1980-luvun SA

rukkaskikka

Kapteeni
PV:n Terran "korimuotoilu" lienee saanut vaikutteita Terra 865 AK -kuormatraktorista (A=mallisarja, K=kantava).



"Samovariuksen" postaama linkki #496:
https://www.komatsuforest.fi/tietoa/valmetista-komatsuun-vuosi-vuodelta

Lapin ammattiopiston 865 AK -sivu:
http://www.edu.lao.fi/metsakonenetti/ValmetAK.htm

PV:n Terran kyljessä ("JR49" #513) on teksti 865 BM, joten se on jo B-mallisarjaa. Vakolan koetusselostuksessa 762 on -68 mallin Terra 865 B -juontotraktorin ilmeisen perusteellinen testi ("Lopputarkastuksen yhteydessä n. 1 250 käyttötunnin jälkeen todettiin seuraavaa:").

Vaihteisto, jarrut, tasauspyörästö: "Vaihteistosta ovat 2-, 4-, 5- ja 6-vaihteet synkronoidut. Takaakselin tasauspyörästö on varustettu automaattisesti toimivalla lukituslaitteella. Etupyörien vetopyörästöjen yhteyteen on sijoitettu mekaaniset rumpujarrut. Takapyörien jarrut ovat paineilmatoimiset rumpujarrut."

Vuoden -69 paikkeilla tullut nestekytkin: "Traktoriin on lisätty nestekytkin."

http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/483680/kselostus762.pdf?sequence=1&isAllowed=y
 
Viimeksi muokattu:

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
PV:n Terran "korimuotoilu" lienee saanut vaikutteita Terra 865 AK -kuormatraktorista (A=mallisarja, K=kantava).



"Samovariuksen" postaama linkki #496:
https://www.komatsuforest.fi/tietoa/valmetista-komatsuun-vuosi-vuodelta

Lapin ammattiopiston 865 AK -sivu:
http://www.edu.lao.fi/metsakonenetti/ValmetAK.htm

PV:n Terran kyljessä ("JR49" #513) on teksti 865 BM, joten se on jo B-mallisarjaa. Vakolan koetusselostuksessa 762 on -68 mallin Terra 865 B -juontotraktorin ilmeisen perusteellinen testi ("Lopputarkastuksen yhteydessä n. 1 250 käyttötunnin jälkeen todettiin seuraavaa:") .

Vaihteisto, jarrut, tasauspyörästö: "Vaihteistosta ovat 2-, 4-, 5- ja 6-vaihteet synkronoidut. Takaakselin tasauspyörästö on varustettu automaattisesti toimivalla lukituslaitteella. Etupyörien vetopyörästöjen yhteyteen on sijoitettu mekaaniset rumpujarrut. Takapyörien jarrut ovat paineilmatoimiset rumpujarrut."

Vuoden -69 paikkeilla tullut nestekytkin: "Traktoriin on lisätty nestekytkin."

http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/483680/kselostus762.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Jostain olen lukenut, ettei siinä ollut tasauspyörästön lukkoa. Näkyy olleen.

Suurin syy, miksi E. Vigdren alkoi kehittää Ponssea ovat nämä traktoreiden komponentteihin perustuneet kuormatraktorit. Eihän ne raskailla kuormilla metsässä kestäneet.
 
Viimeksi muokattu:

Old Boy

Ylipäällikkö
Mitä ne raskaat aseet jv-prikaateissa olivat? 75-millisiä pst-tykkejä, raskaita heittimiä ja kenttätykkejä?
Ja ylipäänsä, millä kalustolla tuon ajan prikaatien tykkikalusto olisi liikkunut, kun näitäkin oli vain se sata. Protojakaan ei varmaan ollut tarpeeksi, tai neukku-telavetäjiä. Osaako veli @Old Boy valottaa tarkemmin?
Terra kuului 1970-luvulle, ne häipyi kentältä jo 1980-luvun alkuvuosina. Silloin 70-luvulla ei ollu muuta kuin yhdenlainen organisaatio, prikaati-70. Ulkomuistista raskaat aseet oli 24 tykkiä, 6-putkinen KrhK sekä kussakin 4:stä pataljoonasta 4-putkinen krh-osasto sekä jokaiseen komppaniaan kuulunut 2-putkinen krh-joukkue. Pst-organisaatioita en näin tarkkaan muista mutta aseina oli 75 mm tykit sekä raskaat singot.
Terrat veti jv:n kranaatinheittimiä sekä toimi pioneerien ajoneuvoina. Kiväärijoukkueet liikkui Valmetin tavallisilla traktoreilla joissa oli PV:n teettämät peltilavat.

