saa osiin, jonka tykkiryhmä pystyy kantamaan esim. kukkulan päälle.



Kyllä yhdessä vaiheessa kaikissa Sergei -pattereissa oli kolme jaosta. Tämä siis DDR -ostojen jälkeen.

Välillä kaikki it- joukko-osastoissa palvelleet saivat Sergei -koulutuksen oman erikoiskoulutuksensa lisäksi. Tietenkään heidän koulutustasonsa ei olleut samaa luokkaa, kuin vrsinaisilla tykkimiehillä.

Se silti painaa tonnin eikä sillä voi ampua ikkunasta.
 
  • Tykkää
Reactions: s91
Se silti painaa tonnin eikä sillä voi ampua ikkunasta.

Olisi ihan mielenkiintoista miettiä saisiko Sergeistä tuunattua yksiputkisen version. Kaksi putkea on tarpeen ilma-ammunnan vaatimaan korkeaan tulinopeuteen, mutta kyllähän yhdelläkin putkella saisi maamaaleja vastaan ihan kivasti jälkeä ja pudottaisi painoa aika reilusti.

Elektronisesti ajastettu 23 mm kranaatti sopisi ihan siedettävästi myös lennokintorjuntaan, mutta melkein jo vaatisi uuden tykin moiseen..
 
Olisi ihan mielenkiintoista miettiä saisiko Sergeistä tuunattua yksiputkisen version. Kaksi putkea on tarpeen ilma-ammunnan vaatimaan korkeaan tulinopeuteen, mutta kyllähän yhdelläkin putkella saisi maamaaleja vastaan ihan kivasti jälkeä ja pudottaisi painoa aika reilusti.

Elektronisesti ajastettu 23 mm kranaatti sopisi ihan siedettävästi myös lennokintorjuntaan, mutta melkein jo vaatisi uuden tykin moiseen..

Kyllä saa. Serbit ovat tehneet rynnäkkövaunun, jossa on pääaseena sergein toinen ase.
 
Olisi ihan mielenkiintoista miettiä saisiko Sergeistä tuunattua yksiputkisen version. Kaksi putkea on tarpeen ilma-ammunnan vaatimaan korkeaan tulinopeuteen, mutta kyllähän yhdelläkin putkella saisi maamaaleja vastaan ihan kivasti jälkeä ja pudottaisi painoa aika reilusti.

Elektronisesti ajastettu 23 mm kranaatti sopisi ihan siedettävästi myös lennokintorjuntaan, mutta melkein jo vaatisi uuden tykin moiseen..

Pudotettava RCSW torni olisi kait kaikkein paras ratkaisu, mutta samalla myös hintavin vaihtoehto. Joten jos remote-tornien, tuotanto nousee tämän ja ensivuosikymmenen aikana, ja sergei säilyy varastossa, niin tämä projekti tulee luultavasti sopivaksi toteuttaa hintojen tippuessa.
 
Back
Top