корыто (koryto) – tarinoita kaukalolta

[Minuteman]

Työllähi ellää mut kaupankäynnil rikastuu

Vuonna 2005 Sibneftin omistaja, oligarkki ja Putinin ystävä Roman Abramovitš myi 75 prosenttia Sibneftin osakkeista valtiolle, käytännössä Gazpromille. Kauppahinta oli 13,7 miljardia dollaria. Myyntihetkellä se oli Venäjän pienin öljy-yhtiö, jonka tuotanto oli laskussa. Valtio olisi voinut maksaa yhtiöstä huomattavasti vähemmän, Abramovitš oli aikanaan ostanut Sibneftin vain 100 miljoonalla dollarilla, Abramovitš sai Sibneftistä keinotekoisesti nostetun huippuhinnan.

Vuonna 2005 valtio maksoi Rosneftegaz-yhtiön kautta Gazpromille 7,2 miljardia dollaria ja sai vastineeksi 10,7 prosenttia Gazpromin osakkeista. Kyse on samoista osakkeista, jotka Gazpromin johto ja työntekijät olivat saaneet Jeltsinin 1993 antaman määräyksen nojalla lunastaa yksityistämissekeillään.

Miksi Sibneftistä maksettiin 13,7 miliardia dollaria? Ja miksi valtio maksoi yli seitsemän miljardia dollaria (loput summasta maksettiin Gazpromin budjetista) vain korottaakseen omistusosuuttaan Gazpromista, kun sillä oli joka tapauksessa jo ennestään käytännössä täysi määräysvalta yrityksessä? Entä menivätkö 13 miljardia dollaria sittenkään juuri Roman Abramovitšille? Häntähän pidetään Millhouse Capitalin omistajana, mutta kukaan ei tiedä Millhousen todellisia omistajia. Abramovitšilla sanotaan olevan erittäin vaikutusvaltainen yhtiökumppani, mutta kuka tämä kumppani on? (Jokainen voi lisätä tähän ensimmäisenä mielen tulevan nimen. Se alkaa P:llä)

Osa Gazpromin osakkeista näyttää kadonneen. Vielä vuoden 2003 puolivälissä Gazpromin tilinpäätösten perusteella sen ja tytäryhtiöiden omaan pääomaan kuului 17,5 prosenttia omia osakkeita. Kesäkuun 2007 lopulla omien osakkeiden määrä oli vain 0,5 prosenttia. Vuonna 2005 valtio oli ostanut 10,7 prosenttia Gazpromin osakkeista, mutta mihin hävisivät loput 6,3 prosenttia? Ennen talouskriisiä ne olivat arvoltaan lähes 20 miljardia dollaria. Kenen hallussa kadonneet osakkeet ovat? Miksi Gazprom jakaa vuodessa satoja miljoonia dollareita Keski-Aasian öljystä saamiaan kuljetustuloja sveitsiläiselle sähkön jälleenmyyntiyhtiölle RosUkrEnergolle? Kuka sveitsiläisyrityksen oikein omistaa? (Jokainen voi lisätä tähän ensimmäisenä mielen tulevan nimen. Se alkaa P:llä)

Nuo ylläkuvatut kaupat tehtiin, kun Dmitri Medvedev toimi Gazpromin hallituksen puheenjohtajana. Mikä hänen osuutensa oli näissä kaupoissa ja vaikuttiko se jotenkin hänen valintaansa Putinin seuraajaksi Putinin kahden ensimmäisen kauden jälkeen?

Valtion energiayhtiö Gazprom on siirtänyt valtavia omistusosuuksiansa salaperäisille "kolmansille tahoille". Gazprom on luovuttanut merkittäviä rahavirtoja hallinnoivien tytäryhtiöiden omistuksia ulkopuolisiin käsiin. Vaikka kyse oli Gazpromin (valtionyhtiö!) kannalta merkittävistä yhtiöistä, tarjouskilpailua ei järjestetty eikä myyntiprosessi ollut avoin. Ensimmäiseksi myyntivuorossa oli vakuutusyhtiö SOGAZ, jonka pietarilainen Rossija-pankki osti vuonna 2005.

Rossija-pankin koko osakekannan arvo vastasi tuolloin kutakuinkin SOGAZin markkinahintaa (noin miljardi dollaria). Rossija-pankin hallituksen puheenjohtaja Juri Kovaltzuk on samalla myös sen suurin osakkeenomistaja ja Putinin tuttu jo Pietarin ajoilta. SOGAZ on yksi Venäjän suurimmista vakuutusyhtiöistä. SOGAZin omistajat ovat mielenkiintoisia: vuonna 2008 SOGAZista omisti 12 % yhtiö nimeltä Accept, jonka omistaja on Putinin serkun poika Mihail Shelomov. Vuonna 2007 SOGAZin hallituksen varapuheenjohtajaksi nimettiin Putinin toisen serkun poika, Mihail Putin. SOGAZissa sukulaisuussuhteita ei kommentoida muuten kuin vakuuttamalla, että suhteet eivät luo yhtiölle etulyöntiasemaa markkinoilla. Uskokoon kuka jaksaa.