Terra oli liikkui maantiellä polkupyörän nopeudella, maastossa (metsätiellä) ripeä jalkamies käveli perässä tai ohikin, jos kuski sääli lavalla flipperipalloina sinkoilevia matkustajia. Hirveä meteli vehkeestä lähti eikä ollut mitenkään pidetty ajolaite. Nopean poistamisen syyksi muistelen ongelmia voimansiirrossa. Näin siis rauhan ajan harjoituksissa, silloin 1970-80 lukujen vaihteessa en ollu tehtävissä missä olis pääsy tutustumaan joukkojen sa-varustukseen. Yleisesti silloin raskaat pstot saivat ainakin periaatteessa intin vetäjän, kevyet taas siviilista. Kevyimpiä tykkejä vedettiin traktoreilla, ei tosin niillä Valmeteilla vaan esim 4-veto Ford Countylla. Paras siviilivetäjä oli tietysti tukkiauto, kuten on edelleenkin.
 
Viimeksi muokattu:

Stokes

Luutnantti
Noita samoja peräkärryjä, tyyppimerkinnältään muistaakseni GAZ-704, oli käytössä vielä kymmenisen vuotta sittenkin modifioituna kuulapäällä vedettäväksi. Samasta perävaunusta tehtiin 80-luvulla varaamovaunu, ts. kompleksi johon kuului Valmetin voimakone (suoranaista hi-techiä silloisiin ryssän vehkeisiin verrattuna) ja muuta kamaa jolla varattiin aiemmin puheena olleita lipeäakkuja.

Tuollaista autoa, siis GAZ-69:n jotakin versiota ei meillä ole ollut vaan kaikki "piikkinokat" joista PST-vitjassakin on puhuttu olivat kaksiovisia. Joihinkin tehtiin kotimaisin voimin kovia kattojakin ja mikä kummallisinta, niitä on tuotu myös siviilikäyttöön ainakin 70-luvun lopulla.
 

PSB 5500

Kenraali
Yritin lähestyä ajatusta sillä, mikä olisi ollut runsaslukuisinta kalustoa, ja siksi tulivat Majori ja Nuhvi ekana mieleen. Onhan niitä muitakin tosiaan, Valmetti ja Tuavetti ja mitä kaikkee.
Ja mf, älä unohda massey fergusonia.. Tuo terran paino oli ainakin aika mahdoton nelipyöräiselle koneelle. Ja tehoa oli myös vähän/ paino. Ja kiitokset faktojen esiinkaivuusta!
 

Bodyguard

Kenraali
Lahjoittaja
Terra kuului 1970-luvulle, ne häipyi kentältä jo 1980-luvun alkuvuosina. Silloin 70-luvulla ei ollu muuta kuin yhdenlainen organisaatio, prikaati-70. Ulkomuistista raskaat aseet oli 24 tykkiä, 6-putkinen KrhK sekä kussakin 4:stä pataljoonasta 4-putkinen krh-osasto sekä jokaiseen komppaniaan kuulunut 2-putkinen krh-joukkue. Pst-organisaatioita en näin tarkkaan muista mutta aseina oli 75 mm tykit sekä raskaat singot.
Terrat veti jv:n kranaatinheittimiä sekä toimi pioneerien ajoneuvoina. Kiväärijoukkueet liikkui Valmetin tavallisilla traktoreilla joissa oli PV:n teettämät peltilavat.

