1918 Vapaus tai kansalaissota

[synti-ilmo]

tselleni koulussa historianopettaja (joka sattui onneksi olemaan hyvä sellainen) suositteli termiä "sisällissota".

Miksi suositteli sitä kansalaissodan sijasta? Perusteliko lainkaan? Sisällissota on nollatermi, joka ei kerro mitään olennaista sodan luonteesta, toisin kuin vapaus- tai kansalaissota.

Yläasteen historianopettaja kävi Suomen itsenäistymisen lävitse parissa oppitunnissa ja vuoden 1918 osalta opettaja näytti osittain Laineen filmatisoinnin Linnan trilogiasta (tai no se elokuva taitaa käsitellä vain kahta ensimmäistä osaa).

Enpä muista mitä nimityksiä opettaja käytti, mutta oppikirjassa (sattui käsiin jokin aika sitten) käytettiin jo tuolloin yleistynyttä ruotsalaista termiä sodasta. Eikä voi sanoa, että olisi jäänyt kovinkaan hyvää kuvaa sodasta tai itsenäistymisprosessista yleensä.

Jonkin venäläisen tahon 'antama' itsenäisyysjulistus tai -lupaus oli länsivaltojen tunnustamisen ehtona ja se oli ainoa seikka miksi se merkitsi Suomelle yhtikäs mitään.

Bolshevikit 'kapinoivat' vallankumouksen nostattamaa väliaikaista hallitusta vastaan, jonka 'laillisuudesta' voi siitäkin kiistellä maailman loppuun saakka. Tuo hallitus oli kuitenkin järjestämässä Venäjän historian ensimmäiset (ja toistaiseksi viimeiset) vapaat vaalit perustuslakia säätävään kokoukseen, mutta bolshevikit kerkesivät kaappaaman vallan sitä ennen. Vaalit silti tosin järjestettiin mitä ilmeisemmin vapaasti ja salatusti, mutta tulosten selvittyä, se lensi roskakoriin ja 'proletariaatin diktatuuri' julistettiin perustuslakia säätävää kokousta korkeammaksi vallaksi.

 

[Rannari]

Miksi suositteli sitä kansalaissodan sijasta? Perusteliko lainkaan?

Yläasteen historianopettaja kävi Suomen itsenäistymisen lävitse parissa oppitunnissa ja vuoden 1918 osalta opettaja näytti osittain Laineen filmatisoinnin Linnan trilogiasta (tai no se elokuva taitaa käsitellä vain kahta ensimmäistä osaa).
Enpä muista mitä nimityksiä opettaja käytti, mutta oppikirjassa (sattui käsiin jokin aika sitten) käytettiin jo tuolloin yleistynyttä ruotsalaista termiä sodasta. Eikä voi sanoa, että olisi jäänyt kovinkaan hyvää kuvaa sodasta tai itsenäistymisprosessista yleensä.

Jonkin venäläisen tahon 'antama' itsenäisyysjulistus tai -lupaus oli länsivaltojen tunnustamisen ehtona ja se oli ainoa seikka miksi se merkitsi Suomelle yhtikäs mitään.

Kansalaissota on rajoittuneempi nimitys ja antaa ymmärtää että ottelu olisi käyty lähinnä suomalaisten kesken. Siinä suhteessa sisällissota toimii minusta paremmin. Sisällissodissa ulkopuolinen osanotto on kuitenkin yleistä.

 

[synti-ilmo]

Kansalaissota on rajoittuneempi nimitys ja antaa ymmärtää että ottelu olisi käyty lähinnä suomalaisten kesken.

No niinhän se käytiinkin. Lähinnä.

Ilman venäläistä osapuolta sitä sotaa tosin ei olisi voitu käydä lainkaan aseiden puutteessa.

 

[Rannari]

No niinhän se käytiinkin. Lähinnä.

Ilman venäläistä osapuolta sitä sotaa tosin ei olisi voitu käydä lainkaan aseiden puutteessa.

En väheksyisi myöskään saksalaisten osuutta.

 

[synti-ilmo]

En väheksyisi myöskään saksalaisten osuutta.

Minä väheksyisin. Ratkaisutaistelut käytiin täysin suomalaisin voimin Tampereella, Raudussa ja Viipurissa. Saksalaisten maihinnousu lähinnä nopeutti sodan päättymistä.

