1980-luvun SA

Samovarius

Kapteeni
Lahjoittaja
Sanotaanko näin.. Linnoittamisen taito ei ole katoamassa. se vain on nykyään harvemman käsissä ja tulokset ovat silti nopeutuneet. Kiitos modernin rakentamisen ja työkaluston.
Vaikuttaako tähän muuten rakennusalan varusmiesten kerääminen pioneerijoukkoihin? Muistaakseni olin komppaniani miehistöstä ainoa lukion käynyt, joukkueesta vähintäänkin. Kaikki muut olivat raksaukkoja tai työkonekuskeja.

Veikkaisin että missä tahansa porukassa saadaan korsu aikaiseksi jos joukossa on yksikin rakentaja tai kirvesmies.
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
Näin jalkaväkimiehenä sanon linnoittamisesta sen, että vielä en ole törmännyt jonkun muun kuin jv-joukon itsensä rakentamiin linnoitteisiin joissa sijainnit, tulialueet jne olisivat sellaiset kuin jv-joukko itse haluaa.
Toiseksi: uskooko joku yhä että jotkut rakentajajoukot ja sopimusurakoitsijat ehtivät rakentamaan yhtään mitään ennenkuin aseet jo laulavat piiput ja putket punaisina?!
Jos joukko ei itse osaa linnoittaa, niin sillä on yksi iso ongelma sylissään.
 
Näin jalkaväkimiehenä sanon linnoittamisesta sen, että vielä en ole törmännyt jonkun muun kuin jv-joukon itsensä rakentamiin linnoitteisiin joissa sijainnit, tulialueet jne olisivat sellaiset kuin jv-joukko itse haluaa.
Toiseksi: uskooko joku yhä että jotkut rakentajajoukot ja sopimusurakoitsijat ehtivät rakentamaan yhtään mitään ennenkuin aseet jo laulavat piiput ja putket punaisina?!
Jos joukko ei itse osaa linnoittaa, niin sillä on yksi iso ongelma sylissään.
Joskus on sanottu että asemat tehdään/ kunnostetaan sen kuukausien harmaanvaiheen aikana. Siinä samalla kun joukkoja harjoitetaan..
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
Joskus on sanottu että asemat tehdään/ kunnostetaan sen kuukausien harmaanvaiheen aikana. Siinä samalla kun joukkoja harjoitetaan..
No sepä juuri - ei oikein vastaa tämän päivän uhkakuvia nuo kuukausien valmistautumisajat. Enkä itseasiassa usko että usko pitkään valmistautumisaikaan on pitkään aikaan ollut juuri muuta kuin itsepetosta.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
Ottaen huomioon sen millainen määrä epäsuoraa- ja ilmatukea nykyaikaisella mekanisoidulla joukolla on käytettävissään ja kuinka nopeasti ja tarkasti se saadaan kutsuttua havaittujen maalien niskaan, niin kaivautumisen tulisi olla ensimmäinen toimenpide jos liike lakkaa kusitaukoa pidemmäksi ajaksi.
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
Ottaen huomioon sen millainen määrä epäsuoraa- ja ilmatukea nykyaikaisella mekanisoidulla joukolla on käytettävissään ja kuinka nopeasti ja tarkasti se saadaan kutsuttua havaittujen maalien niskaan, niin kaivautumisen tulisi olla ensimmäinen toimenpide jos liike lakkaa kusitaukoa pidemmäksi ajaksi.
Valmiusprikaatia vain suojaa se liike paremmin kuin linnoittautuminen. Kun liike pysähtyy, niin ollaan valmiiksi hajautettuja ja naamiointi alkaa heti.

Ei niitä kunnollisia asemia hetkessä tehdä. Ei tällä kelillä nopeasti tehdä edes sitä yksittäisen taistelijan suojaa, joka tarjoaa luotisuojan vihollisen tulosuunnasta ja sirpalesuojaa pintaräjähdykseltä. Varsinkin kun monella taistelijalla se linnoituskokemus on varuskunnan takamaastoon kaivettu "laajennettu paskakuoppa" joka tarjosi surkean ballistisen suojan ja joka olisi romahtanut jo siitä, että läheisellä soratiellä olisi liikkunut raskaampi ajoneuvo.

Sen sijaan on olemassa vieläkin paikkoja joissa tarvitaan sitä jäykkää asemien pitämistä kaikissa olosuhteissa. Esimerkkinä nyt vaikka rannikkotykistön linnake. Etuna on tietenkin jo vuosikymmeniä sitten tehdyt kantalinnoitteet.

