1918 Vapaus tai kansalaissota

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hansai
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
https://www.ksml.fi/kotimaa/Suomess...tuli-virolaisille-yhteinen-vihollinen/1111677

Suomessa sisällissota jakoi, Virossa vapaussota yhdisti kansakunnan – puna-armeijasta tuli virolaisille yhteinen vihollinen

Suomi juhli satavuotiasta itsenäisyyttään viime vuonna, Viro juhlii omaansa tänä vuonna. Molemmat irtautuivat emämaasta Venäjästä ja joutuivat sodan kurimukseen, mutta siitä huolimatta niiden itsenäisyyden alkutaipaleet poikkesivat toisistaan.
– Suomessa vuoden 1918 sota oli todella sisällissota, mutta Virossa sota oli hyvin puhtaasti vapaussota, sanoo yleisen historian emeritusprofessori Seppo Zetterberg.
Virossa oltiin hänen mukaansa sosiaalidemokraatteja myöten yhteisrintamassa taistelemassa Neuvosto-Venäjän puna-armeijaa vastaan itsenäisen Viron puolesta. Tällainen yhteinen vihollinen puuttui Suomesta 1918.
– Suomessa oli sisällissota, joka jakoi kansakunnan. Virossa oli vapaussota, joka yhdisti kansakunnan.

Voitokas Viron armeija
Viron itsenäisyysjulistus annettiin 24. helmikuuta 1918. Itsenäisyys kesti vain vuorokauden, sillä jo seuraavana päivänä saksalaiset miehitysjoukot tunkeutuivat Tallinnaan. Saksalaisten tulo katkaisi Virossa kolmisen kuukautta jatkuneen bolshevikkien terrorin, mutta toisaalta koko maa joutui saksalaisen sotilashallinnon alaiseksi.
Miehitys jatkui aina marraskuussa tapahtuneeseen Saksan keisarikunnan luhistumiseen. Rauha ei silti palannut, sillä Viroon työntyi Neuvosto-Venäjän puna-armeija. Itse asiassa Neuvosto-Venäjän joukot hyökkäsivät koko Baltiaan eli myös Latviaan ja Liettuaan. Alkoi niiden kaikkien vapaussota.
– Leninin hallinnon päämääränä oli päästä Itämeren partaalle asti. Sehän oli ollut jo vanhan Venäjän päämäärä oikeastaan 1500-luvulta lähtien, Zetterberg sanoo.
Viron itsenäistyttyä Neuvosto-Venäjä joutui luopumaan Itämeren ranta-asemastaan, ja siksi sen takaisin saamiseen pyrittiin asevoimin. Viro pystyi kuitenkin kokoamaan yli 70 000 miehen armeijan, joka oli tuolloin puna-armeijaa voimakkaampi. Zetterberg kuitenkin muistuttaa, että puna-armeijalla oli tuolloin töitä yllin kyllin Neuvosto-Venäjällä käynnissä olleen sisällissodan takia.
Viron ja Neuvosto-Venäjän rauhansopimus allekirjoitettiin Tartossa 2. helmikuuta 1920. Viron sotamenestyksen takia rauha oli Virolle hyvin edullinen.
– Venäjä suostui maksamaan Virolle eräänlaisena sotakorvauksena 15 miljoonaa kultaruplaa. Lisäksi Neuvosto-Venäjä suostui siihen, että Viro sai perinteisten virolaisten alueiden lisäksi Narvajoen itäpuolisen kaistaleen ja kaakosta Setomaan eli Petserinmaan.
Viron vapaussotaan osallistui myös 3 700 suomalaista vapaaehtoista, jotka tosin olivat mukana vain kolmisen kuukautta.

Itsenäisyys tyhjän päälle
Rauhan tultua alkoi nuoren tasavallan rakennustyö. Virolla ei ollut Suomen tapaan takanaan autonomian kaltaista harjoitteluaikaa, joten edessä oli normaalin poliittisen elämän opettelu.
– Viro itsenäistyi ikään kuin tyhjän päälle kaikesta sotamenestyksestä huolimatta.
Sisäpolitiikka oli poukkoilevaa ja hallitukset lyhytikäisiä. Viroon ei myöskään perustettu varsinaista valtionpäämiehen eli presidentin virkaa, vaan muodostettiin riigivanemin eli valtion vanhimman virka. Hän oli samalla pääministeri, mutta hänen valtaoikeutensa olivat hyvin vähäiset.
Vähitellen kuitenkin vahvistui näkemys, että poliittisen elämän tasapainottamiseksi täytyisi saada vahvemmin valtaoikeuksin varustettu valtionpäämiehen virka.
– Tämä johti siihen, että vuonna 1934 moninkertainen pääministeri Konstantin Päts kaappasi itselleen vallan. Aina vuoteen 1940 eli Viron liittämiseen Neuvostoliittoon Virossa oli vallalla autoritaarinen hallinto.