Ja juuri tämän odotetun 'historian tuomion' takia ylipäällikkö vastusti saksalaisten tuloa maahan kynsin ja hampain. Väheksymättä tietenkään sitä, että oli entinen ryssänupseeri, joka oli taistellut sakuja vastaan.
Senaatti ei missään vaiheessa kutsunut saksalaisia maahan: Mannerheim kun oli onnistunut vakuuttamaan saksalaismielisen Svinhufudinkin sen tarpeettomuudesta ja haitallisuudesta myöhempinä aikoina.
Saksan sodanjohto taas haeskeli 'interventiokutsuja' sekä Suomeen että Baltiaan ja onnistui Suomen Berliinin asianhoitaja Hjeltiltä sellaisen kalastamaankin - aikana, jolloin yhteydet olivat Suomeen poikki.

Tietysti jos halutaan ottaa erittäin Helsinki-keskeinen näkemys sotaan, niin silloin saksalaiset olivat avainasemassa. Tästä syystähän toukokuun 16. päivän voitonparaatikin järjestettiin, kun helsinkiläiset pitivät liikaa sakemannista.

Saksalaisten osuus korostuu jääkäreiden kouluttamisessa (ja punaiseksi epäiltyjen jääkärien jättämisessä Saksaan), joista tuli - näiden suureksi pettymykseksi - asevelvollisuusarmeijan kouluttajat, jonka avulla hallituksen joukkojen miesmäärä saatiin nopeasti kasvuun ja edes jonkinlainen kuri joukkoihin.

Ja niitä muita 'sisällissotia' nimitetään kansalaissodiksi tai siviilien sodiksi omilla kielillään, eikä 'intrastate warseiksi' (wikipedia-artikkeli tarjosin tuollaisen nimityksen, jota en ole ennen kuullutkaan): 'American civil war'; 'English civil war'; 'Guerra Civil Española'; 'Grazhdanskaya voyna v Rossii'; Saksan vuoden 1918 vallankumousta seuranneiden lukuisten ottelujen nimitys taas on Bürgerkrieg eli kansalaissota.

 

[inscout]

Miksi suositteli sitä kansalaissodan sijasta? Perusteliko lainkaan? Sisällissota on nollatermi, joka ei kerro mitään olennaista sodan luonteesta, toisin kuin vapaus- tai kansalaissota.

Yläasteen historianopettaja kävi Suomen itsenäistymisen lävitse parissa oppitunnissa ja vuoden 1918 osalta opettaja näytti osittain Laineen filmatisoinnin Linnan trilogiasta (tai no se elokuva taitaa käsitellä vain kahta ensimmäistä osaa).

Enpä muista mitä nimityksiä opettaja käytti, mutta oppikirjassa (sattui käsiin jokin aika sitten) käytettiin jo tuolloin yleistynyttä ruotsalaista termiä sodasta. Eikä voi sanoa, että olisi jäänyt kovinkaan hyvää kuvaa sodasta tai itsenäistymisprosessista yleensä.

Jonkin venäläisen tahon 'antama' itsenäisyysjulistus tai -lupaus oli länsivaltojen tunnustamisen ehtona ja se oli ainoa seikka miksi se merkitsi Suomelle yhtikäs mitään.

Bolshevikit 'kapinoivat' vallankumouksen nostattamaa väliaikaista hallitusta vastaan, jonka 'laillisuudesta' voi siitäkin kiistellä maailman loppuun saakka. Tuo hallitus oli kuitenkin järjestämässä Venäjän historian ensimmäiset (ja toistaiseksi viimeiset) vapaat vaalit perustuslakia säätävään kokoukseen, mutta bolshevikit kerkesivät kaappaaman vallan sitä ennen. Vaalit silti tosin järjestettiin mitä ilmeisemmin vapaasti ja salatusti, mutta tulosten selvittyä, se lensi roskakoriin ja 'proletariaatin diktatuuri' julistettiin perustuslakia säätävää kokousta korkeammaksi vallaksi.

Perusteli. Ja perusteli paremmin kuin kukaan kuulemani sen jälkeen.

Sisällissota on nollatermi. Totta. Ja siksi se on ainoa oikea termi aikana, jolloin sodan syyt, motiivit ja seuraukset ovat jo aikaa hävinneet osallistujiensa muistojen mukana hautaan.

Käytännössä kaikki muut termit ottavat kantaa jonkun puolesta jotakuta vastaan. Ja viisaus oli siinä, että me emme voi arvioida osapuolten motiiveja ja tekemisiä nykypäivän mittareilla niin tarkkaan, että olisi järkevää ottaa kantaa asiaan.