Gazprom luovutti samaisen Rossija pankin hallinnoitavaksi eläkerahaston Gazfondin, jonka arvo oli yli kuusi miljardia dollaria. Vuosien 2006-2007 vaihteessa rahaston varoilla ostettiin yli puolet Gazprombankin osakkeista. Gazprombank kasvoi 2007 loppuun mennessä Venäjän toiseksi suurimmaksi pankiksi heti valtio-omistesen Siberbankin jälkeen.

Heinäkuussa 2005, Gazpromin omistamat mediayritykset siirrettiin Gazprombankin omistukseen vain 166 miljoonalla dollarilla. Kahta vuotta myöhemmin silloinen varapääministeri Dmitri Medvedev arvioi GazpromMedian arvoksi 7,5 miljardia dollaria. Ostamillaan Gazprombankin osakkeilla sai Rossija-pankin hallituksen puheenjohtaja Juri Kovaltzuk hallintaansa jättimäisen media-alan holdingyhtiön, johon kuuluvat neljä suurta televisiokanaa (NTV, TNT, REN TV ja Pietarin viides kanava),suurimpiin sanomalehtiin kuuluva Komsomolskaja Pravda sekä kymmeniä pienempiä televisio ja- radiokanavia sekä sanomalehtiä.

Valtion viestintäyritysten kassaksi aikanaan perustettu Svjaz-bank järjesti vuonna 2004 osakeannin, jossa yli puolet sen osakkeista päätyi RTK-Leasing nimisen yrityksen haltuun. RTK-Leasingin omistajana pidetään tanskalaista lakimiestä Jeffrey Galmondia, jonka nimi yhdistetään usein Venäjän teknologia ja viestintäministerinä toimineeseen Leonid Reimaniin. Mutta ovatko he yhtiön todeliset omistajat? Jeffrey Galmond liittyy myös Soneran idänvalloituksen kiemuroihin Megafon –omistustensa kautta.

RTK -Leasingin tultua enemmistö osakkaaksi monet viestintäalan yritykset alkoivat siirtyä Svjaz-bankin asiakkaiksi. Seuraavan vuoden alussa Venäjän KuIuttajansuojayhdistys pyysi pääsyyttäjänvirastsoa, sisäministeriötä ja valtiontaloudetanrkastusvirastoa tutkimaan asiaa. Tarkastuksella ei ole kuitenkaan pidetty turhaa kiirettä.

Vladimir Putinin tultua valtaan Venäjällä käytiin keskustelua valtion öljynvientimonopolin perustamisesta. Sitä ei syntynyt, sen sijaan täysin tyhjästä putkahtanut sveitsiläinen öljynvälitysyhtiö Gunvor saavutti äkkiä menestystä. Gunvor välittää noin kolmanneksen Venäjän öljyn ja öljytuotteiden vientikaupasta, mm. merkittävän osuuden kaikesta valtion omistamien öljy-yhtiöiden Rosneft ja Gazprom Neftin viennistä.

Gunvorin omistaa Putinin vanha työtoveri Pietarin ajoilta, Suomen kansalainenGennadi Timtšenko, joka omistaa kumppaninsa Boris Rotenbergin kanssa Helsingissä mm. Hartwal Arenan. Brittiläiselle Guardianille läehettämässän kirjeessä Timtšenkon yhtiökumppani, Gunvorin osaomistajaksi merkitty ruotsalainen Torbjörn Törnqvist tunnusti, että Gunvorin omistajia onkin kolme. Kolmannen yhtiökumppan henkilöllisyys on edelleen tuntematon. (Jokainen voi lisätä tähän ensimmäisenä mielen tulevan nimen. Se alkaa P:llä)

Toukokuussa 2006 Zurichin välittäjätuomioistuin katsoi, että bermudalaisen holdingyhtiön Ipoc International Growth Fundin omistajat ovat sotkeutuneet rahanpesuun yhtiön todellisen omistajan, todistaja No 7:n puolesta. Todistaja No 7:n kuvaus vastaa täysin vuosina 2004-2008 Venäjän teknologia- ja viestintäministerinä toiminutta Leonid Reimania, joka on Putinin vanhoja pietarilaisystäviä. Marraskuussa 2007 Brittiläisten Neitsytsaarten syyttäjänvirasto pyysi Yhdysvalloilta tutkinta-apua Reimanin osallisuudesta lainvastaiseen toimintaan. Tästä huolimatta ministeri Reiman jatkoi edelleen virassaan ja siirtyi tästä positiosta sujuvasti Venäjän Federaation presidentin neuvonantajaksi.