Terra oli liikkui maantiellä polkupyörän nopeudella, maastossa (metsätiellä) ripeä jalkamies käveli perässä tai ohikin, jos kuski sääli lavalla flipperipalloina sinkoilevia matkustajia. Hirveä meteli vehkeestä lähti eikä ollut mitenkään pidetty ajolaite. Nopean poistamisen syyksi muistelen ongelmia voimansiirrossa. Näin siis rauhan ajan harjoituksissa, silloin 1970-80 lukujen vaihteessa en ollu tehtävissä missä olis pääsy tutustumaan joukkojen sa-varustukseen. Yleisesti silloin raskaat pstot saivat ainakin periaatteessa intin vetäjän, kevyet taas siviilista. Kevyimpiä tykkejä vedettiin traktoreilla, ei tosin niillä Valmeteilla vaan esim 4-veto Ford Countylla. Paras siviilivetäjä oli tietysti tukkiauto, kuten on edelleenkin.
Jos muistan oikein, niin 70-luvun lopulla kun itse olin intissä, prikaatin pst muodostui singoista. Jokaisessa joukkueessa sinkopartio 55S55, komppaniassa sinkoryhmä ( 2 partiota ) samoja kevysinkoja. Pataljoonan tukikomppania koostui Krh osastosta ja Pst osastosta, jossa oli rssinko joukkue ( 2 mustia ja kvskoryhmä ) ja kevytsinko joukkue ( 3 kvskoryhmää ). Prikaatilla oli sitten sinkokomppania, jossa 3 rssinkojoukkuetta. Nuo 75mm psttykit oli muistaakseni silloin varattu ylijohdon ( Ak, sotilaslääni ym ) käyttöön. Pstohjuksia ei silloin kokoonpanoissa ollut, mutta Sandiksessa pyöri yksi BTR-60, jonka päällä oli aina pressulla peitetty häkkyrä normaalin kktornin paikalla. Tietysti huhu kiersi, että siellä olisi ollut pstohjus, mutta lähelle ei päässyt ja se oli tosiaan aina peitettynä. Vaunu kuului silloiselle Kadettikoululle, jolla oli muutama kpl BTR-60 vaunuja. Eli prikaatin pstvoima koostui silloin singoista ja niissäkin pääpaino oli kevyissä 55S55, joita olikin runsaasti. Noista määristä laskemalla saadaan raskaiden määräksi 14 kpl ja kevyiden 98 kpl. Tosin siitä on jo aikaa, joten muisti voi joltain osin pettää, noista psttykeistä en ole satavarma.
 

Ottoville

Ylipäällikkö
Lahjoittaja


Raskas partioajoneuvo BAE SYSTEMS RG32M
Käyttö
Kriisinhallinta / henkilöstön kuljetus

Ominaisuudet
  • Valmistusmaa: Etelä-Afrikka
  • Omamassa: 7600 kg
  • Kantavuus: 1900 kg
  • Kokonaismassa: 9500 kg
  • Vetojärjestelmä: 4x4
  • Istumapaikkoja kuljettajan lisäksi 4
    • Mitat
    • pituus: 5,34 m
    • leveys: 2,17 m
    • korkeus: 2,55 m
    • akseliväli: 2,91 m
  • Polttoainesäiliön tilavuus: 140 l
  • Moottori
    • merkki: Steyer
    • iskutilavuus/käyttövoima: 3,2 l/diesel
    • max teho/vääntömomentti: 135 kW, ahdettu
  • Vaihteisto: Automaatti
  • Jakovaihteisto: On
  • Tasauspyörästön lukot: On
  • Jousitustyyppi: Kierre
  • Rengaskoko/-tyyppi: 335/80/R20 141K VFI
  • Kahlaussyvyys: 0,7 m
  • Varustelu: Panssaroitu


Ja kun nauru hellittää.
Niin voidaan miettiä kummalla, ratkaisulla saadaan maavoimille parempi liikkuvuus samalla rahalla.

Samalla voi arvioida käyttövarmuutta sodan olosuhteissa.
Kun lähin korjaamo on 300 km päässä ja varaosat 3000 km päässä.
Onko parempi yksi BAE SYSTEMS RG32M korjaamolla ja kolme metsässä.
Kuin 10 Gatsia remontissa metsässä ja 20 ajossa.

( jo aikanaan isä aurinkoinen sanoi että ”määrälläkin on laatunsa”)
 

Viljami

Luutnantti
Jostain olen lukenut, ettei siinä ollut tasauspyörästön lukkoa. Näkyy olleen.

Suurin syy, miksi E. Vigdren alkoi kehittää Ponssea ovat nämä traktoreiden komponentteihin perustuneet kuormatraktorit. Eihän ne raskailla kuormilla metsässä kestäneet.
Toi oli kyllä kummallinen lähestymistapa erityisesti Valmetilla tuo pilipalipalikoiden käyttäminen metsäkoneissa. Heillä kun se jatkui vielä aika pitkäänkin tuon Terran jälkeen. Kustannussäästöjä siinä varmaan tietysti haettiin, mutta kyllähän se monella tapaa huono ratkaisu oli.