Ehkä hiukan huono mutta kuitenkin toimiva analogia voisi olla valtionraja. Historiassa on maailma täynnään sopimuksia siitä, mikä on jonkun valtion raja. Yksi sanoo vuoden 1367 rajan olevan oikea, toinen vuoden 1588 rajan olevan oikea. Ei ole olemassa mitään objektiivista totuutta asiassa. Siksi, jos halutaan elää rauhassa, viisainta on valita nollatermi. Eli jotain mistä kukaan ei pidä, mutta josta kukaan ei oikein suutukkaan.

Mieti esimerkiksi tuota raja-asiaa suomen näkökulmasta, niin ymmärrät, mitä tarkoitan.

 

[synti-ilmo]

Perusteli. Ja perusteli paremmin kuin kukaan kuulemani sen jälkeen.

Sisällissota on nollatermi. Totta. Ja siksi se on ainoa oikea termi aikana, jolloin sodan syyt, motiivit ja seuraukset ovat jo aikaa hävinneet osallistujiensa muistojen mukana hautaan.

Käytännössä kaikki muut termit ottavat kantaa jonkun puolesta jotakuta vastaan. Ja viisaus oli siinä, että me emme voi arvioida osapuolten motiiveja ja tekemisiä nykypäivän mittareilla niin tarkkaan, että olisi järkevää ottaa kantaa asiaan.

Ehkä hiukan huono mutta kuitenkin toimiva analogia voisi olla valtionraja. Historiassa on maailma täynnään sopimuksia siitä, mikä on jonkun valtion raja. Yksi sanoo vuoden 1367 rajan olevan oikea, toinen vuoden 1588 rajan olevan oikea. Ei ole olemassa mitään objektiivista totuutta asiassa. Siksi, jos halutaan elää rauhassa, viisainta on valita nollatermi. Eli jotain mistä kukaan ei pidä, mutta josta kukaan ei oikein suutukkaan.

Mieti esimerkiksi tuota raja-asiaa suomen näkökulmasta, niin ymmärrät, mitä tarkoitan.

Noilla perusteilla sotia kannattaisi nimittää vain niiden ajankohtien perusteella. Koska talvisotahan oli vain 'rajakahakka' ja toinen maailmansota 'alkoi' Neuvostoliitolle vasta kesäkuussa 1941, eikä suinkaan silloin kun se hyökkäsi kolmannen valtakunnan aseveljenä Puolaan syyskuussa 1939.

Eli Suomessa vuonna 1918 käyty sota. No, se kertoo, jos mahdollista, rajojen sisällä käytyä sotaakin vähemmän sen luonteesta.

Jäsentenvälisestä suuttumisesta on ihan turha puhua Suomessa enää, koska 99% suomalaisista ei kiinnosta koko sota tipan hittoakaan, eivätkä ne siitä keskustele. Poliittisessa asiayhteydessä muutamat tollot tätä välillä esiin nostavat huonolla menestyksellä ja sitten me loput kuumakallet väittelemme asiasta internetissä. Sanoisin, että 'historian painolastin' sulattelu on silloin aika hyvässä mallissa.

 

[Rannari]

Minä väheksyisin. Ratkaisutaistelut käytiin täysin suomalaisin voimin Tampereella, Raudussa ja Viipurissa. Saksalaisten maihinnousu lähinnä nopeutti sodan päättymistä.

Ja juuri tämän odotetun 'historian tuomion' takia ylipäällikkö vastusti saksalaisten tuloa maahan kynsin ja hampain. Väheksymättä tietenkään sitä, että oli entinen ryssänupseeri, joka oli taistellut sakuja vastaan.
Senaatti ei missään vaiheessa kutsunut saksalaisia maahan: Mannerheim kun oli onnistunut vakuuttamaan saksalaismielisen Svinhufudinkin sen tarpeettomuudesta ja haitallisuudesta myöhempinä aikoina.
Saksan sodanjohto taas haeskeli 'interventiokutsuja' sekä Suomeen että Baltiaan ja onnistui Suomen Berliinin asianhoitaja Hjeltiltä sellaisen kalastamaankin - aikana, jolloin yhteydet olivat Suomeen poikki.

Tietysti jos halutaan ottaa erittäin Helsinki-keskeinen näkemys sotaan, niin silloin saksalaiset olivat avainasemassa. Tästä syystähän toukokuun 16. päivän voitonparaatikin järjestettiin, kun helsinkiläiset pitivät liikaa sakemannista.