Ipoc International Growth Fundin nimellinen omistaja on vanha tuttumme tanskalaislakimies Jeffrey Galmond, siis sama henkilö jonka RTK-Leasingyhtiö sai vuonna 2004 Svjaz-bankin osakkeista merkittävän osuuden. Halmond omistaa hallinnoimien yhtiöidensä kautta isoja siivuja monesta merkittävästä venäläisestä matkapuhelinoperaattoreista. Mielenkiintoinen kysymys on, kenen rahoilla ja kenen hyväksynnällä tanskalainen lakimies voi ostaa merkittävän siivun Venäläisestä pankki- ja telecomsektorista?

*********************************

Yllä oleva perustuu Boris Nemtsovin kirjoituksiin seka Novaja Gazeta -lehdessä julkaistuihin artikkeleihin.

 

[Minuteman]

Tämä Minutemanin hyvä teksti kannattaa kaikkien lukea ajatuksella!

Kiitos Hanski kannustavasta kommentista.

Maatalouden tila tosiaan unohtui: Venäjä tuo ulkomailta tällä hetkellä karkeasti kolmasosan kuluttamistaan elintarvikkeista, suurissa kaupungeissa myytävistä elintarvikkeista jopa 70% on alkuperältään ei-venäläisiä.

Syynä tähän on EU:n ja USA:n avokätisesti jakamat maataloustuet. Suomen kannalta kuvio on sillä tavalla jännä että mekin tuomme suuren osan kuluttamistamme elintarvikkeista mutta samalla viemme valtavat määrät EU tuilla tuotettuja elintarvikkeita Venäjälle.

Jos Putin ajaa Venäjän täydelliseen eristykseen ja kauppasaartoon niin käsissä on Leningradin piiritys potenssiin kolme.

 

[Hanski]

Ohhoh. Kiitoksia koosteesta. Jos tämä kaikki pitää paikkaansa, niin silloinhan Venäjä on hyvin hyvin pitkälle tuon Kiina-korttinsa varassa. Jos Kiina lähtee voimakkaasti lisäämään kauppaa ja strategisesti liittoutumaan Venäjän kanssa, silloin ei ole odotettavissa romahtamista ylihuomenna. Jos taas sitten ei niin kokonaiskuvahan näyttää siltä, että ei hyvältä näytä.

Ja sitten se tuhannen taalan kysymys: MIKSI KIINA LÄHTISI LIITTOUTUMAAN VENÄJÄN KANSSA?

Kiina ei tarvitse Venäjää muuta kuin raaka-ainelähteenä ja vielä tällä hetkellä lentokonemoottoreiden toimittajana. Kiinan viennille Venäjä näyttäytyy kiinalaisen malariasääsken jätöksen kokoisena markkinana, tarkemmin sanottuna 2,2% Kiinan viennistä suuntautuu Venäjälle (ohessa linkki, mutta en kyllä tarkistanut tietojen paikkansapitävyyttä):
http://www.worldsrichestcountries.com/top_china_exports.html

Minusta Kiinan ja Venäjän "liittoutuminen" näyttää aivan samalta kuin Saksan ja Neuvostoliiton liittoutuminen 1939-1941. Kumpikaan ei luota toiseensa ja odottavat vain otollista hetkeä välien selvittelyyn - toivottavasti tällä kertaa talouden areenoilla.

Kumma, miten Venäjän tilanne alkaa muistuttaa Saksan tilannetta 1930-luvulla myös tältäkin osin!

 

[Minuteman]

Itä-Siperian ja Venäjän Kauko-Idän tilanne on mielenkiintoinen. Muistaakseni Vladivostokista lentää Pekingiin kahdessa tunnissa mutta Moskovaan lento kestää yhdeksän tuntia. Junalla voi tehdä ostosmatkan Kiinaan niin kuin suomalainen tekee päiväreissun Tallinnaan. Moskovaan junareissu taisi kestää viikon. Suuntaansa.

Venäjän itärannikon jobbarit tuovat Japanista halpoja käytettyjä autoja, tuontitullien korotukset aiheuttivat lähes kansannousun. Suurissa itärannikon venäläiskaupungeissa on jo omat chinatowninsa ja businessuhteet kiinalaisten talouskeskittymien kanssa kasvavat kaiken aikaa.

Vuonna 2004 Putinin Kiinalle luovuttamille saarille (Huomaa ironia: Krimin luovutus Ukrainalle oli vääryys jonka korjaamisen otti missiokseen sama mies joka itse luovutti 340 neliökilometriä Pyhää Venäjää Kiinalle) ollaan rakentamassa miljoonakaupunkia jonka funktiona ei voi olla mikään muu kuin lisätä Kiinan vaikutusvaltaa alueella.

Hykerryttää ajatus että jonkun ajan kuluttua Vladivostokiin ilmestyy kuin tyhjästä aseistettuja vaitonaisia kurinalaisesti käyttäytyviä keltaisia miehiä ja seuraavaksi kansanäänestyksellä Venäjän Kauko-Itä liittyy Kiinan Kansantasavaltaan.

Tässä tilanteessa Moskova olisi ihan yhtä kädetön kuin Kiova Krimin kanssa.

 

[Taitolaji]

Mielenkiintoisia juttuja tässä linkissä!