Ruotsalaisethan oli meitä edellä metsäkoneissa oikeastaan koko sen ajan kun niitä tehdä viitsivät, ainakin mitä kestävyyteen ja ergonomiaan tulee. Kockumsit ja Ösat oli vähän niinkuin eri kastia suomikoneiden kanssa. Einarin kone oli varmaan vahvemmin kasattu kuin Valmetti, mutta sinällään Einarin saagaan kannattaa suhtautua niin, että siinä voipi olla vähän sitä savonmuanlissää mukana. Voipi toisaalta olla olemattakin. Ainakin myöhemmin motopuolella monet ponsselaisiksi mielletyt ratkaisut oli oikeasti Nisulan veljesten ideoita. Mutta tää meni nyt taas aiheen viereen jälleen kerran.
 

PSB 5500

Kenraali
Pv ja traktorit-aiheesta vielä muutama asia: Käsittääkseni pv:n ka ja traktorikalusto nojasi 70-80-luvuilla ja vielä varmaan sen jälkeenkin vahvasti ottokalustoon. Autoissa piti olla ns sa-koukku vaikka ei kärrynvetäjä normaalikäytössään ollutkaan. Maanviljelijöiden sopivat traktorit olivat luetteloitu. Ottotoimintaa oli suunniteltu ja siihen oli ihmisiä nimetty, ilmeisesti tätä oli harjoiteltukin. Olen kuullut ainakin yhden jo edesmenneen sukulaismiehen olleen mukana tällaisessa ottokalusto-lautakunnassa. Omana vm-aikana (94-95) pv:n traktorikalusto näytti olevan Valmet 502/602 /702 ja 803 malleja. Näihin oli peräkärryinä kotimaisten valmistajien tekemiä kärryjä (weckman,velsa?) sekä perävedolla että ilman. Osaa traktoreista käytettiin myös esim lumitöissä etukuormaajalla. Uudempia traktoreita ei muistaakseni ollut, nämä valmetit olivat silloin 13 vuotta vanhoja tai vanhempia. Nykyään näitä kärryjä ja traktoreita voi sitten käydä ihailemassa huutokaupat.com sivustolla..
 

Viljami

Luutnantti
Pv ja traktorit-aiheesta vielä muutama asia: Käsittääkseni pv:n ka ja traktorikalusto nojasi 70-80-luvuilla ja vielä varmaan sen jälkeenkin vahvasti ottokalustoon. Autoissa piti olla ns sa-koukku vaikka ei kärrynvetäjä normaalikäytössään ollutkaan. Maanviljelijöiden sopivat traktorit olivat luetteloitu. Ottotoimintaa oli suunniteltu ja siihen oli ihmisiä nimetty, ilmeisesti tätä oli harjoiteltukin. Olen kuullut ainakin yhden jo edesmenneen sukulaismiehen olleen mukana tällaisessa ottokalusto-lautakunnassa. Omana vm-aikana (94-95) pv:n traktorikalusto näytti olevan Valmet 502/602 /702 ja 803 malleja. Näihin oli peräkärryinä kotimaisten valmistajien tekemiä kärryjä (weckman,velsa?) sekä perävedolla että ilman. Osaa traktoreista käytettiin myös esim lumitöissä etukuormaajalla. Uudempia traktoreita ei muistaakseni ollut, nämä valmetit olivat silloin 13 vuotta vanhoja tai vanhempia. Nykyään näitä kärryjä ja traktoreita voi sitten käydä ihailemassa huutokaupat.com sivustolla..
Meniköhän homma tosiaan sitten niin, että noilla muinaisvalmeteilla mentiin tälle vuosikymmenelle asti ja siirryttiin sitten N- sarjaan kertahyppäyksellä.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Ketjussa kun on puhuttu siitä mitenkä PV olisi 80-luvulla pärjännyt veli venäläistä vastaan, niin sallitteko jos polkaistaan pystyyn hieman kieli poskessa ajatusleikki siitä mitenkä PV olisi pärjännyt Ruotsin kuvitteellista hyökkäystä vastaan ? Arto Paasilinna leikitteli aiheella kirjassaan Operaatio Finlandia.