Paikallisjoukoilla on myös paljon käyttöä linnoittamiselle. Esimerkiksi siltaa tai vaikka lentokenttää suojaavat joukot tarvitsevat suojaa sekä säältä että esimerkiksi ilmahyökkäysten asevaikutukselta.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Paikallisjoukoilla on myös paljon käyttöä linnoittamiselle. Esimerkiksi siltaa tai vaikka lentokenttää suojaavat joukot tarvitsevat suojaa sekä säältä että esimerkiksi ilmahyökkäysten asevaikutukselta
Mikä tahansa tulitaistelunpoikanenkin on paljon kivampi käydä suojasta käsin. Ja suojattava kohde on vaikeampi rasti hyökkääjälle, mille tahansa mallille sitä lajia, jos suojaukseen liittyy suojaajille valmistettu suoja.
 

Tässä 1980-luvun tekniikkaa, joka oli käytössä vuosituhannen vaihteeseen asti. Galileo-Bofors 40 ItK36-59. Vanhat Boforsit ei enää riittäny suihkukoneiden pudottamiseen ja siksi osa niistä modernisoitiin moottorisuuntauksella ja varustettiin Galileo-tykkilaskimella. Suuntaaja koetti käsisuuntauksella pitää maalia piikillä (yleensä onnistui vähän huonosti) ja laskin kalkyloi sivu- ja korkeuskulman muutoksesta ennakon. Ampumaetäisyyden mittaukseen ei ollu luotettavaa ja nopeaa tekniikkaa kun ei lasermittareita vielä ollut. Tuloksena sitten vähemmän onnistunu konstruktio joka tosin oli Kylmän sodan loppuun asti käytössä olleita "veivi-Boforseja" tehokkaampi. Käyttövoiman antaa Vespa-skootterin moottori, kuten äänestä hyvin kuulee.

Suomen varikoilta myyty ItK on videolla saanut uuden kodin USA:sta. Päätä ei palele harrastajilla kun ovat ilmeisesti itselataamalla tehneet atarvikkeita. Käytetty ruuti ei luultavasti ole tykkiruutia ollenkaan kun ei suora-ammunnassa osuta mihinkään. Lisäongelma on ettei tykkikantakirjoja yleensä anneta mukaan ostajalle, jolloin aseen käyttöhistoria ja syntyneet vauriot jäävät hämärän peittoon. Jäsen @John Hilly
osaisi varmaan kertoa lisääkin.
Edit Korjattu tapahtumapaikka oikeaksi.
 
Viimeksi muokattu:

tulikomento

Ylipäällikkö

Tässä 1980-luvun tekniikkaa, joka oli käytössä vuosituhannen vaihteeseen asti. Galileo-Bofors 40 ItK36-59. Vanhat Boforsit ei enää riittäny suihkukoneiden pudottamiseen ja siksi osa niistä modernisoitiin moottorisuuntauksella ja varustettiin Galileo-tykkilaskimella. Suuntaaja koetti käsisuuntauksella pitää maalia piikillä (yleensä onnistui vähän huonosti) ja laskin kalkyloi sivu- ja korkeuskulman muutoksesta ennakon. Ampumaetäisyyden mittaukseen ei ollu luotettavaa ja nopeaa tekniikkaa kun ei lasermittareita vielä ollut. Tuloksena sitten vähemmän onnistunu konstruktio joka tosin oli Kylmän sodan loppuun asti käytössä olleita "veivi-Boforseja" tehokkaampi. Käyttövoiman antaa Vespa-skootterin moottori, kuten äänestä hyvin kuulee.

Suomen varikoilta myyty ItK on videolla saanut uuden kodin Venäjällä. Päätä ei palele harrastajilla kun ovat ilmeisesti itselataamalla tehneet atarvikkeita. Käytetty ruuti ei luultavasti ole tykkiruutia ollenkaan kun ei suora-ammunnassa osuta mihinkään. Lisäongelma on ettei tykkikantakirjoja yleensä anneta mukaan ostajalle, jolloin aseen käyttöhistoria ja syntyneet vauriot jäävät hämärän peittoon. Jäsen @John Hilly
osaisi varmaan kertoa lisääkin.
Nyt on siis sellainen video omassa luokassaan että herää kysymys että mitä h*lvetin v*ttua !? :eek: No, Venäjä kyseessä niin en ihmettele että räiskivät entisellä puolustusvoimien it-tykillä.
 