Saksalaisten osuus korostuu jääkäreiden kouluttamisessa (ja punaiseksi epäiltyjen jääkärien jättämisessä Saksaan), joista tuli - näiden suureksi pettymykseksi - asevelvollisuusarmeijan kouluttajat, jonka avulla hallituksen joukkojen miesmäärä saatiin nopeasti kasvuun ja edes jonkinlainen kuri joukkoihin.

Näitä voi varmaan arvottaa monella tavalla. Valkoiset ja saksalaiset valtasivat molemmat (jokseenkin) saman verran aluetta punaisilta. Ehkä selustassa oli väljempää kuin vaikkapa Tampereella. Jossain määrin saksalaisten etenemisen helppous oli tietysti myös rutinoituneen armeijan osaamista.

Se lienee selvää että sota tosiaan loppui hieman nopeammin kuin jos valkoisten olisi pitänyt edetä Tampereelta Helsinkiin saakka. Lyhyt muutaman viikon kähinähän tuo oli kaiken kaikkiaan ja olisi tullut kesän aikana päätökseensä joka tapauksessa.

 

[J0h1F]

Ja sen kuningashake on maanpetos.

Tämä ei ole laisinkaan yksiselitteinen asia, sillä vallinnut Ruotsin vuoden 1772 hallitusmuoto sääti valtiomuodoksi monarkian, ja sen kumoamisesta tuo kiistely käytiinkin. Monarkistien mielestä hallitusmuotoa ei voinut muuttaa ilman täysivaltaista kuningasta. Jos mennään aivan tiukan laintulkinnan mukaan, niin Nikolain luovutettua kruunu pois suvultaan, olisi Suomessa pitänyt järjestää kuninkaanvaali keskiaikaisen kuninkaanvaalijärjestyksen mukaisesti, koska 1772 hallitusmuoto viittasi aiempiin valtiopäivien säätämiin lakeihin ja päätöksiin, ja suoraan aina Kustaa Vaasan 1544 valtiopäivillä säätämään perintösuostumukseen, jossa monarkiasta säädettiin perinnöllinen, ja jossa kuitenkin jätettiin suvun sammumisen varalta vanha kuninkaanvaalijärjestys voimaan.

 

[baikal]

Yksi syy sille, että saksalaisia haluttiin kiirehtiä Suomeen oli hyvin yksinkertainen: Etelä-Suomi piti saada rauhoitettua ja maanviljelystyöt käyntiin. Se tajuttiin jo talvella senaatissa ja oli -paljon määräävä- seikka myös siinä, kun Tamperetta valloitettiin volyymilla eikä nylkytelty. Senaatissa istui kuitenkin ihan tolkun ihmisiä ja heillä oli tieto siitä, että elintarviketilanne tulee olemaan lohduton. Jos kevään kylvöt olisivat jääneet väliin, niin olisi kyllä koettu Suomessa ihan aito nälkäkatastrofi, suurella varmuudella.

Punaisten hallussa ollessaan Etelä-Suomen kevättyöt olisivat jääneet kyllä ööö, luvalla sanoen tehottomiksi ja seuraus olisi siis ollut nälkäkatastrofi. Sota oli saatava päätyyn siinä kevään korvalla ja näin myös sitten kävi.

Kun valkoinen komentaja itki kaatuneitaan Kalevankankaan laidassa ja kirosi ylemmät portaat lausuen: olisi piiritetty kolme viikkoa ja se olisi antautunut ilman tappioita.....se on näkökulma, joka ei huomioi ravinnontuottamisen tarpeita.

Ja kun punaiset pakolaiset tyhjensivät huhtikuussa satakuntaa ja hämettä viljasta, pakko-otti hevoset, teurasti karjaa ja rikkoi paikkoja....sillä oli seurauksensa, kun piti saada peltotyöt käyntiin. Yksistään hevosten puuttuminen tai lkm yleensä oli tuolloin ongelma. Hevonen oli tuolloin SE, joka mahdollisti suht sujuvat peltotyöt.