Eli jos lähtökohdaksi otetaan vaikka suora maainvaasio Lapissa länsirajan yli. Suurimittaiset maihinnousut lienee suljettu pois epärealistisina. 1980-luvun sotaopit miesvoimat ja materiaalit vastakkain. Heti kättelyssä voidaan todeta että merellä ja ilmassa Ruotsi olisi niskan päällä vahvempana.
 

skärdis

Ylipäällikkö
Pv ja traktorit-aiheesta vielä muutama asia: Käsittääkseni pv:n ka ja traktorikalusto nojasi 70-80-luvuilla ja vielä varmaan sen jälkeenkin vahvasti ottokalustoon.
Kyllä, ja suunnitelmahan on ollut ihan ok, kun kerran sotaväkikin käytti rauhan ajan harjoittelussaankin nimenomaan tavallisia siviilitraktoreita ja peräkärryjä. Kriisitilanteessa olisi saatu ottoajoneuvoina samaa kalustoa.

Sotavaltion Valmetit olivat pääosin takavetoisia ja peräkärrytkin olivat varsin pieniä ja matalia yksiakselisia. Varuskuntien aurauksesta näillä kuitenkin huolehdittiin eli pieni kiinteä alueaura eteen ja osassa oli linko. Etukuormaajat olivat hyvin harvinaisia. Kyllähän se varmaan toimiva systeemi oli kun työvoima oli ilmaista.

Ilmavoimissa toki tämäkin oli toisin eli Tikkakoskella oli silloin ´97 upouusi siviilivihreä neliveto Valtra kaikilla silloisilla nykyaikaisilla mausteilla. Riitta oli traktorin nimi ja se oli teipattu ohjaamon yläreunaan.

Omana vm-aikana (94-95) pv:n traktorikalusto näytti olevan Valmet 502/602 /702 ja 803 malleja. Näihin oli peräkärryinä kotimaisten valmistajien tekemiä kärryjä (weckman,velsa?) sekä perävedolla että ilman. Osaa traktoreista käytettiin myös esim lumitöissä etukuormaajalla. Uudempia traktoreita ei muistaakseni ollut, nämä valmetit olivat silloin 13 vuotta vanhoja tai vanhempia. Nykyään näitä kärryjä ja traktoreita voi sitten käydä ihailemassa huutokaupat.com sivustolla..
Noin se meni, vaikkakin traktoreiden käyttö sotatoimissa oli jo hiipumaan päin. Ainakin jalkaväen näkökulmasta 70-luvun traktoreiden jälkeen oli käyttöön tulleet Masit ja Nasut eli ajoneuvojen määrä oli lisääntynyt merkittävästi. Aiemmin ei paljoa muuta ollut kuin "Protoja" ja traktoreita.

90-luvulla traktori toimi polkupyörämarsseilla pumppuluumujen tukikohtana ja kyllä meille vielä heittomarssitkin koulutettiin. Sehän tarkoitti sitä, että pääosa joukosta marssi jalkaisin, mutta osaston loppupäästä aina otettiin lavallinen miehiä Valmetin peräkärryyn ja karautettiin joukon keulalle. Siinä sai marssijat vähän lepoa, mutta liike ei lakannut.

Kyllähän nämä polkupyörä- ja etenkin heittomarssit herättivät pientä hilpeyttä 90-luvun puolivälin jälkeen kun lähestyttiin jo milleniumia, internet oli jo keksitty ja varusmiehilläkin oli kännykät sekä ilmavoimat samaan aikaan pullisteli Hornettiensa kanssa. Ei näihin kantahenkilökuntakaan uskonut tuollaiseen 60-luvun sodankäyntiin ja kyllähän se asenne varusmiehiin valui.
 

peelo

Ylipäällikkö
Ketjussa kun on puhuttu siitä mitenkä PV olisi 80-luvulla pärjännyt veli venäläistä vastaan, niin sallitteko jos polkaistaan pystyyn hieman kieli poskessa ajatusleikki siitä mitenkä PV olisi pärjännyt Ruotsin kuvitteellista hyökkäystä vastaan ? Arto Paasilinna leikitteli aiheella kirjassaan Operaatio Finlandia.