En ihmettele että räiskivät entisellä puolustusvoimien it-tykillä.
Tässähän ei ole mitään ihmeellistä. Käytöstä poistettu kalusto myydään tarjousten perusteella. Toimivia aseita saavat ostaa ainoastaan rekisteröidyt asekeräilijät Sotamuseon ensin otettua päältä heitä kiinnostavat kappaleet. Keräilijät myyvät ylijäämäkappaleet usein ulkomaille, kuten Euroopan museoissa kiertämällä helposti huomaa. Nykytilannetta en tosin tunne kun deaktivointimääräykset on muuttunu.
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö

Tässä 1980-luvun tekniikkaa, joka oli käytössä vuosituhannen vaihteeseen asti. Galileo-Bofors 40 ItK36-59. Vanhat Boforsit ei enää riittäny suihkukoneiden pudottamiseen ja siksi osa niistä modernisoitiin moottorisuuntauksella ja varustettiin Galileo-tykkilaskimella. Suuntaaja koetti käsisuuntauksella pitää maalia piikillä (yleensä onnistui vähän huonosti) ja laskin kalkyloi sivu- ja korkeuskulman muutoksesta ennakon. Ampumaetäisyyden mittaukseen ei ollu luotettavaa ja nopeaa tekniikkaa kun ei lasermittareita vielä ollut. Tuloksena sitten vähemmän onnistunu konstruktio joka tosin oli Kylmän sodan loppuun asti käytössä olleita "veivi-Boforseja" tehokkaampi. Käyttövoiman antaa Vespa-skootterin moottori, kuten äänestä hyvin kuulee.

Suomen varikoilta myyty ItK on videolla saanut uuden kodin USA:sta. Päätä ei palele harrastajilla kun ovat ilmeisesti itselataamalla tehneet atarvikkeita. Käytetty ruuti ei luultavasti ole tykkiruutia ollenkaan kun ei suora-ammunnassa osuta mihinkään. Lisäongelma on ettei tykkikantakirjoja yleensä anneta mukaan ostajalle, jolloin aseen käyttöhistoria ja syntyneet vauriot jäävät hämärän peittoon. Jäsen @John Hilly
osaisi varmaan kertoa lisääkin.
Edit Korjattu tapahtumapaikka oikeaksi.
Oon miettinyt tätä ennenkin ääneen. Mutta miten korkealla tuola vehkeellä sai ammuttua?
 

Honcho

SMLNKO M/83
Lahjoittaja
Naapurtin isäntä muisteli vuonna 1987 kaivaneensa poteron, josta saivat kouluttajan mukaan vain silmät näkyä. Tajusin olleeni etuoikeutettu.

En ole koskaan kaivanut poteroa tai ylipäänsä kaivautunut mitenkään. Valmiissa linnoitteissa olen kyllä lusinut. Kiitos ja ylistys!

Miten yleistä oli kaivautuminen?
Meillä kyllä kaivettiin P-kaudella (yksi) kiväärimiehen potero ja sitten heitinhommissa useita kertoja sellainen matalahko heittimen tuliasema.

"Kiväärilinjalla" kai noita saa kaivaa edelleen useitakin...

Edit: Niin ja siis 2002-2003, KARPR
 

Honcho

SMLNKO M/83
Lahjoittaja
Näin jalkaväkimiehenä sanon linnoittamisesta sen, että vielä en ole törmännyt jonkun muun kuin jv-joukon itsensä rakentamiin linnoitteisiin joissa sijainnit, tulialueet jne olisivat sellaiset kuin jv-joukko itse haluaa.
Toiseksi: uskooko joku yhä että jotkut rakentajajoukot ja sopimusurakoitsijat ehtivät rakentamaan yhtään mitään ennenkuin aseet jo laulavat piiput ja putket punaisina?!
Jos joukko ei itse osaa linnoittaa, niin sillä on yksi iso ongelma sylissään.
Jos kuvittelen päässäni tositilanteen, niin tuntuu että joka paussilla sitä alkaisi väsymyksestä riippumatta vaikka käskemättä riipimään maahan jotain reikää, kenttälapiolla jos ei muuten. Vaikkei ehtisi päästä kuin hieman maanpintaa alemmas, niin olisihan se henkiriepu matalassakin kolossa paremmassa turvassa kuin maanpinnan tasolla siinä vaiheessa kun sirpaleet lentää vaakasuunnassa joka suunnasta.
 

AKE-ukki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Jos kuvittelen päässäni tositilanteen, niin tuntuu että joka paussilla sitä alkaisi väsymyksestä riippumatta vaikka käskemättä riipimään maahan jotain reikää, kenttälapiolla jos ei muuten. Vaikkei ehtisi päästä kuin hieman maanpintaa alemmas, niin olisihan se henkiriepu matalassakin kolossa paremmassa turvassa kuin maanpinnan tasolla siinä vaiheessa kun sirpaleet lentää vaakasuunnassa joka suunnasta.
Tuota sitä meille silloin joskus korostettiin,
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Eikös se Koskela sanonut jotain siihen suuntaan että; Se on ollut siellä jo kolme tuntia ja voit uskoa perkele että on jo kaivautunut kaulaa myöten.
 
Top