 

[Rannari]

Tämä ei ole laisinkaan yksiselitteinen asia, sillä vallinnut Ruotsin vuoden 1772 hallitusmuoto sääti valtiomuodoksi monarkian, ja sen kumoamisesta tuo kiistely käytiinkin. Monarkistien mielestä hallitusmuotoa ei voinut muuttaa ilman täysivaltaista kuningasta. Jos mennään aivan tiukan laintulkinnan mukaan, niin Nikolain luovutettua kruunu pois suvultaan, olisi Suomessa pitänyt järjestää kuninkaanvaali keskiaikaisen kuninkaanvaalijärjestyksen mukaisesti, koska 1772 hallitusmuoto viittasi aiempiin valtiopäivien säätämiin lakeihin ja päätöksiin, ja suoraan aina Kustaa Vaasan 1544 valtiopäivillä säätämään perintösuostumukseen, jossa monarkiasta säädettiin perinnöllinen, ja jossa kuitenkin jätettiin suvun sammumisen varalta vanha kuninkaanvaalijärjestys voimaan.

Siinä oli varsin mielenkiintoisia temppuja käytössä kun kunkkua ajettiin kuin käärmettä pyssyyn. Muodollisesti laillisia toki. Lähellä oli onnistuminen.

 

[Rannari]

Yksi syy sille, että saksalaisia haluttiin kiirehtiä Suomeen oli hyvin yksinkertainen: Etelä-Suomi piti saada rauhoitettua ja maanviljelystyöt käyntiin. Se tajuttiin jo talvella senaatissa ja oli -paljon määräävä- seikka myös siinä, kun Tamperetta valloitettiin volyymilla eikä nylkytelty. Senaatissa istui kuitenkin ihan tolkun ihmisiä ja heillä oli tieto siitä, että elintarviketilanne tulee olemaan lohduton. Jos kevään kylvöt olisivat jääneet väliin, niin olisi kyllä koettu Suomessa ihan aito nälkäkatastrofi, suurella varmuudella.

Punaisten hallussa ollessaan Etelä-Suomen kevättyöt olisivat jääneet kyllä ööö, luvalla sanoen tehottomiksi ja seuraus olisi siis ollut nälkäkatastrofi. Sota oli saatava päätyyn siinä kevään korvalla ja näin myös sitten kävi.

Kun valkoinen komentaja itki kaatuneitaan Kalevankankaan laidassa ja kirosi ylemmät portaat lausuen: olisi piiritetty kolme viikkoa ja se olisi antautunut ilman tappioita.....se on näkökulma, joka ei huomioi ravinnontuottamisen tarpeita.

Ja kun punaiset pakolaiset tyhjensivät huhtikuussa satakuntaa ja hämettä viljasta, pakko-otti hevoset, teurasti karjaa ja rikkoi paikkoja....sillä oli seurauksensa, kun piti saada peltotyöt käyntiin. Yksistään hevosten puuttuminen tai lkm yleensä oli tuolloin ongelma. Hevonen oli tuolloin SE, joka mahdollisti suht sujuvat peltotyöt.

Taisi Linnan Pohjantähdessäkin olla kohtaus jossa isäntä meinasi että ammutaan se punakaartissa toilaillut renki sitten myöhemmin kunhan peltotyöt on ensin tehty.

Tuo kohta herätti siinä määrin paheksuntaa mieleltään valkoisten parissa että se lienee ollut hyvinkin todenmukainen.

 

[baikal]

Taisi Linnan Pohjantähdessäkin olla kohtaus jossa isäntä meinasi että ammutaan se punakaartissa toilaillut renki sitten myöhemmin kunhan peltotyöt on ensin tehty

Taisi olla Mellolan sahakoneenkäyttäjän tapaus? Mellola tarvitsi sahankäyttäjän, kun talven puut oli sahaamatta....ampuu sitten, jos saa sijalle toisen. Toinen taisi olla ojurin tapaus, josta Kivivuori huomautti, että mitäs tapatit entisen.

Kannattaa huomata, että sahankäyttäjä oli aikansa ammattimies, samoin ojakoneenkäyttäjä. Eli ei koko punakaarti suinkaan muodostunut mistään ns. --kelvottomasta aineksesta--. Tähän seikkaan Linna käsittääkseni halusi tarttua muutamassa kohtaa romaanejaan. Oli kirvesmiehiä, suutariliikkeen omistajia, osuuskaupan hoitajia jne. eli jonkinlainen kattaus aikansa ammatti-ihmisiä, joille todennäköisesti nälkä ja leivättömyys eivät olleet käytevoima kapinointiin. Oliko sitten joku työväen veljeyteen liittyvä motiivi....mitä ihmisiä olen oppinut ymmärtämään, niin tuskin vain.