Kohta ovat jenkit ja Natokin Venäjän kaukalolla, ainakin yritystä löytyy. Seilaavatko Ranskassa valmistetut Venäjälle myydyt sota-alukset kohta Naton lipu alla? Kutkuttava ajatus!

U.S. Lawmakers Want France to Sell Russian-Ordered Warships to NATO

• Reuters
• May. 30 2014 10:30
• Last edited 10:30

U.S. lawmakers have urged France to cancel the sale of two advanced helicopter-carrier ships to Russia and suggested that NATO buy or lease them instead.

The purchase would send a strong signal to Russian President Vladimir Putin that "the NATO allies will not tolerate or in any way enable his reckless moves," they said in a letter to NATO Secretary-General Anders Fogh Rasmussen.

Washington and some European partners have been urging Paris to reconsider its supply of high-tech military hardware to Moscow following Russian action in Ukraine, including its annexation of the Crimean peninsula in March.

Purchasing the ships would also enhance NATO's capabilities at a time when many members have been cutting defense expenditures, and reassure NATO partners in Central and Eastern Europe, the lawmakers said.

Signatories of the letter included Eliot Engel, the top Democrat on the House of Representatives Foreign Affairs Committee, and the chairman of the U.S. delegation to the NATO Parliamentary Assembly, Michael Turner.

France has said it would press ahead with the deal because canceling would do more damage to Paris than to Moscow. The contract, worth $1.66 billion, has created about 1,000 jobs and includes the option for two more of the advanced vessels.

Four other U.S. lawmakers wrote to Obama earlier this month urging him to oppose the sale of the Mistral ships, which can carry 16 helicopters, four landing craft, 60 armored vehicles, 13 tanks and up to 700 soldiers.

A spokesman for Democratic U.S. Senator Mark Warner, who signed that letter, said he was unaware of any response.

The 2011 French sale was Moscow's first major foreign arms purchase in the two decades since the fall of the Soviet Union. Former French President Nicolas Sarkozy had hailed the signing of the Mistral contract as evidence the Cold War was over.

The first carrier, the Vladivostok, is due to be delivered by the last quarter of 2014. The second, to be delivered by 2016, is named Sebastopol, after the Crimean seaport.

See also:
Russia Tells France to Deliver Warships or Return Money



inShare

 

[fulcrum]

Mielenkiintoisia juttuja tässä linkissä!

Kohta ovat jenkit ja Natokin Venäjän kaukalolla, ainakin yritystä löytyy. Seilaavatko Ranskassa valmistetut Venäjälle myydyt sota-alukset kohta Naton lipu alla? Kutkuttava ajatus!

Tuskin. Ainakin ensimmäinen on pakko toimittaa, tai tulee hyvin, hyvin kalliiksi. Pitää sekä palauttaa rahat että maksaa sopimuksen rikkosakko. Toisen perumisesta on puhuttu, mutta sekin olisi ranskalaisille kallis pieti, etenkin kun alus on osittain valmistettu Venäjällä.
Lisäksi Ranskan maine luotettavana asetoimittajana vaarantuisi. He eivät pysty hintakilpailemaan amerikkalaisten kanssa, joten tämän kilpailuedun menettäminen olisi aika kohtalokasta.

 

[Minuteman]

Ranskalaiset ovat siinä raossa että pitää valita vähemmän huono vaihtoehto. Ranskalaiselle ilmailu- ja avaruusteollisuudelle suhteet Yhdysvaltalaisiin ovat elintärkeät. Yhteen suuntaan kun kumartaa niin toiseen pyllistää.

 

[Hanski]

Tuskin. Ainakin ensimmäinen on pakko toimittaa, tai tulee hyvin, hyvin kalliiksi. Pitää sekä palauttaa rahat että maksaa sopimuksen rikkosakko. Toisen perumisesta on puhuttu, mutta sekin olisi ranskalaisille kallis pieti, etenkin kun alus on osittain valmistettu Venäjällä.
Lisäksi Ranskan maine luotettavana asetoimittajana vaarantuisi. He eivät pysty hintakilpailemaan amerikkalaisten kanssa, joten tämän kilpailuedun menettäminen olisi aika kohtalokasta.

Asia ei ole ollenkaan näin yksinkertainen. Jos Mistral-alukset tulkitaan sota-aluksiksi (joita ne totta kai ovat Ranskan omasta määrittelystä huolimatta), niiden viennissä tulee noudattaa päätöksiä sotatarvikkeiden viennistä. Euroopan unionin maat ovat sitoutuneet noudattamaan sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevia yhteisiä sääntöjä (2008/944/YUTP), jossa todetaan mm. seuraavaa:
"4) Jäsenvaltiot ovat vakaasti päättäneet estää sellaisen sotilasteknologian ja sellaisten puolustustarvikkeiden viennin, joita voitaisiin käyttää kansalliseen sortotoimintaan tai kansainväliseen hyökkäykseen tai jotka voisivat lisätä alueellista epävakautta."