STT
Klikkaa laajentaaksesi...
Missä on maininta Viron kansankommuunista? Seppo Zetterberg tuskin on sitä unohtanut ('Viron historia' -teoksen perusteella), vaan toimittelija. 'Sosiaalidemokraatteja myöten' on myös aika löyhästi laitettu, kun Uljanovin 'enemmistöläisetkin' olivat virallisesti Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen jäseniä vielä vallankaappauksen jälkeenkin.
 
https://www.karjalainen.fi/mielipid...vuoden-1918-sota-oli-ennen-kaikkea-vapaussota

Mielipide: Vuoden 1918 sota oli ennen kaikkea vapaussota

Vapaudenpatsas vai Sisällispatsas? kysyy kirjoittaja sarkastisesti


Yleisradio ja Helsingin Sanomat ovat jo vuosia käyttänyt vuoden 1918 sodasta yksinomaan nimitystä sisällissota, jonka jopa jotkut tutkijatkin ovat ottaneet käyttöön.

Professori Heikki Ylikangas kertoo keksineensä sisällissota-termin. Siis näin jälkijättöisestä nimityksestä on kysymys. Kaiken lisäksi sisällissota on kaikkein virheellisin käytetyistä nimistä.
Mikä se sellainen sisällissota on,
– joka alkaa venäläisten varuskuntien aseistariisumisella Karjalassa ja Pohjanmaalla?
– jossa saksalaiset joukot valtaavat maan pääkaupungin, jota puolustavat pääosin venäläiset sotilaat ja venäläisiltä aseet saaneet vallankumoukselliset, osin vielä venäläisten johtamina taistellen paikoitellen venäläisten kaivattamissa linnoitteissa?
– jossa saksalaiset joukot valtaavat Helsingin lisäksi muun muassa Hangon, Keski-Uusimaan, Lahden, Loviisan ja Kotkan?
– jossa venäläisiä sotilaita esiintyy joukoittain varsinkin Karjalan rintamalla, esimerkiksi Raudun asemanseudun taistelussa hallituksen joukkoja vastustaa 2 000 miestä, joista 1 200 on venäläisiä?
– jossa Joensuuhunkin tuodaan vangittuina toista sataa venäläistä sotilasta?
– jonka rauha solmitaan kahden sotaakäyvän valtion välillä kolmannessa valtiossa (Tarton rauha vasta 24.10.1920)?
Eivät Joensuun koulupojat lähteneet kevättalvella 1918 Karjalan rintamalle sisällissotaan vaan karkottamaan maassa vielä olevia venäläisiä sotilaita ja kukistamaan vallankumousyritystä.
Sisällissota-nimitys on kuulemma neutraali, tasapuolinen ja ketään loukkaamaton. Kyllä se loukkaa vapaustaistelijoiden muistoa vaalivia yhteisöjä ja niiden jäseniä.
Sisällissodiksi on totuttu nimittämään sotia, joissa lopputuloksesta riippumatta valtio säilyttää itsenäisyytensä, kuten esimerkiksi Amerikan sisällissota 1861–1865 ja Espanjan sisällissota 1936–1939.
Vuoden 1918 sodassa vallankumouksellisten voittaessa näin ei suinkaan olisi käynyt. Mistähän syystä Virossa käytetään yksinomaan vapaussota-nimitystä? Kuitenkin lähtöasetelma siellä oli lähes identtinen Suomeen verrattuna: bolsevikkien ja saksalaisten maasta karkottaminen.
Viime viikonvaihteessa vietettiin Seinäjoella kaksipäiväisiä Tammisunnuntain 100-vuotismuistojuhlia sen vuoksi, että oli kulunut tasan sata vuotta siitä, kun hallituksen joukot aloittivat johdetun toiminnan riisumalla Pohjanmaan venäläiset varuskunnat aseista. Pääjuhlaan otti osaa 1 200 henkilöä.
Vaikein askel kansakunnan syntymässä astutaan itsenäisyyden julistamisen ja itsenäisyyden välillä. Tätä askelta nimitetään Suomen historiassa Vapaussodaksi.
Sana kertoo vain osatotuuden siitä, mitä tapahtui vuonna 1918, mutta ilmaisee sodan pysyvän tuloksen.
Pekka Ripatti
puheenjohtaja
Vapaussodan Pohjois-Karjalan Perinneyhdistys ry
Klikkaa laajentaaksesi...