Vallanhimo ja oma yksityinen etu siinä vallankumouksessa? Ehkä enemmän kuin halutaan edes kertoa.

 

[Rannari]

Taisi olla Mellolan sahakoneenkäyttäjän tapaus? Mellola tarvitsi sahankäyttäjän, kun talven puut oli sahaamatta....ampuu sitten, jos saa sijalle toisen. Toinen taisi olla ojurin tapaus, josta Kivivuori huomautti, että mitäs tapatit entisen.

Kannattaa huomata, että sahankäyttäjä oli aikansa ammattimies, samoin ojakoneenkäyttäjä. Eli ei koko punakaarti suinkaan muodostunut mistään ns. --kelvottomasta aineksesta--. Tähän seikkaan Linna käsittääkseni halusi tarttua muutamassa kohtaa romaanejaan. Oli kirvesmiehiä, suutariliikkeen omistajia, osuuskaupan hoitajia jne. eli jonkinlainen kattaus aikansa ammatti-ihmisiä, joille todennäköisesti nälkä ja leivättömyys eivät olleet käytevoima kapinointiin. Oliko sitten joku työväen veljeyteen liittyvä motiivi....mitä ihmisiä olen oppinut ymmärtämään, niin tuskin vain.

Vallanhimo ja oma yksityinen etu siinä vallankumouksessa? Ehkä enemmän kuin halutaan edes kertoa.

Varmaankin niin. Tämä on niin vanha asia että muistan vain sen että jotain tuon tyyppistä kähinää kirjan tiimoilta oli. Siitä on vuosikymmeniä kun tuon luin ja kävin sittemmin jollain yleisöluennolla jossa asiasta oli juttua. Pitää näköjään ottaa tuokin trilogia uudelleen lukulistalle.

Ehkä varmaan ole kaukana totuudesta kun epäilet että kaartiin lähdettiin myös laskelmoiden. Aina on sitäkin porukkaa joka huomaa pelanneensa väärää hevosta. Ei ne tarkoitusperät niin uljaita olekaan kun pintaa vähän raaputetaan. Taitava vain osaa myydä oman etunsa ismeillä ratsastaen. Niinhän se menee nykyäänkin.

 

[kimmo.j]

Minä väheksyisin. Ratkaisutaistelut käytiin täysin suomalaisin voimin Tampereella, Raudussa ja Viipurissa. Saksalaisten maihinnousu lähinnä nopeutti sodan päättymistä.

Ja juuri tämän odotetun 'historian tuomion' takia ylipäällikkö vastusti saksalaisten tuloa maahan kynsin ja hampain. Väheksymättä tietenkään sitä, että oli entinen ryssänupseeri, joka oli taistellut sakuja vastaan.
Senaatti ei missään vaiheessa kutsunut saksalaisia maahan: Mannerheim kun oli onnistunut vakuuttamaan saksalaismielisen Svinhufudinkin sen tarpeettomuudesta ja haitallisuudesta myöhempinä aikoina.
Saksan sodanjohto taas haeskeli 'interventiokutsuja' sekä Suomeen että Baltiaan ja onnistui Suomen Berliinin asianhoitaja Hjeltiltä sellaisen kalastamaankin - aikana, jolloin yhteydet olivat Suomeen poikki.

Tietysti jos halutaan ottaa erittäin Helsinki-keskeinen näkemys sotaan, niin silloin saksalaiset olivat avainasemassa. Tästä syystähän toukokuun 16. päivän voitonparaatikin järjestettiin, kun helsinkiläiset pitivät liikaa sakemannista.

Saksalaisten osuus korostuu jääkäreiden kouluttamisessa (ja punaiseksi epäiltyjen jääkärien jättämisessä Saksaan), joista tuli - näiden suureksi pettymykseksi - asevelvollisuusarmeijan kouluttajat, jonka avulla hallituksen joukkojen miesmäärä saatiin nopeasti kasvuun ja edes jonkinlainen kuri joukkoihin.

Ja niitä muita 'sisällissotia' nimitetään kansalaissodiksi tai siviilien sodiksi omilla kielillään, eikä 'intrastate warseiksi' (wikipedia-artikkeli tarjosin tuollaisen nimityksen, jota en ole ennen kuullutkaan): 'American civil war'; 'English civil war'; 'Guerra Civil Española'; 'Grazhdanskaya voyna v Rossii'; Saksan vuoden 1918 vallankumousta seuranneiden lukuisten ottelujen nimitys taas on Bürgerkrieg eli kansalaissota.