Jos Ranska haluisi luopua Mistralien viennistä, riittäisi ainoastaan paikallisen eduskunnan päätös, että muuttuneessa kansainvälisessä tilanteessa Mistral-kauppa on ristiriidassa Ranskan kansainvälisten sopimusten kanssa, minkä vuoksi Mistral-toimitussopimus tulee purkaa.

Ranskalla on ikävä kyllä pitkät perinteet kansainvälisten asevientikieltojen kiertämisessä...

 

[Minuteman]

Ranskalla on ikävä kyllä pitkät perinteet kansainvälisten asevientikieltojen kiertämisessä...

Tulossa voi olla kyllä sen sortin sukkasaippuaa että se kaupan perumispäätös on helppo tehdä.

Off topic: Nämä kv. asekauppakuviot ovat kyllä jänniä. Suomi tuntuu olevan ainoa maa joka soveltaa kaikkia mahdollisia suosituksiakin pilkuntarkasti ja ylikin.

 

[kimmo.j]

Suomessa puolustusteollisuuden työpaikat ovat kukkahattutädeistä hyvinkin uhraamisen arvoisia.
Tulee niin hyvä mieli kun on estetty jonkun julman väkivaltakoneiston hankinta. Juu kukaan muukaan ei myy.

 

[fulcrum]

Ranskalaiset ovat siinä raossa että pitää valita vähemmän huono vaihtoehto. Ranskalaiselle ilmailu- ja avaruusteollisuudelle suhteet Yhdysvaltalaisiin ovat elintärkeät. Yhteen suuntaan kun kumartaa niin toiseen pyllistää.

Ei varsinaisesti. Ranskalaiset ovat aika omavaraisia monessa suhteessa - siksi he ovatkin hyviä myymään aseita kaikenmaailman diktaattoreille riippumatta amerikkalaisten mielipiteestä.

Asia ei ole ollenkaan näin yksinkertainen. Jos Mistral-alukset tulkitaan sota-aluksiksi (joita ne totta kai ovat Ranskan omasta määrittelystä huolimatta), niiden viennissä tulee noudattaa päätöksiä sotatarvikkeiden viennistä. Euroopan unionin maat ovat sitoutuneet noudattamaan sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevia yhteisiä sääntöjä (2008/944/YUTP), jossa todetaan mm. seuraavaa:
"4) Jäsenvaltiot ovat vakaasti päättäneet estää sellaisen sotilasteknologian ja sellaisten puolustustarvikkeiden viennin, joita voitaisiin käyttää kansalliseen sortotoimintaan tai kansainväliseen hyökkäykseen tai jotka voisivat lisätä alueellista epävakautta."

Jos Ranska haluisi luopua Mistralien viennistä, riittäisi ainoastaan paikallisen eduskunnan päätös, että muuttuneessa kansainvälisessä tilanteessa Mistral-kauppa on ristiriidassa Ranskan kansainvälisten sopimusten kanssa, minkä vuoksi Mistral-toimitussopimus tulee purkaa.

Kyllähän sen VOI tehdä niin, mutta siitä sitten tulisi em. seuraukset, joidenka vuoksi paikallinen eduskunta ei välttämättä kevyin mielin ala sellaista päätöstä tekemään. Jollei vallan julkisotaan aleta (jolloin toimitusta voitaisiin ehkä laillisin konstein viivästyttää) tai amerikkalaiset pistä tiskiin vallan muhkeita lahjuksia, niin tuskin kauppoja perutaan, ainakaan ensimmäisen aluksen osalta.

Mistraleistahan on aikaisemminkin muut Nato-maat valittaneet, ja ranskalaisten argumentti on että koska niissä ei ole aseistusta (aseistus asennetaan Venäjällä), ne eivät ole sota-aluksia

 

[fulcrum]

Ja sitten se tuhannen taalan kysymys: MIKSI KIINA LÄHTISI LIITTOUTUMAAN VENÄJÄN KANSSA?

Siihen on helppo keksiä syitä. Kiinalaiset tarvitsevat vastavoimaa Yhdysvalloille mikäli aikovat realisoida omat laajentumisprojektinsa Itä-Aasiassa, ja ainoa muu valtio jolla on tähän jonkunlaisia edellytyksiä on Venäjä.

 

[Minuteman]

Kiinalaiset tarvitsevat vielä enemmän USA:n markkinoita ylläpitääkseen talouskasvuaan.

 

[SJ]

Siihen on helppo keksiä syitä. Kiinalaiset tarvitsevat vastavoimaa Yhdysvalloille mikäli aikovat realisoida omat laajentumisprojektinsa Itä-Aasiassa, ja ainoa muu valtio jolla on tähän jonkunlaisia edellytyksiä on Venäjä.

Minä taas veikkaisin, että Kiina on kiinnostunut Venäjästä lähinnä siksi, että se nyt vain voisi olla saatavilla ja kohtuu halvalla. Liittoutuminen tässä tapauksessa taitaa mennä kategoriaan "Find out what they want, Give them some of what they need, Exploit them all you can!"