Eli jos lähtökohdaksi otetaan vaikka suora maainvaasio Lapissa länsirajan yli. Suurimittaiset maihinnousut lienee suljettu pois epärealistisina. 1980-luvun sotaopit miesvoimat ja materiaalit vastakkain. Heti kättelyssä voidaan todeta että merellä ja ilmassa Ruotsi olisi niskan päällä vahvempana.
Sopisi hyvin omana ketjunaan pohdittavaksi.

Sen lisäksi voisi tietysti vähän alustaa tilannetta noin laajemminkin. Yhtäkkinen hyökkäys lännestä, kun Suomen uhkakuva on idän suunnasta tuleva hyökkäys olis varmasti ollut murhaava. Uskoisin että Ruotsilla olisi ollut oikein hyvät eväät myös maihinnousujen suorittamiseen, jopa paremmat kuin Neuvostoliitolla. niin maantieteellisesti kuin kalustollisestikin
 

Panssari Salama

Ylipäällikkö
Sopisi hyvin omana ketjunaan pohdittavaksi.

Sen lisäksi voisi tietysti vähän alustaa tilannetta noin laajemminkin. Yhtäkkinen hyökkäys lännestä, kun Suomen uhkakuva on idän suunnasta tuleva hyökkäys olis varmasti ollut murhaava. Uskoisin että Ruotsilla olisi ollut oikein hyvät eväät myös maihinnousujen suorittamiseen, jopa paremmat kuin Neuvostoliitolla. niin maantieteellisesti kuin kalustollisestikin
Höh. Vaasan rannikkopatteristo olisi ampunut kaikki lännestä tulevat veneet uppelluksiin, tietysti. Tästä joskus väännettiin vitsiä.

(Tosin mainittakoon, että kasarmilla oli tarkkaa, että tykit parkkeerattiin putkeet valmiiksi itään päin. Oli muistaakseni tällainen perinne.)
 

PSB 5500

Kenraali
Meniköhän homma tosiaan sitten niin, että noilla muinaisvalmeteilla mentiin tälle vuosikymmenelle asti ja siirryttiin sitten N- sarjaan kertahyppäyksellä.
Siltä vaikuttaa, ei ole ainakaan koskaan omiin silmiini osunut tietoa tai muuten tullut vastaan että pv:llä olisi ollut 05- tai 6000- sarjan valmetteja. Jotenkin tullut tunne että traktoreista jopa piti päästä kokonaan eroon.. Ennen kuin joku keksi koukkulavavaunut, N-sarjan Valmetit ja uuden taktiikan pv:llä.
 

Erkki

Kenraali
Lahjoittaja
Silloin 70-luvulla ei ollu muuta kuin yhdenlainen organisaatio, prikaati-70. Ulkomuistista raskaat aseet oli 24 tykkiä, 6-putkinen KrhK sekä kussakin 4:stä pataljoonasta 4-putkinen krh-osasto sekä jokaiseen komppaniaan kuulunut 2-putkinen krh-joukkue. Pst-organisaatioita en näin tarkkaan muista mutta aseina oli 75 mm tykit sekä raskaat singot.
Ilmatorjunnan puolestaan hoiti 1 tai 2 it-patteria kalustonaan 20 ItK40 sekä 7,62 Itkk VKT. Myöhemmin tuli sitten Sergeitäkin.
 

PSS

Ylipäällikkö
Siltä vaikuttaa, ei ole ainakaan koskaan omiin silmiini osunut tietoa tai muuten tullut vastaan että pv:llä olisi ollut 05- tai 6000- sarjan valmetteja. Jotenkin tullut tunne että traktoreista jopa piti päästä kokonaan eroon.. Ennen kuin joku keksi koukkulavavaunut, N-sarjan Valmetit ja uuden taktiikan pv:llä.
Kyllähän traktorilla oli sellainen köyhä imago, kun lavalla miehiä kuskattiin.
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Tässä vielä kuva aikaisemmin keskustellusta Valmet Terrasta vetämässä kranaatinheitintä mallia 120 Krh40. Huomaa, kuinka ajoneuvon muodot on tehokkasti rikottu kiintonaamiointia käyttäen.
Edit Saksalaismalliset kypärät olivat yleinen näky kaikilla joukoilla vielä 1970-luvun puoliväliin asti.

Terra_120krh.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Top