Saat väheksyä rauhassa koska kysymys on mielipiteestä.
Saksalaisten rooli oli kuitenkin merkittävä ja ilman Saksan apua laillinen hallitus olisi ollut kansanomaisest ilmaistuna kusessa.
Ei olisi ollut osaavaa ja koulutettua väkeä. Tämä ero taisi olla ratkaiseva ero punaisiin.
Toisaalta Saksalaisten maihinnousu Etelä-Suomeen, eteneminen kohti Helsinkiä ja sen valtaaminen sitoi punaisten joukkoja ja riisti siltä ison tuki alueen. Lyhyesti, se mahdollisti hallituksen joukkojen operaatiot.

1918 ei sodittu yksin.

Sodan nimi on sematiikkaa ja minun puolestani sitä saa kutsua millä nimella haluaa. Itse käytän sisällissotaa.

 

[Rannari]

Saat väheksyä rauhassa koska kysymys on mielipiteestä.
Saksalaisten rooli oli kuitenkin merkittävä ja ilman Saksan apua laillinen hallitus olisi ollut kansanomaisest ilmaistuna kusessa.
Ei olisi ollut osaavaa ja koulutettua väkeä. Tämä ero taisi olla ratkaiseva ero punaisiin.
Toisaalta Saksalaisten maihinnousu Etelä-Suomeen, eteneminen kohti Helsinkiä ja sen valtaaminen sitoi punaisten joukkoja ja riisti siltä ison tuki alueen. Lyhyesti, se mahdollisti hallituksen joukkojen operaatiot.

1918 ei sodittu yksin.

Sodan nimi on sematiikkaa ja minun puolestani sitä saa kutsua millä nimella haluaa. Itse käytän sisällissotaa.

Ilman saksalaisia olisi käyty ihan erinäköinen kamppailu. Ja kuten @baikal tuolla edellä hyvin nosti esiin niin jälkiseuraamukset etenkin ruokahuollon puolella olisivat myös olleet ihan eri tasolla.

 

[baikal]

Elintarvikehuollon merkitystä ei koskaan pidä unohtaa. Ihmiset eivät kovin pitkään petkellä ilman purtavaa leivänvihollisten välissä. Se vaan on saletti. Ja vuonna -18 ei ollut EUn yhteistä hankintamekanismiakaan varmistamaan ruokahuoltoa. Ei ollut 1918, eikä sitä 2018 ollut, eikä ole vieläkään.....

Moni historian armeijakin on ryytynyt leivän puutteeseen, vaatteiden kulumiseen ja kylmään et tauteihin. Ihan siis tollasiin perusjuttuihin. Ilman yhtäkään miekanlyöntiä voi sankarillinenkin sotatoimi ryvettyä. Ja niin se on nytkin, vaikkei sitä haluta kertoa.

Sanokaas osallistujat mitä tapahtuu, jos jostain syystä tai toisesta maissi-vehnä-riisisadot jäisivät parina vuotena peräkkäin poikkeuksellisen pieniksi? Maailma on pirun riippuvainen muutamasta maataloustuotteesta, muutamasta viljelykasvista. Mikä tahansa tekijä voi aiheuttaa esim. muutaman vuoden kehityslinjalla vehnäkatoja, riisikatoja tms. Se voi olla joku esim. kylvösiemeneen perustuva ongelma. 7.2 mrd ihmistä planeetalla purra rouskuttaa elintarpeita suunnilleen saman kiloluvun joka vrk. Jos tuosta leikataan puolet, se tarkoittaa satojen miljoonien ihmisten nälkiintymistä, vähintään.

Mahdollista? No historiaa katsellessa: takuulla on.

Lievempikin isku muutamaan viljelykasviin tarkoittaa hervotonta hinnannousua. Hervotonta.

 

[Rannari]

Elintarvikehuollon merkitystä ei koskaan pidä unohtaa. Ihmiset eivät kovin pitkään petkellä ilman purtavaa leivänvihollisten välissä. Se vaan on saletti. Ja vuonna -18 ei ollut EUn yhteistä hankintamekanismiakaan varmistamaan ruokahuoltoa. Ei ollut 1918, eikä sitä 2018 ollut, eikä ole vieläkään.....