Veikkaan, että Putin tietää tämän ja kaikki tuo viimeaikainen pullistelu ja vaikutusvallan tavoittelu on ainakin osittain tarkoitettu Kiinan aloillaan pitämiseen. Se suunnitelma tuli ainakin toistaiseksi kynsille, joten Putin koettaa ostaa aikaa kaveeraamalla Kiinan kanssa, josko pullistelu olisi saanut jotakin aikaan ja koettaa pysyä pinnalla tämän kriisin ajan, jonka jälkeen hän saa julistaa itsensä voittajaksi hengissä pysymisen perusteella. Sitten voi taas näytellä isoa herraa ja kaikki kumartaa.

 

[fulcrum]

Osa Gazpromin osakkeista näyttää kadonneen. Vielä vuoden 2003 puolivälissä Gazpromin tilinpäätösten perusteella sen ja tytäryhtiöiden omaan pääomaan kuului 17,5 prosenttia omia osakkeita. Kesäkuun 2007 lopulla omien osakkeiden määrä oli vain 0,5 prosenttia. Vuonna 2005 valtio oli ostanut 10,7 prosenttia Gazpromin osakkeista, mutta mihin hävisivät loput 6,3 prosenttia? Ennen talouskriisiä ne olivat arvoltaan lähes 20 miljardia dollaria. Kenen hallussa kadonneet osakkeet ovat? .

En tiedä millainen laki Venäjällä on tässä suhteessa, mutta tyypillisesti yhtiöt eivät voi omistaa itseään, eli ne eivät voi pitää omia osakkeitaan. Omien osakkeiden ostoa harjoitetaan joskus kun halutaan jakaa tuloja osakkeenomistajille: osakkeet mitätöityvät, jolloin jäljellä olevien osakkeiden kurssi nousee. Tätähän ovat harrastaneet mm. Nokia ja Apple.

Tuossa kerrotun perusteella on mahdoton sanoa mistä tässä osakkeiden "katoamisessa" on kysymys. Siihen voi olla joku täysin normaali selitys, tai sitten ei.

 

[fulcrum]

Minä taas veikkaisin, että Kiina on kiinnostunut Venäjästä lähinnä siksi, että se nyt vain voisi olla saatavilla ja kohtuu halvalla. Liittoutuminen tässä tapauksessa taitaa mennä kategoriaan "Find out what they want, Give them some of what they need, Exploit them all you can!"

Veikkaan, että Putin tietää tämän ja kaikki tuo viimeaikainen pullistelu ja vaikutusvallan tavoittelu on ainakin osittain tarkoitettu Kiinan aloillaan pitämiseen. Se suunnitelma tuli ainakin toistaiseksi kynsille, joten Putin koettaa ostaa aikaa kaveeraamalla Kiinan kanssa, josko pullistelu olisi saanut jotakin aikaan ja koettaa pysyä pinnalla tämän kriisin ajan, jonka jälkeen hän saa julistaa itsensä voittajaksi hengissä pysymisen perusteella. Sitten voi taas näytellä isoa herraa ja kaikki kumartaa.

Sekä Kiina että Intia ovat jo kauan vastustaneet "yksinapaista maailmankuvaa", eli Yhdysvaltain sotilaspoliittista hegemoniaa (kylmän sodan aikana ne vastustivat kaksinapaista maailmaa, eli sekä Yhdysvaltojen että NL:n johtamia blokkeja). Siksi molempien intresseissä on ollut rahoittaa Venäjän aseteollisuutta: Yhdysvallat ottaisi kyllä molemmat maat liittolaisiksi, ja mielellään myisi niille yhtä hyvää tai parempaakin sotilasteknologiaa mitä Venäjä on niille myynyt: maat eivät kuitenkaan halua olla riippuvaisia Yhdysvalloista. Venäjän patsastelu sopii niille hyvin, maiden pidättäytynyt reaktio nykyiseen kriisiin saa ne näyttämään harmittomilta verrattuna diplomatiassaan paljon aktiivisempaan ja aggressiivisempaan Venäjään.
Kiina esimerkiksi varmasti aika mielellään vetää paralleelit Krimin valtaukseen ja heidän haaveilemaansa Taiwanin takaisinliittämiseen.

 

[Minuteman]

Mihin Kiina Venäjää tarvitsisi? Kyseessä on sen verran eriparinen parivaljakko että on täysin selvää kumpi vie ja kumpi vikisee. Kiinan ja Intian poliittisen johdon puheita kannattaa tulkita miettien kenelle lausunnot oikeasti on suunnattu. Yleensä suurin osa kannanotoista on tuotettu kotimaiseen tarpeeseen eli vahvistamaan kansan yhteenkuuluvuutta ja pitämään rivit tiiviinä. Mitä käytännössä sitten tehdään on kokonaan toinen asia. Talous nämä asiat aina loppuviimein sanelee ja tämä hypoteettinen yksinapainen maailmanjärjestys menettää merkitystään sitä mukaa kun Kiinan talous kasvaa.