Viron ja Suomen vapaussodissa oli siis sama määrä sekä ulkoisia (Landeswehr, Saksan Itämeren-divisioona sekä Pietarin punakaarti ja puna-armeija) että sisäisiä (Viron kansankommuuni ja kansanvaltuuskunta) vihollisia, koska suomalaiset - vaikkakin punaiset - toden totta taistelivat myös saksalaisia vastaan ja kaikki kertoivat taistelevansa 'vapauden' puolesta.

Eihän Ylikangas ole missään väittänyt keksineensä 'sisällissota' -termiä, (nimimerkki StmSvejk sen alkuperän langan kolmannella sivulla selvittikin) vaan ryhtyneensä sitä johdonmukaisesti käyttämään yhteisrintamassa kirjoittamansa 'Tie Tampereelle' -teoksen yhteydessä.

Aatu Iivari Arvopohja kirjoitti:
Ruotsalaisia (inbördeskrig = sisällissota) emme enää ole, venäläisiksi (Гражданская война = kansalaissota) emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia (vapaussota)
Klikkaa laajentaaksesi...

Yllä mainittu Savotar -lehti raportoi alkuvuodesta sotatapahtumista otsikolla 'kansalaissota Kuopiossa' ja kirjoitti myöskin 'sisällisestä sodasta', mutta ryhtyi kevääseen tultaessa käyttämään otsaketta 'Suomen vapaustaistelu'.
 
Viimeksi muokattu:
lukkarinapulainen kirjoitti:
https://www.karjalainen.fi/mielipid...vuoden-1918-sota-oli-ennen-kaikkea-vapaussota



Viron ja Suomen vapaussodissa oli siis sama määrä sekä ulkoisia (Landeswehr, Saksan Itämeren-divisioona sekä Pietarin punakaarti ja puna-armeija) että sisäisiä (Viron kansankommuuni ja kansanvaltuuskunta) vihollisia, koska suomalaiset - vaikkakin punaiset - toden totta taistelivat myös saksalaisia vastaan ja kaikki kertoivat taistelevansa 'vapauden' puolesta.

Eihän Ylikangas ole missään väittänyt keksineensä 'sisällissota' -termiä, (nimimerkki StmSvejk sen alkuperän langan kolmannella sivulla selvittikin) vaan ryhtyneensä sitä johdonmukaisesti käyttämään yhteisrintamassa kirjoittamansa 'Tie Tampereelle' -teoksen yhteydessä.



Yllä mainittu Savotar -lehti raportoi alkuvuodesta sotatapahtumista otsikolla 'kansalaissota Kuopiossa' ja kirjoitti myöskin 'sisällisestä sodasta', mutta ryhtyi kevääseen tultaessa käyttämään otsaketta 'Suomen vapaustaistelu'.
Klikkaa laajentaaksesi...

Miten tähän Vapaussota-käsitteeseen sopii nämä sotaretket kauas, jälkiterrori ja kuningaskunta-haaveet?

Ymmärrän hyvin ryssien häätämisen ja kapinan lopettamisen..loput vaatii vielä perehtymistä..
 
Ne joille punaisten puolella taistelleet ovat läheisiä eivät vain voi suomalaisesta itsepäisyydestä myöntää että kyse oli vapaussodasta jossa punaiset taistelivat Suomen liittämisestä takaisin Venäjään.
 
Talvela kirjoitti:
Ne joille punaisten puolella taistelleet ovat läheisiä eivät vain voi suomalaisesta itsepäisyydestä myöntää että kyse oli vapaussodasta jossa punaiset taistelivat Suomen liittämisestä takaisin Venäjään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minulla ei ole mitään "siteitä" punaisten puolella taistelleisiin johtuen alueen olosta sota-alueen ulkopuolella. Suvussa oli siihen aikaan "Tannerlaisia" demareita ja kokoomuslaisia(suojeluskuntalaisia)
Hieman on tullut se käsitys, ettei täällä kannatettu kapinademareita ja toisaalta ei haluttu koko sotaa, oli se nimeltään mikä tahansa..minulle käy kaikki ja alkuvaiheeseen Vapaussota on ehdottomasti sopivin nimi..
 
hansai kirjoitti:
Minulla ei ole mitään "siteitä" punaisten puolella taistelleisiin johtuen alueen olosta sota-alueen ulkopuolella. Suvussa oli siihen aikaan "Tannerlaisia" demareita ja kokoomuslaisia(suojeluskuntalaisia)
Hieman on tullut se käsitys, ettei täällä kannatettu kapinademareita ja toisaalta ei haluttu koko sotaa, oli se nimeltään mikä tahansa..minulle käy kaikki ja alkuvaiheeseen Vapaussota on ehdottomasti sopivin nimi..
Klikkaa laajentaaksesi...