Moni historian armeijakin on ryytynyt leivän puutteeseen, vaatteiden kulumiseen ja kylmään et tauteihin. Ihan siis tollasiin perusjuttuihin. Ilman yhtäkään miekanlyöntiä voi sankarillinenkin sotatoimi ryvettyä. Ja niin se on nytkin, vaikkei sitä haluta kertoa.

Sanokaas osallistujat mitä tapahtuu, jos jostain syystä tai toisesta maissi-vehnä-riisisadot jäisivät parina vuotena peräkkäin poikkeuksellisen pieniksi? Maailma on pirun riippuvainen muutamasta maataloustuotteesta, muutamasta viljelykasvista. Mikä tahansa tekijä voi aiheuttaa esim. muutaman vuoden kehityslinjalla vehnäkatoja, riisikatoja tms. Se voi olla joku esim. kylvösiemeneen perustuva ongelma. 7.2 mrd ihmistä planeetalla purra rouskuttaa elintarpeita suunnilleen saman kiloluvun joka vrk. Jos tuosta leikataan puolet, se tarkoittaa satojen miljoonien ihmisten nälkiintymistä, vähintään.

Mahdollista? No historiaa katsellessa: takuulla on.

Lievempikin isku muutamaan viljelykasviin tarkoittaa hervotonta hinnannousua. Hervotonta.

Hiukan rapasakampi tulivuorenpurkaus on tainnut joskus laittaa himmennyksen koko pallolle vuosiksi. Pelkästään sillä saisi kohtuullisen harvennuksen aikaiseksi. Kaveriksi joku kasvitauti niin avot. Pitää toivoa että 3D-printterit osaavat muokata kaatopaikkajätteistä pihviä ja sämpylää kun tuo hetki joskus väistämättä koittaa.

 

[PSB 5500]

Elintarvikehuollon merkitystä ei koskaan pidä unohtaa. Ihmiset eivät kovin pitkään petkellä ilman purtavaa leivänvihollisten välissä. Se vaan on saletti. Ja vuonna -18 ei ollut EUn yhteistä hankintamekanismiakaan varmistamaan ruokahuoltoa. Ei ollut 1918, eikä sitä 2018 ollut, eikä ole vieläkään.....

Moni historian armeijakin on ryytynyt leivän puutteeseen, vaatteiden kulumiseen ja kylmään et tauteihin. Ihan siis tollasiin perusjuttuihin. Ilman yhtäkään miekanlyöntiä voi sankarillinenkin sotatoimi ryvettyä. Ja niin se on nytkin, vaikkei sitä haluta kertoa.

Sanokaas osallistujat mitä tapahtuu, jos jostain syystä tai toisesta maissi-vehnä-riisisadot jäisivät parina vuotena peräkkäin poikkeuksellisen pieniksi? Maailma on pirun riippuvainen muutamasta maataloustuotteesta, muutamasta viljelykasvista. Mikä tahansa tekijä voi aiheuttaa esim. muutaman vuoden kehityslinjalla vehnäkatoja, riisikatoja tms. Se voi olla joku esim. kylvösiemeneen perustuva ongelma. 7.2 mrd ihmistä planeetalla purra rouskuttaa elintarpeita suunnilleen saman kiloluvun joka vrk. Jos tuosta leikataan puolet, se tarkoittaa satojen miljoonien ihmisten nälkiintymistä, vähintään.

Mahdollista? No historiaa katsellessa: takuulla on.

Lievempikin isku muutamaan viljelykasviin tarkoittaa hervotonta hinnannousua. Hervotonta.

Ei koske Suomea ja ei huolta huomisesta, kirjoittaa Maakansa ja lehti jatkaa että täällä otetaan sitten kestonurmina ja viherkesantoina sekä pakettipeltoina olleet pellot tehokäyttöön ja Suomi TAAS yksin pelastaa koko maailman tuottamalla viljaa ja elintarpeita kulutukseen. Oma mutu aiheeseen on, että jos maailman isoilla viljantuotantoalueilla kävisi kunnon kato kahtena peräkkäisenä vuotena niin oltaisiin kyllä jännän äärellä vähän joka kulmassa. Ja voiaisiin nähdä monella eri suunnalla haitallista oma kansa ensin- ajattelua..

 

[baikal]

Ja voiaisiin nähdä monella eri suunnalla haitallista oma kansa ensin- ajattelua.

Kyllä meillä olisi varaa lähettää kaurasiilojen pohjat ja hernehinkaloiden sisältö Italiaan.