Fulcrumilta kuulisin mielelläni mitä hän tarkoitti mainitessaan pari viestiä sitten Kiinan laajentumisprojektista Itä-Aasiassa. Jos Kiina jonnekinpäin lähtee alueitaan laajentamaan niin loogisin suunta on Siperiaan päin. Kiina pitää siellä olevia alueita historiallisesti ominaan eikä peittele haluaan aluepalautuksiin. Asia löytyy kiinlaisista historian koulukirjoistakin ja maatalousmaa alkaa Kiinassa käydä vähiin. Kiinallahan on erilaisia projekteja menossa Afrikan suunnalla, Ukrainastakin on vuokrattu paljon peltomaata ja uutta silkkitietä, eli maantieyhteyttä rakennetaan Kiinalaisten rahoituksella *stanien halki Kiinasta kohti Eurooppaa.

Itse pidän kiinalaisia sen verran viisaana porukkana ettei keskustan valtakunta edes haaveile mistään sotilaallisin menetelmin luodusta maailmanvallasta. Kaupankäyntiin, talouskasvuun ja teknologian kehittämiseen satsatut varat tuottavat militarismia paremmat hedelmät.

 

[Lunni]

Mihin Kiina Venäjää tarvitsisi?
Itse pidän kiinalaisia sen verran viisaana porukkana ettei keskustan valtakunta edes haaveile mistään sotilaallisin menetelmin luodusta maailmanvallasta.

Lebensraumia.

Kiinalaisetkin oppivat Zhenbaon saaren konfliktista ainakin sen ettei se sotilaallisesti kannata. Shevtsenkon (se loikannut yk-diplomaatti) mukaan ainoa kerta kun NL ihan oikeasti harkitsi ydinaseiden käyttämistä "keltaisen uhan" poistamiseen. Eivät sitten saaneet idealleen tukea jenkeistä ja ajatus jokusen kaupungin hävittämisestä jäi sikseen.

Mutta miksipä heidän [Kiinalaisten] tarvitsisikaan käyttää sotilaita?

Braveheartista, Longshanks: If we can't get them out, we'll breed them out.

--

http://hir.harvard.edu/will-china-colonize-and-incorporate-siberia?page=0,0

In June 2010, the Xinhua News Agency reported that China had leased a total of 426,600 hectares in the Jewish Autonomous Oblast (District) – popularly known as Birobidzhan – and the Khabarovsk region of Russia to Chinese farmers.
...
Approximately six million people live in the entire Russian Far East (Eastern Siberia), while more than 90 million Chinese live in China’s northern provinces. Only about 40,000 to 75,000 of these live in the Russian Far East (although, since reliable statistics are difficult to come by, this number might actually be larger). Siberia seems an ideal place for China to relieve some of the population pressure and overcrowding. Moreover, most experts estimate that between 50 and 70 million Chinese peasants lack adequate agricultural lands of the type that can be found in Russia in former collective farms, where the Russians themselves are now reluctant to work.

http://abcnews.go.com/International/story?id=82969

Analysis: Russia's Far East Turning Chinese

Alexander Shaikin, in charge of controlling the Russian-Chinese border, said on June 29 that 1.5 million people from China have illegally entered the Russian Far East over the past 18 months.

Reported by The Moscow Times, Shaikin’s claim is likely exaggerated, but increased Chinese migration is marking a return of Chinese influence to these territories. And any territorial dispute could disrupt relations between Asia’s largest continental powers.

It’s impossible to know the exact level of Chinese migration into the Russian Far East; Russia has not run a census in over a decade. But by all indications, a significant river of people is surging across the border.

The Moscow Carnegie Center, the only organization to launch an independent study, claimed that there were about 250,000 Chinese in Russia in 1997. The Interior Ministry has claimed that there are 2 million. Other estimates place the Chinese population at 5 million.

Regardless, the Federal Migration Service fears a flood. The service has repeatedly warned that the Chinese could become the dominant ethnic group in the Russian Far East in 20 to 30 years. Such an occurrence would require an annual influx of about 250,000 to 300,000 Chinese, less than one-third the rate that Shaikin currently claims.
...

http://www.spiegel.de/international...-s-growing-interests-in-siberia-a-761033.html

Years ago Dmitry Rogozin, Russia's eloquent NATO ambassador, said half-jokingly that the Chinese would soon be "crossing the border in small groups of five million." And Vladimir Putin, shortly after being elected president, warned: "Unless we make a serious effort, the Russians in the border regions will have to speak Chinese, Japanese and Korean in a few decades." This hardly seems an exaggeration, given that there are six million Russians living in Eastern Siberia, compared with the 90 million living in China's northern provinces.
...

http://thediplomat.com/2010/02/chinas-russian-invasion/

But for most of the lifetime of the Soviet Union, the border was effectively closed. When it opened again in 1988, the fear of the ‘yellow peril’ resurfaced, based on a simple demographic reality: that Russians are hugely outnumbered by Chinese. Says Mikhael Kukharenko, head of the Chinese-government run Confucius Institute in Blagoveshchensk: ‘It’s a law of physics; a vacuum has to be filled. If there are no Russian people here, there will be Chinese people.’