Pidän suurinta osaa propagandan uhreina ja olihan jotkut pakotettunakin mukana, mutta kyllä siellä oli suuri osa joille aate oli hyvin tiedossa ja tavoitteet.
En puolusta kenenkään yksittäisen ihmisen teloitusta mutta osa meni ihan oikeaan osoitteeseen ja toiset aatteessaan vahvat olisi voinut potkia Venäjälle jo 1918.
 
hansai kirjoitti:
Miten tähän Vapaussota-käsitteeseen sopii nämä sotaretket kauas, jälkiterrori ja kuningaskunta-haaveet?.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuningaskunta oli reaalipolitiikkaa saksalaisten joukkojen 'kutsumisen' (siis Edvard Hjeltin ilman valtuutuksia - joka ei saksalaisia näyttänyt kiinnostavan - tekemän tempauksen johdosta: senaatin puheenjohtajalle ja ylipäällikölle ei jäänyt paljon vaihtoehtoja tosiasioiden tunnustamisen lisäksi saksalaisten noustessa Hankoon) johdosta ja melko pienen piirin haave.
Jos lueskelee esim. Kyösti Wilkunaa ennen vuotta 1918 ja sitten 'Kun kansa nousee' -teosta, jossa liputetaan 'taantumuksen', siis kruunulipun puolesta, niin päällimmäisenä jää mieleen opportunismi, eikä mikään kovin pitkällinen haave.

En kutsuisi Vienan ja Aunuksen Karjalaa kovin kaukaisiksi. Toisaalta sekään ei mikään salaisuus ole, että ylipäälliköllämme - vaikkakin ehkä hetken huumassa ennen sotilaallisten reaaliteettien huomaamista - oli mielessä hyökkäys Pietariin bolshevikkien kukistamiseksi (mitä sen jälkeen, vaikea sanoa).

Vaikkakin heimoretket epäonnistuivat Karjalassa, eivät ne kuitenkaan täysin mahdottomia olleet. Äänislinnassa olisi melko varmasti suomalainen lippu liehunut vuoteen 1920 tultaessa, jos vakituisilla joukoilla olisi miehitetty aina vapaaehtoisten valloittamat alueet ja luotu edes auttavasti toimiva huolto. Itäkarjalaisten heimoveljien varaan ei voinut asioita juuri laittaa (ja niistä muodostettujen suojeluskuntien - joiden taisteluarvo oli lähellä nollaa - kouluttamiseenkin tuhlattiin vapaaehtoisia).

Hallituksen joukkoihin joutui vapaaehtoisuuden ulkopuolelta väkeä voimaan saatetun kunnallisen ja sitten yleisen asevelvollisuuden johdosta.

Punakaartiin joutui taas tahtomattaan jos kuului ammattiliittoihin - joiden pohjalta kaarteja järjesteltiin - eikä ollut valmis eroamaan, joka tarkoitti kansanvaltuuskunnan asettaman järjestäytymättömän työväen palkkaamieskiellon takia työttömyyttä ja sitten 'työvelvollisuuden', lopulta yleisen asevelvollisuuden kautta, joka tosin ei pitkälti kerennyt vaikuttamaan.

Sekä molempiin ympäristön painostuksesta.

Jos topparoikkaporukka rupeaa puhumaan, että nyt lähetään nitistämään porvarivalta, niin moni haluton taitaa mennä virran mukana.

Ja jos isoisä, isä, sedät ja veljet lähtee vapauttamaan maata ryssänpistimistä, niin voi olla tekemätön paikka yhdellä veljeksellä olla lähtemättä mukaan, kun pitäjän kirkon ensimmäinen jäsenkin on kalpa kädessä menemässä.
 
Viimeksi muokattu:
Sivuhuomautuksena, Britit käyttivät kaasuasetta Muurmannin operaatiossa ja sielläkin oli suomalaisia sotimassa puolesta ja vastaan.
Olisi saattanut olla iso ongelma jos Suomen sotavoimat olisivat olleet alueella aktiivisia.
 
https://www.aamulehti.fi/uutiset/tu...-ja-virtsata-svinhufvudin-haudalle-200856752/

200499970-800x_.webp

Historioitsija Teemu Keskisarja pamautti Niinistön edessä: Tämä oli vuoden 1918 pahin rikos – "Peruste töhriä Mannerheim-patsas ja virtsata Svinhufvudin haudalle"

Teemu Keskisarja kuvaili vankileirien tapahtumia "kansanmurhaksi" Tampereella.

Historioitsija Teemu Keskisarja piti eilen keskiviikkona Tampereella luennon vuoden 1918 tapahtumista. Luentoa seurasi museokeskus Vapriikin täyden auditorion eturivissä presidentti Sauli Niinistö.
Värikkäässä ja suorasukaisessa luennossa Keskisarja kommentoi sisällissodan syitä ja tapahtumia, kuten teloituksia ja vankileirejä. Keskisarja nosti vankileirien "kansanmurhan" esille erityisen raskauttavana.
Katso videolta, miten Keskisarja kuvaili vankileirien tapahtumia:

–8 300 teloitettua punaista ei ole mielestäni mitenkään pöyristyttävä rikos suhteessa toiseen vielä pahempaan. Jos jotkut tänä vuonna tuntevat tarvetta töhriä Mannerheimin patsasta tai virtsata Svinhufvudin haudalle, niin ei teloitusten takia vaan vankileirien kansanmurhan takia siihen on perusteita, Keskisarja sanoi.
–Vankileireillä kuoli 14 000-15 000 suomalaista tutkintavankeina. Ihan käsittämätön sananmukainen oikeusmurha meidän legalistisen perinteemme valossa, Keskisarja kuvaili.
Tampereen Leinolassa sijaitseva Mannerheimin patsas on töhritty useita kertoja. Patsas seisoo kalliolla, jolta käsin Mannerheimin kerrotaan seuranneen Tampereen valtausta sisällissodassa.

Keskisarjan luennon otsikko oli ”Mitä Tampereella oikeasti tapahtui vuonna 1918?”. Luento kuului presidentti Niinistön Tampereen-vierailun ohjelmaan. Niinistö piti myös oman luennon yliopistolla ja tutustui Vapriikin Tampere 1918 -näyttelyyn.
Klikkaa laajentaaksesi...
Junnu- vaiko keskisarjan kaveri tunnustaa väriä.

edit: onkin kuukauden vanha artikkeli. Jos oli jo, sori siitä.
 
lukkarinapulainen kirjoitti:
https://www.aamulehti.fi/uutiset/tu...-ja-virtsata-svinhufvudin-haudalle-200856752/

Katso liite: 21464


Junnu- vaiko keskisarjan kaveri tunnustaa väriä.

edit: onkin kuukauden vanha artikkeli. Jos oli jo, sori siitä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Keskisarja brändäsi itsensä Raaka tie Raatteeseen aikoihin.

Hyvä hänelle taloudellisesti, mutta pakottaa kyllä lisäämään kriittisyyttä tekstejä kohtaan. Osa kirjoista on ihan ok, mutta osassa ne painotukset, tulkinnat ja esitys ovat sellaisia, etteivät oikein täytä tutkimuksen kriteereitä. Mikä sitten pakottaa aina miettimään, että mitenkäs se muu osa...
 
Talvela kirjoitti:
Minusta Mannerheimin patsaan töhrijät ja Svinhufvudin haudalle kusijat saisi muiluttaa, tämä nyt oli vain tällainen kommentti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuten kirjoitin, en olisi ilmaissut asiaa samoin sanoin kuten historioitsija... kuten en olisi kirjoittanut yllä olevaakaan kehoitusta..
 
hansai kirjoitti:
Kuten kirjoitin, en olisi ilmaissut asiaa samoin sanoin kuten historioitsija... kuten en olisi kirjoittanut yllä olevaakaan kehoitusta..
Klikkaa laajentaaksesi...

Historioitsija päätti puhua entisten presidenttien patsaiden ja jopa hautojen häpäisystä, maksimaalisen julkisuuden narsistisesti kaapaten, en kadu omaa kommenttiani sen enempää kuin hän omaansa.

Itse en ehdottanut sentään punikkien hautojen häpäisyä, erittäin puolueellista on ollut vapaussodan virallinen muistelu, marxilaisten valta yhteiskunnassa näkyy hyvin.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top