The Russian government, too, has taken notice. During a recent visit to the Far East, Russian President Dmitry Medvedev warned that ‘if we don’t step up the level of activity of our work [in the Russian Far East], then in the final analysis we can lose everything.’

Such dire predictions have given rise to rumours that the Chinese invasion has already begun. The Russian press has reported that there are villages in the Russian Far East, populated by thousands of Chinese, that don’t appear on any map. There have also been reports (not true) that there are Chinese members of the city council in Blagoveshchensk and statues of Chinese generals in the city squares. It is even widely believed in Russia that there are ‘secret’ Chinese maps that show the parts of the Russian Far East inside China’s borders.

 

[fulcrum]

Fulcrumilta kuulisin mielelläni mitä hän tarkoitti mainitessaan pari viestiä sitten Kiinan laajentumisprojektista Itä-Aasiassa. Jos Kiina jonnekinpäin lähtee alueitaan laajentamaan niin loogisin suunta on Siperiaan päin. Kiina pitää siellä olevia alueita historiallisesti ominaan eikä peittele haluaan aluepalautuksiin. Asia löytyy kiinlaisista historian koulukirjoistakin ja maatalousmaa alkaa Kiinassa käydä vähiin. Kiinallahan on erilaisia projekteja menossa Afrikan suunnalla, Ukrainastakin on vuokrattu paljon peltomaata ja uutta silkkitietä, eli maantieyhteyttä rakennetaan Kiinalaisten rahoituksella *stanien halki Kiinasta kohti Eurooppaa.

Kiinalaisilla ei ole juurikaan historiallisia vaateita Siperiaan (jossa on aika niukasti maatalousmaata...): Mongoliaan kyllä. Kansantasavalta on kuitenkin käsittääkseni sopinut ne, myös Venäjän kanssa taitaa olla nykyisin rajasopimus. Itä-Aasiasta löytyy nyt tietysti Taiwan ja lisäksi Kiinanmeren saaret (Spratly/Paracel-saaristot) jotka ovat sinänsä merkityksettömiä, mutta niiden mukanaan tuoma EEZ on massiivinen.

Tuossa näkyy punaisella Kiinan aluevaateet: käytännössä he vaativat koko Etelä-Kiinanmereä itselleen.

 

[Arti]

Kiinaan suhtaudutaan kuin se olisi vakauden ja viisauden keskipiste. Satelliittikuva Kiinan Japaniin asti ulottuvasta saastevanasta kertoo, että Kiina on läpeensä saastunut täysin holtiton valtio. Itse näen Kiinan maapallon epävakauden pesäkkeenä.

Jos länsimaat haluavat Venäjästä kumppanin niin Venäjällä on melkoinen savotta edessä.

Mielestäni Venäjä ja Yhdysvallat ovat Euroopan tärkeimmät kumppanivaltiot. Venäjän pitäisi olla asemassa Euroopan ja Yhdysvaltojen vankka liittolainen.

Sanon, että Venäjän pitäisi olla vankka liittolainen. Venäjä ei tällä hetkellä kuitenkaan ole Euroopan ja Yhdysvaltojen liittolainen vaan kylmän sodan paluuta hipova vihollinen.

Kreml on korruptoitunut kleptokratia, jonka johtavat poliitikot harjoittavat räikeää valehtelua. Tämä ominaisuus Kremlissä on niin selvää, että heidän vallassa olemisensa mahdollistaa vain venäläisten passiivisuus tämän avoimesti valehtelua ja väärinkäytöksiä toteuttavan hallintonsa kanssa.

Kremlissä istuu niin pahat konnat ja varkaat, että heidän vallassa olemisensa mahdollistaa vain Venäjän kansan flegmaattisuus. Kaikki väärinkäytökset mitä Kreml harjoittaa ovat niin suuri julkinen salaisuus, että sen tietää kaikki venäläiset. Venäläisillä on hyvin laajasti tiedossa kuinka mätä heidän oma hallintonsa onkaan. Kremlin korruptoituneet kleptokraatit säikähtivät, kun Ukrainassa potkittiin vallasta korruptoitunut kleptokraatti.

Kremlin toimintatavasta näkyy selvästi, että he ovat antaneet pahalle periksi. He käyttäytyvät kuin heidän lopunaikansa olisivat koittaneet ja sanomisilla ja tekemisillä ei ole mitään väliä. Valheet ja rienaus ja varastelu on heidän avoimeksi pilkaksi kaikkea kohtaan muuttunut kulttuuri.

Venäjällä tarvitaan toinen vallankumous. Valheelliset rienaajat ja korruptoitunut kleptokratia pitää potkia vallasta. Neuvostoliiton kaatanut vallankumous nimittäin meni vikasuuntaan.